Millä tavalla vl-maallikkopuhujat opiskelevat Raamattua ja perehtyvät siihen? Käyvätkö he joillakin kursseilla, esim.eksegetiikan kursseilla?
maallikkopuhujien Raamatun
tuntemus?
171560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vl-puhujaksi pääsee toistelemalla seurakuntapäivillä vl-fraaseja. Raamatun tuntemusta ei tarvita.
Enoni on sähköasentaja (-teknikko?) ja omasta mielestään pätevä puhuja. Raamatun hän on joskus lukenut, mutta puheiden kliseet hän käy muutaman kerran vuodessa opiskelemassa jossain. Raamatuntuntemus on huonompi kuin minulla, ja joskus seuroissa hänet onkin saatu kiinni puhumasta omiaan, kun mukana on ollut kaveri kannettavan mikron kanssa etsimässä salamannopeasti enoni keksimiä lauseparsia. Usein toki sellaiset löytyvät koneelta, mutta asiayhteys, mistä ne on tempaistu, tuntuu olevan hukassa.
Puhujan täytyy todella osata valikoida sanansa, ettei käy niin, ettei puhe vastaakkaan kuulijoiden henkeen.
Kokenut vanha puhuja toki osaa vaikka unissaan pajattaa saarnapuhetta, jossa lyhyin väiajoin toistuu samat sanonnat ja varsinkin sanat Jumala, Jumalan valtakunta, Jumalan lapset, Pyhä-Henki.
Jeesusta kuulee harvemmin mainittavan, ainoastaan rukouksessa omistetaan loppukaneetti sanontaan:"Jeesuksen nimeen!".
Olen kerran huvikseni merkannut ylös, miten monta kertaa puhuja lausuu vajaan tunnin aikana samat kliseet. Esim. Jumala tuli mainittua peräti 181 kertaa, Jumalan valtakunta 74 kertaa, Jumalan lapsi/lapset 68 kertaa.
Mutta on kyllä sellaisiakin puhujia, jotka huomaa tämän ja eivät toista samoja kliseitä turhan paljon. Jo kymmenissä käskyissä kielletään Jumalan turha lausuminen. Ja eiköhän tuo jo mene turhaksi lausumiseksi, kun seurapuheissa Jumalan nimeä viljellään tiuhaan tahtiin.
Edes kotioloissa ei perheenemäntä lausu läheskään yhtä montaa kertaa; Voi hyvä Jumala nähköön, arjen koettelemusten keskellä.
Kukaan ei ole koskaan kertonut, milloin katsotaan Jumalan nimi turhaan lausutuksi.
Kun puhujalla ei ole oikein sanavarastoa, hän saattaa lausua Jumalan nimeä seurapuheen aikana yli 200: kin kertaa.
Huonoa seurapuhetta ei olekkaan, vaan kaikki on Jumalan puhetta ja saarnamies on vain megafoni.
Jumala antaa puhujalle puhetta, eikä puhujalla ole siihen mitään osuutta.
Silti olen kuulluut saarnamieheltä lipsahduksia puheestaan, joita sitten jossakin ompeluseuoissa naureskellen muistellaan.
Esim. Jumalan sana on kuin sahtitynnöri...aina käynnissä.
-Kun se helluntailainen tuli minun luokseni puhumaan pyhästä hengestä, niin minä sanoin sille, jotta se teidän pyhä-henki on samaa kuin hevosen pieraisu..
- teijän saarnanne on kuin puuhevonen höpiseisi pakkasessa
- kun te nuoret alatte seurustelemaan, niin elekää katelko kauniita kumppaneita, vaan rumia, koska kauneus on katoavaa, mutta rumuus senkun lisääntyy
Maallikkopuhujat käyttävät samaa menetelmää kuin kaikki muutkin:
Mitä enemmän Raamattua luetaan, sitä paremmin se tunnetaan.
VL-puhujaksi tullaan matkimalla muiden puhetapaa.
VL-n maallikkopuhujan raamatuntuntemus selittämisen osalta on todella heikkoa.
Kukaan ei uskalla selittää raamattua toisin, kuin on kuullut muiden selitettävän.
