Lammin seinä vuotaa

Pohja- ja pintalaatoissa on kaadot parvekkeen etureunalle ja sivuille.

Pintalaattaan tein reunoille syvennykset, "kaivot" ja niistä vesi johdetaan rosterisilla vedenheittäjillä harkkokaiteen läpi ulos.

ei tule kyseeseen, koska sen on suunnitellut arkkiatri Urmas Alakönnö Pöytyältä. Kaveri on alansa huippua, kuten parvekekin, huippudisainia kaikenkaikkiaan, enkä halua, että yksikään hemmo alkaa kopioida kalliisti maksamiani suunnitelmia.

Kiitos asiallisista kommenteista. Kaikki neuvo on tervetullutta, joka hetki tämä ongelma on mielessä.

Tällä hetkellä kävellään tosiaan bitumikermin päällä, mutta kunhan muut kiireet hellittää parvekkeelle, tulee kestopuusta rallit.

Tuota katkoa kaiteen MH-200:n ja EMH-400:n välissä ei todella ole, eikä rakennekuviin ollut piirretykään. Kaiteen päällä on pelti ja sisäpuolella on myös pelti ylhäältä alas.

Laitan valokuvat rakennekuvat tänne, kunhan pääsen kuvia ottamaan ja rakennekuvia skannaamaan.

>>Parvekkeen kaiteen harkot on pellitetty ja ulkopuolelta käsitelty vedeneristyslaastilla.

>Rakennusvirhe. Ulkopuolen pitää olla hengittävä. Vedeneriste ei saa olla ulkopinnassa.

Eipä tuo kaiteen harkoissa ole virhe.
Mutta mielestäni sen ei kyllä pitäisi vaikuttaa seiihen että seinästä kusee lattialle.

vaikka vesi pääsisi valumaan eristetilaan valubetoniharkoissa ei se pääse valumaan siitä sisään eikä ulospäin vaan sen pitäisi tihkua kapilaarisesti.

Mikäli vesi "kusee" sisään on MYÖS seinän valu epäonnistunut eli seinän sisällä on ilmatasku joka päästää veden sisään.


Mutta silti: ei sinne eristeen väliin saa päästää vettä valumaan. veden mukana sinne menee myös pazkaa joka alkaa elää sen veden kanssa

raksaaja--sh kirjoitti:

vaikka vesi pääsisi valumaan eristetilaan valubetoniharkoissa ei se pääse valumaan siitä sisään eikä ulospäin vaan sen pitäisi tihkua kapilaarisesti.

Mikäli vesi "kusee" sisään on MYÖS seinän valu epäonnistunut eli seinän sisällä on ilmatasku joka päästää veden sisään.


Mutta silti: ei sinne eristeen väliin saa päästää vettä valumaan. veden mukana sinne menee myös pazkaa joka alkaa elää sen veden kanssa

Lue lisää

Mitä eroa on:

1) käännetyllä katolla?

2) suljetulla kattorakenteella?

Ja ei hyväksytä mitään linkkejä, eikä googlettamalla tehtyä opiskelua. Sinun tulee itsesi ymmärtää asia... ja EHKä jopa tiedätkin, jota tosin edellisen postauksen perusteella vahvasti epäilen.

terv. Tietoa janoava.

No niin, tarttuihan se "iso kalakin" koukkuun...

Just tota LL-400 tarkoitan eiks se ole EristeMuottiHarkko, nooh sama asia kuitenkin.

Avoparvekkeesta ei luovuta vaikka onkin riskirakenne. Pitäähän toi saada toimimaan, kun ihmiset lentää kuuhunkin.

Bitumikermi on nostettu kaiteelle ja seinille ja liittymäkohdan yläpuolelle on uritettu pelti.

Styrofoam: http://www.dow.com/styrofoam/

Höyrynsulku on siksi, koska alapuolen lämpimästä tilasta pääsisi höyry ajanmittaan kohoamaan ylös kohti parvekkeen lattiapintaa ja tuhoamaan rakennetta.

Varmistin nimenomaan, että vedeneristyslaasti on hengittävää. 2 mm kerros kestää kuulemma ulkopäin tulevan 2 m:n vesipatsaan paineen. Ennen vedeneristyslaastin laittamista kosteus tuli ilman tuultakin läpi alakerran seiniin.

Räystäät on (pääty), ei mikään "telkän pönttö" -talo, normaali harjakatto. Ikkunat on paikallaan ja laitoin myös ikkunapellit väliaikaissuojaksi. Parvekeen ovessa on myös kynnyspelti ja laitoin eilen sen alle bitumikermin.

Ajattelin laittaa vielä parvekkeen oven smyygit kuntoon myös ulkoa jottei sieltä pääsisi vesi sisään.

Tää todella syö miestä...

vuoto kirjoitti:

No niin, tarttuihan se "iso kalakin" koukkuun...

Just tota LL-400 tarkoitan eiks se ole EristeMuottiHarkko, nooh sama asia kuitenkin.

Avoparvekkeesta ei luovuta vaikka onkin riskirakenne. Pitäähän toi saada toimimaan, kun ihmiset lentää kuuhunkin.

Bitumikermi on nostettu kaiteelle ja seinille ja liittymäkohdan yläpuolelle on uritettu pelti.

Styrofoam: http://www.dow.com/styrofoam/

Höyrynsulku on siksi, koska alapuolen lämpimästä tilasta pääsisi höyry ajanmittaan kohoamaan ylös kohti parvekkeen lattiapintaa ja tuhoamaan rakennetta.

Varmistin nimenomaan, että vedeneristyslaasti on hengittävää. 2 mm kerros kestää kuulemma ulkopäin tulevan 2 m:n vesipatsaan paineen. Ennen vedeneristyslaastin laittamista kosteus tuli ilman tuultakin läpi alakerran seiniin.

Räystäät on (pääty), ei mikään "telkän pönttö" -talo, normaali harjakatto. Ikkunat on paikallaan ja laitoin myös ikkunapellit väliaikaissuojaksi. Parvekeen ovessa on myös kynnyspelti ja laitoin eilen sen alle bitumikermin.

Ajattelin laittaa vielä parvekkeen oven smyygit kuntoon myös ulkoa jottei sieltä pääsisi vesi sisään.

Tää todella syö miestä...

Lue lisää

http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/insulate/finka04.htm

ja

http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/insulate/finka07.htm

vuoto kirjoitti:

http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/insulate/finka04.htm

ja

http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/insulate/finka07.htm

Lue lisää

Olen pähkäillyt että partsin lattian läpi vesi ei tule, jostain muualta sen on tultava. Kaikki neuvot on tarpeen. Lammiltakin on ollut kaveri paikalla.

vuoto kirjoitti:

Olen pähkäillyt että partsin lattian läpi vesi ei tule, jostain muualta sen on tultava. Kaikki neuvot on tarpeen. Lammiltakin on ollut kaveri paikalla.

Mites ne parvekkeen oven ja mahdollisten ikkunoiden liittymät? Meillä tuli noista kohdista myrskyilmalla vesi sisälle ennen kun rappaus oli tehty. Vaikka olivatkin silmämääräisesti tiiviit ja uretaanilla tiivistetyt. Tosi hankalaa noita veden reittejä on tosiaankin paikallistaa ja vesi voi päästä rakenteeseen (esim sinne parvekelaatan ja eristeen väliin) aivan eri paikasta, mistä tulee alakertaan.

rakennesuunnitelijakin kirjoitti:

Mitä eroa on:

1) käännetyllä katolla?

2) suljetulla kattorakenteella?

Ja ei hyväksytä mitään linkkejä, eikä googlettamalla tehtyä opiskelua. Sinun tulee itsesi ymmärtää asia... ja EHKä jopa tiedätkin, jota tosin edellisen postauksen perusteella vahvasti epäilen.

terv. Tietoa janoava.

Lue lisää

että en tiedä

Kerrotkos?


((jos meinaat sitä että höyrynsulku ei oiskaan väärässä kohtaa niin voishan se niinkin olla, mutta enpä moista kahden höyrynsulun väliin rakennettua sämpylää omaan talooni huoli))

vuoto kirjoitti:

No niin, tarttuihan se "iso kalakin" koukkuun...

