Työllisyys paranee, työttömyys vähenee, palkatkin paranevat, osakkeiden kurssit jatkavat nousuaan ja kansantulo kasvaa 3 %:n vuosivauhtia. Kaikki on siis hyvin ja yhä paremmin Suomi-osakeyhtiössä, jota johtaa toimitusjohtajaksi itsensä määritellyt Matti Vanhanen.
Vai onko sittenkään hyvin, kaikilla ja kaikkialla? Köyhien ja syrjäytyneiden määrä ei ole ainakaan vähentynyt, vaan monilla köyhyys on syventynytkin. Suuria firmoja kaatuu ja seuraukset niiden paikkakunnille ovat kamalat. Postit, kaupat ja muut palvelut vähenevät syrjäseuduilla, terveyskeskuspalvelut heikkenevät koko maassa, eläkeläisten asema jatkaa huononemistaan eikä lapsiperheilläkään mene ainakaan entistä paremmin. Suuressa osassa Suomea työttömyyskin on vain kasvanut. Kehitys on ollut kaikkein huonointa päähallituspuolueen suurimmilla kannatusalueilla.
Mistä johtuu, että näennäisestä ja monilla mittareillakin todettavasta kasvusta huolimatta suuren kansalaisjoukon tasolla tulokset ovat olleet päinvastaiset? Viime ek-vaalien aikainen keskustan uhoaminen alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttamisesta kuulostaa nyt huonolta huumorilta. Yhtä hupaisalta kuulostaa toisen päähallituspuolueen ylvästely voitokkailla saavutukset kolmikannassa. Se ei näy mitenkään sen suuren äänestäjäjoukon, kaupunkien pienituloisten lapsiperheiden tai pienellä eläkkeellään kituuttavien elämässä.
Onko politiikka ollut siis väärää? On se. Mikä olisi ollut ja olisi edelleen oikeata politiikkaa? En tiedä, mutta yritän ajatella ja hahmotella jotakin:
Ensinnäkin sen tosiasian tunnustaminen, että entisillä tavoitteilla ja aikoinaan toimiviksikin todetuilla menettelyillä emme pärjää nykyisessä maailmantilanteessa, vaan taantuminen on varmaa, elintasomme laskee, kehitysmahdollisuudet heikkenevät ja lopulta me tuotamme vain palveluja maailman johtaviksi maiksi nousseille nykyisille kehitysmaille, jotka sitten taas sadan vuoden kuluttua alkavat taantua ja me vuorostamme nousta jne… Mielipidepankki kuvasi eilen hyvin tuota kehityksenpyörää. Niin se varmaan menee, ellei tule asetelmat uusiksi laittavaa maailmansotaa tai jotain muuta hyvin suurta mullistusta esim. ilmastokatastrofin vuoksi. Se kai kurjistaisi koko ihmiskunnan.
Mutta tästä akuutista ja automaation lailla huononevasta tilanteesta Suomi ainakin joksikin aikaa, ehkä parin sukupolven ajaksi ainakin, pääsisi melko nopeasti eteenpäin ja parempaan palaamalla siihen politiikkaan, jota Paavo Lipponen visioi, mutta ei saanut kylliksi aikaa vaikuttaakseen visioittensa toteutumiseen.
Siinä politiikassa on tunnustettava se toisaalta tyly tosiasia, ettemme voi pitää koko Suomea tasa-arvoisena niin, että kaikkialla taattaisiin ihmisille samat mahdollisuudet työhön, sama toimeentulo ja samat palvelut. Työn ja palveluiden ja niiden kautta hyvän toimeentulon tuottaminen on mahdollista vain riittävän suurissa asutuskeskuksissa, joissa on niihin tarvittava tietotaito, infra ja liikenne- ja muut yhteydet. Niissä kaiken tuon tuottaminen on muilta kustannuksiltaan halvempaa, joten siellä ihmisille voidaan maksaa parempia palkkojakin, järjestää heille koulutusta, kaikkia palveluja ja vapaa-ajan toimintoja, joten siellä he voivat elää kaikin tavoin paremmin.
Lipposen ja eräiden muidenkin visioiden toteutuminen siis edellyttäisi ensinnäkin pääkaupunkiseudun määrätietoista kasvattamista metropoliksi, joka houkuttelisi ulkomailtakin tänne uutta osaamista kaikille aloille, ja se puolestaan panisi yhä vauhtia kehityksen pyörään, ja sen vinha pyöriminen sinkoilisi kaikkia hyviä myös muualle Suomeen.
Monilla muilla kehittyneillä alueilla tapahtuisi vastaavaa kehitystä, mutta ehkä kuitenkin paikkakunnittain erikoistuen enemmän niille osaamisalueille, joille siellä on parhaimmat resurssit. Maantieteellisesti suurin osa Suomesta tyhjenisi edelleen ja väki siellä vähenisi niin, että kehittyneiden alueiden suurille ja paremmin voiville joukoille heidän tukemisensa olisi helppoa. Nykytilanteessahan ns. kepu-Suomen tukeminen alkaa olla jo kestämätön rasite rintamaille, ja turhauttavaa, koska se ei näy tuottavan mitään tulosta.
Tietenkin siellä syrjäisimmilläkin seuduilla edelleen asuisi ihmisiä, ja he voisivatkin varsin hyvin palvellessaan siellä matkailevia turisteja, hoitaessaan luontoa ja suojellessaan sen eläimistöä, jopa niitä nykyisin siellä vihattavia susiakin. Ja toki meillä edelleen myös maanviljelystä tarvitaan, mutta ei nykyisessä määrin, ja kun se supistuu vain tarvittavaan kokoonsa, senkin toiminta- ja toimeentuloedellytykset paranevat.
Ketkä meillä sitten nyt pystyisivät toteuttamaan tuota tarvittavaa politiikkaa? Porvarihallitusko? Ei varmaan yhtään paremmin kuin nykyinenkään, sillä sekin olisi kiinni menneissä näkemyksissään ja uskossaan entisten toimintatapojen voimaan, ja monissa asioissa saatettaisiin mennä yhä huonompaan. En todellakaan tiedä, sillä minun näköpiirissäni ei ole sen politiikan vaatimaa julistajaa ja johtohahmoa, kun Paavo Lipponen vetäytyy sivuun.
Varmaan nyt moni saa aiheen ilkkua minulle voimakkaan johtajan kaipuusta, mutta tosiasia on, että tällaisissa murroskausissa sellaista tarvitaan. Mutta niitä ei synny tyhjästä. Tarvitaan ihminen, jolla on menneisyyttä ja myös aikaisemmin vahvoiksi osoittautuneita näkemyksiä ja tavoitteita, jotka tuo ihminen on joutunut toteamaan vääriksi ja hänellä on kylliksi luonteenlujuutta se tunnustaa itsetietoisuutensa säilyttäen.
Sellainen mies oli Juho Kusti Paasikivi, joka oli poliitikko jo ennen Suomen itsenäistymistä, ja oli itsenäistymisvaiheessa voimakkaasti kuningasmielinen ja monissa asioissa hyvin konservatiivinen ja ainkin haluton yhteistyöhön sosialidemokraattien kanssa. Mutta jo ennen sotia hän tuli monissa asioissa uusiin näkemyksiin ja kun sota muutti Suomen tilanteen täysin, muuttuivat myös Juho Kustin näkemykset toisiksi lähes kaikessa muussa, koska hän näki Suomen ja suomalaisten edun niin vaativan.
Samaa voisi sanoa Väinö Tannerista, ehkä hän olisi nuoruusaikoihinsa verrattuna jopa Paasikiveä parempi esimerkki, mutta Tanner tosin oli tullut uusiin näkemyksiin jo heti Suomen itsenäistyttyä ja niissä näkemyksissään hän pysyi kuolemaansa asti. Urho Kekkonen olisi paremminkin Paasikiveen verrattava ja hänen edelleenkin menevä siinä, miten näkemykset voivat muuttua tilanteen muuttuessa, ja hän saa kyllä jokaisen historiaa tuntevan ihailun älykkäästä joustavuudestaan, mutta sitä ihailua pienentävät niin monet muut seikat, joihin nyt en halua palata, varsinkaan, kun olen tainnut niistä joskus hieman puhua.
Paavo Lipponen on tuon sarjan viimeinen mohikaani, nuorena puolueensa vasemmistolaisimpia älyköitä, joka vartuttuaan ja maailmaa kylliksi nähtyään tuli älykkäänä ihmisenä hyvin toisenlaisiin näkemyksiin ja ihanteisiin ja voimakastahtoisena, itsetietoisena poliitikkona myös toteutti visionäärisiä näkemyksiään, ja vei Suomea myönteisessä kehityksessä eteenpäin ehkä enemmän kuin kukaan toinen sotien jälkeen.
Suuret muutokset tarvitsevat suuria toteuttajia. Nyt olisi tarve suurelle muutokselle, mutta sen toteuttajaa ei ole näköpiirissä. Siksi näin vaalien lähestyessäkin on turhautunut olo sillä, joka toivoisi politiikalta jotain muuta kuin tyhjiä puheita ja asioiden valuttamista entistä rataansa, kun rata ei näy vievän sinne, minne sen pitäisi viedä.
