Niin, TuKl taisi mennä liikennöitsijöiden kitaan, mutta onneksi edes Helsinki jaksaa yrittää, hatunnosto Helsingille.
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/su/index.html
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/su/kalusto_valipala_valmistuu.html
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala15.htm (stadi tekee näitä omalla verstaalla)
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala20.htm
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala29.htm
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala38.htm
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala34.htm
Turku sen sijaan lopetti raitsikat ja on muutenkin aivan alamaissa ja grynderien tuhoama!
Verratkaapa vaikka Senaatintoria stadissa ja kauppatoria meillä!!Kyllä Senaatintori on upea, kuten myös Helsingin iki-ihana kauppatori.
Turkua silti rakastan.
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/su/index.html
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/su/kalusto_valipala_valmistuu.html
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala15.htm (stadi tekee näitä omalla verstaalla)
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala20.htm
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala29.htm
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala38.htm
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/valipala34.htm
Turku sen sijaan lopetti raitsikat ja on muutenkin aivan alamaissa ja grynderien tuhoama!
Verratkaapa vaikka Senaatintoria stadissa ja kauppatoria meillä!!Kyllä Senaatintori on upea, kuten myös Helsingin iki-ihana kauppatori.
Turkua silti rakastan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Helsingin senaatin- tai kauppatoria ei voi eikä pidä verrata Turun kauppatoriin. Jos välttämättä halutaan vertailla, oikea kohde Turussa on vanha suurtori sekä tuomiokirkon ympäristö, jolloin vertailu saa hieman toisen sävyn.
Siitä kyllä Turun kauppatorin ympätistö on runneltu siitä, mitä se joskus on ollut, mutta vertailukohdaksi Helsingistä onkin otettava jotakin muuta. En tunne tarpeeksi, mutta olisiko kampintori verrattavissa sijaintinsa puolesta ja toiminnallisesti?
..tän kirjoittelun kanssa xD
Perhana! xD Ja saakelin S24:n toimii taas niin huonosti. Eikun nukkumaan ->
Aika mielenkiintoinen juttu.
Jostain syystä kummankin kaupungin kaupungintalot ovat lähellä kauppatoria...ja siis kummatkin kauppatorit muodostavat kaupungin keskustan. Helsinki on onneksi edes hiukan varjellut vanhaa keskustaansa, Helsingin kauppatorin ympäristö on upea. Samoin Senaatintori olisi jopa kelvannut UNESCO-maailmanperintölistalle ilman yhtä 30-luvun röttelöä. Ja meidän kauppatori?Kioskiröttelöitä, rasvan hajua, elementtilaatikoita yms yms.Joten ei kovin hyvää, Hakaniemen tori ja Turun kauppatori samanarvoisia..voi voi..
Ja jos haluat vertailla Turun tuomiokirkon ympäristöä, niin onneksi ÅA on säilyttänyt vanhaa, siellä on vielä jotain, muuten kaikki purettu tuhottu. En tajua sitä miksi Helsingissä ei halua purkaa kaikkea vanhaa, miksi Helsingissä kaupunkisuunnittelu saa niin paljon keskustelutilaa, mistä lie kyse. Taitaa vaan stadi olla eurooppalaisempi...ei sille mitään voi. Pidättekö muuten ratikkakyydeistä?
ei onnistu enäämturussa, pitää mennä stadiiin, onneksi laajentavat sitäkin verkkoa ja onneksi länsimetro tulee...
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/su/reitit.html
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/images/Linj9_10,muutos.pdf
http://www.hel2.fi/hkl/ratikka/su/linja9_ja10.html
ja vielä tämä onneksi,eli raiteet seutulan kentälle:
http://www.keharata.net/
Unohdat, tarkoituksellisesti tai epähuomiossa, että Turun vanha raatihuone on vanhalla suurtorilla. Kyllä oikea vertailu, sikäli kuin sitä voi tehdä, on Turun vanha suurtori vs. Hesan senaatintori.
