Hei! Minua kiinnostaisi pyrkiä opiskelemaan maantiedettä.
1. Kuinka helppoa tai vaikeaa on päästä?
2. Olen kiinnostunut maantieteestä, mutta kävin lukiossa vain kurssit 1-2. Onko siis rankka urakka edessä, jos itse opiskelen loput kurssit? Moniin paikkoihin pitää osata kurssit 1-4.
3. Jos keksit muuta kerrottavaa, niin sana on vapaa. :)
Keskityin lukiossa lähinnä historiaan, uskontoon ja psykologiaan, mutta nyt on toiveet vaihtuneet eli ykköseksi on noussut toive pääsystä opiskelemaan maantiedettä. Mm. siksi maantietoa ja biologiaa luin lukiossa vähemmän.
Myös luokanopettajaksi tahtoisin joskus, joten siinä sitten saisin yhdistää kaikki toiveeni, mutta nyt kun en asiasta 100% varma ole, haluaisin ensin vaikkapa mantsaa lukemaan.
Olisi kivaa, jos joku kertoisi minulle kaikkea maantieteen opiskelusta. :)
Maantiede!
8
9402
Vastaukset
- Terra
1) Maantiedettä on perinteisesti ollut kohtuu vaikeata päästä lukemaan, jos sisäänottoprosentteihin (hakijat vs. hyväksytyt) on uskomista. Mutta ei niitä prosentteja kannata tuijotella; moni voi hakea mantsalle vain siksi, että on sattunut lukemaan mantsan kirjat kirjoituksiin ja näillä tiedoilla testaa vain onneaan. Voihan se tosin näinkin tärpätä.
2) Tietenkin riippuu, kuinka hyvä olet omaksumaan uusia asioita. Olisihan se hyvä käydä ne asiat läpi opettajan opastuksella, mutta aivan yhtä hyvin kirjat voi opiskella itse. Älä siis tuhlaa energiaasi moiseen ajatteluun. Itse luin aikoinaan kirjat (kahden eri kustantajan) sekä Valmennuskeskukselta tilaamani prujut 4 x läpi. Ja pääsin sisään. Eli päättäväisyyttä ja itsekuria ennen kaikkiaan - kaikki on mahdollista.
3) Voisin kirjoittaa maantieteestä ja sen opiskelusta pitkät pätkät. Olen ollut todella tyytyväinen tekemääni valintaan; valitsisin varmasti samoin, jos täytyisi.
Opiskelusta on jäänyt mieleen monia hyviä muistoja - vuosikurssit ovat pieniä ja kiltatoiminta on aktiivista, joten porukkaan on helppo päästä sisään. Itse opiskelusta päällimmäisenä ovat jääneet mieleen kenttäkurssit ja exkut.
Mantsan opiskelija voi sivuainevalinnoilla vaikutta paljon omaan ammatilliseen suuntautumiseen - voi valita aina kulttuuriantropologiasta tai taidehistoriasta tietojenkäsittelytieteeseen tai arkkaripuolen yhdyskuntasuunnitteluun. Siis pääasiassa ihan mitä vain.
Maantiede on hyvin yleissivistävä koulutus ja monella mantsalaisella on varmasti fiilis, että valmistuttuaan ei varsinaisesti ole minkään alan asiantuntija. Mutta näin on monella muullakin alalla, joten älä anna tämän hämätä.
Vinkkiä pääsykokeisiin - zekkaa hakemasi yliopiston mantsan laitoksen assarit, siis mitä he tutkivat. Yleensä nämä assarit tekevät pääsykoekysymykset. Ja itse pääsykoetilanteessa, keskity ja mieti tarkkaan, mitä paperille kirjoitat. Vastauksen pituudella ei ole niin merkitystä, kun vastaus on täyttä asiaa, hyvin jäsennetty, kypsästi kirjoitettu ja aihetta on pohdittu.
Zemppiä!- Kiitos!
Kiitos tosi paljon tuosta vastauksesta! Kiitos myös noista kaikista vihjeistä.