Näen ja arvotan politiikan sillä tavalla, että joudun nyt ihan vakavissani pohtimaan, että jättäisinköhän kokonaan äänestämättä. Kyllä kai täällä meillä Suomessakin jonkinlaiset elinmahdollisuudet säilyvät vielä minun elinaikani, ainakin näillä rintamailla, vaikka nuo nykyiset näköalattomat, tahdottomat, vain äänestäjien suosiota seurauksista piittaamattomasti kalastelevat poliitikot jatkaisivat entiseen tapaansa. Turha kai on toivoa, että tyhjästä astuisi kaipaamani henkilö, joka julistaisi poliittiseksi ohjelmakseen jotakin edellä hahmottelemastani.
Vain yksi asia minut saa varmasti äänestämään: se ehdokas, joka ilmoittaa, että hänen hellittämättömänä poliittisena tavoitteenaan on viedä Suomi Naton jäseneksi. Uskon, että Naton jäsenyys sinänsä jo ohjaisi meitä oikeammille urille muussakin politiikassa, ja jos ei, niin olisihan suomalaisilla ainakin turva vielä siinäkin tilanteessa, jossa he olisivat nykyistäkin heikompia maataan ja itseään puolustamaan.
Vai onko sittenkään hyvin, kaikilla ja kaikkialla? Köyhien ja syrjäytyneiden määrä ei ole ainakaan vähentynyt, vaan monilla köyhyys on syventynytkin. Suuria firmoja kaatuu ja seuraukset niiden paikkakunnille ovat kamalat. Postit, kaupat ja muut palvelut vähenevät syrjäseuduilla, terveyskeskuspalvelut heikkenevät koko maassa, eläkeläisten asema jatkaa huononemistaan eikä lapsiperheilläkään mene ainakaan entistä paremmin. Suuressa osassa Suomea työttömyyskin on vain kasvanut. Kehitys on ollut kaikkein huonointa päähallituspuolueen suurimmilla kannatusalueilla.
Mistä johtuu, että näennäisestä ja monilla mittareillakin todettavasta kasvusta huolimatta suuren kansalaisjoukon tasolla tulokset ovat olleet päinvastaiset? Viime ek-vaalien aikainen keskustan uhoaminen alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttamisesta kuulostaa nyt huonolta huumorilta. Yhtä hupaisalta kuulostaa toisen päähallituspuolueen ylvästely voitokkailla saavutukset kolmikannassa. Se ei näy mitenkään sen suuren äänestäjäjoukon, kaupunkien pienituloisten lapsiperheiden tai pienellä eläkkeellään kituuttavien elämässä.
Onko politiikka ollut siis väärää? On se. Mikä olisi ollut ja olisi edelleen oikeata politiikkaa? En tiedä, mutta yritän ajatella ja hahmotella jotakin:
Ensinnäkin sen tosiasian tunnustaminen, että entisillä tavoitteilla ja aikoinaan toimiviksikin todetuilla menettelyillä emme pärjää nykyisessä maailmantilanteessa, vaan taantuminen on varmaa, elintasomme laskee, kehitysmahdollisuudet heikkenevät ja lopulta me tuotamme vain palveluja maailman johtaviksi maiksi nousseille nykyisille kehitysmaille, jotka sitten taas sadan vuoden kuluttua alkavat taantua ja me vuorostamme nousta jne… Mielipidepankki kuvasi eilen hyvin tuota kehityksenpyörää. Niin se varmaan menee, ellei tule asetelmat uusiksi laittavaa maailmansotaa tai jotain muuta hyvin suurta mullistusta esim. ilmastokatastrofin vuoksi. Se kai kurjistaisi koko ihmiskunnan.
Mutta tästä akuutista ja automaation lailla huononevasta tilanteesta Suomi ainakin joksikin aikaa, ehkä parin sukupolven ajaksi ainakin, pääsisi melko nopeasti eteenpäin ja parempaan palaamalla siihen politiikkaan, jota Paavo Lipponen visioi, mutta ei saanut kylliksi aikaa vaikuttaakseen visioittensa toteutumiseen.
Siinä politiikassa on tunnustettava se toisaalta tyly tosiasia, ettemme voi pitää koko Suomea tasa-arvoisena niin, että kaikkialla taattaisiin ihmisille samat mahdollisuudet työhön, sama toimeentulo ja samat palvelut. Työn ja palveluiden ja niiden kautta hyvän toimeentulon tuottaminen on mahdollista vain riittävän suurissa asutuskeskuksissa, joissa on niihin tarvittava tietotaito, infra ja liikenne- ja muut yhteydet. Niissä kaiken tuon tuottaminen on muilta kustannuksiltaan halvempaa, joten siellä ihmisille voidaan maksaa parempia palkkojakin, järjestää heille koulutusta, kaikkia palveluja ja vapaa-ajan toimintoja, joten siellä he voivat elää kaikin tavoin paremmin.
Lipposen ja eräiden muidenkin visioiden toteutuminen siis edellyttäisi ensinnäkin pääkaupunkiseudun määrätietoista kasvattamista metropoliksi, joka houkuttelisi ulkomailtakin tänne uutta osaamista kaikille aloille, ja se puolestaan panisi yhä vauhtia kehityksen pyörään, ja sen vinha pyöriminen sinkoilisi kaikkia hyviä myös muualle Suomeen.
Monilla muilla kehittyneillä alueilla tapahtuisi vastaavaa kehitystä, mutta ehkä kuitenkin paikkakunnittain erikoistuen enemmän niille osaamisalueille, joille siellä on parhaimmat resurssit. Maantieteellisesti suurin osa Suomesta tyhjenisi edelleen ja väki siellä vähenisi niin, että kehittyneiden alueiden suurille ja paremmin voiville joukoille heidän tukemisensa olisi helppoa. Nykytilanteessahan ns. kepu-Suomen tukeminen alkaa olla jo kestämätön rasite rintamaille, ja turhauttavaa, koska se ei näy tuottavan mitään tulosta.
Tietenkin siellä syrjäisimmilläkin seuduilla edelleen asuisi ihmisiä, ja he voisivatkin varsin hyvin palvellessaan siellä matkailevia turisteja, hoitaessaan luontoa ja suojellessaan sen eläimistöä, jopa niitä nykyisin siellä vihattavia susiakin. Ja toki meillä edelleen myös maanviljelystä tarvitaan, mutta ei nykyisessä määrin, ja kun se supistuu vain tarvittavaan kokoonsa, senkin toiminta- ja toimeentuloedellytykset paranevat.
Ketkä meillä sitten nyt pystyisivät toteuttamaan tuota tarvittavaa politiikkaa? Porvarihallitusko? Ei varmaan yhtään paremmin kuin nykyinenkään, sillä sekin olisi kiinni menneissä näkemyksissään ja uskossaan entisten toimintatapojen voimaan, ja monissa asioissa saatettaisiin mennä yhä huonompaan. En todellakaan tiedä, sillä minun näköpiirissäni ei ole sen politiikan vaatimaa julistajaa ja johtohahmoa, kun Paavo Lipponen vetäytyy sivuun.
Varmaan nyt moni saa aiheen ilkkua minulle voimakkaan johtajan kaipuusta, mutta tosiasia on, että tällaisissa murroskausissa sellaista tarvitaan. Mutta niitä ei synny tyhjästä. Tarvitaan ihminen, jolla on menneisyyttä ja myös aikaisemmin vahvoiksi osoittautuneita näkemyksiä ja tavoitteita, jotka tuo ihminen on joutunut toteamaan vääriksi ja hänellä on kylliksi luonteenlujuutta se tunnustaa itsetietoisuutensa säilyttäen.
Sellainen mies oli Juho Kusti Paasikivi, joka oli poliitikko jo ennen Suomen itsenäistymistä, ja oli itsenäistymisvaiheessa voimakkaasti kuningasmielinen ja monissa asioissa hyvin konservatiivinen ja ainkin haluton yhteistyöhön sosialidemokraattien kanssa. Mutta jo ennen sotia hän tuli monissa asioissa uusiin näkemyksiin ja kun sota muutti Suomen tilanteen täysin, muuttuivat myös Juho Kustin näkemykset toisiksi lähes kaikessa muussa, koska hän näki Suomen ja suomalaisten edun niin vaativan.
Samaa voisi sanoa Väinö Tannerista, ehkä hän olisi nuoruusaikoihinsa verrattuna jopa Paasikiveä parempi esimerkki, mutta Tanner tosin oli tullut uusiin näkemyksiin jo heti Suomen itsenäistyttyä ja niissä näkemyksissään hän pysyi kuolemaansa asti. Urho Kekkonen olisi paremminkin Paasikiveen verrattava ja hänen edelleenkin menevä siinä, miten näkemykset voivat muuttua tilanteen muuttuessa, ja hän saa kyllä jokaisen historiaa tuntevan ihailun älykkäästä joustavuudestaan, mutta sitä ihailua pienentävät niin monet muut seikat, joihin nyt en halua palata, varsinkaan, kun olen tainnut niistä joskus hieman puhua.