Syitä Helsingin ja Turun rakennuskantojen erilaisuuteen on haettava historiasta. Vuonna 1812 Helsingistä tehtiin Venäjän keisarin päätöksellä Suomen pääkaupunki ja vuonna 1827 Turun palon jälkeen sinne siirrettiin Turun Akatemia eli yliopisto. Kaikki tämä merkitsi tietenkin, että Helsingin rakentamiseen investoitiin Turkua enemmän ja keskustan talot rakennettiin tietenkin kivestä.
Hieman ironisesti voidaan spekuloida, että Turku paloi liian aikaisin. Palon aikaan ja sen jälkeen kaupunki ei ollut pääkaupunki, joten jälleenrakentamiseen ei satsattu samalla tavalla kuin pääkaupunkiin eli Helsinkiin investoitiin koko ajan. Vaikka Turun asemakaavaa väljennettiin ja rakennettiin kivitaloja, paljon tehtiin myös edelleen puusta. Jos Turku olisi palanut myöhemmin 1800-luvulla, kivitalojen osuus olisi varmaan kohonnut suuremmaksi ja niistä olisi muodostunut yhtenäisempi kaupunkikuva kuin nyt muodostui kivi- ja puutalojen sekasotkusta. Tällöin voidaan spekuloida, olisiko näitä kivitaloja eli yhtenäisempää kaupunkikuvaa purettu lainkaan samassa mittakaavassa kuin sitten aikanaan kävi.
Tämä kaupunkikuvan epäyhtenäisyys on edelleen nähtävissä esim. Turun Sanomien korttelissa, jossa on niin puu- kuin kivitaloja eri aikakausilta. Ålands Bankenin rakennus lienee vanhin.
Olen edelleen sitä mieltä, että Turun kauppatoria ei pidä verrata Helsingin senaatintoriin. Sanoit, että kaupungintalo on lähellä kumpaakin. Niin, mutta mitenkäs on tuomiokirkon laita? Turussa se on vanhan suurtorin ympäristössä, Helsingissä senaatintorilla. Myös täällä perusteella vanha suurtori ja senaatintori ovat toiminnoiltaan samankaltaisia. Senaatintorilla on yliopiston päärakennus - aivan kuten Turussa Akatemiantalo.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Turussa purettiin aikoinaan korvaamattomia rakennuksia, mutta yhtenä tekijänä pidän palon jälkeen tähän päivään asti jatkunutta epäyhtenäistä kaupunkikuvaa, jonka takia on toimittu liikaa talo talolta, kun olisi pitänyt nähdä kokonaisuus. Jos taas Turku olisi edelleen ollut pääkaupunki, palon jälkeen olisi kaupunki rakennettu taatusti toisella tavalla, mikä myös näkyisi kaupunkikuvassa.
Keskustan määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Mielestäni Turussa kauppatori muodostaa uuden, kaupallisen keskustan, vanha suurtori taas on vanhan osan keskusta. Helsingissä kaupallinen keskusta eli tavaratalot ym. ei sijaitse aivan kauppatorin ympärillä eikä senaatintorilla, vaan pikkuisen toisessa paikassa eli Aleksanterinkadun, Mannerheimintien (Stocka, Sokos) ym. kohdalla. Kovin pitkistä etäisyyksistä ei tietenkään ole kysymys, mutta niillä on merkitystä, kun ajatellaan kaupunkikuvaa.
Itse syntyperäisenä turkulaisena luin viestiketjun läpi aika huvittuneena, se kertoo mielialoistamme paljon.
Parasta antia on vetoaminen Turun paloon vuonna 1827. Tottahan se on, että Turku paloi ja se muutti montaa asiaa, mutta ei se ole pointti.
Jutun juju on siinä, että esim omat heidekeniläiset isovanhempani kuten vanhempanikin ovat kertoneet miltä Turku näytti vielä vaikkapa 20 tai 30 vuotta sitten. Kaikkea ei voida museoida, mutta pitääkö kaikki purkaa?
Turun todellinen "palo" on riehunut toisen maailmansodan jälkeen; koko kauppatori on tuhottu, satoja puutaloja purettu, ratikat lopetettu ja kaupunkia hallitsevat yhä edelleen samat "mustahatut" ja heidän rakennusmafiansa.