Eikä kukaan uskalla lisätä mitään, sillä muuten puhe ei vastaa henkeen.
Esim. tupakan vaarallisuudesta on kertakaikkisen sopimatonta puhua saarnan yhteydessä. Sensijaan alkoholista puhuminen on mannaa kuulijoiden korviin. Alkoholista kun on tuhat ja yksi haittaa, mutta tupakka on vain pieni pahe, aivan erillinen asia, joka ei missään muodossa ole syntikäsite.
Kaikki raamatunkohdat selitetään vain yhdellä tavalla. Lukipa puhuja minkä raamatunpaikan hyvänsä, ei kestä kauaa, kun selitys ja tulkinta muuttuu samaan liirum-laarum liturgiaan, eli Jumalan valtakunta on täällä maan päällä, ainoa oikea ja jossa Pyhä-Henki asuu ja tekee työtään.
Me olemme Jumalan valtakunnan asukkaita, Jumalan lapsia, joilla on sama rakkaus ja henki.
Meillä on yhteinen kieli ja valtakunnan selvät rajat. Ulkopuolella Jumalan valtakunnan rajojen on vain pelkkää pimeyttä, epäuskoa ja epätoivoa.
On siis aika taas uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa veressä.
Vl-saarnan keskeisimmät osiot tulivat aika hyvin esille. Niinkuin olet oikein huomioinut, saarnan pohjateksti on joka kerta vaihdettava, mutta liturgian kuuluu olla aina sama ulkoa opeteltu litania. Useimmiten järjestyskin on juuri se mainitsemasi.
No, voiko olla totta?
Kyllä kannattaisi lähteä lukemaan teologiaa.
Eikö edes vl-papit uskalla muuta kuin samaa toistaa, vaikka heidän tulisi kyetä hallitsemaan Raamatun tulkinnan perusteet.
Tai oikeastaan palsta kokemusten perusteella uskon, että oppi ja uskovien hengellinen tietämys on aika ohut.
Pelätäänkö vl:n piirissä, että "mopo karkaa käsistä", jos uskovat oppivat Raamatun opin ja alkavat itse ammentaa sanan aarteita?
Hoitokokouksia, ei olisi koskaan voitu pitää, jos vl:t olisivat tunteneet Raamatun, mutta heikko Raamatun tuntemus saa aikaan hengellisiä "puutostauteja" ja eksymistä.
Voidaan opettaa, mitä vain, koska kukaan ei tunne Raamatun sanaa, jopa epäterveitä oppeja. Jeesus ei toiminut näin vaan hänellä oli halu opettaa opetuslapsislle kaikki mahdollinen, mitä he tarvitsivat. Jeesus on antanut meille käskyn: "opettaa opetuslapsia pitämään kaikki mitä Jeesus on käskenyt pitää." (Matt. 28:18-20)
Minä en tyytyisi aina samaan "velliin" vuodesta toiseen? Tietysti ovat onnistuneet opettamaan muut harhaoppisiksi ja siten voivat jatkaa "keskitysleiri ruokintaansa", mutta Jumalan seurakunnassa pitäisi olla parhaat "herkut" tarjolla ja Pyhän Hengen väkevässä ilmapiirissä tarjoiltuna. Ei ole kenelläkään kiire kotiin.
No, en oikein tiedä millaista teidän tilaisuudet on, kun veljet eivät puupappia sinne Ouluun lopultakaan kutsuneet. Lieneekö syy, että en kuulu vl:n piiriin, mutta olisipa ollut yksi ikimuistoinen seuratilaisuus. Muuten en usko, jos Paavali jostakin putkahtaisi Suomeen, niin kiinnostaisi tietää ottaisivatko vl:t hänet puhumaan?
Vai miten kävisi? Vastatkaa te, jotka tiedätte.
Toiseksi, onko tämä liian epävirallinen tapa kertoa olevansa käytettävissä vl:n seuroissa puhujana?
Niin, en huomannut heti katsoa että olin VL-osastolla. En halua moittia VL-raamatuntulkintaa tai elilntapoja, sillä oman Jumalansa edessä he joko kaatuvat tai pysyvät pystyssä.