Paavo Lipponen on tuon sarjan viimeinen mohikaani, nuorena puolueensa vasemmistolaisimpia älyköitä, joka vartuttuaan ja maailmaa kylliksi nähtyään tuli älykkäänä ihmisenä hyvin toisenlaisiin näkemyksiin ja ihanteisiin ja voimakastahtoisena, itsetietoisena poliitikkona myös toteutti visionäärisiä näkemyksiään, ja vei Suomea myönteisessä kehityksessä eteenpäin ehkä enemmän kuin kukaan toinen sotien jälkeen.
Suuret muutokset tarvitsevat suuria toteuttajia. Nyt olisi tarve suurelle muutokselle, mutta sen toteuttajaa ei ole näköpiirissä. Siksi näin vaalien lähestyessäkin on turhautunut olo sillä, joka toivoisi politiikalta jotain muuta kuin tyhjiä puheita ja asioiden valuttamista entistä rataansa, kun rata ei näy vievän sinne, minne sen pitäisi viedä.
Näen ja arvotan politiikan sillä tavalla, että joudun nyt ihan vakavissani pohtimaan, että jättäisinköhän kokonaan äänestämättä. Kyllä kai täällä meillä Suomessakin jonkinlaiset elinmahdollisuudet säilyvät vielä minun elinaikani, ainakin näillä rintamailla, vaikka nuo nykyiset näköalattomat, tahdottomat, vain äänestäjien suosiota seurauksista piittaamattomasti kalastelevat poliitikot jatkaisivat entiseen tapaansa. Turha kai on toivoa, että tyhjästä astuisi kaipaamani henkilö, joka julistaisi poliittiseksi ohjelmakseen jotakin edellä hahmottelemastani.
Vain yksi asia minut saa varmasti äänestämään: se ehdokas, joka ilmoittaa, että hänen hellittämättömänä poliittisena tavoitteenaan on viedä Suomi Naton jäseneksi. Uskon, että Naton jäsenyys sinänsä jo ohjaisi meitä oikeammille urille muussakin politiikassa, ja jos ei, niin olisihan suomalaisilla ainakin turva vielä siinäkin tilanteessa, jossa he olisivat nykyistäkin heikompia maataan ja itseään puolustamaan.
Vastaukset 53
Vanhimmat
todellakin tutkituttaa pääkoppasi jollakin asiantuntijalla.
...on tosi ja melko surullinen, eikä se paranisi ainakaan minun pääni tutkittamalla. Vanhasen ja Heinäluomankaan päiden tutkiminen ei taitaisi paljon auttaa, sillä on niiden sisällöistä jo sen verran näyttöä saatu, että ei sieltä taida löytyä tarvittavia, suorastaan vaadittavia eväitä hahmottelemaani tarvittavaan, suorastaan vaadittavaan kehitykseen.
Sinun kyllä kannattaisi tutkituttaa pääsi. Ja näyttä tuo möläytyksesi tohtorille. Kyllä hän varmaan jotain konsteja löytäisi, ettet enää noin itseäsi nolaisi. Auttaisiko lobotomia?
että sinun ei tarvitse ruuvejasi kiristyttää?
"Sinun kyllä kannattaisi tutkituttaa pääsi. Ja näyttä tuo möläytyksesi tohtorille. Kyllä hän varmaan jotain konsteja löytäisi, ettet enää noin itseäsi nolaisi. Auttaisiko lobotomia?"
Yritä nyt jo päättää kumpaa rakastat enemmän Lipposta vai Tannria. Ei sinulla näytä meille kovin paljon uutta sanottavaa olevan.
"Vain yksi asia minut saa varmasti äänestämään: se ehdokas, joka ilmoittaa, että hänen hellittämättömänä poliittisena tavoitteenaan on viedä Suomi Naton jäseneksi."
Kumma kun ei tällaisia ehdokkaita ilmaannu sankoin joukoin ehdolle?
Helsingissä on hyvät palvelut. Helsingin kaupunki saa helposti kaikki Taivalkosken ja muiden syrjäseutujen vanhukset asukkaikseen kun maksaa hyvän muuttoavustuksen esim. 100 000 € / vanhus.
...valitettavasti huononevat koko ajan, eikä siitä voi syyttää edes kepua, jolla ei täällä ole juuri sanan sijaa.
Esim. asuinalueellani oli ennen posteja joka taajamassa, kuten esim. Pkilassa, Paloheinässä ja Maunulassa omansa, taisi olla Torpparinmäessäkin. Nyt koko laajalla alueella on vain pari kauppojen yhteydessä toimivaa asiamiesposta.
Suurempi ongelma on terveyskeskusten vähentyminen näillä alueilla, joilla on paljon vanhuksi, mutta myös lapsiperheitä, ja lapsethan sairastuvat helposti, kun mikä tahansa epidemia sairastuttaa aina koko lastentarha, leikkikoulun tai koulun.
Paloheinänkin terveysasema, jossa minä käyn, on lakkautuslistalla. Lääkärini sanoi, että ei ainakaan voiteta mitään sillä, että kaikki sen nykyiset potilaat - aina jonoiksi asti - siirrtetään jonnekin Oulunkylään, josaa suuremmalla terveysasemalla on vain vielä pitemmät jonot eikä mahdollisuutta sellaiseen omalääkärijärjestelmään, joka Paloheinässä on ollut. Ja lääkärini uskoi, että kustennukset potilasta kohden eivät ainakaan pienenisi. Ja asianmukaiset melko uudetkin tilat jäisivät vaille käyttöä Paloheinässä.
Mutta pieniähän ongelmat näissä asioissa täällä rintamailla ovat verrattuna vastaaviin jossain Taivalkoskella tai Muoniossa - josta pari päivää sitten puhuin - tai melkeinpä missä tahansa ns. kepu-Suomessa, jossa sitä alueellista ja sosiaalista tasapainoa on nyt kepun voimin jo vaalikausi parannettu.
Mutta ei tuo avauksessa hahmottelemanikaan automaattisesti apua tuo tällaisiin asioihin, se on selvää. Ihmisläheisempää näkemystä päättäjiltä ihan perusteista alkaen ja joskus kustannuksistakin välittämättä tarvittaisiin.
Hah.
Juttusi oli sisällötön, sillä sinunkin elintasosi perustuu Kekkosen valtakauteen.
Pah.
Sinähän alat puhua kuin pahimmat kepupoliitikot. Kauheasti tekstiä ympäripyöreästi mitään sanomatta.
Viestisi ydin oli ilmeisesti Lipposen erinomaisuuden todistelu.
Lipposella oli toki pari selkää teemaa joita hän, käännettyään aikanaan takkia, johdonmukaisesti ajoi. Vahva EU-politiikka ja hyvät länsisuhteet ulkopolitiikan alueella, kilpailukykyisen kansantalouden luominen sisäpolittiikan alueella, siinä kiteytettynä nuo teemat.
Johdonmukaisuus oli se tekijä joka Lipposen johtamien hallitusten politiikasta teki vahvaa, päämäärät asetettiin hallituskaudan alussa ja tavoitteista pidettiin kiinni koko vaalikausi.
Vanhasen hallitus on ollut samoilla linjoilla mutta lipsumista perinteiseen keputyyliin on alkanut näkyä, Vanhanen itsekin haikaillut vapaammat kädet jättävän hallitusohjelman perään. Pelin politiikalle halutaan tilaa. Iltalypsyt ovat mahdottomia tiukoissa raameissa
Suomi voidaan pitää laajalti asuttuna ja tuotannollista toimintaa voidaan harjoittaa keskusten ulkopulellakin, mutta ei nykysysteemillä. Maaseudunkin tulevaisuus pitää olla omillaan toimeentulevaa, massiivisiin tulonsiirtoihin alueilta toisille ei ole varaa.
Tulevissa vaaleissa tullaan puhumaan paljon biopolttoaineista ja yleisimminkin energiapolitiikasta. Se on yksi alue joka voi myös auttaa Suomea pitämään syrjäseudutkin elämässä kiinni. Suomen metsät kun kasvaa edelleenkin puuta, ilmaston lämmitessä kiihtyvällä vaudilla. Talousmetsät ovat maaseudulla.
Jos puusta pystytään kehittämään biopolttoainetta taloudellisesti ja järkevästi. ilman yhteikunnan mittavia tukisatsauksia, olemme vahvoilla. Metsistämme on vaurautta haettu ennenkin, joskus turkiksina, sitten tervana, selluna, paperina, lankkuna ja niin edelleen. Tavara on myyty vapailla markkinoilla kilpailukykyiseen hintaan. Ja pärjätty. Vaikka metsänomistajille on viime vuosikymmeninä kehitetty erilaisia tukia, eivät ne näyttele sellaista osaa metsätuloista kuin vaikkapa maatalouden tuet.
Suuntaamalla tukea alkuvaiheen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, varmistamalla syntyvien uusien yritysten toimintaympäristön vakaus ja pitämällä huolta ettei toimintaa sementoida tukiviidakolla johonkin muottiin voimme kymmenen vuoden kuluttua puhua taas samanlaisesta talousveturista kuin Nokia oli elektroniikkateollisuudelle ja elektroniikkateollisuuus koko Suomelle 90 luvulla.