Turun tuhosivat turkulaiset itse. Kun sitten on vähitellen käynyt selväksi millainen tuho on tehty (Wiken purkaminen, phoenixin talo jne), on asiaa selitelty vaikka miltä kantilta parhain päin ja puhuttu "kehityksestä". Tosiasiassa lahjotut kunnallispolitiikot ja rakennusyhtiöt voittivat, kaupunkimme on täynnä rapistuvia elementtilaatikoita lukuunottamatta tiettyjä poikkeuksia (portsa jne).
Ja siitä epäyhtenäisestä kaupunkikuvasta:
Aina löytyy, vielä 2000-luvulla löytyvän joku syy hävittää vanhaa, ensin on hävitetty puutaloja, sitten jonnekin on jäänyt yksi talo yksin, niin sekin pitää purkaa, kun se ei sovi puolimatkalais-koivurintalaiseen kaupunkikuvaan. Väite on itseään ruokkiva kehäpäätelmä.
Täysin villi ja lonkeroitunut postimerkkikaavarakentaminen on tuhonnut oman kotikaupunkimme ja vienyt siltä vetovoimaa, Turussa ei ole osattu arvostaa perinteistä varsinaissuomalaista rakentamista, vaan on haluttu olla jotain mitä emme ole: amerikkalainen autokaupunki. Parempi ilmaisu olisi nykyään kuitenkin autio autokaupunki, sillä yritykset menevät muualle, kaupunki velkaantuu ja rahakkaat veronmaksajat ovat kehyskunnissa. Turulle jäi loppujen lopuksi mustapekka käteen: velkaa ja paljon huonosti rakennettuja betonirötisköitä.
P.S Mielenkiintoista on, että harva kaupunki Euroopassa on yhtä systemaattisesti halunnut tuhota menneisyyttään kuin Turku, Itä-Saksaakin jälleenrakennetaan ja korjataan, Turussa pidetään "kehityksenä" sitä kun kaikki puretaan.
Onko siis kehitys riippuvainen siitä kuinka paljon puretaan vanhaa, ainakaan Euroopassa ei saa sellaista käsitystä.
Eikös torien luonteenmukaisesti kuuluisi vertailla Turun kauppatoria ja Helsingin kauppatoria. Sentaatintoria ja Turun vanhaa suurtoria jne.
Mutta.. eiköhän tämä jo riittänyt näistä ratikoista. Ei siis enää uusia aloituksia, ratikoiden katoamisen muistoksi, mutta kukaan ei näytä huomanneen, että huomenna kertalippu maksaa 2.50€ ja hesassa vain 2.20€.
Linja-autoliikenne
Hämeenlinnan seudulla voi matkustaa paikallisliikenteen autoissa.
Kertamaksut:
2,60 € aikuiset
1,30 € lapset 4 - 11 v.
Halpa on suhteellinen käsitys, mutta kolmen "mummon markan" korotus kerralla on, sanonko mistä, vähentäkää "johtoporrasta", sieltä ne löytyvät eurot kassaan
yltiöpäisistä korotuksista.
Vaasassa laskettiin kertamaksuhintoja ja ihmiset alkoivat käyttää bussia.
Tampereella ei nostettu hintoja, kertamaksu 2€, arvokortillla 1,40€ ja kausikortti 38€. Vaikka sitä vaihtoaikaa oli vain tunti niin 2,80€ on halvempi kuin turkulainen 5,00€. Sillä aina se 2 tuntiakaan ei riitä, jos asuu syrjäkylällä.
Turussa senkun harvennetaan bussivuoroja, joten saa aika lailla kikkailla, että käytännössä tunti ja kaksikymmentä minuuttia riittää asiointiin kaupungilla. Sillä jossain tai aika monessa paikassa joutuu jonotteleen vuoroaan.
Edullinen joukkoliikenne ei kuulu turkulaisen perusoikeuksiin. Pakko taas hankkia oma auto tai muuttaa keskustaan.
Turun on pakko alkaa satsaamaan joukkoliikenteeseen. Ennemmin tai myöhemmin käy huonosti tämän autoistuvan liikenteen kanssa.
Turun liikennelaitoksen tiedotustoiminta on ala-arvoista. Nytkin hinnat nousevat, mutta nousuista ei ota pirukaan selvää, esim. eläkeläisten lipunhinnoista ei missään ole näkynyt sanaakaan. Ja selväähän onm, että mitä enemmän hintoja nostetaan, sitä vähemmän käyttäjiä. Perheemme siirtyy nyt yksinomaan oman auton käyttöön.
Rutiskaa mitä rutisette, mutta totuus on, että meillä on toimiva joukkoliikenne. Kehittämistäkin löytyy, esim. saarten suunnalta Kupittaalle kulkevan liikenteen ei aamu- ja iltapäivällä välttämättä tarvitsisi kulkea torin kautta, vaan voisi olla vuoroja, jotka ajaisivat Itäistä Pitkäkatua suoraan Kupittaalle. Ahdas ruutukaava estää raideliikenteen ainakin keskustassa, muuten olisi kiva nähdä raitiovaunuja liikenteessä.
Turun kaupunseutu, tarvitsee myös raiteita. Se että Turun kaupungin rajojen sisäpuolella on jotenkuten toimiva bussiverkosto, ei riitä tekemään kaupunkiseudun joukkoliikenteestä hyvää.
Tässä kaupungissa tarvitaan pikaraitiotie-verkko, jotta autoistumisen aiheuttaman ruuhkan, voi joukkoliikenteellä ohittaa. Kaupungin tulee tarjota joukkoliikenne, joka kilpailee yksityisautoilun kanssa.
Jos ruutukaavasta tulee ongelma, vedetään pikaraitiotie Tampereen ehdoituksen mukaan maanalta. Kyllä.. vaikka sieltä savesta. Ainakin pehmeetä kaivaa.
Raideliikenteen estää vain tyhmyys ja asenteet. Turha tapella väistämätöntä vastaan ja katsoa kuinka Turku hukkuu autoihin ja menettää pian kaiken kilpailukykynsä Tampereelle. Bussit kun eivät vain riitä! Ellei niille rakenneta omat tiet maanalle, koko kaupunkiseudun alueelle.
Turha ajatella vain Turkua ja sitä, ettei Turku edes kasva, kun kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja paine parempaan joukkoliikenteeseen kasvaa myös, koska tiemme ruuhkautuvat.
Raiteet keskustaan voi vetää, mutta uusia teitä sinne ei todellakaan voi vetää. Raiteet on ehkä hankala vetää keskustaan, mutta teiden rakentaminen sinne on peräti mahdotonta. Kun ruuhkia ei voida purkaa tieyhteyksiä sorvaamalla, niin silloin on aina kaupungeissa seuraava askel joukkoliikenteessä.
Tämä on faktaa, koska minä sanon niin ;)
täysin kunnalliseen joukkoliikenteeseen, kun jotkut älypäät ovat luovuttaneet liikennöinnin yksityisille.
Se on ollut suuri moka, sillä aina kun joku kuntalaisia koskeva palvelu siirtyy yksityispuolelle, niin siitä seuraa hintojen huomattava nousu.
Edullinen, huomaa sana edullinen, joukkoliikenne EI kuulu turkulaisen perusoikeuksiin tänä päivänä.
Kyllä on halvempaa ajella omalla autolla. Turkukin on olevinaan niin suurkaupunkia, mutta päätökset kuntalaisten joukkoliikenne asioista ovat p.r.stä.
Ratikoita en tartte, riittäs kun taksat olisi kohtuullisia ja bussit kulkisi edes aikataulun mukaan. Viime viikolla odottelin pysäkillä 45 minuuttia, eli joku jätti vuoronsa ajamatta. Aikataulun mukaan oli 35 minuuttia vuorojen väli ja olin hyvissä ajoin odottamassa bussia.
Kuka jaksaa seistä törrötää pysäkillä? Tuskinpa nämä liikennöitsijät ainakaan, nehän ajaa omilla mersuilla.
Oma auto, oma aikataulu, mikäs sen parempaa.