Just tota LL-400 tarkoitan eiks se ole EristeMuottiHarkko, nooh sama asia kuitenkin.

Avoparvekkeesta ei luovuta vaikka onkin riskirakenne. Pitäähän toi saada toimimaan, kun ihmiset lentää kuuhunkin.

Bitumikermi on nostettu kaiteelle ja seinille ja liittymäkohdan yläpuolelle on uritettu pelti.

Styrofoam: http://www.dow.com/styrofoam/

Höyrynsulku on siksi, koska alapuolen lämpimästä tilasta pääsisi höyry ajanmittaan kohoamaan ylös kohti parvekkeen lattiapintaa ja tuhoamaan rakennetta.

Varmistin nimenomaan, että vedeneristyslaasti on hengittävää. 2 mm kerros kestää kuulemma ulkopäin tulevan 2 m:n vesipatsaan paineen. Ennen vedeneristyslaastin laittamista kosteus tuli ilman tuultakin läpi alakerran seiniin.

Räystäät on (pääty), ei mikään "telkän pönttö" -talo, normaali harjakatto. Ikkunat on paikallaan ja laitoin myös ikkunapellit väliaikaissuojaksi. Parvekeen ovessa on myös kynnyspelti ja laitoin eilen sen alle bitumikermin.

Ajattelin laittaa vielä parvekkeen oven smyygit kuntoon myös ulkoa jottei sieltä pääsisi vesi sisään.

Tää todella syö miestä...

Lue lisää

Kunhan porukalla tuumataan. ;-)

...

Olen samanlaisia rakenteita nähnyt omin silmin ja aina on pelko noussut persiiseen että se kyllä jostain lorauttaa sisälle.

....

"Ennen vedeneristyslaastin laittamista kosteus tuli ilman tuultakin läpi alakerran seiniin. "

Tuo pistää todella miettimään.

vuoto kirjoitti:

http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/insulate/finka04.htm

ja

http://www.dow.com/styrofoam/europe/fi/insulate/finka07.htm

Lue lisää

hyvät on eristeet, ne ainakin toimii

((se on myös höyrynsulku eli kelmut kait oli turhat, mutta ei kelmu enään tuon solimaten kanssa mielestäni pahennakaan tilannetta... jos on jo kaksi höyrynsulkua päällekäin ei kolmas enään tilannetta paljon muuta... 8) ))

vuoto kirjoitti:

Olen pähkäillyt että partsin lattian läpi vesi ei tule, jostain muualta sen on tultava. Kaikki neuvot on tarpeen. Lammiltakin on ollut kaveri paikalla.

On monasti haastavaa selvittää vesivuodon paikkaa.

Puutalojen yläpiohjissakin voi vesikatteen reikä olla kaukana siitä mistä vesi tulis isään.

Niin tässäkin ! !

raksaaja--sh kirjoitti:

On monasti haastavaa selvittää vesivuodon paikkaa.

Puutalojen yläpiohjissakin voi vesikatteen reikä olla kaukana siitä mistä vesi tulis isään.

Niin tässäkin ! !

Lue lisää

raksaajan ihan omimmalla tietotaito alueella... Lisää teorioita kehiin.

Miten puutalon katto eroaa, esim. lammikatosta?

Tai mitä yhteistä on puutalon katolla alkuperäisen kysyjän terassilla?

raksaaja--sh kirjoitti:

hyvät on eristeet, ne ainakin toimii

((se on myös höyrynsulku eli kelmut kait oli turhat, mutta ei kelmu enään tuon solimaten kanssa mielestäni pahennakaan tilannetta... jos on jo kaksi höyrynsulkua päällekäin ei kolmas enään tilannetta paljon muuta... 8) ))

Lue lisää

Tämän säilytän ja laitan siguuni ;-DDD

Taso pitää säilyttää :-))

liikkumaan kirjoitti:

raksaajan ihan omimmalla tietotaito alueella... Lisää teorioita kehiin.

Miten puutalon katto eroaa, esim. lammikatosta?

Tai mitä yhteistä on puutalon katolla alkuperäisen kysyjän terassilla?

Lue lisää

"Miten puutalon katto eroaa, esim. lammikatosta? "

Lammikattoa ei ole olemassa.

"Tai mitä yhteistä on puutalon katolla alkuperäisen kysyjän terassilla?"

Ei mitään. Pitäisikö mielestäsi olla jotain yhteistä?



Tarkoitin vain että se vesi voi tulla kaukaakin. Esim. meillä kun meni vesi seinän sisään olohuoneen ison ikkunan kohdalta, sitä tuli ulos myös 5 metrin päästä sivulta.

(puisessa yläpohjassa vesi noruu sen viisimetriä sivusuunnassa jos alusrimoitus on sopevasti)

esimerkillinen vastaus kirjoitti:

Tämän säilytän ja laitan siguuni ;-DDD

Taso pitää säilyttää :-))

Tulihan se persoona esille.

Et osaa lukea kait muita kuin omia hymiöitäsi?

raksaaja--sh kirjoitti:

että en tiedä

Kerrotkos?


((jos meinaat sitä että höyrynsulku ei oiskaan väärässä kohtaa niin voishan se niinkin olla, mutta enpä moista kahden höyrynsulun väliin rakennettua sämpylää omaan talooni huoli))

Lue lisää

Lemminkäinen:


KÄÄNNETTY KATTO

Käänetyn katon rakennekerrokset ovat alhaalta ylöspäin lukien kantava rakenne, kaatovalu, tartuntasively, vedeneristeet, lämmöneristeet, suodatinkangas ja pintakerros.

Käännetyissä rakenteissa vedeneristeet asennetaan suoraan kantavan rakenteen päälle, ja kaikki tarvittavat kallistukset on tehty valmiiksi kantavan rakenteen pintaan. Tällöin vedeneristeet toimivat myös höyrynsulkuna.

Vedeneristyksen päälle asennetaan lämmöneriste ja sen päälle suodatinkangas. Päällimmäiseksi tulee pintakerros, jonka painon täytyy riittää pitämään lämmöneristeet paikoillaan: singeli yli 70 kg/m².

Lämmöneristeen pitää olla kosteutta, vedenpainetta, mekaanista rasitusta ja pakkasta kestävä. Se ei saa vettyä eikä menettää lämmöneristyskykyään eri olosuhteissa. Lämmöneristeen alle voidaan asentaa suodatinkangas, jotta sen ja kermien väliin jää varmasti vedelle kulkutilaa. Samasta syystä on hyvä käyttää vedeneristeiden päällimmäisenä kerminä sirotteellista kermiä. Alin lämmöneristyskerros voi olla alapinnastaan tehdasuritettu.

Käännetty rakenne on monessa mielessä ihanteellinen: vedeneristeet ovat suojassa jäätymiseltä, mekaanisilta rasituksilta, auringon säteilyltä, ilman saasteilta ja muilta rasituksilta. Toisaalta on huomioitava, että käännetty rakenne saattaa olla hankalampi korjattava kuin "normaali" rakenne ja siksi sen toteutus vaatii suurta huolellisuutta ja hyvät suunnitelmat.

raksaaja--sh kirjoitti:

Lemminkäinen:


KÄÄNNETTY KATTO

Käänetyn katon rakennekerrokset ovat alhaalta ylöspäin lukien kantava rakenne, kaatovalu, tartuntasively, vedeneristeet, lämmöneristeet, suodatinkangas ja pintakerros.

Käännetyissä rakenteissa vedeneristeet asennetaan suoraan kantavan rakenteen päälle, ja kaikki tarvittavat kallistukset on tehty valmiiksi kantavan rakenteen pintaan. Tällöin vedeneristeet toimivat myös höyrynsulkuna.

Vedeneristyksen päälle asennetaan lämmöneriste ja sen päälle suodatinkangas. Päällimmäiseksi tulee pintakerros, jonka painon täytyy riittää pitämään lämmöneristeet paikoillaan: singeli yli 70 kg/m².

Lämmöneristeen pitää olla kosteutta, vedenpainetta, mekaanista rasitusta ja pakkasta kestävä. Se ei saa vettyä eikä menettää lämmöneristyskykyään eri olosuhteissa. Lämmöneristeen alle voidaan asentaa suodatinkangas, jotta sen ja kermien väliin jää varmasti vedelle kulkutilaa. Samasta syystä on hyvä käyttää vedeneristeiden päällimmäisenä kerminä sirotteellista kermiä. Alin lämmöneristyskerros voi olla alapinnastaan tehdasuritettu.