Pari peikkoa asiassa on. Kepu ja SAK. Kepun perinteinen maaseutupolitiikka jossa kaikki toiminta perustuu yhteiskunnan tukeen ja SAK:n jäykkyys luoda uusia joustavia toimintatapoja saattavat tehdä meistä kilpailukyvyttömiä tuottamaan esimerkiksi biodieseliä muutoin kuin vahvasti tuettuna omiin tarpeisiimme. Viennille ei synny tilaa.
Kuunteleppa tarkasti mitä Pekkarinen ja kumppanit puhuvat. He kannattavat ydinvoimaa, mutta asettavat vastineeksi erilaisia ehtoja yhteiskunnan tuelle biopolttoaineiden raaka-aineen tuottajille, omille peruskannattajilleen. He ovat siis tekemässä juuri sitä karhunpalvelusta koko asialle jonka he ovat jo tehneet koko Suomen maataoudelle. Sehän on 110% tukien varassa ja täysin kilpailukyvytöntä.
...asiallisestihan emme ole juuri erimielisiä tuossa. Liian pitkään saatoin puhua, mutta kun tarkoitukseni oli mennä asiassa syvemmälle kuin joihinkin yksittäisiin päivänpoliittisiin tapahtumiin, niin mielestäni niin oli parasta tehdä. Sinä kuitenkin sen pystyit lukemaan - toisin kuin nuo muutamat - ja jos hieman vaivaudut ajattelemaan, varmaan ymmärrätkin, että oikeassa olen, enkä siis kovinkaan erimielinen kanssasi.
Nuo Kekkoset, Lipposet ja Natot ovat siinä enemmänkin sellaisina höysteinä, joilla kokemuksesta tiedän ainakin kepukansan mielenkiinnon heräävän ja sanallisen arkun avautuvan!
...jäi toteamatta, että kirjoituksesi on hyvä ja konkreettisine esimerkkeineen tietysti helppotajuisempi kuin omani.
Mistään siinä sanomastasi en ole eri mieltä, ja sellaiseen tulokseen et todellakaan voi tulla avauksenikaan perusteella.
Toki keskusten ulkopuolellakin voidaan menestyä, jos löytää jonkin erikoisalan, jolla on vahva siellä olemassaolevilla edellytyksillä. Hyvä esimerkki siitä on mm. se vieremäläinen Einari Vidgrenin nyrkkipajasta Suomen johtavaksi metsäkonevalmistajaksi noussut Ponsse, jonka sinäkin olet tainnut joskus esimerkiksi nostaa. Vai olisiko sittenkin ollut esim. keskustaporvari tai mvv?
Ponssen menestyksen eväät ovat olleet kai siinä, että siellä on pystytty nimenomaan Suomen tarpeiden paremman tuntemuksen vuoksi innovatiivisempiin ratkaisuihin kuin esim. maailman johtavassa alan tehtaassa John Deerellä.
Mutta sittenkin tuollaiset menestykset ovat poikkeuksia ja vähäisiä. Suomen kokonaismenestyksen takaavana trendinä pitäisi olla panostaminen suuriin asutuskeskuksiin ja etenkin pääkaupunkiseutuun, sillä vaikka siten syrjäseutumme yhä tyhjentyisivät, se olisi lopulta etu sieltä pois siirtyviksi joutuville ihmisille kuten niille seuduille muutoinkin.
Ponsse on hyvä esimerkki. Rohkea yrittäjä pärjää missä päin maata tahansa kunhan tuote on laadukas ja sitä kautta kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla. Pelkkä hinta ei erikoistuotteissa ratkaise. Ponsse käyttää vain laadultaan parhaita alhankkijoita, esim moottorit tulee Mersulta vaikka kotimaista Sisua olisi tarjolla.
Metsäkoneiden valmistus on juuri sellaista erityistuotantoa jossa suomalaisella maaseudulla on mahdollisuus menestyä, osaamista löytyy, asiakkaita on vieressä, markkinat ovat rajatut ja tuote on kokonaishinnaltaan niin korkea ettei työn osuudesta säästäminen muusta laadusta tinkien ole järkevää.
Jos esimerkkini biodieselin tuotannosta synteesikaasuteknologialla puu- ja turveraaka-aineesta saadaan kehitettyä aidosti kilpailukykyiseksi, on koko tuotantoketjussa paljonkin laitteita ja koneita joita voidaan valmistaa Suomen maaseudullakin. Työtä siis tulee kunhan se osataan ottaa ja niin yrityksiä kuin ihmisiä rohkaistaan olemaan muutoshalukkaita kepulaisen/SAK:laisen nykytilanteen sementoinnin sijaan. Eikä kepu sotke asioita vastikkeettomalla tukipolitiikallaan.
..nåyttää olevan tälläkin "hullulla".KORVAT Heiluvat lähes samaan tahtiin kuin"ISOÄITI"/kepulikorhosellakin.
"Kuunteleppa tarkasti mitä Pekkarinen ja kumppanit puhuvat. He kannattavat ydinvoimaa, mutta asettavat vastineeksi erilaisia ehtoja yhteiskunnan tuelle biopolttoaineiden raaka-aineen tuottajille, omille peruskannattajilleen. He ovat siis tekemässä juuri sitä karhunpalvelusta koko asialle jonka he ovat jo tehneet koko Suomen maataoudelle. Sehän on 110% tukien varassa ja täysin kilpailukyvytöntä."
Et nähtävästi tiedä mihin päästörajoituksiin KIOTON kansainvälien sopimus Suomea velvoittaa.Teollisuuden tuleva mahtollinen enerkian lisä tarve tulee tyydyttää ydinvoimalla.Tämä ei kuitenkaan riitä.
Nykyisiä päästöjä pitää rajoittaa liikenteen ja lämmityksen osalta, jotta Suomelle ei tule sanktioita Kioton sopimuksen velvoitteiden laiminlyönnistä. Siis öljyn ja kivihiilen käyttöä pitää vähentää aivan radikaalisti tulevaisuudessa. Ethän ole niin älyvapaa"HULLU" että kuvittelisit ydinvoimalla voitavan korvata kivihiilen ja öljyn käyttöä. Ainoa nyt käytettävissä ole vaihtoehto tähän Bioenerkia.
Ymmärrän hyvinkin että fossiiliset polttoaineet on korvattava uusiutuvalla bioenergialla. Muuta tietä ei ole.
Bioenergiaa tulee kuitenkin tuottaa ilman yhteiskunnan mittavaa tukea, järkevimmällä ja taloudellisimmalla tavalla. Tukipolitiikalla saatetaan ohjata tuottamaan tiettyä tuotetta, vaikkapa etanolia, menetelmällä joka ei ole energiataseeltaan positiivinen, tai on sitä vain niukalti. Viljan polttaminen etanoliksi kuluttaa ainakin nykytekniikalla enemmän energiaa kuin etanolista saadaan ulos. Mitä järkeä siinä on? Eihän koko touhusta synny hyötyä ilmastonmuutoksen kannalta, verorahoja vain poltetaan raaka-aineen eli viljan viljelyn tukiin ja saadaan nykyistä kalliimpaa polttoainetta.
Puun polttaminen sellaisenaan tai pelletteinä on OK, mutta tulevaisuuden ratkaisu on synteesikaasuteknologialla puusta tehtävä biodiesel jota voimme jopa viedä jos kehitämme kilpailukykyisen tavan valmistaa sitä.
Yli miljoona vähätuloista ja köyhää.
Eikä asia näytä paranevan yhtää, päin vastoin.
Tuo kansanosa eriytyy yhä suuremmassamäärin muusta kansasta ja niiden olot kurjistuu!
…siksi, että rakkaassa Suomen kansassamme on niin paljon tuollaisia parempiaan kadehtivia tyhjäpäitä, joita joukko on nytkin pelmahtanut saitille heti nimeni nähtyään.
Niin paljon kuin kirjoitukseni olisi antanut aihetta ajattelulle sekä tarttumakohtia joko niitä tukeakseen tai niitä vastustaakseen, niin nuo tyhjäpäät näkevät vain minut, kirjoitukseni asiaan mitenkään puuttumatta.
Tällainen joka päivä paljon lukeva ihminen ei tule aina ajatelleeksi, että hänen kirjoituksensa saattavat olla liian pitkiä monen lukutaidolle. Toisaalta noiden tyhjäpäiden taito ei riitä lyhempiinkään, ja ainakin niiden ymmärtäminen olisi heille jo ylivoimaista. Mutta miksi pitää sitten päästä esiintymään, jos tuollainen ainoaa, johon pystyy? Eivätkö he tunne viisautta, että
jos tyhmä vain suunsa suljetuks saa
hän hiljaista viisasta muistuttaa!
Mikä on se tekijä, joka noin liimaa yhteen tyhmyyden ja ilkeyden? Selvää on, että tässä asiassa se liima on kepulaisuus.
Ja nuo ihmiset sitten valitsevat eduskuntaan ja valtuustoihin ihmisiä, joiden kokevat olevan lähinnä itseään. Ei ihme, että sinne tulee paljon sellaista väkeä, jolta ei juuri voida nykyistä parempaa odottaakaan.
Taidat pitää itseäsi muita viisaampana. Mutta kun ei ole asemaa eikä natsoja - kirjoituksesi on pelkkää kärpäsen surinaa johon järkevä ihminen ei viitsi tarttua.
Muuta, kuin ehkä tulla huomattamaan minäkeskeisestä elämänkatsomuksestasi ja toisten panettelusta. Sen teet toki paremmalla kielellä kuin se toinen paskaturpa.
muuta auktoriteettiä. Ottaahan pannuun kun kukaan ei pokkuroi vaikka kuinka huutaisi. Heh heh säälittävä punasotilas.
Inspiroivaa tekstiä, rapeaa purtavaa :) Katsotaanpa nyt sitten.
Talouskasvu näyttäisi olevan tosiasia, elleivät sitten tilastot, taulukot ja vastuunalaiset tahot tahdo harhautella, mikä niille tietenkin on tyypillistä. Tunnusluvut, tilastotkaan eivät välttämättä pidä paikkaansa. Eivätkä varsinkaan aivan jokaisen kansalaisen kohdalla.
Lasten asemasta heti kärkeen, että Vanhasen hallitus lopetti leikkaukset, joita Lipposen hallitus teki ennen muuta lapsilisiin. Semmoisen arvovalinnan teki tämä "sankari" Lipponen, että leikkasi lapsilta rahat pois. Siihen eivät sentään alentuneet edes pelätyn porvarihallituksen Aho ja Viinanen. Lipponen löi pöytään vuosittaiset leikkaukset, ns. "Sailaksen listat", joita ei enää Vanhasen aikana harrasteta. Hyvinvoinnin leikkaukset on toistaiseksi keskeytetty. Ilmeisesti seuraava hallitus on taas jokin ylileveä sateenkaari, joka tasoittaa loputkin rönsyt. Tarttuu Sailaksen paperiin ja tekee kaikki muutkin heikoimmassa asemassa olevien kimppuun käyvät urotekonsa.
Lipponen nimenomaan kannatti kaikenlaista talousteknoraattista voitonpyyntiä ja keskittämistä, siinä häntä auttoi jumaloimansa EU:n kovien arvojen rahapolitiikka ja lainsäädännöllä pakotettu kasvu-kilpailu-ismi. On tietysti hyvä, että Euroopan talous kasvaa ja on kilpailukykyinen, mutta jos se tulee pääasiaksi... se ei ainakaan ole rehellistä sosialidemokraattista aatetta. Mutta kaikillahan aatteet venyvät. Jos etsit politiikasta tai varsinkaan suurista puolueista periaatteen miehiä, tulit väärään paikkaan.
Demarit sentään johtavat työvoima- ja hyvinvointipolitiikkaa. Heillä se on näistä asioista vastaavat ministerit, vai kuinka? Mutta sen sijaan, että työelämään palautettaisiin löysiä tai tehdäisiin edes jotakin, kiristetään ruuvia työttömien ympärille jotta nämä hakeutuisivat hanakammin takaisin työelämään. Näin sitten köyhät ovat entistä köyhempiä.
Ehkä ei näihin sen kummempia parannuksia ole tullut mutta onpa sen puoleen todellakin ainakin leikkaukset lopetettu. 5 euroa on lisätty tuonne ja viisi kymppiä tänne, mutta ennemmin niin kuin Lipposen-Sailaksen aikaan, jolloin tuli pelkkää pakkasta tupaan.
Kasvu ja kilpailu saattavat aikanaan tulla tiensä päähän. Kuka siitä onkaan vastuussa. Suuret puolueet kannattavat kuta kuinkin yhtenevää politiikkaa, paitsi ettei Vanhanen kannata kohtuuttomia työllisyyden ja hyvinvoinnin leikkauksia, sillä sellainen sitten aikanaan jälleen kerran syventäisi ja pitkittäisi tuota ennustettua lamaa.
Lipposella oli hallituksensa käsissä aikamoinen talouskasvun kausi, siitä ei voi muuta kuin kiittää ja hyvä että valtionvelkaa hoidettiin poispäin mutta toisaalta laman uhrit ja peruspalvelut jäivät nuolemaan näppejään. Pelkkiä leikkauksia saivat. Samaan aikaan Paavo todellakin kaavaili, kuinka rahaa riittää Natoon ja torjumaan hyökkääjää, joka todellakin hyökkää mikäli sille annetaan siihen pakottavaa tarvetta. Lipposlaisittain ajatellen rahaa riittää EU:lle ja Natolle mutta ei kotimaahan. Hyökkäysaseet - ei ongelmaa, lapsiperheille - "ei ole rahaa!"
Hah, Lipponen, kun tiedusteltiin onko hallitus tietoinen lapsiköyhyydestä ym. epäkohdista, sanoi, että "mistä rahaa?" Suomessa oli Lippos-Paven aikana enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin ja enemmän kuin mitä todennäköisemmin koskaan tulee olemaankaan. Kiitos vaan siitä hänelle, mutta todellakin: mitä sai tavallinen kansa? Leikkauksia. Vuosittaisia noita Sailaksen listoja.
Minkähänlainen se Paavo Lipposen ihanteellinen libertaarivaltio olisi ollut. Hänen käytännön mielikuvansa vastasi Belgiaa, Luxemburgia ja Hollantia, johon ryhmään hän ainakin Eurooppa-politiikkansa osalta tahtoi käsittää Suomen kuuluneen.
Politiikka, jolla niin sanotusti koko maa pidettäisiin asuttuna, työllistettynä ja hyvinvoivana on teoriassa mahdollista mutta kun se ei ole sitä käytännössä niin ei siitä siis enempää :)
Kehitys näyttää vievän siihen suuntaan että suurkaupunkeja on tulossa etelään ja pohjoinen Suomi autioituu. Maamme asutusekspansion vuosisatainen vuoksi on kääntynyt yhden sukupolven kestäväksi luoteeksi, kuten se joku jätkä hyvin totesi. EU pakottaa siihen. Euroopan unioni edistää talous- ja kilpailupolitiikkansa sekä ideologiansa puolesta juuri tuota kyseistä kehitystä. Suomi ei siihen voi vaikuttaa sen enempää hidastavasti kuin nopeuttavastikaan. Lipponen oli kova suurten keskittymien, byrokratian ja Eurooppa-aatteen mies mutta hänen myötämäkeen polkemisensakin oli lähinnä sitä tosiasioiden tunnustamista paremminkin kuin asioihin vaikuttamista.
Paasikivi, Tanner, Kekkonen ym. olivat suuria itsenäisiä ajattelijoita, kun taas sdp:n Paavo Lipponen on tehnyt vain sitä, mitä hänen on käsketty tehdä.
Kekkosta tarvittaisiin taas. Tarvittaisiin mitä tahansa selkärankaisempaa politiikkaa kuin nyt ainakaan sitä, mitä Lipposella oli tarjolla. Se ei millään muotoa ollut mikään ainoa oikea linja, että kumarretaan Brysseliin kuin Meccaan ja haistatetaan pepaa kotimaan vähävaraisilla kansalaisilla - vaikka rahaa olisi ollut maan historian suurimman talouskasvun myötä vaikka sodassa poltettaisiin - ja sitähän eräät tahtoivatkin, että olisi pistetty rahat hyökkäyssodankäyntiin tai vähintäänkin offensiivisten asejärjeselmien hankintaan.
Äänestäminen kannattaa aina. Nyt kun lopultakin on todettava, että mikään ei voi horjuttaa kolmen suuren puolueen asemaa, missä järjestyksessä ne sitten valtaa pitävätkin, niin niiden joukosta on valittava. Kokoomuksessa on mukavaa porukkaa, mutta ei hirveän sivistynyttä tai älyllistä säteilyä, demareissa on pelottavaa se punaisen takin kääntöpuolella oleva lipposlaisen libertarismin musta väri. Pienimmäksi pahaksi jää vanha tuttu Kepu :) Sekin lupasi aikoinaan, ettei EU:n jäsenyyttä haeta. Jos se nyt sanoo, että NATO:n jäsenyyttä ei haeta, luen sen väitteen takaperin.
...vahvistaa täälläkin usein toistelemiani väitteitä, että keskustalaisissa on myös asioita tuntevia ja ajattelevia ihmisiä, ja muodostavat kantansa niin syntyvillä perusteilla eikä ainoastaan perusteettoman uskonsa varassa.
Monestakaan asiasta tuossa en silti ole kanssasi samaa mieltä, mutta et toki kaikessa ihan väärässäkään ole.
Valitettavasti nyt en ehdi kirjoitukseesi paremmin paneutumaan ja sitä mahdollisesti ruotimaan, kun on lähdettävä asioille, mutta ehkä illemmalla palaan asiaan.
Kiitos kirjoituksestasi, jota on keskustalaisesta näkökulmasta annetuista toistaiseksi ainoa, jossa puhutaan esille ottamastani asiasta eikä vain minusta!
kapilla vastata. Kunhan heittää valheita, ja toiset korjaa. Kun jää kiinni valheista, on kapilla tosi kiire. Todellisuudessa ei kapilla ole ymmärtämystä, eikä tietoutta todellisista asioista. Se on monesti nähty.