Selailin eilen kahta omistaamaani mantsan kirjaa ja onneksi vaikutti siltä, että kyllä jotain on varmasti päähän jäänyt. Täytyy hankkia nuo toisetkin kurssikirjat ja tutustua niihin.
Vielä kerran kiitos!
- Kristalli100
Hei. Onneksi olkoon maantieteen kiinnostuksestasi! Hyvin olet valinnut...
Maantiedettä voi opiskella Hesas, Turus, Oulus ja Joensuus. Et kertonut mihin haet, mutta vaikeimmat ovat Helsinki ja Turku (prosentuaalisesti vaikein ainaski silloin kuin ite hain). Pakkaa sekottaa ett kolmen YO:n pääsykokeet ovat samana päivänä ja Hesan sitte erikseen.
1. Maantiede on yksi tavoitelluin aine YO:ssa, joten sisäänpääsy vaatii TÖITÄ eli lukemista ja asioiden sisäistämistä. Rehellisesti kirjoittaakseni itse uhrasin monta kuukautta elämästäni pääsykokeille, mutta en ole katunut hetkeäkään. Pääsykoe kirjojen lisäks täytyy seurata aikaansa ja uutisia.
2. Ainaski Turkuun (kun itse hain) oli pääsykoekirjana Terra Nova (osiot 1-2) ja Maailmantila (uusi kirja tulee joka vuosi), Helsinkiin oli "lukion maantieteen opetuskokonaisuuden hallinta". Tämän vuotisesta en tiedä. Jos on käynyt kaikki maantieteen lukion kurssit niin se auttaa huomattavasti, myös Turussa.
3. Maantiede on erittäin laaja aihe, joka voidaan liittää melkein mihin tahansa muuhun aineeseen eli yleissivistyksen puutteesta ketään mantsan lukijaa ei voi syyttää. Monet luulee että mantsalaiset opiskelee maita, jokia jne. Nippelitieto on tietenkin hyvä, mutta pääpaino on suurten kokonaisuuksies ymmärtämisessä (jota myös pääsykokeis testataan) eli opiskellaan ilmastonmuutosta, Aasiaa, geologistakiertoa jne.
Hyvä matikkapää auttaa mutta ei ole välttämätön.
Eka/toka vuoden opinnot koostuvat aika paljon pakollisista kursseista, tuona aikana pitäs päättää mihin haluis erikoistua (luonnon- vai kulttuurimaantiede, geoinformatiikka, tutkija vai ope jne. Hesas eniten vaihtoehtoja. Aluks opinnot ovat luentoja, eli proffa puhuu ja oppilaat kirjoittavat ja kysyvät, kirjatenttejä on vaihtelevasti (myös enkun kielisiä), tutkielmia aletaan kirjoitetamaan pääsääntöisesti toka vuoden jälkeen. Kenttäkursseja on vähintään yksi pakollinen.
Sivuaineita on oltava vähintään yksi, ylärajaa ei ole. Eli sinällään nuo mitä olet lukios opiskellut tukevat hyvin mantsaa, itse luin juuri samoja aineita kaikki mantsan kurssit.
Jos haluat opettajaksi niin proffat tykkää. Luokanopettajia koulutetaan erikseen ja heillä on omat pääsykokeensa, mutta jos luet pääaineena mantsaa ja otat pitkänä sivuaineena bilsan niin sinusta tulee mantsan ja bilsan aineenopettaja (eli yläasteen ja lukion ope). Joitain muita opintoja on kans opettajaksi haluaville, mutta en tiedä niistä tarkemmin koska itse en ole opiskelemassa opeksi.