Käännetty rakenne on monessa mielessä ihanteellinen: vedeneristeet ovat suojassa jäätymiseltä, mekaanisilta rasituksilta, auringon säteilyltä, ilman saasteilta ja muilta rasituksilta. Toisaalta on huomioitava, että käännetty rakenne saattaa olla hankalampi korjattava kuin "normaali" rakenne ja siksi sen toteutus vaatii suurta huolellisuutta ja hyvät suunnitelmat.

Lue lisää

kaikki katteet alkaa joskus vuotaa, tuo kait ois kaikkein hankalin korjata.

>rakenne olisi ollut tietenkin käännettykatto, eli vesieriste ihan alimmaisena kallistuksen päällä.

Eli vedeneriste mihin?

"Parvekkeen lattiarakenne ylhäältä alas:
- 2 kertainen bitumikermi (nostettu 200 mm seinille)
- 50 mm laatta
- 150 mm styrofoam
- höyrynsulku
- 200 mm paikallavalulaatta "

Mielestäni vedeneriste kyllä on syytä olla päälimmäisenä(kin).

Esim:
- 2 kertainen bitumikermi (nostettu 200 mm seinille)
- 25mm vaneri tai lujalevyt tai 50mm valu tms.
- tuuletusrako rimoituksella tai esim patolevyllä (nystyrät ylöspäin mikäli yläpuolella on vaneri)
- 70 mm laatta joka ulottuu ylemmästä seinästä (ankkuroidaan seinään) alakerran seinän ulkopinnan tasoon tai mieluusti lipalle ylikin, tukeutuu kylmään ulkokuoreen. (kaide nostetaan tämän tason päältä) kallistus ulospäin
- 150 mm styrofoam (liimataan uretaanivaahdolla yhtenäiseksi höyrynsuluksi ja käytännössä vesitiiviiksi) kallistus ulospäin, mieluusti eriste ulkoseinän ulkopintaan asti
- Tässäkin tapauksessa on 400 mm lämmin seinärakenne, jonka päälle on 200 kylmä muuri. Välissä on 100% varmuudella liikuntasauma, ellet ole saanut valettua niitä yhteen saumattomasti!

Minä kylläkin ymmärsin että se 200 muuri seisää sen 400mm seinän kylmän ulkokuoren päällä. Eli niiden väliin ei pitäisi tulla liikuntasaumaa

>Yksi pieni vaihtoehto (toivottavasti olisi) on että vesi tuleekein parvekekaiteen sisäpuolelta 200 mm harkon ja vesieristeen välistä. Tämä olisi helpompi tukkia...   

Arveleisin että vesi tulisi 200mm harkon ja parvekkkeen laatan välistä tai parvekkeen laatan ja ylemmän seinän välistä tai voi se kulkeutua kauempaakin EPS eristevälissä....


(mielestäni "pahimmillaan" sen 200mm kaitene joutuu poistamaan ja tekemään yhtenäisen kannen jonka päältä nostaa uuden kaiteen. Silloin vesi ei voi mennä ainakaan kaitene kohdalta eristeväliin ja tiivistysmurheeksi jää vain parvekelaatan ja sisemmän/ylemmän seinän liitos.

näin on, nyt huomasin tuonkin... eristeen olisi pitänyt olla _vähintää_ päällimmäisen betonilaatan alla.

Mieluummin jo mainitsemani käännettykatto.

Heti kärkeen todella paljon kiitoksia hyvistä vinkeistä.

- olen miettinyt itsekin tuota harkkokaiteen sisäpintaa syylliseksi. Toisaalta, tehtiin pläkkärin kanssa siihen alhaalta ylös ulottuva pellitys jonka yläpää jää päälyspellin alle. Seinäpellin alla on 8 mm ilmarako.
- smyygikohtia olen myös miettinyt syylliseksi. Smyygejä ei siis vielä ole tehty ulkopuolelle. Tällä kohdin ovat parvekkeen ovi ja yksi ikkuna. Kävin aamulla ennen töihin tuloa proppaamassa laudan talon päätyseinään ja ripustin siihen pressun joka ohjaa sadeveden parvekkeen lattialle yli ikkunan ja oven. Jos nyt ei vesi tule läpi, on syyllinen selvä -> smyygit pitää tehdä ja pääty pinnoittaa.
- porasin eilen illalla 20 mm reikiä harkkokaiteen etuseinästä, jotka ulottuivat pohjalaatan päälle, höyrysulun yläpuolelle. Kuivaa pölyä tuli porausreijistä. Funtsin, että jos sinne on jäänyt vettä muhimaan. Ei ollut.
- harkkokaiteen ja lämpöharkon liitoskohtaan bitumikermillä katko... toivottavasti ei tarvitse tähän mennä... aikamoinen homma... eikä rakennekuvissa sinne kermiä oltu piirrettykään.
- vedeneristyslaasti on väliäikaisratkaisu ennenkuin talon ulkopuoli pinnoitetaan. Tämä rappaushan (sitä ei kuulemma saa sanoa rappaukseksi, vaan pinnoitukseksi)on myös vedeneristys viistosadetta vastaan. Se on kuulemma hydrofobista kamaa.

Oli todella "hauska" herätä aamulla vuokrakämpässä tänä aamuna sateen ropinaan...

Kuvia en saanut otettua eilen, yritän tässä joskus.

vuoto kirjoitti:

Heti kärkeen todella paljon kiitoksia hyvistä vinkeistä.

- olen miettinyt itsekin tuota harkkokaiteen sisäpintaa syylliseksi. Toisaalta, tehtiin pläkkärin kanssa siihen alhaalta ylös ulottuva pellitys jonka yläpää jää päälyspellin alle. Seinäpellin alla on 8 mm ilmarako.
- smyygikohtia olen myös miettinyt syylliseksi. Smyygejä ei siis vielä ole tehty ulkopuolelle. Tällä kohdin ovat parvekkeen ovi ja yksi ikkuna. Kävin aamulla ennen töihin tuloa proppaamassa laudan talon päätyseinään ja ripustin siihen pressun joka ohjaa sadeveden parvekkeen lattialle yli ikkunan ja oven. Jos nyt ei vesi tule läpi, on syyllinen selvä -> smyygit pitää tehdä ja pääty pinnoittaa.
- porasin eilen illalla 20 mm reikiä harkkokaiteen etuseinästä, jotka ulottuivat pohjalaatan päälle, höyrysulun yläpuolelle. Kuivaa pölyä tuli porausreijistä. Funtsin, että jos sinne on jäänyt vettä muhimaan. Ei ollut.
- harkkokaiteen ja lämpöharkon liitoskohtaan bitumikermillä katko... toivottavasti ei tarvitse tähän mennä... aikamoinen homma... eikä rakennekuvissa sinne kermiä oltu piirrettykään.
- vedeneristyslaasti on väliäikaisratkaisu ennenkuin talon ulkopuoli pinnoitetaan. Tämä rappaushan (sitä ei kuulemma saa sanoa rappaukseksi, vaan pinnoitukseksi)on myös vedeneristys viistosadetta vastaan. Se on kuulemma hydrofobista kamaa.

Oli todella "hauska" herätä aamulla vuokrakämpässä tänä aamuna sateen ropinaan...

Kuvia en saanut otettua eilen, yritän tässä joskus.

Lue lisää

teetpä mitä tahansa, jätä ihmeessa osan tämänkin ketju _tuumailusta_ omaan arvoonsa.

Vaikka tässäkinketjussa on tullut hyviäkin kommentteja, parhaiten onnistut ammattisuunnittelijan avulla. Pyydä vaikka toista suunnittelijaa tutkimaan olemassa olevat suunnitelmat ja mahdollisesti käymään paikan päällä.

Onnea _metsästykseen_!

vuoto kirjoitti:

Heti kärkeen todella paljon kiitoksia hyvistä vinkeistä.