…yritän vastata hieman tarkemmin, kun sain asiani hoidetuiksi.
Talouskasvu on tosiasiaa niillä mittareilla mitattuna, joilla sitä yleensä mitataan, mutta se on myös tosiasia, ettei siitä koidu kaikille murusiakaan. Ja mielestäni esitin eräitä perusteita uskolleni, että nykyisellä, vanhoihin resepteihin nojaavalla politiikalla tuo talouskasvukaan ei enää kauan jatku, vaan uutta pitäisi keksiä. Tai onhan se oikeastaan keksitty; johan sitä Paavo Lipponen yritti toteuttaakin, mutta hänen aikansa loppui kesken.
Lapsilisillä ei taideta kovin paljon rakentaa edes lapsiperheiden hyvinvointia, joten niiden isontaminen tai pienentäminen on enemmänkin henkistä huoltoa. Eläkkeissä sen sijaan on tapahtunut niin suurta alasmenoa aina vuodesta 1990 alkaen, että se jo tuntuu. Eläkkeet ovat tuona aikana jääneet palkoista jälkeen lähes 20 % ja eläke, joka oli aikoinaan 60 % tietysta palkasta, ei enää ole siitä ihan puoltakaan. Sen kehityksen aloitti Ahon hallitus, joka kolmena vuonna ei korottanut eläkkeitä lainkaan, mutta eläkeläisten verot kyllä nousivat, ja kehityksen automatosoi Lipposen hallitus ottamalla vuonna 1996 käyttöön ns. taitetun indeksin.
Kyllä sinä tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, että seuraava hallitus on punamulta kuten tämäkin, ja kun samat henkilöt niissä jatkavat, niin sama juoksevien asioiden hoitaminen vailla pitemmän tähtäimen näkemystä tai suunnitelmaa jatkuu. Enkä tosiaan uskoisi menevän yhtään paremmin porvarihallitukseltakaan, sillä eipä sillä kokoomuksellakaan ole tarjota enempää suuria näkemyksiä kuin niiden toteuttajiakaan.
Sanot Lipposen jumaloineen EU:ia ja toimineen niin kuin toimi siksi. Kyllä Lipponen ihan oikein näki EU:n suuret mahdollisuudet ja sitä kautta tulevat vielä suuremmat mahdollisuudet Suomelle, jos vain osaamme ne vastaabottaa ja käyttää. Paavo jo ehti näyttää osaamistaan, joka hänen seuraajiltaan täysin puuttuu. Enemmän kai sitä Paavoa jumaloitiin siellä EU:ssa kuin toisin päin.
Demarit tietenkin pitävät työvoima- ja hyvinvointipolitiikkaa tärkeimpänä politiikan alueenaan, ja perinteisesti pvat siinä hyviä olleetkin, mutta sielläkin pitäisi löytää uutta ajattelua ja uusia konsteja. Ei Heinäluomasta ja kumppaneista sellaiseen ole. Tuomiojasta saattaisi älyn puolesta ollakin, mutta häneltä puuttuu tahto, kun hänelle eräät muut asiat ovat tärkeämpi.
Tuossa olet varmaan oikeassa, ja sitähän minäkin ennustelin
>> Kasvu ja kilpailu saattavat aikanaan tulla tiensä päähän. Kuka siitä onkaan vastuussa. Suuret puolueet kannattavat kuta kuinkin yhtenevää politiikkaa, paitsi ettei Vanhanen kannata kohtuuttomia työllisyyden ja hyvinvoinnin leikkauksia, sillä sellainen sitten aikanaan jälleen kerran syventäisi ja pitkittäisi tuota ennustettua lamaa. > Lipposella oli hallituksensa käsissä aikamoinen talouskasvun kausi, siitä ei voi muuta kuin kiittää ja hyvä että valtionvelkaa hoidettiin poispäin mutta toisaalta laman uhrit ja peruspalvelut jäivät nuolemaan näppejään. Pelkkiä leikkauksia saivat > Samaan aikaan Paavo todellakin kaavaili, kuinka rahaa riittää Natoon ja torjumaan hyökkääjää >Politiikka, jolla niin sanotusti koko maa pidettäisiin asuttuna, työllistettynä ja hyvinvoivana on teoriassa mahdollista mutta kun se ei ole sitä käytännössä niin ei siitä siis enempää >Paasikivi, Tanner, Kekkonen ym. olivat suuria itsenäisiä ajattelijoita, kun taas sdp:n Paavo Lipponen on tehnyt vain sitä, mitä hänen on käsketty tehdä
...veetuttaako nyt? Ainakin pitäisi nolottaa, kun luet tuon vastaukseni, jonka annoin heti, kun aikaa siihen tuli:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000022874311
ja näin parantaisi kaikkien asioita.
Kirjoittelen pitkiä tyhjäpäisiä avauksia, vastailen niihin itse ja haukun kaikki muut, jotka erehtyvät niitä kehumatta kommentoida.
En siedä ketään muuta kuin itseäni, ja niitä, jotka minua kehuvat. Koska olen aina ollut vihattu kusipää, jota on sen tähden kohdeltu huonosti, kostan sen nyt teille kaikille saitin pikkupaskiaisille. Pikkupaskiaisia olette siksi, että häviän teille aina sanailussa.
Otsikon kysymykseen selkeä vastaus EI. Tarvitsen pikaista (psykiatrista) apua. Täällä riehumiseni on avunhuuto, yksinäisen ihmisen tahtoo päästä pois pimeydestä. Toivottavasti joku auttaa!
…minun olevan oikeassa tuossa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000022867580
Ja millaiseen valoon asettuukaan sinun kepupsykologina antamasi lausunto minusta mm. tuon valossa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000022868151
Tuskinpa antamasi todistus jää viimeiseksi, sillä näkyyhän toistaiseksi puuttuvan vielä monia, joilla tiedän kepupsykologian opintojen tuottaman sanomisen halun olevan hieman paremman – ehkä n. 1000 kertaa paremman – kuin heidän taitonsa sanoa jotakin itse asiasta.
En käsitä miksi monet eivät ymmärrä Jompen tekstiä, minulle se on selvää kuin pässin liha, asiat joita Joppe käsittelee hän myös perusteellisesti perustelee, tämä tietenkin vaikuttaa joistakin pitkäveteiseltä selvitykseltä. Kepulukijakuntansa tuntien, Jompen on paneuduttava heidän tasolleen, ja sittenkään Kepulit eivät Jymmärrä.
Tuonne toisaalle on perustettu Suomen Senioripuolueelle oma Saitti, tein sinne heti avauksen uudesta Eläkeläisten edunvalvojasta, kevään vaaleihin, arvatte varmaankin minkänimistä miestä ehdotin. No kyllä hän on Jorma K Korhonen, Jomppe jos kukaan tuntee meidän Seniorieläkeläisten huolet ja murheet, on ehdottomasti ykkösmies meitä edustamaan.
En tiedä onko Jomppe valmis lähtemään mukaan, mutta kuten siellä aloitteesani mainitsin, jos me nöyrästi pyydämme, niin ehkäpä hän suostuu.??????
...kävi idolinsa nuoleskelemassa....
...en suostuisi mainitun puolueen ehdokkaaksi, en tosin minkään muunkaan.
Meillä on kai taas vaaleissa esillä useampikin eläkeläispuolue. Puoluerekisterissä niitä on ainakin neljä. Ei pitäisi olla yhtäkään, koska ne vain hajottavat voimia, ja yhdelläkään niistä ei ole pienimpiäkään edellytyksiä eläkeläisten tilanteen parantamiseen.
Suomessa on 1,35 miljoonaa eläkeläistä. Se on suurempi joukko kuin minkään puolueen äänestäjäkunta. Suuret puolueet pitäisi saada tämä tiedostamaan, niin silloin ehkä voisimme jotain parannuksia asemaamme odottaakin. Niissä meidän pitäisi toimia mahdollisuuksiemme mukaan ja ainakin niihin tietoa viedä. Sitä olen vaatimattomalta osaltani yrittänyt, ja ehkä ihan hiukkasen onnistunutkin.
Mutta toisaalta en kyllä luota enää kovin noihin suuriinkaan puolueisiin juuri yhtään missään asiassa. Siitä osaltaan kertoo avaukseni ja eräät vastineeni tässä. Éi niissä kolmessa suuria eroja ole alueilla, jotka olisivat nähdäkseni tärkeimmät. Jotan eroja kyllä, ja se saattaa sentään tehdä minullekin vielä äänestämisen mielekkääksi.
...että kaikki perskärpäsesi ovat umpitolloja kuten tuo Uusi-Ukki ihanasti päivittäin todistaa.
Ai niin, eiväthän he muuten olisi perskärpäsiä...
Se kertoo sinun typeryydestäsi, joka on niin suuri, että et pysty peittämään Korhosta kohtaan tuntemaasi kateutta.
