kokeillaanpa, onko kukaan kokenut mitään myönteistä liikenteessä.
Tänään käytiin vähän kyläilemässä, matkaa kertyi yhteensä vähän vajaa 400 km. Lunta ja räntää tuli, tiet olivat alta jäässä ja jään päällä loskaa. Huonoimmin oli hoidettu jälleen kerran 12-tie Lahden länsipuolella.
MUTTA, ihmiset ajelivat aivan mukavaa vauhtia, pitivät järkevät välit. Yhtään kaahailijaa ei näkynyt. Yksi auto halusi mennä kovempaa, hän vilautti pitkiä ja tein vähän tietä, nostaen jalkaa kaasulta. Ohi meni, kiitti ohitse päästyään ja jatkoi reippaasti matkaansa, eikä heittänyt loskaa tuulilasille.
Että ainakin Kanta- ja Päijät-Hämeessä liikenne sujui aivan mallikkaasti.
Tänään käytiin vähän kyläilemässä, matkaa kertyi yhteensä vähän vajaa 400 km. Lunta ja räntää tuli, tiet olivat alta jäässä ja jään päällä loskaa. Huonoimmin oli hoidettu jälleen kerran 12-tie Lahden länsipuolella.
MUTTA, ihmiset ajelivat aivan mukavaa vauhtia, pitivät järkevät välit. Yhtään kaahailijaa ei näkynyt. Yksi auto halusi mennä kovempaa, hän vilautti pitkiä ja tein vähän tietä, nostaen jalkaa kaasulta. Ohi meni, kiitti ohitse päästyään ja jatkoi reippaasti matkaansa, eikä heittänyt loskaa tuulilasille.
Että ainakin Kanta- ja Päijät-Hämeessä liikenne sujui aivan mallikkaasti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä kerran viikossa kohtaa positiivisen autoilijan, eli sellainen joka osaa ajaa.
Oli aivan saatanan myönteinen kokemus kun tuolla matkaa tein niin ei ollut ainastakaan hidastelijaa paskakoslallaan siinä edessä. Sekä ei ainaistakaa mummua rollaattorin kanssa suojatiellä hidasteena.
Minulle myönteistä on, kun tulee nopeusrajoitus 80 km/ tai 60 km/h ja saa ajella rauhassa, kun muidenkin on pakko ajaa hitaammin. Myönteistä on kokea, kun maltetaan ajaa perässä niin, että säilyy kunnon turvaväli ja ei tulla perään roikkumaan aiheuttamaan jännitystä, mites sitten, jos joudun liikenne-esteen takia hiljentämään äkisti ja se roikkuja pamauttaa perääni.
Iloitsen kovasti myöskin kameratolpista, joita koko ajan tulee lisää ja silloin tietää, että on pakko rahapussiaan ajattelevien ajaa hillitysti sallittua vauhtia.
Huonolla ajokelillä iloitsen, kun muutkin kuin itse tajuavat vähentää ajonopeuksia, vaikka rekkakuskit niin ei halua koskaan tehdäkkään.
On mukavaa antaa jalankulkijoille tietä, kun ne palkitsevat sen iloisella kädenheilautuksella, aivankuten Sinivilkkukin saa, antaessaan tietä ohittajille.
On mukavaa hiljentää vauhtia, kun näkee bussin vasemmalla puolen tietä ja sieltä tulevat ihmiset yllättäen bussin takaa tien yli, eivätkä jää alle.
Ehei, se näin mene käytännössä koskaan.
Myönteisyys on vain sitä, että painaa pahkaansa kaikki törkeät käyttäytymiset ja uskottelee itselleen, että valtakunnassa on kaikki hyvin.
Myönteisyys saavutetaan vain mielistelemällä muita ja se tapahtuu vain lisäämällä nopeutta kelistä ja säästä välittämättä.
Liikennekulttuuri määrää myönteisyydeksi kovan vauhdin, ei saa hidastella, ei saa pysähdellä suojatien eteen, kiire pitää aina olla, ettei vainkaan ole muiden tiellä.
Vauhtia ei saa hiljentää, rekkojen on päästävä kulkemaan kovaa kelistä ja uhreista piittaamatta.
Sinivilkun pojat ajaa aina liikennemerkin osoittamaa nopeutta, jotta tavaratoimitukset ehtisi aina säntillisesti perille.
Nyt on ollut tosi huonot ajokelit. Se, joka suistuu ojaan tai päin vastaantulijaa, on tehnyt sen virheen, ettei ole tajunnut ajaa kelin mukaista nopeutta. Liukas keli ei ole koskaan syypää onnettomuuksiin, vaan kuljettajan liian suuri tilannenopeus.
Näitähän sattuu jatkuvasti, että suistutaan tieltä. Eräältäkin kylältä kirjoitettiin lehdessä, että pitääkö sattua oikein kunnon rysäys, ennenkuin tiet hoidetaan asianmukaiseen kuntoon. Voi hyvä Sylvi sentään. Eikait se näin mene, vaan kun ajetaan huonoilla syrjäteillä, pitää vauhtia vain pudottaa, niin ei rysähdä.
Ihmispolot kuvittelee, että pitää aina ajaa kovaa ja jos ei tietä ole hoidettu kunnolla, syy onkin tielaitoksen, ei kuskin.