Rakas kiitos kaikille

3 päivää syömättä meni huomaamatta, mutta jostain masennuksen seasta sisältäni löytyi myös viha.
Kaikki se, mikä ajoi minut tähän tilaan, loukkasi minua. Ajettuani kaikki läheiset pois, konttasin vihan voimalla takaisin sairaalaan.

Päätin, että ilmoitan vain palanneeni ja kävelen huoneeseeni. Aloin itkeä hysteerisesti jo ensimmäisellä käytävällä ja hoitajat toivat onneksi lääkkeeni heti. Ruokaakin sain, eivät meinanneet uskoa, että olin pitänyt vesikuuria melkein sen 3 päivää. Ranteet nähtyään uhkasivat siirtää suljetulle...silloin luovutin.

En ole koskaan pyytänyt apua, nyt pyysin kaikilta. Olen nyt alistunut hoidolle, jota en osannut ensin tehdä. Lääkäri kuvasi minua kaksi päivää sitten villipedoksi, joka on vasta nyt vetäytynyt luolaan nuolemaan haavojaan. Ennen sitä tappelin hoitoa vastaan kaikilla keinoilla.

Nyt tulin yhden yön lomalle kotiin viimeisen kirjoitukseni jälkeen, ja tuntuu, että tukehdun. Saan ahdistuskohtauksia, juuri yksi vaikea oli...vielä tosin hengissä. Kotona on vaikea olla. Käsittätättömän vaikeaa.

Haluaisin flunssan, vatsataudin, ihottuman, allergian tai minkä vain ennemmin, kun tämän masennuksen MUTTA:

Minulla on ollut yksi täysin hyvä päivä, yksi kohtaukseton päivä, huomasin, etten halua kuolla ja tapasin poikani tänään. Elän minuutti kerrallaan, mutta elän vielä.

Kiitos teille monille, jotka kuuntelitte ja luitte viestini..näin suurimman osan vasta nyt. Pelkään etten parane, mutta te valatte minuun uskoa. Lupaan yrittää. Kirjoitan kun taas voin.
8783
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Kiva kuulla sinusta, olen iloinen, että olet alkanut saada sitä luottamusta takaisin.

Halaukset minulta ja ajattelen sinua lämmöllä.

Kerroit eläväsi minuutin kerrallaan, itse olen elänyt 50v päivän kerrallaan.

Äänestä
  • kun ei mitään kuulunut. Kyllähän se joskus tuskastuttaa tämä elämä, mutta onneksi olet nyt
    taas hoidon piirissä. Itsekin tässä kamppaillut
    jo 40v vaivojeni takia, mutta toistaiseksi
    ilman sairaalajaksoja. Rauhallista Yötä Sinulle
    ja muillekkin Levottomille Sieluille Jaksellaan!

    Äänestä

  • huloissamme kirjoitti:

    kun ei mitään kuulunut. Kyllähän se joskus tuskastuttaa tämä elämä, mutta onneksi olet nyt
    taas hoidon piirissä. Itsekin tässä kamppaillut
    jo 40v vaivojeni takia, mutta toistaiseksi
    ilman sairaalajaksoja. Rauhallista Yötä Sinulle
    ja muillekkin Levottomille Sieluille Jaksellaan!

    päivä mäkin kävin kattomassa että onko susta kuulunu mitään. Aina vaan puristi enemmin kun et ollut käynyt...mutta nyt helpotti kun näin kirjoituksesi! Parempaa huomista ja ylihuomista sulle koko sydämestäni toivon :)

    Äänestä

Ihanaa, olet löytynyt !
Meitä on monta, jotka jäimme miettimään ja varsinkin muistamaan hengessä sinua.
- Kiitos paljon tästä raportistasi, oli mielenkiintoista ja tärkeää luettavaa. Otan, tietty, osaa tuskiisi, mutta upeasti olet päässyt eteenpäin. Mitään uutta ei näköjään synny ilman tuskaa. Sen olen itsekin todennut yli 50-vuotisen eloni aikana! - Edelleen, kaikkea voimaantumista ja hyviä apukeinoja ja ihmissuhteita Sinulle toivoen, yksi aiemmista ketjuun osallistuneista. Pidetään yhteyttä :-)

Äänestä
  • ... siis tämän ketjun ALKU on sivulla 3 jo menossa. Siinä ollut yli tuhat lukijaa, ketju on pitkä. < Tiedoksi niille, jotka ehkä miettivät mihin tämä juttu nyt liittyy. Liittyypä hyvinkin: rakkaaseen potilas-ystäväämme täällä palstalla. Täälläpä osallistutaan ja pidetään huolta. - Kuulemiin kaikille. Uusi päivä, koetetaan jaksaa, VAIKKA masista ON !

