Heips! Nuorimies kerroit sillon joskus että sulla on n. 7000 lisälyöntiä päivässä. Mulla niitä oli sillon n. 2kk sitten reilut 2200, mutta nyt mulla on lisääntynyt nää tuntemukset (lisälyönnit)huomattavasti ja ne alkaavat jo todella haitata normaalia elämää. Vaikka kuinka yritän olla ajattelematta niin ne tuntuu vähän väliä. Uhhhh... miten sä kestät? jotain kikkoja millä helpottais?
Nuorimies ja muut..
Littlenancy
3531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...mennä lääkäriin? Itse tajusin viimein että eihän tämä voi olla normaalia jos mietin sydäntä koko ajan. Terve ihminen ei mieti, että "kas, sydän taas lyö".. ELlet ole jo ollut, mene lääkäriin (sydänlääkärille, älä kuuntele yleislääkäreitä) ja pyydä kunnon tutkimuksia. Minulta korjattiin rytmihäiriöt katetriablaatiolla. Sen koommin ei ole näkynyt, tosin voihan se sydän taas joskus keksiä uusia johtoratoja jostain..
Joo itselläkin niitä tulee selvästi tuota Holter päivää enemmän ja toisina päivinä vähemmän. Eipä niitä oikein pysty unohtamaan kun niin paljon tulee :D, lisäksi pari kertaa ovat aiheuttaneet liikunnan yhteydessä tykytyksen jossa syke on 190 - 200 välissä (sykemittarilla nähtynä, ensin syke 140-150 tasaisesti koko 4km lenkin ajan ja hetkessä pomppaa noihin lukemiin ja pysyy siellä noin 5 minuuttia vaikka pysähtyy seisaalleen kun tuntuu että happi ei kulje).
Joo, en edes itse yritä unohtaa niitä, muutaman kerran päivässä niitä saatan kaulalta tunnustella valtimoa koitellen, ja siellähän niitä tulee tasaseen tahtiin kuten ennenkin. Aktiivinen unohtaminen ei ainakaan omalla kohdallani auttanut asiaa yhtään, enemmänkin ehkä asenne "perkele, tulkoot jos ovat tullakseen". Lisäksi mielen pitää positiivisena meikeläisellä se että syö terveellisesti ja pitää muutenkin terveellisiä elämäntapoja yllä ja tietää olevansa oikeassa että se on hyvä juttu :D. Lisäksi kun opiskelee ja tapaa kavereita säännöllisesti niin huomaakin että tulee yhä pidempiä ajanjaksoja aina päivässä ettei niitä edes muista olevan olemassa.
Ehkä se vaatii jonkinlaisen hyväksynnän, jota ei pysty tekemään aktiivisesti päättämällä yks kaks, vaan jotenkin vain totuttautumalla asiaan. Tosin meikeläisellähän näitä on tullut 14-vuotiaasta asti säännöllisesti siten että olen ne ainakin huomannut, joten on ollut aikaa hyväksyä. Lisälyönnit eivät sinänsä kyllä enään kauhistuta sellaisinaan paitsi oikein poikkeuksellisen paljon esiintyessään kun alkaa jo sen takia tulemaan vähän outoa oloakin välillä, mutta nuo tykytykset tullessaan aina vähän säikäyttävät.
Ehkäpä se vaatii jotain äijämäisyyttä tai vastaavaa että pystyy olemaan niistä välittämättä "MÄ oon tässä, vitut muusta" (ei oikein sovi itselleni kuvaan koska olen tunteellista tyyppiä, mutta näiden kohdalla suon itselleni tuon poikkeuksen :D), en oikein osaa antaa muita ohjeita kuin jotka sopivat omalle kohdalleni, koska olemme kaikki yksilöitä varsinkin ajatusmaailmojemme hallinnassa...
Ykilöllistä että miten niihin tottuu. Kauhistuttaa kyllä tällä hetkellä että nää saattaa jatkua tällasena lopun elämää :S Sullakin niiiiiiiiin monta vuotta jo!! Kai se sopeutuminen ja hyväksyminen sitten tulee kun on tullakseen. Varmaan sitten kun saan kaikki kokeet ja tulokset varmistettua ja hommat päätökseen niin alkaa se sopeutumisyritys vaihe. nyt vielä sellainen pieni pelko hiipii alitajunnassa, että siellä olisikin jotain "pahaa". Tuskinpa on, mutta eihän sitä tiedä. Huomenna röntgen ja uudestaan holter (toivottavasti niitä rytmihäiriöitä sitten tulee paljon :D) ja lääkärille kolmen viikon päästä... kauheeta odottelua :) Kun haluais tietää kaiken nyt heti, että sitten voisi siirtyä siellä alitajunnassa siihen sopeutumiseen. Mulla ei aikasemmin tullut liikunnassa ollenkaan rytmihäiriöitä, mutta nyt on pari kertaa tullut kesken pelin. Aika kurja isku urheilijalle, koska luulin että niitä tulee vaan levossa. Noh, kunhan ei tuu niin paljon, niin pystyn silti pelaamaan.
Jaksamisia kaikille!