4,5v ei syö muuta kuin kalapuikkoja

Meillä kolmivuotiaalla vähän sama meininki; on pari lempiruokaa joita syö ja muuten ei kelpaa. (poika on laiha kuin viulunkieli... mutta puhtia riittää. Aina ollut pieniruokainen) niitä tehdään joskus, niin että tiedän ainakin muutaman aterian viikossa maistuvan kunnolla, ja muuten tehdään muuta ruokaa. Maistui tai ei. Jos nälkä on, kyllä syö, jos ei ole, jää syömättä.

tarpeeksi kauan kun porukka hoki ettei se nälkään itseään tapa, lakkasin tekemästä aina lempiruokia. Eipä ole kuollut :D järkyttävä ilmiö, on alkanut pitää pikkuporkkanoista!

***

Tristar kirjoitti:

Meillä kolmivuotiaalla vähän sama meininki; on pari lempiruokaa joita syö ja muuten ei kelpaa. (poika on laiha kuin viulunkieli... mutta puhtia riittää. Aina ollut pieniruokainen) niitä tehdään joskus, niin että tiedän ainakin muutaman aterian viikossa maistuvan kunnolla, ja muuten tehdään muuta ruokaa. Maistui tai ei. Jos nälkä on, kyllä syö, jos ei ole, jää syömättä.

tarpeeksi kauan kun porukka hoki ettei se nälkään itseään tapa, lakkasin tekemästä aina lempiruokia. Eipä ole kuollut :D järkyttävä ilmiö, on alkanut pitää pikkuporkkanoista!

***

Lue lisää

kuin viulunkieli, kannattaa miettiä onko jotakin kuitenkin vialla. Lapsi jaksaa touhuta pitkäänkin, vaikka elimistö olisi ketoosissa. Pidemmän päälle elimistö vahingoittuu!

HoiTaJa kirjoitti:

kuin viulunkieli, kannattaa miettiä onko jotakin kuitenkin vialla. Lapsi jaksaa touhuta pitkäänkin, vaikka elimistö olisi ketoosissa. Pidemmän päälle elimistö vahingoittuu!

Lue lisää

viulunkieli ja viulunkieli :d kielikuvana ehkä epätarkka. Poika on lihaksikas ja jäntevä, eikä pahannäköisesti laiha, luut eivät törrötä kyynärpäissäkään. Hoikka on siis ehkä parempi sana mutta tuppaan kauhistelemaan sitä korostetusti, tottumuksen voima, kun sukulaistädit luulevat jatkuvasti etten "huomaa" tai jotain... "lihota sitä" ja "etkö sä anna sille ruokaa" ja muuta fiksua on kuultu.

Nyt tosiaan putkien jälkeen ruokahalu palasi hetkeksi ja posket ovat pulleat jo (ihanat!), sitä huomaa ihan silmissä kuinka rasvakerrosta tulee kun syö kunnolla. Toivottavasti saadaan pian tilanne taas siihen pisteeseen...

Olen kuullut tuon ketoosi -sanan jossain, mitä se käytännössä tarkoittaa? miten se ilmenee? Käsittääkseni se on jokin säästöliekkitila?

***

Tristar kirjoitti:

viulunkieli ja viulunkieli :d kielikuvana ehkä epätarkka. Poika on lihaksikas ja jäntevä, eikä pahannäköisesti laiha, luut eivät törrötä kyynärpäissäkään. Hoikka on siis ehkä parempi sana mutta tuppaan kauhistelemaan sitä korostetusti, tottumuksen voima, kun sukulaistädit luulevat jatkuvasti etten "huomaa" tai jotain... "lihota sitä" ja "etkö sä anna sille ruokaa" ja muuta fiksua on kuultu.

Nyt tosiaan putkien jälkeen ruokahalu palasi hetkeksi ja posket ovat pulleat jo (ihanat!), sitä huomaa ihan silmissä kuinka rasvakerrosta tulee kun syö kunnolla. Toivottavasti saadaan pian tilanne taas siihen pisteeseen...

Olen kuullut tuon ketoosi -sanan jossain, mitä se käytännössä tarkoittaa? miten se ilmenee? Käsittääkseni se on jokin säästöliekkitila?

***

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ketoosi_(tila)

Hengenvaarallista lapsille.

Tristar kirjoitti:

viulunkieli ja viulunkieli :d kielikuvana ehkä epätarkka. Poika on lihaksikas ja jäntevä, eikä pahannäköisesti laiha, luut eivät törrötä kyynärpäissäkään. Hoikka on siis ehkä parempi sana mutta tuppaan kauhistelemaan sitä korostetusti, tottumuksen voima, kun sukulaistädit luulevat jatkuvasti etten "huomaa" tai jotain... "lihota sitä" ja "etkö sä anna sille ruokaa" ja muuta fiksua on kuultu.