Nämä asiat tulivat ensimmäisenä mieleen. Mantsaan sisäänpääsy vaatii paljon töitä mutta mahdotonta se ei ole. Sisäänpääsy prosentteja ei kannata pelästyä, monet käy vaan "kattomassa" pääsykokeissa mihin rahkeet riittävät ilman lukemisia. Jos todella haluat sisään niin sitten edessä on opeskelu. Jos päätät että todella haluat opiskella manstaa, laitat 100% itsestäsi likoon ja opiskelet ajatuksella, sisään on huomattavasti helpompi päästä.- nimeton
Toivottavasti palaat vielä näille sivuille tai että joku muu tietävä kertoisi minulle lisää maantieteen opiskelusta. Olen viime kevään ylioppilas. Kirjoitin maantieteen ainereaalista L:n. Maantiede on minun suuri kiinnostuksen kohteeni ja vahvuus. Silti tuskailen nyt välivuoden jälkeen, kannattaisiko edes yrittää päästä Helsingin yliopistoon maantiedettä lukemaan. Voisitko kertoa vielä tarkemmin, millaista yliopisto-opiskelu on? Suurin ongelmani on esiintyminen, sillä se tuottaa minulle niin suuria ongelmia. En pysty pitämään esitelmiä, mutta toisaalta ryhmätyöt sujuisivat jo paremmin. Toinen asia mikä mietityttää on työllistyminen. Millaisiinkohan töihin maantiedettä opiskellut voisi päätyä. Opettajan ura ei kiinnosta, koska luokan edessä olo hirvittää.
- Useamman vuoden maantiedett...
nimeton kirjoitti:
Toivottavasti palaat vielä näille sivuille tai että joku muu tietävä kertoisi minulle lisää maantieteen opiskelusta. Olen viime kevään ylioppilas. Kirjoitin maantieteen ainereaalista L:n. Maantiede on minun suuri kiinnostuksen kohteeni ja vahvuus. Silti tuskailen nyt välivuoden jälkeen, kannattaisiko edes yrittää päästä Helsingin yliopistoon maantiedettä lukemaan. Voisitko kertoa vielä tarkemmin, millaista yliopisto-opiskelu on? Suurin ongelmani on esiintyminen, sillä se tuottaa minulle niin suuria ongelmia. En pysty pitämään esitelmiä, mutta toisaalta ryhmätyöt sujuisivat jo paremmin. Toinen asia mikä mietityttää on työllistyminen. Millaisiinkohan töihin maantiedettä opiskellut voisi päätyä. Opettajan ura ei kiinnosta, koska luokan edessä olo hirvittää.
Tuota, tuota... Esiintymään kyllä pääsee/joutuu opintoihin sisältyvissä kursseissa varsin hyvin. Kursseihin liittyy usein seminaareja joissa henkilö tai ryhmä esittelee oman tekeleensä. Siltä pohjalta esiintymispelolle pitäisi tehdä jotakin. Tämä valmistaa työelämää varten, koska yleisimmin maantieteestä valmistuvien työpaikkoja ovat Opettaja, tutkija ja virkamies. Kaikkiin näihin töihin sisältyy jossain määrin esiintymistä. Esimerkiksi tutkijat esittelevät töitään seminaareissa ja tekevät usein kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Virkamiehen roolikin on usein asiakaspalvelua.
Yliopistossa pystyy kyllä luistamaan monesta asiasta, niinkuin esiintymisestä -kohtalaisen hyvin. Mutta pitää silti miettiä jääkö asioiden välttämisestä mitään käteen. Yliopisto on hyvä paikka harjoitella jo etukäteen tulevaa työelämää varten. Kurssit koostuvat usein kirjatenteistä, luentotenteistä, seminaaritöistä ja musita vastaavanlaissita harjoitustöistä. Nykyisin luennoista kirjoitetaan usein myös oppimispäiväkirjaa ja luonnonmaantieteen puolella on tietenkin kenttätöitä ja -kursseja.