    Äänestä

  • Kaivattu kirjoitti:

    ... siis tämän ketjun ALKU on sivulla 3 jo menossa. Siinä ollut yli tuhat lukijaa, ketju on pitkä. < Tiedoksi niille, jotka ehkä miettivät mihin tämä juttu nyt liittyy. Liittyypä hyvinkin: rakkaaseen potilas-ystäväämme täällä palstalla. Täälläpä osallistutaan ja pidetään huolta. - Kuulemiin kaikille. Uusi päivä, koetetaan jaksaa, VAIKKA masista ON !

    korjaus on heitettävä.
    Sivulla 3 nimimerkin "Epätoivo" ketjulla (aloitettu kuun alussa) onkin ollut 2600 lukijaa. Ilmeisesti se on Sinun, Aloittajan valitsema nimimerkki, joka MYÖS on herättänyt kiinnostuksen avata ketju ja lukea viestit ... Samaistuminen ilmeisesti tarttunut jo otsikoista!? Huh-huijaa. - Parempia päiviä siis, KAIKILLE@

    Äänestä

sisältä löyttyy uskomattommii voimavaroja sillon,kun elämä on vaikkeeta.Siun kohalla "epätoivo"se voima löyty vihasta-tunne muihen tuntteitten joukossa-ja se voima pakotti siut ehtimmään appuu.Tää oli kyllä paras uutinen pitkkään aikkaan;se,jotta sie vielä elät ja oot hoijossa nyt-usko vain, sie selevviit tuosta ja muista,myö kaikki kulettaan kuvvaannollisesti siun rinnalla kokoajan!!

Äänestä

"Minulla on ollut yksi täysin hyvä päivä, yksi kohtaukseton päivä, huomasin, etten halua kuolla ja tapasin poikani tänään. Elän minuutti kerrallaan, mutta elän vielä."

Tämän kaltaisia päiviä tulee vielä, jos niitä on sinulle jo tässä vaiheessa tullut yksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Epätoivo kirjoitti:

3 päivää syömättä meni huomaamatta, mutta jostain masennuksen seasta sisältäni löytyi myös viha.
Kaikki se, mikä ajoi minut tähän tilaan, loukkasi minua. Ajettuani kaikki läheiset pois, konttasin vihan voimalla takaisin sairaalaan.

Päätin, että ilmoitan vain palanneeni ja kävelen huoneeseeni. Aloin itkeä hysteerisesti jo ensimmäisellä käytävällä ja hoitajat toivat onneksi lääkkeeni heti. Ruokaakin sain, eivät meinanneet uskoa, että olin pitänyt vesikuuria melkein sen 3 päivää. Ranteet nähtyään uhkasivat siirtää suljetulle...silloin luovutin.

En ole koskaan pyytänyt apua, nyt pyysin kaikilta. Olen nyt alistunut hoidolle, jota en osannut ensin tehdä. Lääkäri kuvasi minua kaksi päivää sitten villipedoksi, joka on vasta nyt vetäytynyt luolaan nuolemaan haavojaan. Ennen sitä tappelin hoitoa vastaan kaikilla keinoilla.

Nyt tulin yhden yön lomalle kotiin viimeisen kirjoitukseni jälkeen, ja tuntuu, että tukehdun. Saan ahdistuskohtauksia, juuri yksi vaikea oli...vielä tosin hengissä. Kotona on vaikea olla. Käsittätättömän vaikeaa.

Haluaisin flunssan, vatsataudin, ihottuman, allergian tai minkä vain ennemmin, kun tämän masennuksen MUTTA:

Minulla on ollut yksi täysin hyvä päivä, yksi kohtaukseton päivä, huomasin, etten halua kuolla ja tapasin poikani tänään. Elän minuutti kerrallaan, mutta elän vielä.

Kiitos teille monille, jotka kuuntelitte ja luitte viestini..näin suurimman osan vasta nyt. Pelkään etten parane, mutta te valatte minuun uskoa. Lupaan yrittää. Kirjoitan kun taas voin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu