korkorahastot

Markkinakoron noustessa rahaston arvo laskee ja koron laskiessa rahasto nousee. Periaatteessa kaikki käyttäytyvät samansuuntaisesti, mutta sitä voimakkaammin mitä pitempiaikaisia sijoituksia rahastossa on.

Jos markkinakorko nousee, rahastolla on kaksi vaihtoehtoa.

Se voi pitää velkakirjan/sijoitustodistuksen juoksuajan loppuun asti, jolloin pääoma maksetaan takaisin. Korko on kuitenkin sovittu jo aiemmin, ja rahasto saa näin ollen markkinakorkoa huonompaa tuottoa takaisinmaksuun asti.

Jos rahasto myy velkakirjan kesken juoksuajan, ostaja maksaa siitä nimellisarvoa huonomman hinnan, koska hän haluaa markkinakoron suuruisen tuoton. Tässä tapauksessa rahasto tekee siis tappiota velkakirjan hinnassa.

Lyhyen koron rahastoissa nämä vaikutukset ovat pieniä, koska korot liikkuvat esim. tyypillisen 3 kk sijoituksen aikana varsin vähän ja joka tapauksessa sijoitus erääntyy nopeasti. Kun rahat vapautuvat, ne sijoitetaan kulloisellakin markkinakorolla uudelleen.

Keskipitkän ja pitkän koron rahastoilla korkomuutosten vaikutukset voivat olla suuriakin. Ostetaan esim. viiden vuoden kertalyhenteinen velkakirja, jonka korko on 4 % ja nimellisarvo 100. Vuoden kuluttua yleinen korkotaso onkin noussut 6 %:iin. Jos tämä velkakirja myydään silloin, ostaja maksaa siitä vain sen verran, että saa 6 % tuoton. Hinnaksi tulee noin 93, ja rahasto menee miinukselle, kun pääomatappio on vuodessa 7 % ja korkoa tuli vain 4 %. Eikä velkakirjan pitäminen ole sen parempi vaihtoehto.

Tuossa aiemmin selitettiinkin aika tyhjentävästi. Tiivistän vielä korkoriskin nyrkkisäännön.

Korkorahaston duraatio (eli velkakirjojen jäljellä oleva juoksuaika) määrää korkoherkkyyden. Keskipitkällä korolla tämä on 2-3 vuotta ja pitkällä korolla n. 5 vuotta. Korkotason noustessa 1%-yksikön laskee velkakirjan arvo duraation verran %:eina, ja päinvastoin.

Käytännössä tämä ei kuitenkaan läheskään aina toimi, sillä markkinat ennakoivat korkotason muutoksia, joten yleensä arvonvaihtelut ovat loivempia.

Lisäksi tasaisella korkotasolla (ja pitkällä aikavälillä muutenkin) velkakirjat tuottavat kuponkikoron verran (pitkässä korossa 4-5%) Nuo arvonvaihtelut korkotason muutoksien yhteydessä ovat lähinnä korjausliikkeitä, eli pitkät korot ovat nyt polkeneet paikallaan, koska aiempina vuosina tuotto on ollut kuponkituottoa parempi.

Lyhyen koron rahasto ei käytännössä reagoi korkotason muutoksiin (jos nyt puhutaan normaalista korkotasosta, alle 20%) vaan tuottaa ~3kk euriborin verran (-kulut)