Työllistymisestä vielä ettei maantieteilijälle ole yhteiskunnassa mitään tiettyjä työpaikkoja open ja tutkijan lisäksi. Samoihin hakuilmoituksiin vastataan muiden maistereiden kanssa, jossa vaaditaan esim. "soveltavaa korkeakoulututkintoa". Maantieteilijälle eduksi voisivat olla esim. aluesuunnitteluun tai ympäristöasioihin tms. liittyvät hommat riippuen mihin asioihin on perehtynyt opinnoissaan paremmin. Kilpailua tällä koulutuspolitikalla vähistä valkokaulushommista tulee olemaan ja työn saanti voi olla vaikeaa. Työnantajalle pitäisi pystyä tuomaan esille omia vahvuuksiaan työpaikkaa hakiessa. Eduksi on tietysti kyynärpäätaktiikka ja nuoleskelu kärjistettynä sanoen, mutta yhteiskunta vain toimii siten. - Mantsa
nimeton kirjoitti:
Toivottavasti palaat vielä näille sivuille tai että joku muu tietävä kertoisi minulle lisää maantieteen opiskelusta. Olen viime kevään ylioppilas. Kirjoitin maantieteen ainereaalista L:n. Maantiede on minun suuri kiinnostuksen kohteeni ja vahvuus. Silti tuskailen nyt välivuoden jälkeen, kannattaisiko edes yrittää päästä Helsingin yliopistoon maantiedettä lukemaan. Voisitko kertoa vielä tarkemmin, millaista yliopisto-opiskelu on? Suurin ongelmani on esiintyminen, sillä se tuottaa minulle niin suuria ongelmia. En pysty pitämään esitelmiä, mutta toisaalta ryhmätyöt sujuisivat jo paremmin. Toinen asia mikä mietityttää on työllistyminen. Millaisiinkohan töihin maantiedettä opiskellut voisi päätyä. Opettajan ura ei kiinnosta, koska luokan edessä olo hirvittää.
Hei! Kiitos viestistäsi.
Viestiisi on näköjään vastattu, mutta kannan nyt oman korteni kekoon. Jos olet kiinnostunut mantsasta ja olet siinä "vahva" niin en näe mitään syytä miksi et voisi hakea Hesan yliopistoon. Monet muut ovat myös epävarmoja pitäisikö hakea, mutta ei se ota jos ei annakaan. Ja jos ei ainakaan yritä niin se eritt. todennäköisesti tulee myöhemmin kaduttamaan... Itse olin lukion jälkeen varma ett haluan opiskella mantsaa, mutten päässy eka kerralla sisään. Pidin välivuoden ja luin "kahta kauheammin" ja pääsin sisään. Se ei ollut helppoa ja henkisesti eritt. raskasta, koska olin panostanut niin paljon ett epäonnistuminen olisi ollut hirvittävä "pommi". Pääsin kuiteski sisään enkä ole katunut uhrauksiani hetkeäkään. Olen oppinut paljon uutta, tavannut erilaisia ihmisiä, saanut uusia ystäviä ja kavereita, ollut vaihdossa jne.
Ensimmäinen vuosi pari oli luentoja, eli proffa puhu ja itse kirjoitin asioita ylös ja kyselin. Muistaakseni kahtena vuotena yhteensä oli yksi esitelmä, sen jälkeen niitä on ollut enemmän mutta ei kuitenkaan paljon, jos muistan/arvioin oikein niin ehkä 2 tai 3 per vuosi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa apua, esim. kursseja ja terapiaa esiintymiskammoon, YO saattaa myös järjestää sellaisia ja kansanopiston tarjontaa kannattaa myös tiiviisti seurata. Ja voin rehellisesti sanoa että johonkin esitelmään ei suinkaan aina kiinnitetä niin kauheasti huomiota, itse olen kuunnellut esitelmiä joissa pitäjä on ollut karseassa krapulassa ja tärissy kuin haavanlehti (tai ollut itse kyseises kunnos kuuntelemas) ett jos esitelmä ei mene nappiin niin se ei ole maailman vakavin asia. Ryhmätöitä muistan varmuudella yhden, varmasti niitä on ollut enemmänkin mutta gradua kirjoittaessa pitkäkestoinen muisti ei aina pelaa enää niin hyvin...
