Minulla o aivan ihana, muutaman kuukauden ikäinen terve vauva. Raskaus oli suht vaikea ja synnytyskin kesti kolmatta vuorokautta. Asia, joka minua ahdistaa aivan äärettömästi, on se että poltin tupakkaa n. puoleen väliin raskautta. Välillä vain yhden savukkeen päivässä, välillä jopa 12. Loppuraskauden olin melkein kokonaan polttamatta. Ahdistaa niin plajon, tuntuu välillä että en voi elää tämän syyllisyyden kanssa, ja mietin paljon mitä lapselleni voi tulla tupakoinnin takia. Onko teitä muita ja miten olette oppineet asian kanssa elämään? Onko lapsellenne tullut mitään joka voisi johtua tupakoinnista? Moraalisaarnaajat, elkää hyökätkö tämän asian kimppuun, minun on tarpeeksi paha olla jo muutenkin!
Onkohan ketään muuta..
ahdistaa..
5762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Teksti oli kuin minun kirjoittama, tosin itselläni on vajaan vuoden ikäinen poika, ja alusta asti olen tätä häpeää kantanut. Kirjoiin juuri aamulla tuonne vauvat-palstalle samasta aiheesta, joten käy lukemassa sieltä enempi fiiliksiä. Jaksamista sinulle.
Olen polttanut kummatkin raskausajat n.10 savuketta/pv koko ajan.Vanhempi lapsi on 13.v ja nuorempi 4kk.Pojat ovat aivan terveitä.Tiedän muitakin polttaneita eikä mitään vahinkoa ole tullut.Joskus sanotaan että vauva voi syntyä pienempipainoisena jos paljon polttaa.Tienkin aina parempi olla polttamatta mutta ei kannata syyllistää itseään kun mitään vahinkoa ei ole tapahtunut.On varmaan normaalia että äideillä tulee syyllisyys jos onkin aiheuttanut lapselle vahinkoa.Nyt nauttimaan lapsesta.Ne ovat niin vähän aikaa pieniä.
Poltin myös raskauden aikana noin 2 tupakkaa päivässä ja melkein loppuun asti. Minulle kävi aivan samoin, että lapseni synnyttyä sain hirveät omantunnon tuskat. Jokaisen "epätavallisen" käytöksen/oireen pelkäsin johtuvan polttamisestani. Mutta ajan kanssa huomasin, ettei siitä kuitenkaan tuntunut jäävän mitään näkyvää. Ainoa minkä luulen, että johtui siitä on, että lapseni oli kauhean pieni syntyessään; 2,5 kiloa. Mutta nyt 5-vuotiaana hän on vahva kuin mikäkin, eloisa ja iloinen. Ja sitä hän oli jo alusta asti. Sitä paitsi asun ulkomailla maassa, jossa on aika normaalia, että odottavat äidit polttavat. Täällä moni jopa uskoo, että on vaarallisempaa lopettaa raskauden aikana. Itse nyt en siihen niin perusta, enkä suosittele ketään polttamaan tietenkään.
Mutta se on nyt tapahtunut kuitenkin, etkä sitä enää pois saa menemään eli nyt kannattaa vain katsoa eteen päin, iloitse lapsestasi täysin mitoin, ei hän siitä mitään hyödy, että tapahtunutta tuskailet. Kaikki me teemme elämässä valintoja, joihin emme ole tyytyväisiä, mutta yritetään oppia niistä ja tehdä seuraavalla kerralla paremmin.
-Äitykkä-07
Älähän kanna turhaa syyllisyyttä! Itse en ole koskaan polttanut, mutta äitini poltti jokaisen raskausajan samalla tavalla kuin aina muutenkin. Meitä on 3 tervettä tytärtä :)
Poltin koko raskauden noin 15kpl/pvä, nyt harmittaa, itkin laitoksella ku kätilö sanoi et olet varmasti polttanut ku lapsi sai "nikotiini"kouristuksia. On tosi huono omatunto, mut tyttö onneksi todettu terveeksi, enkä tee samaa toisessa raskaudessa. Mutta kyllä se siitä korjaantuu, lupaa vaan itselleen ettei tee virhettä toista kertaa.