Yleensä, mitä enemmän luemme Raamattua ja opimme Jumalan Sanan arvokkaita, iäisiä totuuksia, sen paremmin Pyhä Henki voi kasvattaa meissä Hengen hedelmiä ja sen paremmin siis voi myös avartaa kaikkea sitä, mitä Jumala sanoo Sanassaan. Sillä Sana on kaiken viisauden ja tiedon alku, ja erittäin rikas antaja jokaiselle joka haluaa vilpittömästi siihen tutustua.
piti joskus 70-luvulla erinomaisen oppineita ja teologisia saarnoja. Nimi oli muistaakseni Hannu Ojalehto. Hän oli monipuolisesti sivistynyt. En tiedä onko vielä tanään vl.
Jos Pyhä Henki on ohjaamassa puhujan ymmärrystä, eikö olisi erittäin epäloogista että samasta tekstistä
syntyisi ristikkäiset, erikaltaiset tulkinnat.
Minä olisin todella huolissani, jos palstalaisten toive toteutuisi( oppien sekamelska).
Annoit hyvän todistuksen kristillisyyden tilasta, vaikket itse sitä ymmärräkään niin tehneesi.
onneksi kuuluu Siionissa yhdenkaltainen opetus ja uskonkäsitys.
Hyvää päiväjatkoa.. mennään ulkoilemaan raikkaaseen
ilmaan, näin ainakin itse teen.
Raamattu on paksu kirja. Siellä sanotaan muutakin kuin että keltä te pidätätte synnin niin niiltä ne ovat pidätetyt.
..kirkkoherra edelleen ja arvostettu myös ei-vl piireissä.
Hänen saarnojaan kuuntelen innolla. Hän piti pikänperjantain saarnan yle:n kanavalla joko 199o-luvun lopulla. Eipä pitkänperjnatain saarna siitä parane !
Edesmennyt HS oikein kehuskeli sillä miten hän valmistee saarnansa: hän ottaa nokkaunet.
Hyvänen aika: eihän puheita tarvitse valmistella. Pyhä Henhän avaa raamatun. Ja vaikka uskoton kuinka lukisi raamattua, ei hän tule hullua hurskaammaksi, kun hänellä ei ole Pyhää Henkeä.
Uskottomatkin kyllä ymmärtävät ja osaavat selittää raamattua, mutta ymmärtävät väärin ja selittävätkin väärin korvasyyhyn mukaan.
Oikea raamatun tulkinta on vain uskovaisilla.
Pahimpia eksyttäjiä ovat eksegeetit. HS aivan erityisesti muisti aikoinaan muistuttaa, että Aimo Murtosella oli kaksi tohtorin hattua.
Ei ole muuta raamattua kuin Biblia vuodelta 1776.
Myöhemmät eivät ole käännöksiä, ne ovat väännöksiä.
Höpöjä sellaiset Raamattu-kurssit, kun kerta Pyhä Henki puhuu, niin mitä siihen voi joku kurssin pitäjä lisätä?
irtolauseita vaan paukuttelevat, siinä on raamattutuntemus tipotiessään-mutta kun löytyy oikea nuotti, eleet, nyyhkytykset nenäliinan suojassa (kukas se hymysuuin viittii "itkeä"?) ja muut maneerit, niin meneehän se hyvästä komiikasta! ennen moni saarnamies käytti illodonia (nuoremmille: vahvaa suuvettä), ettei viina-doping haisisi pyhässä hengessä!
Muistan hyvin, kun sanottiin/valehdeltiin, että saarnamies on vain välikäsi saarnassaan. Jumala tuo saarnamiehen huulille sanat, jotka hän seurakunalle julistaa???
Et silleen. Ei saaramiehen tarvi ajatella saarnojaan. Jumala ajattelee. Ja tuo sanat.
raamattutuntemus kohdillaan: saarnastuolista selittävät ja puhuvat yhtä ja seuroissa toista-valikoiva on sanan tulkinta tilanteesta riippuen, onneksi en ole maksamassa palkkojaan-menoerä ja imagotappio syntyisi srk:lle vl-pappien erotessa kansankirkosta-nyt pitkin hampain ja taloussyin mukana notkutaan