Työtilanne ja -toimenkuva riippuu paljon sivuaineista ja varsinkin erikoistumisalasta (luonnon-/kulttuurimantsa, geoinformatiikka, kehitysmaatutkimus jne). Mantsa antaa mahdollisuuksia moniin erilaisiin töihin, YO:lla on ainaskin käynyt kertomassa työstään kunnan ympäristösihteeri, rakennusfirman konsultti, maahanmuuttajatutkija, opettaja, ulkoministeriön virkamies ja muita. Proffat ovat kertoneet (josta olen samaa mieltä) että mantsalaisten ongelma on se, että he eivät aina osaa markkinoida itseään ja/tai osaamistaan kunnolla työelämässä ja joutuvat "jyrätyksi". Olen samaa mieltä, esim. kauppakorkealaiset yleisesti ottaen taitavat (itsensä)markkinoinnin paljon paremmin vaikka tietäisivät jostain asiasta yhtä paljon tai vähän kuin mantsalainen.
Jos kaikki mantsassa kiinnostaa niin sitten Helsinki, Turku, Oulu tai Joensuu ovat mahdollisuuksia. Mutta jos olet kiinnostunut enemmän yhteiskunnasta kuin luonnosta niin Joensuussa opetetaan yhteiskuntamantsaa. Turun Kauppakorkeassa opetetaan talousmantsaa, mutta sen on mahdollisuus ottaa "vain" sivuaineeksi (eli pääsykoe olis normaali kauppiksen pääsykoe). Nykyään yliopistojen välillä on JOO-sopimus joka antaa mahdollisuuden suorittaa kursseja toisessa yliopistossa jossa itse opiskelee, mutta jotka hyväksytään tutkintoon. Joten jos olisit esim. Turun yliopiston mantsan opiskelija voisit opiskella kauppiksessa ja päinvastoin. - Lily5
nimeton kirjoitti:
Toivottavasti palaat vielä näille sivuille tai että joku muu tietävä kertoisi minulle lisää maantieteen opiskelusta. Olen viime kevään ylioppilas. Kirjoitin maantieteen ainereaalista L:n. Maantiede on minun suuri kiinnostuksen kohteeni ja vahvuus. Silti tuskailen nyt välivuoden jälkeen, kannattaisiko edes yrittää päästä Helsingin yliopistoon maantiedettä lukemaan. Voisitko kertoa vielä tarkemmin, millaista yliopisto-opiskelu on? Suurin ongelmani on esiintyminen, sillä se tuottaa minulle niin suuria ongelmia. En pysty pitämään esitelmiä, mutta toisaalta ryhmätyöt sujuisivat jo paremmin. Toinen asia mikä mietityttää on työllistyminen. Millaisiinkohan töihin maantiedettä opiskellut voisi päätyä. Opettajan ura ei kiinnosta, koska luokan edessä olo hirvittää.
Hei!
Jos esiintymispelkosi estää yliopistoon hakeutumisen, niin oletko miettinyt, että lähtisit hakemaan apua siihen? Ajan voi tilata vaikka ihan tavallisesta terveyskeskuksesta. Hoitona voi käyttää esim. erilaisia lääkkeitä. Lääkkeiden käyttöä ei tarvitse hävetä. Se ei tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä, ne vain auttavat selviytymään opiskelusta, jos pelkosi on niin voimakas, että pelkäät pelkkää ajatustakin yliopistosta. - Kannustaja1
Lily5 kirjoitti:
Hei!
Jos esiintymispelkosi estää yliopistoon hakeutumisen, niin oletko miettinyt, että lähtisit hakemaan apua siihen? Ajan voi tilata vaikka ihan tavallisesta terveyskeskuksesta. Hoitona voi käyttää esim. erilaisia lääkkeitä. Lääkkeiden käyttöä ei tarvitse hävetä. Se ei tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä, ne vain auttavat selviytymään opiskelusta, jos pelkosi on niin voimakas, että pelkäät pelkkää ajatustakin yliopistosta.Ilman lääkkeitäkin pärjää. Puhu vaikka psykologin kanssa tai jonkun ja vähitellen haasta pelkosi. Kyllä se ajan mittaan kaikkoaa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?3303081- 1092288
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21871685Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o1961620Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun691407Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme551283- 121104
Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht211098Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m21059AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri
Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm13941