- olen miettinyt itsekin tuota harkkokaiteen sisäpintaa syylliseksi. Toisaalta, tehtiin pläkkärin kanssa siihen alhaalta ylös ulottuva pellitys jonka yläpää jää päälyspellin alle. Seinäpellin alla on 8 mm ilmarako.
- smyygikohtia olen myös miettinyt syylliseksi. Smyygejä ei siis vielä ole tehty ulkopuolelle. Tällä kohdin ovat parvekkeen ovi ja yksi ikkuna. Kävin aamulla ennen töihin tuloa proppaamassa laudan talon päätyseinään ja ripustin siihen pressun joka ohjaa sadeveden parvekkeen lattialle yli ikkunan ja oven. Jos nyt ei vesi tule läpi, on syyllinen selvä -> smyygit pitää tehdä ja pääty pinnoittaa.
- porasin eilen illalla 20 mm reikiä harkkokaiteen etuseinästä, jotka ulottuivat pohjalaatan päälle, höyrysulun yläpuolelle. Kuivaa pölyä tuli porausreijistä. Funtsin, että jos sinne on jäänyt vettä muhimaan. Ei ollut.
- harkkokaiteen ja lämpöharkon liitoskohtaan bitumikermillä katko... toivottavasti ei tarvitse tähän mennä... aikamoinen homma... eikä rakennekuvissa sinne kermiä oltu piirrettykään.
- vedeneristyslaasti on väliäikaisratkaisu ennenkuin talon ulkopuoli pinnoitetaan. Tämä rappaushan (sitä ei kuulemma saa sanoa rappaukseksi, vaan pinnoitukseksi)on myös vedeneristys viistosadetta vastaan. Se on kuulemma hydrofobista kamaa.

Oli todella "hauska" herätä aamulla vuokrakämpässä tänä aamuna sateen ropinaan...

Kuvia en saanut otettua eilen, yritän tässä joskus.

Lue lisää

>- harkkokaiteen ja lämpöharkon liitoskohtaan bitumikermillä katko... toivottavasti ei tarvitse tähän mennä... aikamoinen homma... eikä rakennekuvissa sinne kermiä oltu piirrettykään.

Mielestäni kaiteen ja lämpöharkon ulkokuoren välissä ei katkoa tarvitse olla.
Vesi EI VOI valua betonin sisällä.
Se liikkuu betonissa kapilaarisesti.
Ja kapilaarisesti siinä betonissa liikkuva vesi ei lähde valumaan eristeen lomitse sisäänpäin.
Ja koska EPS on kapilaarikatko ei se vesi kapilaarisestikaan pääse ulkokuoresta sisäkuoreen.

Eli se vesi pääsee nesteenä valumaan sinne eristetilaan eli harkkojen päädyistä harkkojen väleihin tai EPS:n sivuista harkon sisään.

Jos homma menee siihen että joutuisit kaiteen purkamaan niin silloin mielestäni se eristeen päällä oleva valu ois ulotettava sinne LL-400:n ulkopintaan ja rakennettava uusi kaiden sen laatan päältä.

Vieläkin varmenpi mielestäni olisi jos se solimatekerroskin uloitetaan LL400:n ulkopintaan. (pintaan eristerappaus tai pellitys laatan alta tippanokan kera yms jne...

asiallisesti... onko tuo vedentulo seinän läpi normaaliin rakentamiseeen kuuluvaa, vaikka se kuivaisikin aikaa myöten pois?

Onko jokin kohta tehty huolimattomatomasti?
- harkon ladonta?
- seinävalut vibraamatta?
- muu, mikä? Ominaisuus?

Tuohan tarkoittaa sitä, että seinässä on reikä! Jos siitä tulee vettä sisään, menee siitä ilmaakin läpi! Ja jos on yksi veden mentävä reikä, on varmasti muita, joista ilma (=lämpö) kulkee rakenteen läpi.

Aika ovela juttu, jos vesihöyryä läpäisevän ulkoseinäpinnoitteen (joo, en luota noihin markkinamiesten ja -tutkijoiden hengittäviin vesieristeisiin, sillä ei niistä ole yli 30 vuotta kokemusta ulkoseinän pinnoitteenakaan) tehtäväksi jää estää veden kulkeminen rakenteeseen!

"tuumailen" kirjoitti:

asiallisesti... onko tuo vedentulo seinän läpi normaaliin rakentamiseeen kuuluvaa, vaikka se kuivaisikin aikaa myöten pois?

Onko jokin kohta tehty huolimattomatomasti?
- harkon ladonta?
- seinävalut vibraamatta?
- muu, mikä? Ominaisuus?

Tuohan tarkoittaa sitä, että seinässä on reikä! Jos siitä tulee vettä sisään, menee siitä ilmaakin läpi! Ja jos on yksi veden mentävä reikä, on varmasti muita, joista ilma (=lämpö) kulkee rakenteen läpi.

Aika ovela juttu, jos vesihöyryä läpäisevän ulkoseinäpinnoitteen (joo, en luota noihin markkinamiesten ja -tutkijoiden hengittäviin vesieristeisiin, sillä ei niistä ole yli 30 vuotta kokemusta ulkoseinän pinnoitteenakaan) tehtäväksi jää estää veden kulkeminen rakenteeseen!

Lue lisää

Eilisen aamun pressun laittamisen jälkeen, ei vettä ollut tullut iltaan mennessä sisäseinille.

Eli JOS tämä oli syy:

niin vesi pääsi päädyn ulkoseinästä oven ja ikkunan pielistä (ei smyygejä) valumaan parvekkeen pohjalaatan päälle ja sieltä parvekkeen alla olevien LL-400 ulkoseinien alle.

Nyt odottelen kelejä, jotta pääsen väkertelemään smyygit pohjatasoitteen ulkoseinälle.

"tuumailen" kirjoitti:

asiallisesti... onko tuo vedentulo seinän läpi normaaliin rakentamiseeen kuuluvaa, vaikka se kuivaisikin aikaa myöten pois?

Onko jokin kohta tehty huolimattomatomasti?
- harkon ladonta?
- seinävalut vibraamatta?
- muu, mikä? Ominaisuus?

Tuohan tarkoittaa sitä, että seinässä on reikä! Jos siitä tulee vettä sisään, menee siitä ilmaakin läpi! Ja jos on yksi veden mentävä reikä, on varmasti muita, joista ilma (=lämpö) kulkee rakenteen läpi.

Aika ovela juttu, jos vesihöyryä läpäisevän ulkoseinäpinnoitteen (joo, en luota noihin markkinamiesten ja -tutkijoiden hengittäviin vesieristeisiin, sillä ei niistä ole yli 30 vuotta kokemusta ulkoseinän pinnoitteenakaan) tehtäväksi jää estää veden kulkeminen rakenteeseen!

Lue lisää

Teoria ja käytäntö ei aina rakentamisessa kohtaa, mutta ilma on myös hyvä lämmön eriste. Lammin harkoissa ei betoni varmasti mene joka onteloon vaikka kuinka vibraisit. ja ammattirakentajat varsinkin tekevät näitä ontelojen tarkastuksia ja seuraavat valujen täyttymistä erittäin huolimattomasti. Mutta suurin osa näistä taloista on vaan pysynyt pystyssä. Viistosade varsinkin meenee erittän pienestä reijästä sisään ja kun rakeenteessa ei erillistä kerrosta kuten täystiili talossa kulkeutuu vesi varmasti jostain kohtaa sisään ei suoraviivaisesti seinän lävitse,useimmiten ikkunoiden ovien yläpuolelta.

"tuumailen" kirjoitti:

asiallisesti... onko tuo vedentulo seinän läpi normaaliin rakentamiseeen kuuluvaa, vaikka se kuivaisikin aikaa myöten pois?

Onko jokin kohta tehty huolimattomatomasti?
- harkon ladonta?
- seinävalut vibraamatta?
- muu, mikä? Ominaisuus?

Tuohan tarkoittaa sitä, että seinässä on reikä! Jos siitä tulee vettä sisään, menee siitä ilmaakin läpi! Ja jos on yksi veden mentävä reikä, on varmasti muita, joista ilma (=lämpö) kulkee rakenteen läpi.

Aika ovela juttu, jos vesihöyryä läpäisevän ulkoseinäpinnoitteen (joo, en luota noihin markkinamiesten ja -tutkijoiden hengittäviin vesieristeisiin, sillä ei niistä ole yli 30 vuotta kokemusta ulkoseinän pinnoitteenakaan) tehtäväksi jää estää veden kulkeminen rakenteeseen!