Koko porukka lähtee samalla kertaa asioille.
Liikennelaitos on oma yksikkönsä, eikä sillä ole mitään tekemistä lipun hintojen korotusten kanssa!!
Liikennelaitos toimii samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin joukkoliikennetoimistolle tekevät bussi firmat, poikkeuksena vain se, että liikennelaitoksen omistaa kaupunki!
Hintojen korotuksesta ja tiedotuksesta on vastuussa joukkoliikenne toimisto ja joukkoliikennelautakunta päättää hinnoista ym...
Joukkoliikennelaitos vastako sen huomasit.
vastaatko? tai onko luku ja kirjoitustaito hukassa?
hattua Tampereelle, sillä siellä vielä toimii kaupungin omistama liikennelaitos.
Lippujen hintoja ei korotettu, eikä vuoroja ole supistettu moneen vuoteen, linjoja on hieman muuteltu asukkaiden toiveen mukaan.
Tätä se yksityistäminen tietää aina. Hinnat ylös ja sitten valitetaan, kun bussit kulkee tyhjinä.
Rosvoomista toi on, pelkkiä kaffepaussibusseja kyllä ajelee pitkin päivää mennen tullen,
eikö kuskit tiedä, että termospullot on keksitty.
Totta, nostetaan vaan hattua Tampereen kaupungin liikennelaitokselle. Tietääkseni siellä on toimiva kunnallinen liikennelaitos, jota pidetään palveluna, ei rasitteena. Veroeuroja tamperelaiset ylläpidosta maksavat, ei se kai itseään kannata, mutta minä olen sitä mieltä, että toimiva liikennelaitos kuuluu peruspalveluihin. Sen mukana tulee paljon muutakin lisäarvona.
Tampereen ydinkeskustassa "nyssejä" vilisee solkenaan, mihin osaltaan vaikuttaa keskustan kapeus. Kun kaikki autot kulkevat keskustorin kautta, etenkin ydinkeskustan kummassakin päässä asuvilla on todella hyvät yhteydet. Sitä en sitten tiedä, ovatko yhteydet aina niin hyvä kaikkiin lähiöihin, kun keskusta alkaa hajaantua neljään ilmansuuntaan. Turussahan tämä hajaantuminen alkaa jo kauppatorilta ja luo siinä mielessä lisähaasteen reittien suunnittelulle.
Ainakin huomattavasti pidemmällä kuin turkulaisten ratikkapiperrykset. Onhan heilläkin omat vaikeutensa, vaan ne koetaan Tampereella vain innon nostattajina... ja töitä tehdään kahta kovemmin niin, että hirvittää.
Pikaratikasta ei saisi puhua! shhh! Raha on loppu!
Sinänsä Turun pikaratikasta on tehty ainakin sen verran selvityksiä, että muutamia alustavia reittisuunnitelmia on ihan paperilla ja toiminta on katsottu kannattavaksi.
Mutta kun se pitäisi rakentaa..
Ja miten jakaa kustannukset 300 000 000euron hankkeesta.
30% valtio = 90 000 000euroa [varma]
5% Kaarina = 15 000 000euroa
5% Raisio = 15 000 000euroa
5% Naantali = 15 000 000euroa
55% Turku = 165 000 000euroa
Niin ja voisihan yrityksiä ja kauppoja velvoittaa pieneen osuuteen. Ehkä jopa pikaraitiotien linjalle osuvilta taloyhtiöiltä voisi pyytää pientä osallistumista.
pitkiä matkoja kolme kertaa tunnissa esim. Keskustori-Leinola-Holvasti matka n. 12 km. Lyhyemmät matkat joka 10 min. välein. Ja just se, että nysset kulkee usein ja edullisesti (arvokortilla 1,40€), tekee linjat kannattavaksi.
Hervantaan pääsee ihan yhtä usein ja sinne ajaa 3 linjaa.
Samoin länsipuolelle kaupunkia on yhtä usein vuoroja Lentävänniemi ja Haukiluoma ja Tesoma. Kuten myös eteläosiin monta linjaa, ihan joka puolelle pääsee pidemmittä odotteluitta.