Ukki on viisas vanha mies, intelligentsiaa suorastaan sinuun ja kepulaisten enemmistöön verrattuna. Millä perusteilla voitkaan pitää itseäsi viisaampana kuin esim. nimimerkkejä Individi, Jaba ja Yksi kylähullu? Sekin kertoo typeryytesi suunnattomuudesta.
Sinulle en viitsi esiintyä nimimerkilläni jota usein käytän (rekisteröimätön), sillä jos niin tekisin, saisin jatkossa varmaan aina pyyhkiä paskaasi silmistäni.
välillä pesemässä pitkä kielesi. On niin ruskea, niin ruskea, että.
Lensit juuri perskärpäsen lennon!
Epäilemättä Ukki on sinusta ja sinuun verrattuna viisas mies. Viisaus on suhteellista, apukoulun, äsh nykyään pitää sanoa erityisluokan, ensimmäisellä luokalla ei kovin fiksu tarvitse olla ollakseen toisten mielestä viisas. Juuri tällainen on tilanne teillä eli Kapilla ja kapifriikeillä: omasta mielestänne olette kovinkin viisaita. Mutta ei ne yliopisto-opiskelijat oikeasti ole tyhmiä, vaikka teistä ehkä siltä tuntuukin;-))))
Hyppää sinäkin rohkeasti maailmaan ja opettele ajattelemaan itse, vaikka se kovin vaivalloiselta varmasti tuntuukin! Maailmassa on muutakin kuin Kapin perse.
politiikkoja kuten Paasikivi ja Kekkonen.
Keskustan linja on purrut. Talous kohenee ja kapi kalpenee, kun kapin ajatukset heittää volttia. Aivan samoin kuin Lehtisellä ja Rautkalliolla. Luulottelu on demarien perusominaisuus ja sitä kautta vääristellään asioita.
Matti Vanhasen hallitus on kaikkienaikojen paras hallitus. Kiitokset lankeaa Matti Vanhaselle, joka on kylmän viisasti johtanut talouspolitiikkaa haukkujista välittämättä.
..olisi oppositiossa sillä olisi materiaalia yllin kyllin kansan villitsemiseksi. Mutta nyt on Keskusta hallituksessa, Kokoomus oppositiossa. Tässä tilanteessa osa huonosta tilanteesta jää vaille vaahtoamista.
Nyt hallitus ottaa pisteitä huonoista uutisista. Ollaan kovin avokätisesti antamassa rahaa kun jokin uhka tulee päälle. Nyt onkin otollinen aika julkistaa kaikki väen vähentämiset, vaikka vain varmuuden vuoksi.
Se mikä on kannattavaa ja mikä ei, ei useinkaan ole mikään yksiselitteinen juttu. Esim. Mielipidepankki ei useinkaan näe shakkilautaa edes kahden siirron päähän. Yleensä työnteko on kannattavaa. Toisaalta kun kannattavuutta huudetaan ja kaikki lasketaan, eihän meidän täällä kannattaisi elääkkään, onhan paljon edullisempia seutuja ympäri maapalloa. Kyllähän tälläinen pieni hyvinkoulutettu kansa voi muuttaa täältä pois.
Tällä hetkellä on SDP:llä yksi suuri huolenaihe. Se on mahdollinen Porvarihallitus. SDP tyrmää nykyisin lähes kaikki ehdotukset jotka on suunniteltu helpottamaan tulevaisuuttamme. Syy tähän on ilmeisesti täysin epäonnistunut puolueen Puheenjohtajan valinta. Ei Heinäluomasta on Pääministeriksi, siltä nyt näyttää.
Kyllä pääministerillä pitäisi olla jotain visioita myös tulevaisuuden varalle, eikä vain ammuskella toisten ehdotuksia.
Tuohon Nato-kantaasi yhdyn täysin. äänestän vain ehdokasta jolla on myönteinen kanta liittymiseen.
Mitä sitä todellisuutta vänkäämään toiseksi. Katso peiliin ja kysy otsikko itseltäsi.
Ajattele nyt tuota Lipposen kehumista, sen täytyy olla vitsi! :))
Hieman liian pitkä ja vaikeaselkoinenkin se tälle saitille ja tälle yleisölle kyllä on, mutta kun siihen paneutuu, niin tärkeitä asioita siitä löytää, ja mielipiteisiisi niistä on helppo yhtyä.
Jotain uutta tarvittaisiin, mutta ei todellakaan taida olla nykyisistä johtajistamme sen löytäjiksi. Kyllä minunkin uskoni politiikkaan on käynyt kovin heikoksi.
Joku sanoi äskettäin, että "kun Korhonen kertoo itsestään hyviä asioita, kepulaiset alkavat esittää itsestään huonoimpia puoliaan". Ei sinun näytä tarvitsevan itsestäsikään mitään kertoa, kun kepulaiset niin ryhtyvät tekemään, pelkkä nimesi näkeminen siihen kimmokkeen antaa!
Äänestäminen toteuttaa parlamentarismin parhaiten silloin, kun äänestysprosentti on korkea. Matala äänestysprosentti muodostaa kapean pohjan parlamentille, kun sen kokoonpanoon eivät ole kaikki olleet vaikuttamassa.
Tällä perusteella äänestän aina ja pyrin valitsemaan itselleni vähiten huonon ehdokkaan, koska sitä parasta ideaaliehdokasta ei ole 42 vuoden aikana vielä löytynyt.
Kepulaista kun tuskin äänestät enkä kuvittele Sinun haikalevan pienpuolueidenkaan perään (niiden painoarvohan ei riitä asioiden läpiajamiseen), niin vaihtoehtosi lienevät SDP tai kokoomus.
Näistä kahdesta vaihtoehdosta suosittelen Sinulle kokoomusta seuraavin perustein:
Vapaan markkinatalouden ja globalisaation kutistaman maapallon muodostamassa toimintaympäristössä kokoomus on edistyksellisempi kuin SDP ja näkee hyväksikäytettävät mahdollisuudet nopeammin kuin SDP.
SDP on minulle aivan liian konservatiivinen, vanhojen rakenteiden säilyttäjä ja sopimusjärjestelmiin betonoitunut jäänne.
Kokoomus on joustava ja nopealiikkeinen, herkemmin maailman poliittisen ja taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin reagoiva, sillä reagointiherkkyyttä me tarvitsemme enemmän kuin mitään muuta.
Demareiden ja keskustankin haihattelu siitä, että Suomi voisi vaikuttaa jotain "globalisaation haittojen vähentämiseksi", on pelkkää poliittista huuhaata, koska meillä ei ole juuri sen suuempaa painoa kuin 50%:lla Moskovan väestöstä. Moskovassa nimittäin on tuplamäärä asukkaita, mitä meitä suomalaisia täällä omalla niemellämme.
Niinpä meille on tärkeää pystyä ennakoimaan, mitä tulossa on, varautua muutoksiin ennalta ja tehdä rohkeita päätöksiä, että oma taloutemme - tulevan hyvinvoinnin rahoituspohja - ei pääse globalisaation myllerryksessä vahingoittumaan.
Näin ollen kokoomuksesta pitäisi tehdä vahva veturi suomalaisille, koska SDP:n valtaosa kahlaa vielä luokkataistelun joukkohaudassa ja on paha jarru niille demareille, jotka markkinatalouden mekanismit tajuavat.
Jos Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) olisi lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi, olisin suositellut häntä Sinulle ja ehkä äänestänyt itsekin, sillä korpisessa ei ole jäsenkirjastaan hulimatta mitään demaria, kun mies sijoittuisi kokoomuksessakin keskiviivan oikealle puolelle talousnäkemyksineen.
Yllä olevan perusteella ei muuten pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että panisin talouden kovat arvot inhimillisten pehmeiden arvojen edelle. Niin en tee. Olen ainoastaan realisti sen suhteen, ettei mitään inhimillistä ja pehmeää saada aikaan, jos talous ei ole kunnossa.
Minun ajattelussani on kyse pelkästä realismista: kun kaikki hyvinvointi maksaa, on poliitikkojen ensisijassa ajateltava, miten ne rahat hankitaan, että voidaan olla niin pehmeitä kuin talous sallii.
Inhimillisesti rikas ja moniarvoinen yhteiskunta on helpompi rakentaa, jos talouden pohja on sen verran kova, ettei se petä kesken kaiken.
…noita tyyppejä, jotka nyt ovat esillä. Yhdelläkään kolmesta suurpuolueesta ei ole yhtään toistaan parempaa sellaista henkilöä, jonka voisin uskoa saattavan asiamme sellaisille kehitysurille, joita avauksessani toivoin.
Vanhasella olisi jo ollut aikaa näyttää kykynsä, mutta ei tuolla tavalla toimien eikä sillä ”toimitusjohtaja”-asenteellakaan saavuteta mitään kansansuosiota suurempaa. Kansansuosion Matti on saavuttanut vain tavallisuudellaan, harmaalla vaatimattomuudellaan, kun hänen pituudestaan huolimatta kenekään ei tarvitse katsoa häneen ylöspäin.
Kiistatta hyvää ja kokenutta ammattiyhdistysjyrää ja taitavaa poliittista sananselittäjää Heinäluomaa en pidä valtionjohtajana ainakaan yhtään parempana, ja demarien älyllinen voimahahmo Tuomioja on näkemyksissään.