Lue lisää

>asiallisesti... onko tuo vedentulo seinän läpi normaaliin rakentamiseeen kuuluvaa, vaikka se kuivaisikin aikaa myöten pois?

Meillä ei ainakaan seinästä sisäänpäin ole vesi tullut valujen jälkeen.

>Onko jokin kohta tehty huolimattomatomasti?
>- harkon ladonta?

Ei vaikuta.

>- seinävalut vibraamatta?

Ei vaikuta jos betoni on sopivaa.

>- muu, mikä? Ominaisuus?

Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.

Jos vesi valuu EPS:n ja ulkopuolella olevan betonin väliin, se imeytyy betoniin, leviää siihen kapilaarisesti ja haihtuu ulos.
Kapilaarisesti vesi kulkee etupäässä kevennetyssä betonin osassa. (minulla on siitä kuvalliset tosistusaineistot).

Jos vesi valuu EPS:n ja sisäpuolella olevan betonin väliin, se imeytyy betoniin ja voi kostuttaa sisäpintaa mutta ei ainakaan valu sisään.
Kuivuminen tapahtuu haihtumalla ulopspäin EPS saumoista (EPS:n läpi hyvin vähän) ja sisään harkon pinnasta (mikäli sitä ei ole maalattu).

Jos vettä valuu sisään täytyy valun sisässä olla onkalo JA vettä pitää tulla paljon jos se ei kerkiä imeytyä (kevennettyyn) betoniin.

Jos esim. vesiletkulla ruiskuttaa vettä lammin seinään, vesi ei valu juuri lainkaan vaan se suihku imeytyy melkein täydellisesti seinään kunnes betoni on kylläinen vedestä, sitten se valuu betonin pinnalla alaspäin.

>Tuohan tarkoittaa sitä, että seinässä on reikä! Jos siitä tulee vettä sisään, menee siitä ilmaakin läpi! Ja jos on yksi veden mentävä reikä, on varmasti muita, joista ilma (=lämpö) kulkee rakenteen läpi.

Lammiseinän sisällä kulkee ilma pysty ja vaakasuunnassa. Siksi minä olenkin "toitottanut" että akkunanpielet pitää lammissa saada ilmatiiviiksi muutoin se on HARAKANPESÄ. ;-)

Mutta siis seinän läpi ei ilma kulje. Tai jos kulkee niin silloin on ryssitty kunnolla. (rappaamaton lammiseinä on ilmatiiviiinpi kuin rappaamaton sipopinta)

>Aika ovela juttu, jos vesihöyryä läpäisevän ulkoseinäpinnoitteen (joo, en luota noihin markkinamiesten ja -tutkijoiden hengittäviin vesieristeisiin, sillä ei niistä ole yli 30 vuotta kokemusta ulkoseinän pinnoitteenakaan) tehtäväksi jää estää veden kulkeminen rakenteeseen!   

Talon ulkorappaus läpäisee hieman nestemäistä vettä. Se läpäisy on niin pieni että se vesi ei voi valua eikä edetä eristeväliin.

Mutta niinkuin on jo todettu, on erittäin todennäköistä että vesi valuu seinän sisään yläpuolelta/sivulta. Se ei pääse läpi.


- raksaaja

on enämpi kuin yksi kirjoitti:

>asiallisesti... onko tuo vedentulo seinän läpi normaaliin rakentamiseeen kuuluvaa, vaikka se kuivaisikin aikaa myöten pois?

Meillä ei ainakaan seinästä sisäänpäin ole vesi tullut valujen jälkeen.

>Onko jokin kohta tehty huolimattomatomasti?
>- harkon ladonta?

Ei vaikuta.

>- seinävalut vibraamatta?

Ei vaikuta jos betoni on sopivaa.

>- muu, mikä? Ominaisuus?

Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.

Jos vesi valuu EPS:n ja ulkopuolella olevan betonin väliin, se imeytyy betoniin, leviää siihen kapilaarisesti ja haihtuu ulos.
Kapilaarisesti vesi kulkee etupäässä kevennetyssä betonin osassa. (minulla on siitä kuvalliset tosistusaineistot).

Jos vesi valuu EPS:n ja sisäpuolella olevan betonin väliin, se imeytyy betoniin ja voi kostuttaa sisäpintaa mutta ei ainakaan valu sisään.
Kuivuminen tapahtuu haihtumalla ulopspäin EPS saumoista (EPS:n läpi hyvin vähän) ja sisään harkon pinnasta (mikäli sitä ei ole maalattu).

Jos vettä valuu sisään täytyy valun sisässä olla onkalo JA vettä pitää tulla paljon jos se ei kerkiä imeytyä (kevennettyyn) betoniin.

Jos esim. vesiletkulla ruiskuttaa vettä lammin seinään, vesi ei valu juuri lainkaan vaan se suihku imeytyy melkein täydellisesti seinään kunnes betoni on kylläinen vedestä, sitten se valuu betonin pinnalla alaspäin.

>Tuohan tarkoittaa sitä, että seinässä on reikä! Jos siitä tulee vettä sisään, menee siitä ilmaakin läpi! Ja jos on yksi veden mentävä reikä, on varmasti muita, joista ilma (=lämpö) kulkee rakenteen läpi.

Lammiseinän sisällä kulkee ilma pysty ja vaakasuunnassa. Siksi minä olenkin "toitottanut" että akkunanpielet pitää lammissa saada ilmatiiviiksi muutoin se on HARAKANPESÄ. ;-)

Mutta siis seinän läpi ei ilma kulje. Tai jos kulkee niin silloin on ryssitty kunnolla. (rappaamaton lammiseinä on ilmatiiviiinpi kuin rappaamaton sipopinta)

>Aika ovela juttu, jos vesihöyryä läpäisevän ulkoseinäpinnoitteen (joo, en luota noihin markkinamiesten ja -tutkijoiden hengittäviin vesieristeisiin, sillä ei niistä ole yli 30 vuotta kokemusta ulkoseinän pinnoitteenakaan) tehtäväksi jää estää veden kulkeminen rakenteeseen!   

Talon ulkorappaus läpäisee hieman nestemäistä vettä. Se läpäisy on niin pieni että se vesi ei voi valua eikä edetä eristeväliin.

Mutta niinkuin on jo todettu, on erittäin todennäköistä että vesi valuu seinän sisään yläpuolelta/sivulta. Se ei pääse läpi.


- raksaaja

Lue lisää

Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.

Onko tämä mahdollista, Otin kahdelta valmistajalta betonia. Mielestäni ei kumpikaan sellaista kuin pitäisi. Toiseksi lisäsisivät paikanpäällä vettä juokseevuuden lisäämiseksi. Molemmat, vaikka tiesivät ja erikseen mainitsin nesteyttämisestä. Paljon muitakin asioita mitkä eivät menneet kuten teoriasssa. Tämä ei varmasti syy vuotoon. mutta haluan vain kertoa että laboratorio testaaminen eri ominaisuuksista on vain suuntaa antava käytäntö toista. Viistosade valuu seinää pitkin ja jostain sopivasta reijästä sisään. Taloni on erittäin tuulisella ja sateisella paikalla. Ja onteloita seinisssä jossa ei betonia, en löytönyt vaikka porasin ja koputtelin joka harkon, mutta onteloita on sunkin talossa.

rakentaja 2005 kirjoitti:

Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.

Onko tämä mahdollista, Otin kahdelta valmistajalta betonia. Mielestäni ei kumpikaan sellaista kuin pitäisi. Toiseksi lisäsisivät paikanpäällä vettä juokseevuuden lisäämiseksi. Molemmat, vaikka tiesivät ja erikseen mainitsin nesteyttämisestä. Paljon muitakin asioita mitkä eivät menneet kuten teoriasssa. Tämä ei varmasti syy vuotoon. mutta haluan vain kertoa että laboratorio testaaminen eri ominaisuuksista on vain suuntaa antava käytäntö toista. Viistosade valuu seinää pitkin ja jostain sopivasta reijästä sisään. Taloni on erittäin tuulisella ja sateisella paikalla. Ja onteloita seinisssä jossa ei betonia, en löytönyt vaikka porasin ja koputtelin joka harkon, mutta onteloita on sunkin talossa.

