inhimillinen

Paljon on puhetta adhd lapsista. Oli todella avartavaa nähdä tämä adhd aikuisen puoli. Hienoa, että Luttisella oli rohkeutta avautua asiasta.

Mieleen jäi erityisesti puheenvuoro, jossa hän vertasi adhd:ta esim. liikuntaesteisyyteen eli hän sanoi, että usein käsketään vain ottamaan itseä niskasta kiinni, mutta se on varmasti yhtä vaikeaa kuin sanoa jalattomalle, että kävele. Tarvitaan apuvälineitä ja tukea.
Myös se, kuinka kivisen tien saa ihminen kulkea ennen kuin "viisastuu" kosketti. Toisaalta se on kaikkien käytävä kantapään kautta läpi ja kaikki (normaalitkaan) eivät ikinä saavuta sellaista hyväksyntää itseä ja muita kohtaan kuin Luttisella tuntui olevan.
Ohjelmassa kaikki korostivat helpotuksen tunnetta diagnoosin saatuaan. Alkoi valjeta, ettei sittenkään ole täysin tyhmä, laiska ja huolimaton. Alkoi löytyä myös positiivisia piirteitä itsestä.

Itseäkin alkoi mietityttämään, kuinka helposti kaiken hulinan keskellä alkaa vain tuijottamaan niitä "EI" asioita, vaikka pitäisi nimenomaan enemmän kehua niitä hyviä juttuja ja loppuunvietyjä tehtäviä. Itsetunnon kehityksen vuoksi. Muu yhteiskunta antaa kyllä helposti negatiivista palautetta, ettei siitä lapsesta ihan varmasti lellittyä tule, vaikka mamma vähän kehuisikin :-)

Hieno juttu, että keskusteltiin asioista aikuisen kannalta. Huolestuttaa toi päihderiippuvuus ja masennus liitännäisoireina jo valmiiksi, huoh.

.............................. kirjoitti:

Paljon on puhetta adhd lapsista. Oli todella avartavaa nähdä tämä adhd aikuisen puoli. Hienoa, että Luttisella oli rohkeutta avautua asiasta.

Mieleen jäi erityisesti puheenvuoro, jossa hän vertasi adhd:ta esim. liikuntaesteisyyteen eli hän sanoi, että usein käsketään vain ottamaan itseä niskasta kiinni, mutta se on varmasti yhtä vaikeaa kuin sanoa jalattomalle, että kävele. Tarvitaan apuvälineitä ja tukea.
Myös se, kuinka kivisen tien saa ihminen kulkea ennen kuin "viisastuu" kosketti. Toisaalta se on kaikkien käytävä kantapään kautta läpi ja kaikki (normaalitkaan) eivät ikinä saavuta sellaista hyväksyntää itseä ja muita kohtaan kuin Luttisella tuntui olevan.
Ohjelmassa kaikki korostivat helpotuksen tunnetta diagnoosin saatuaan. Alkoi valjeta, ettei sittenkään ole täysin tyhmä, laiska ja huolimaton. Alkoi löytyä myös positiivisia piirteitä itsestä.

Itseäkin alkoi mietityttämään, kuinka helposti kaiken hulinan keskellä alkaa vain tuijottamaan niitä "EI" asioita, vaikka pitäisi nimenomaan enemmän kehua niitä hyviä juttuja ja loppuunvietyjä tehtäviä. Itsetunnon kehityksen vuoksi. Muu yhteiskunta antaa kyllä helposti negatiivista palautetta, ettei siitä lapsesta ihan varmasti lellittyä tule, vaikka mamma vähän kehuisikin :-)

Hieno juttu, että keskusteltiin asioista aikuisen kannalta. Huolestuttaa toi päihderiippuvuus ja masennus liitännäisoireina jo valmiiksi, huoh.

Lue lisää

niiden liitännäisoireiden osuutta voi kait ratkaisevasti vähentää sillä kun lapsi saa kotona positiivista paltsua -> itsetunto kohenee kun lapsi tietää mahdollisimman varhain omat plussat ja miinukset rehellisesti..

... kirjoitti:

niiden liitännäisoireiden osuutta voi kait ratkaisevasti vähentää sillä kun lapsi saa kotona positiivista paltsua -> itsetunto kohenee kun lapsi tietää mahdollisimman varhain omat plussat ja miinukset rehellisesti..

Lue lisää

Kyllä mä ymmärsin, että adhd ihmisellä on suurempi taipumus jäädä päihderiippuvaiseksi (liikakäytöstä seuraa sitte masennus).
Se selitettiin siinä aika hienosti näillä aivokemioihin liittyvillä jutuilla. Eli alkoholi antaa suuremman hyvänolon tunteen, koska se auttaa vähentämään ärsykkeiden määrää, auttaa tasoittamaan kuohuvaa ympäristöä, antaa voimaa ja itsetuntoa sosiaalisiin tilanteisiin ja auttaa esim. rauhoittamaan illan ja alasajamaan päivän stressin. Ehkä olis hyväuskoista kuvitella, ettei mun lapselle ikinä. Pitää tosiaan vaan yrittää voimistaa sitä itsetuntoa, ettei nyt ainakaan se huono itsetunto olis syy ruveta kovasti juopottelemaan.

Mutta.... kirjoitti:

Kyllä mä ymmärsin, että adhd ihmisellä on suurempi taipumus jäädä päihderiippuvaiseksi (liikakäytöstä seuraa sitte masennus).
Se selitettiin siinä aika hienosti näillä aivokemioihin liittyvillä jutuilla. Eli alkoholi antaa suuremman hyvänolon tunteen, koska se auttaa vähentämään ärsykkeiden määrää, auttaa tasoittamaan kuohuvaa ympäristöä, antaa voimaa ja itsetuntoa sosiaalisiin tilanteisiin ja auttaa esim. rauhoittamaan illan ja alasajamaan päivän stressin. Ehkä olis hyväuskoista kuvitella, ettei mun lapselle ikinä. Pitää tosiaan vaan yrittää voimistaa sitä itsetuntoa, ettei nyt ainakaan se huono itsetunto olis syy ruveta kovasti juopottelemaan.

Lue lisää

niinhän siinä sanottiin. Täytyy yrittää löytää muita tapoja tasata itsensä. Voimia kaikille.