Kykypuolue kokoomuksen huutavaa kykyjen puutetta kuvaa hyvin se, että puolueen johdossa ja pääministerikandidaattina on eduskuntaryhmänsä nuorin ja varsin kokematon jäsen. Matala puheääni ei tuo sitä karismaa ja arvovaltaa, jota maan johdossa tarvittaisiin, varsinkaan, kun ei ole näyttöjä – ei kai olisi päässyt antamaankaan – mistään suurista visioista a la Paavo Lipponen.
Kyllähän sinä tuot tuossa ihan hyvin perustellen esiin monia sellaisia näkemyksiä, joihin minäkin joskus ja vähän toisessa mielentilassa saattaisin yhtyä. Nyt olen vain jotenkin niin turhautunut koko politiikkaan, varsinkin kyllästynyt täällä vellovaan muka-poliittiseen paskanjauhantaan, että ihan oikeasti mietin tosissani, kannattaako ollenkaan äänestää.
Yhdyn kyllä tuohon näkemykseesi
>> Inhimillisesti rikas ja moniarvoinen yhteiskunta on helpompi rakentaa, jos talouden pohja on sen verran kova, ettei se petä kesken kaiken.
Puolueethan eivät ole vielä julkistaneet asiaohjelmiaan eikä ainuttakaan tv-keskustelua ole vielä käyty.
Minusta ne kannattaa seurata tarkkaan ja haarukoida ensin puolue ja sitten ehdokas ohjelmien perusteella.
...en usko niistä juuri tulevan esille sellaista, joka pessimismini muuksi muuttaisi. Varsinkaan, kun olen elänyt jo tarpeeksi kauan nähdäkseni niine vaalipuheiden arvon sitten vaalien jälkeen. Ei niillä mitään arvoa ole, eivätkä lyhytmuistiset äänestäjä edes vaadi noita lupaajia vastuuseen pettämistään lupauksistaan.
Tuossa edellä minulta näkyy katkenneen lause kesken. Pitää olla:
>> Kiistatta hyvää ja kokenutta ammattiyhdistysjyrää ja taitavaa poliittista sananselittäjää Heinäluomaa en pidä valtionjohtajana ainakaan yhtään parempana, ja demarien älyllinen voimahahmo Tuomioja on näkemyksissään niin kaukana minulle tärkeimmistä arvoistani, että vaikka hänen kapasiteettiaan ihailen, en missään tapauksessa vosi häntä äänestää.
Aina voi elämässä tulla eteen myönteisiäkin yllätyksiä, vaikka pitkä kokemus ei tuollaista optimismia puoltaisikaan.
Huomenna on taas loppuelämäsi ensimmäinen päivä. ;-))
Tuota vanhaa Lippos-ruunaa se jaksaa Jorri kehua retostaa.
Eiköhän tuon supervalehtelijan olisi jo aika eläköityä. Tulisi vähemmän Suomelle vahinkoa.
Viime vuosikymmenten merkittävin poliitikkomme, Paavo Lipponen jää eläkkeelle päivätöistä. Eli vetäytyy vapaaehtoisesti vallasta. Vähän eri meininkiä, kuin dementoituneella Kekkosella. Kekkonenhan ei ymmärtänyt viime vuosinaan maailmanmenosta mitään, muttei ymmärtänyt erotakaan, eikä erottaa uskallettu (se hirmuinen Neuvostoliitto). Lopulta kulissit kaatuivat ryminällä, kun Kekkonen jouduttiin henkipelastamaan Islantilaisesta purosta. Hellyyttävä oli kuva Islannin naispuolisesta presidentistä, joka taluttaa höppänää käsikynkässä.
Lipponen on toivottavasti vielä käytettävissä projektiluontoisiin tehtäviin (se olisi Isänmaan etu ja onni). Vai keskittyykö kasvattamaan perhettään, Päivihän on vielä aika nuori likka?
Täältä Saksasta katsottuna Lipponen on todella ansioitunut valtiomies. Oli aikoinaan televisiossakin viikoittain. Vanhasta ei ole paljon ruudussa näkynyt, vaikka kuinka olen selaillut 68 kanavaa!!!
ps. Lipposella on mielipide joka asiaan. Vanhasella ei mihinkään. Kas siinä ero.
...pidän Sinua varsin hyvin maailmaa ja asioita tuntevana, mutta näkemääsi omilla aivoillasi ajattelevana yksilönä, jolle tuo nimimerkki hyvin sopii. Näin ollen käsitykseni myös omien näkemysteni paikkansapitävyydestä vain vahvistuu.
Voivathan ne Lipposet vielä kasvattaa perhettäänkin, mutta ehkäpä heidän työnjakonsa lähivuosille on sellainen, että Päivi vuorostaan syhtyy poliitikoksi ja Paavo keskittyy lastensa kasvattamiseen ja muistelmiensa kirjoittamiseen!
...katsottakoon sitä Hampurista tai mistätahansa Euroopasta paitsi kepu-Suomesta, jossa sielläkin jo usko kepuun ja Vanhaseen näkyy kovasti hiipuneen.
Saitin äkkiväärin kepuänkyrä Oiva Härkönenkin jo myöntää, että kepu ei olekaan pystynyt "palauttamaan alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa", mutta syyt hänen mielestään eivät tietenkään ole kepujohtoisen hallituksen kyvyttömyydessä, vaan gobalisaatiossa, johon meidän joutumisemme on tietysti demareiden ja ennen muita Paavo Lipposen syy!
Vai näkyi viikottain. Olin kolme viikkoa Saksassa, kun Lippi oli pääministerinä, enkä nähnyt kertaakaan tv;ssä
Tuskin olet käynytkään Saksassa.
Minä olen asunut Hampurissa vuodesta 1996. Lipponen todellakin oli erittäin arvostettu poliitikko edellisellä Suomen puheenjohtajakaudella ja myöhemminkin pääministerinä. Hänen Eurooppa- tuntemustaan arvostettiin ja mielipiteitä kuunneltiin ja jopa siteerattiin. Tosin silloin Saksassakin oli demareiden hallitus, joka saattoi auttaa asiassa. Apuna varmasti oli myös Lipposen hyvä saksankielen taito.
Vanhanen putoaa tällaisista asioista ulos jo senkin takia, että EU:ssa Keskusta kuuluu liberaalien ryhmään. Kaikkialla muualla EU:ssa liberaalien ryhmään kuuluvat puolueet ovat marginaalissa.
Onhan tämä avaukseni jo tuottanut tarpeeksi satoa. Monet ovat päässeet sanomaan asiasta viisaan mielipiteensä (tämän sanon ihan ilman irvailua) ja yhtä useat ovat päässeet näyttämään päänsä tyhjyyden ja mielensä ilkeyden ja likaisuuden (tässäkään ei ole muuta kuin totuutta).
Esille ottamani asiat tulevat varmasti esiin vielä monta kertaa täälläkin vaalien lähestyessä. Toivottavasti minunkin turhautumiseni puoluepolitikointiin ja skeptisyyteni nykyisten poliitikkojemme kykyihin vähenee sen verran, että viitsin sitten debattiin osallistua.
Nyt en kuitenkaan jatka tässä enempää, sillä eiväthän nuo asiat täällä sen valmiimmiksi tule, kun se eivät ole tulleet yhtään valmiimmiksi hallitukseltammekaan kohta neljän vuoden aikana. Ja menipä syteen tai saveen, ei se enää minua paljonkaan hetkauta, ja siksi voin ajatella erään menneitten aikojen kupletöörin tavoin
Tää on vain maailmaa,
eikä sen kummempaa,
paratiisiksi ei tätä saa.
Eikä kannata tääll
tämän maankuoren pääll
käydä turhista hermoilemaan!
Nyt keskityn katsomaan erästä digiboksini tallennetta, sitten uutisia ja pian niiden jälkeen taas kirjan kanssa vuoteeseen.
Hyvää yötä!
Lähes kaksikymmentä kirjoitusta Jompalta tällä kertaa. Asiasisältö lähinnä negatiivinen.
Oi miksi Joppe tuhosit sen ainoan viisaan avauksesi, sen jossa oli otsikossa kolme pistettä? Hävettikö sinua olla kerrankin fiksu niin paljon, että se piti heti tuhota?
"Monet ovat päässeet sanomaan asiasta viisaan mielipiteensä (tämän sanon ihan ilman irvailua) ja yhtä useat ovat päässeet näyttämään päänsä tyhjyyden ja mielensä ilkeyden ja likaisuuden (tässäkään ei ole muuta kuin totuutta)."
Eivät vielä kaikki olleet päässeet näyttämään päänsä tyhjyyttä jne. Mutta nyt kai sinua jo helpotti. Varmaan Korhonen huomenna sen huomaa ja on tyytyväinen.
...niin suuri uskoni ei koskaan ole ollut, että olisin uskonut kaikkien päässeen avauksissani pian purkamaan sitä pahaa oloaan, jota heille tuottavat monet asiat, jotka jääkööt nyt tässä erittelemättä.
Hyvää yötä!