Lue lisää

Koloja on varmasti, sitä en epäile. Onhan mm. EPS:n ja harkon liitoskohdassakin pieniä koloja.

Etenkin nämä ongelmaseinät on koputeltu tarkkaan eikä suurempia koloja kuulostanut olevan, mutta aina niitä siellä kuitenkin on.

Mielenkiintoinen huomio muuten: kaikki viistosade on tähän uuteen mökkiin tullut etelästä. Muut seinät ovat aina sateen jälkeen vaalean harmaita, eteläpääty on aina tumman harmaa.

rakentaja 2005 kirjoitti:

Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.

Onko tämä mahdollista, Otin kahdelta valmistajalta betonia. Mielestäni ei kumpikaan sellaista kuin pitäisi. Toiseksi lisäsisivät paikanpäällä vettä juokseevuuden lisäämiseksi. Molemmat, vaikka tiesivät ja erikseen mainitsin nesteyttämisestä. Paljon muitakin asioita mitkä eivät menneet kuten teoriasssa. Tämä ei varmasti syy vuotoon. mutta haluan vain kertoa että laboratorio testaaminen eri ominaisuuksista on vain suuntaa antava käytäntö toista. Viistosade valuu seinää pitkin ja jostain sopivasta reijästä sisään. Taloni on erittäin tuulisella ja sateisella paikalla. Ja onteloita seinisssä jossa ei betonia, en löytönyt vaikka porasin ja koputtelin joka harkon, mutta onteloita on sunkin talossa.

Lue lisää

"Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.
Onko tämä mahdollista, Otin kahdelta valmistajalta betonia. Mielestäni ei kumpikaan sellaista kuin pitäisi. Toiseksi lisäsisivät paikanpäällä vettä juokseevuuden lisäämiseksi. Molemmat, vaikka tiesivät ja erikseen mainitsin nesteyttämisestä. Paljon muitakin asioita mitkä eivät menneet kuten teoriasssa."

Meille tuli kaikki kura Ruskon Betonilta. Nesteytintä jouduttiin lisäämään kesken valun useimmilla kerroilla.

Alinta harkkoriviä (se on muurattu käsin) lukuunottamatta. Ei ulkokuoresta eikä sisäkuoresta ole reikiä löytynyt. Molempia on koputeltu ja satoja proppuja niihin porattu.

Jos siellä niitä koloja on niin ei niistä mitään ole ilmennyt.

"Tämä ei varmasti syy vuotoon. mutta haluan vain kertoa että laboratorio testaaminen eri ominaisuuksista on vain suuntaa antava käytäntö toista."
Omaan kokemukseen pohjautui mun jupina.

"Viistosade valuu seinää pitkin ja jostain sopivasta reijästä sisään."

Ei varmasti tule sisään. Jos se betoniin pääsee se imeytyy eikä valu. Olen täydellisen varma asiasta. (40 etunojapunnerrusta vetoa)

Ja todennäköisyys sille että ulkorappauksessa, kuoressa, valussa, eristeessä, sisä valussa, sisäkuoressa ja sisätasoitteessa on kait lottovoittoa pienempi? (melkein)

"Taloni on erittäin tuulisella ja sateisella paikalla. Ja onteloita seinisssä jossa ei betonia, en löytönyt vaikka porasin ja koputtelin joka harkon,"

Kova homma on ollut porailla ja koputella.

Tuleeko sulla viistosateella vesi sisään?

Meillä ei ole koskaan tullut vaikka talo oli kolme talvea ilman akkunasmyykejä yms. tuulisen harjun päällä.

se vesi tulee niistä sun poraamista rei-istä

"mutta onteloita on sunkin talossa."

No on varmaan, pieniä sellaisia, luokkaa tulitikkuaski. En vain ole löytänyt. Olen kuitenkin jo varma ettei ne pienet kolot ois haitaksikaan. ((U arvo paranee, hehee)

vuoto kirjoitti:

Koloja on varmasti, sitä en epäile. Onhan mm. EPS:n ja harkon liitoskohdassakin pieniä koloja.

Etenkin nämä ongelmaseinät on koputeltu tarkkaan eikä suurempia koloja kuulostanut olevan, mutta aina niitä siellä kuitenkin on.

Mielenkiintoinen huomio muuten: kaikki viistosade on tähän uuteen mökkiin tullut etelästä. Muut seinät ovat aina sateen jälkeen vaalean harmaita, eteläpääty on aina tumman harmaa.

Lue lisää

"Onhan mm. EPS:n ja harkon liitoskohdassakin pieniä koloja. "

Toki on mutta ne ei ole ulkoa-sisään suuntaisia.

Ja esim harkon liitosaumojen kohdilla pääsee betoni etenemään täysin esteettä isossa onkalossa, joten on hemmetin huono tuuri jos on läpireikä valubetoniharkkotalossa, edes yhdessä kuoressa.

SELVENNYSPYYNTÖ:
Miten se vesi on valunut sisään?
Onko se vain kastellut harkon sisäpinnan?
Vai onko sitä valunut oikeasti sisäseinää pitkin?

raksaaja--sh kirjoitti:

"Mikäli betonivalu on onnistunut hyvin ei vesi pääse valumaan harkon läpi sisään eikä ulos.
Onko tämä mahdollista, Otin kahdelta valmistajalta betonia. Mielestäni ei kumpikaan sellaista kuin pitäisi. Toiseksi lisäsisivät paikanpäällä vettä juokseevuuden lisäämiseksi. Molemmat, vaikka tiesivät ja erikseen mainitsin nesteyttämisestä. Paljon muitakin asioita mitkä eivät menneet kuten teoriasssa."

Meille tuli kaikki kura Ruskon Betonilta. Nesteytintä jouduttiin lisäämään kesken valun useimmilla kerroilla.

Alinta harkkoriviä (se on muurattu käsin) lukuunottamatta. Ei ulkokuoresta eikä sisäkuoresta ole reikiä löytynyt. Molempia on koputeltu ja satoja proppuja niihin porattu.

Jos siellä niitä koloja on niin ei niistä mitään ole ilmennyt.

"Tämä ei varmasti syy vuotoon. mutta haluan vain kertoa että laboratorio testaaminen eri ominaisuuksista on vain suuntaa antava käytäntö toista."
Omaan kokemukseen pohjautui mun jupina.

"Viistosade valuu seinää pitkin ja jostain sopivasta reijästä sisään."

Ei varmasti tule sisään. Jos se betoniin pääsee se imeytyy eikä valu. Olen täydellisen varma asiasta. (40 etunojapunnerrusta vetoa)

Ja todennäköisyys sille että ulkorappauksessa, kuoressa, valussa, eristeessä, sisä valussa, sisäkuoressa ja sisätasoitteessa on kait lottovoittoa pienempi? (melkein)

"Taloni on erittäin tuulisella ja sateisella paikalla. Ja onteloita seinisssä jossa ei betonia, en löytönyt vaikka porasin ja koputtelin joka harkon,"

Kova homma on ollut porailla ja koputella.

Tuleeko sulla viistosateella vesi sisään?

Meillä ei ole koskaan tullut vaikka talo oli kolme talvea ilman akkunasmyykejä yms. tuulisen harjun päällä.

se vesi tulee niistä sun poraamista rei-istä

"mutta onteloita on sunkin talossa."

No on varmaan, pieniä sellaisia, luokkaa tulitikkuaski. En vain ole löytänyt. Olen kuitenkin jo varma ettei ne pienet kolot ois haitaksikaan. ((U arvo paranee, hehee)

Lue lisää

Ja todennäköisyys sille (että ulkorappauksessa, kuoressa, valussa, eristeessä, sisä valussa, sisäkuoressa ja sisätasoitteessa on reikä samassa kohtaa) on kait lottovoittoa pienempi? (melkein)

raksaaja--sh kirjoitti:

"Onhan mm. EPS:n ja harkon liitoskohdassakin pieniä koloja. "

Toki on mutta ne ei ole ulkoa-sisään suuntaisia.

Ja esim harkon liitosaumojen kohdilla pääsee betoni etenemään täysin esteettä isossa onkalossa, joten on hemmetin huono tuuri jos on läpireikä valubetoniharkkotalossa, edes yhdessä kuoressa.

SELVENNYSPYYNTÖ:
Miten se vesi on valunut sisään?
Onko se vain kastellut harkon sisäpinnan?
Vai onko sitä valunut oikeasti sisäseinää pitkin?

Lue lisää

>SELVENNYSPYYNTÖ:
>Miten se vesi on valunut sisään?
>Onko se vain kastellut harkon sisäpinnan?
>Vai onko sitä valunut oikeasti sisäseinää pitkin?

Kasteli harkon sisäpinnan. Seinässä näkyi siellä
täällä tummiä läimäreitä, n. 10 * 10 cm.

raksaaja--sh kirjoitti:

Ja todennäköisyys sille (että ulkorappauksessa, kuoressa, valussa, eristeessä, sisä valussa, sisäkuoressa ja sisätasoitteessa on reikä samassa kohtaa) on kait lottovoittoa pienempi? (melkein)

Lue lisää

Kertokaahan miksi ennen kivitaloihin jätettiin tuuletusrako ja taas muurattiin toinen seinä, näin tehdään nykyisinkin. Lammin seinä rakenne on tiivis rakenne eikö voisi olettaa että vesi johtuu seinän lävitse, en minäkään usko että sisälle asti sataa. Mutta kerääntyy rajapintoihin ensim eristeen ja betonin välipintoihin, kosteus joka ei kuivu aiheuttaa tiettyjä toimenpiteitä rakenteessa. Lammiharkoista ei ole vuosien kokemuksia varsinkaan nykyisten kiireisten aikataulujen mukaan tehtynä. Mutta jos eteen muurataan tiilikuori/jätetään ilmarako tilanne muuttuu.

vuoto kirjoitti:

>SELVENNYSPYYNTÖ:
>Miten se vesi on valunut sisään?
>Onko se vain kastellut harkon sisäpinnan?
>Vai onko sitä valunut oikeasti sisäseinää pitkin?

Kasteli harkon sisäpinnan. Seinässä näkyi siellä
täällä tummiä läimäreitä, n. 10 * 10 cm.

Lue lisää

Eli valussa ei ole onkaloa josta vesi ruikkaa sisälle. Ne läimäreet ovat varmasti harkon kannaksen kohdalla ja vesi tulee pintaan huokoista harkkoa pitkin.


Katellaanpa seuraavien sateiden aikoihin josko vesi pysyy poissa.

Kivitalorakentaja kirjoitti:

Kertokaahan miksi ennen kivitaloihin jätettiin tuuletusrako ja taas muurattiin toinen seinä, näin tehdään nykyisinkin. Lammin seinä rakenne on tiivis rakenne eikö voisi olettaa että vesi johtuu seinän lävitse, en minäkään usko että sisälle asti sataa. Mutta kerääntyy rajapintoihin ensim eristeen ja betonin välipintoihin, kosteus joka ei kuivu aiheuttaa tiettyjä toimenpiteitä rakenteessa. Lammiharkoista ei ole vuosien kokemuksia varsinkaan nykyisten kiireisten aikataulujen mukaan tehtynä. Mutta jos eteen muurataan tiilikuori/jätetään ilmarako tilanne muuttuu.

Lue lisää

>Kertokaahan miksi ennen kivitaloihin jätettiin tuuletusrako ja taas muurattiin toinen seinä,

Höpöhöpö.

Sinne jätettiin tuulettumaton ilmarako lämmöneristeeksi koska oikeat lämmöneristeet oli kalliita.

> näin tehdään nykyisinkin.

Betonielementtikerrostaloissa on lämmöneristeenä yleensä villa ja villasta on vähäinenklin kosteus tuuletettava pois ettei lämmöneristävyys romahda & home ala kasvaa. Lisäksi kerrostaloissa vettä menee villaan muualtakin kuin sisäilmasta.

VTT:ltä löytyy hyvää oppimateriaalia tästä asiasta.

>Lammin seinä rakenne on tiivis rakenne eikö voisi olettaa että vesi johtuu seinän lävitse, en minäkään usko että sisälle asti sataa. Mutta kerääntyy rajapintoihin ensim eristeen ja betonin välipintoihin,

Ei sitä vettä keräänny rajapintoihin.
Ota järki käteen.

Ulkoapäin tuleva kosteus leviää kapilaarisesti tasaisesti ulkokuoreen ja haihtuu sitten hiljalleen lämmön vaikutuksesta vesihöyryksi ja poistuu ulkoilmaan. (koska diffuusio ei kykene tuomaan vettä lämmöneristeen läpi sisäänpäin)

Sisältä ulospäin pyrkivä vesihöyry ei sekään kerry mihinkään rajapintaan vaan sitä on tasaaisesti sisäkuoren betonissa koska se betoni on tasalämpöinen (kuten ulkokuorikin).
Pieni määrä sitä vesihöyryä pääsee sisälle hengtittävään EPS:n mistä se kulkeutuu hiljalleen läpi ulkokuoreen. (esim. tiivistyy ulkokuoren huokoiseen betoniin)
Samoin erittäin pieni määrä vesihöyryä menee harkkojen väleissä oleviin EPS rakosiin ja luultavasti tiivistyy ulkokuoren betoniin (huokoista betonia) & kulkeutuu harkon läpi ja haihtuu ulkoilomaan.

> kosteus joka ei kuivu aiheuttaa tiettyjä toimenpiteitä rakenteessa. Lammiharkoista ei ole vuosien kokemuksia varsinkaan nykyisten kiireisten aikataulujen mukaan tehtynä. Mutta jos eteen muurataan tiilikuori/jätetään ilmarako tilanne muuttuu.

Lammiseinää on tutkittu yliopistotasoisissa tutkimuksissa. Ja villa sandwitch betonielementtejä VTT:llä. Molemmista rakennekosteus poistuu ja normaali kosteuskuormitus omakotitaloissa on mitätön verrattuna rakennusaikaiseen kosteuteen.

Huom. Lammiseinässä Lämmöneriste eli EPS on seinän tiivein kohta ja se sanelelee sen minkä verran vettä pääsee seinän läpi.

Nykyiset valubetoniharkot hyödyntävät edellisten 50 vuoden aikana kantapaan kautta opittuja asioita. Eli eriste on kosteutta sietävää ja pintakerrokset on kevytsorarakeilla huokoistettua betonia.


((Doflämpö ohjelman demoversiolla kokeiltuani arvelen että keskimäärin Oulunläänissä tammikuussa menee maalaamattoman lammiseinän läpi 50 grammaa vettä per seinäneliö, maalaamattoman siporex seinän läpi 250-500grammaa vettä per seinäneliö jne... Kyseessä on mitätön määrä jos verrataan vaikkapa "kuivan" siporex seinän tasapainokosteuteen jolloin seinän sisällä on koko ajan 4.5...9 litraa vettä per seinä m2.))

raksaaja--sh kirjoitti:

>Kertokaahan miksi ennen kivitaloihin jätettiin tuuletusrako ja taas muurattiin toinen seinä,

Höpöhöpö.

Sinne jätettiin tuulettumaton ilmarako lämmöneristeeksi koska oikeat lämmöneristeet oli kalliita.

> näin tehdään nykyisinkin.

Betonielementtikerrostaloissa on lämmöneristeenä yleensä villa ja villasta on vähäinenklin kosteus tuuletettava pois ettei lämmöneristävyys romahda & home ala kasvaa. Lisäksi kerrostaloissa vettä menee villaan muualtakin kuin sisäilmasta.

VTT:ltä löytyy hyvää oppimateriaalia tästä asiasta.

>Lammin seinä rakenne on tiivis rakenne eikö voisi olettaa että vesi johtuu seinän lävitse, en minäkään usko että sisälle asti sataa. Mutta kerääntyy rajapintoihin ensim eristeen ja betonin välipintoihin,

Ei sitä vettä keräänny rajapintoihin.
Ota järki käteen.

Ulkoapäin tuleva kosteus leviää kapilaarisesti tasaisesti ulkokuoreen ja haihtuu sitten hiljalleen lämmön vaikutuksesta vesihöyryksi ja poistuu ulkoilmaan. (koska diffuusio ei kykene tuomaan vettä lämmöneristeen läpi sisäänpäin)

Sisältä ulospäin pyrkivä vesihöyry ei sekään kerry mihinkään rajapintaan vaan sitä on tasaaisesti sisäkuoren betonissa koska se betoni on tasalämpöinen (kuten ulkokuorikin).
Pieni määrä sitä vesihöyryä pääsee sisälle hengtittävään EPS:n mistä se kulkeutuu hiljalleen läpi ulkokuoreen. (esim. tiivistyy ulkokuoren huokoiseen betoniin)
Samoin erittäin pieni määrä vesihöyryä menee harkkojen väleissä oleviin EPS rakosiin ja luultavasti tiivistyy ulkokuoren betoniin (huokoista betonia) & kulkeutuu harkon läpi ja haihtuu ulkoilomaan.

> kosteus joka ei kuivu aiheuttaa tiettyjä toimenpiteitä rakenteessa. Lammiharkoista ei ole vuosien kokemuksia varsinkaan nykyisten kiireisten aikataulujen mukaan tehtynä. Mutta jos eteen muurataan tiilikuori/jätetään ilmarako tilanne muuttuu.

Lammiseinää on tutkittu yliopistotasoisissa tutkimuksissa. Ja villa sandwitch betonielementtejä VTT:llä. Molemmista rakennekosteus poistuu ja normaali kosteuskuormitus omakotitaloissa on mitätön verrattuna rakennusaikaiseen kosteuteen.

Huom. Lammiseinässä Lämmöneriste eli EPS on seinän tiivein kohta ja se sanelelee sen minkä verran vettä pääsee seinän läpi.

Nykyiset valubetoniharkot hyödyntävät edellisten 50 vuoden aikana kantapaan kautta opittuja asioita. Eli eriste on kosteutta sietävää ja pintakerrokset on kevytsorarakeilla huokoistettua betonia.


((Doflämpö ohjelman demoversiolla kokeiltuani arvelen että keskimäärin Oulunläänissä tammikuussa menee maalaamattoman lammiseinän läpi 50 grammaa vettä per seinäneliö, maalaamattoman siporex seinän läpi 250-500grammaa vettä per seinäneliö jne... Kyseessä on mitätön määrä jos verrataan vaikkapa "kuivan" siporex seinän tasapainokosteuteen jolloin seinän sisällä on koko ajan 4.5...9 litraa vettä per seinä m2.))

Lue lisää

"Mutta jos eteen muurataan tiilikuori/jätetään ilmarako tilanne muuttuu. "

Esim. siporex seinän tapauksessa tuo luultavasti parantaisi lämmönpitävyyttä koska sipo kuivuisi entisestään, mutta Lammiseinän tapauksessa se estäisi "lämpötyynyn" vaikutuksen lämmöneristeen ulkopinnassa ja se ei ainakaan lämpötaloutta parantaisi.

Kestävyyttä voisi parentaa 200 vuodesta 400 vuoteen, höh höh höö ja heh heh heeee.





Viännös:

Lammi-massiiviseinän lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Lammi-massiiviseinän jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä seinätyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi sisäpuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas seinä säätilasta
riippuen voi varastoida ulkopintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin ulkopinnan “lämpötyyny” vähentää
tehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin seinissä,
joissa seinällä (eristeellä) ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.

Smiley: ;-)   



Lähde: Siporex suunnittelijan käsikirja

28.9 Siporex-massiivikaton
lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Siporex-massiivikaton jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä kattotyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi alapuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas katto säätilasta
riippuen voi varastoida yläpintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin yläpinnan “lämpötyyny” vähentää
tehokkaasti sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin katoissa,
joissa yläpuolisella eristeellä ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.

raksaaja--sh kirjoitti:

Eli valussa ei ole onkaloa josta vesi ruikkaa sisälle. Ne läimäreet ovat varmasti harkon kannaksen kohdalla ja vesi tulee pintaan huokoista harkkoa pitkin.


Katellaanpa seuraavien sateiden aikoihin josko vesi pysyy poissa.

Lue lisää

Meillä oli ihan samoja märkiä läiskiä harkoissa, mutta vain ulkopuolella.

Läiskät ilmeni talven jälkeen kun seinän sisään mennyt ja jäätynyt vesihöyry suli vedeksi & tuli ulos.

Niitä läiskiä ei meillä sitenkään tainnut näkyä esim sadekuuron jälkeen. Sadevesi näytti imeytyvän 1. harkkoon siinä akkunan alla. Se oli märkänä pidenpään kun muu seinä kuivahti.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Kertokaahan miksi ennen kivitaloihin jätettiin tuuletusrako ja taas muurattiin toinen seinä,

Höpöhöpö.

Sinne jätettiin tuulettumaton ilmarako lämmöneristeeksi koska oikeat lämmöneristeet oli kalliita.

> näin tehdään nykyisinkin.

Betonielementtikerrostaloissa on lämmöneristeenä yleensä villa ja villasta on vähäinenklin kosteus tuuletettava pois ettei lämmöneristävyys romahda & home ala kasvaa. Lisäksi kerrostaloissa vettä menee villaan muualtakin kuin sisäilmasta.

VTT:ltä löytyy hyvää oppimateriaalia tästä asiasta.

>Lammin seinä rakenne on tiivis rakenne eikö voisi olettaa että vesi johtuu seinän lävitse, en minäkään usko että sisälle asti sataa. Mutta kerääntyy rajapintoihin ensim eristeen ja betonin välipintoihin,

Ei sitä vettä keräänny rajapintoihin.
Ota järki käteen.

Ulkoapäin tuleva kosteus leviää kapilaarisesti tasaisesti ulkokuoreen ja haihtuu sitten hiljalleen lämmön vaikutuksesta vesihöyryksi ja poistuu ulkoilmaan. (koska diffuusio ei kykene tuomaan vettä lämmöneristeen läpi sisäänpäin)

Sisältä ulospäin pyrkivä vesihöyry ei sekään kerry mihinkään rajapintaan vaan sitä on tasaaisesti sisäkuoren betonissa koska se betoni on tasalämpöinen (kuten ulkokuorikin).
Pieni määrä sitä vesihöyryä pääsee sisälle hengtittävään EPS:n mistä se kulkeutuu hiljalleen läpi ulkokuoreen. (esim. tiivistyy ulkokuoren huokoiseen betoniin)
Samoin erittäin pieni määrä vesihöyryä menee harkkojen väleissä oleviin EPS rakosiin ja luultavasti tiivistyy ulkokuoren betoniin (huokoista betonia) & kulkeutuu harkon läpi ja haihtuu ulkoilomaan.

> kosteus joka ei kuivu aiheuttaa tiettyjä toimenpiteitä rakenteessa. Lammiharkoista ei ole vuosien kokemuksia varsinkaan nykyisten kiireisten aikataulujen mukaan tehtynä. Mutta jos eteen muurataan tiilikuori/jätetään ilmarako tilanne muuttuu.

Lammiseinää on tutkittu yliopistotasoisissa tutkimuksissa. Ja villa sandwitch betonielementtejä VTT:llä. Molemmista rakennekosteus poistuu ja normaali kosteuskuormitus omakotitaloissa on mitätön verrattuna rakennusaikaiseen kosteuteen.

Huom. Lammiseinässä Lämmöneriste eli EPS on seinän tiivein kohta ja se sanelelee sen minkä verran vettä pääsee seinän läpi.

Nykyiset valubetoniharkot hyödyntävät edellisten 50 vuoden aikana kantapaan kautta opittuja asioita. Eli eriste on kosteutta sietävää ja pintakerrokset on kevytsorarakeilla huokoistettua betonia.


((Doflämpö ohjelman demoversiolla kokeiltuani arvelen että keskimäärin Oulunläänissä tammikuussa menee maalaamattoman lammiseinän läpi 50 grammaa vettä per seinäneliö, maalaamattoman siporex seinän läpi 250-500grammaa vettä per seinäneliö jne... Kyseessä on mitätön määrä jos verrataan vaikkapa "kuivan" siporex seinän tasapainokosteuteen jolloin seinän sisällä on koko ajan 4.5...9 litraa vettä per seinä m2.))

Lue lisää

Meillä tulee sadevesi lammiseinästä (rappaamaton) läpi, muutamasta paikasta. Ilmeisesti harkon ulkokuoresta ensin ja sitten löytää reitin styroxin saumasta sisäkuoreen.