Nyt tosiaan putkien jälkeen ruokahalu palasi hetkeksi ja posket ovat pulleat jo (ihanat!), sitä huomaa ihan silmissä kuinka rasvakerrosta tulee kun syö kunnolla. Toivottavasti saadaan pian tilanne taas siihen pisteeseen...

Olen kuullut tuon ketoosi -sanan jossain, mitä se käytännössä tarkoittaa? miten se ilmenee? Käsittääkseni se on jokin säästöliekkitila?

***

Lue lisää

Tahi spagettia. Niissä on liikkuvalle lapselle hiilihydraatteja. Pullat ja munkkirinkilät ja vaaleaa leipää niin ei tule ketoosi.
Kuinka yleisiä nuo ketoositapaukset sitten on? Uskon että sen maininta näissäkin teksteissä on vähän hätävarjelun liioittelua.

tässä näin kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ketoosi_(tila)

Hengenvaarallista lapsille.

Lue lisää

löytys ehkä paremmin tuosta http://www.poliklinikka.fi/
Wikipedian kirjoitukset saattavat olla totuusarvoltan hieman kyseenalaisia, kuten hoitajien tekemät lääketieteelliset diagnoositkin. Ei tehdä lääketieteellisiä diagnooseja näillä sivuilla, varsinkin kun emme ole lääkäreitä. Hoitajakaan ei ole lääkäri vaikka saisikin pitää valkoista takkia.

löytysköhän kirjoitti:

löytys ehkä paremmin tuosta http://www.poliklinikka.fi/
Wikipedian kirjoitukset saattavat olla totuusarvoltan hieman kyseenalaisia, kuten hoitajien tekemät lääketieteelliset diagnoositkin. Ei tehdä lääketieteellisiä diagnooseja näillä sivuilla, varsinkin kun emme ole lääkäreitä. Hoitajakaan ei ole lääkäri vaikka saisikin pitää valkoista takkia.

Lue lisää

mitään diagnooseja, vaan toin esille sen, että lapsen käyttäytymisestä ja olemuksesta ei välttämättä näy, vaikka olisi jotain häikkää...

löytysköhän kirjoitti:

löytys ehkä paremmin tuosta http://www.poliklinikka.fi/
Wikipedian kirjoitukset saattavat olla totuusarvoltan hieman kyseenalaisia, kuten hoitajien tekemät lääketieteelliset diagnoositkin. Ei tehdä lääketieteellisiä diagnooseja näillä sivuilla, varsinkin kun emme ole lääkäreitä. Hoitajakaan ei ole lääkäri vaikka saisikin pitää valkoista takkia.

Lue lisää

Tuolta mainostamastasi sivustosta jotain. Sekavat, huonot sivut, joiden käytettävyys täysi nolla.

tässä näin kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ketoosi_(tila)

Hengenvaarallista lapsille.

Lue lisää

nyt oikein ymmärtänyt niin tuon tilan estää riittävä hiilihydraattien saanti? Kun pojallekin nimenomaan leipä ja ranskanperunat maistuu, ja tosiaan on pieniruokainen, ei kokonaan syömätön.

Joskus on toki syytä olla huolissaan mutta omalla kohdalla se alkaa ottaa päähän kun joka toinen vastaantuleva mummeli katsoo oikeudekseen epäillä kykeneväisyyttäni äidiksi koska poika on laiha. Vastapainona siskolleen taas ruoka maittaa ja tyttö onkin pieni suloinen punkero :D samassa pöydässä istuvat ja samat tavarat on lautasella.

Epäilisin myös että jos ketoosinomaista tilaa pojalla olisi, se ei olisi pysynyt tuossa samassa mallissa (pirteä ja lihaksikas vaikka vähäsyömäinen) ihan sitä kolmea vuotta. Korjaa jos olen väärässä.

***

Tristar kirjoitti:

nyt oikein ymmärtänyt niin tuon tilan estää riittävä hiilihydraattien saanti? Kun pojallekin nimenomaan leipä ja ranskanperunat maistuu, ja tosiaan on pieniruokainen, ei kokonaan syömätön.

Joskus on toki syytä olla huolissaan mutta omalla kohdalla se alkaa ottaa päähän kun joka toinen vastaantuleva mummeli katsoo oikeudekseen epäillä kykeneväisyyttäni äidiksi koska poika on laiha. Vastapainona siskolleen taas ruoka maittaa ja tyttö onkin pieni suloinen punkero :D samassa pöydässä istuvat ja samat tavarat on lautasella.

Epäilisin myös että jos ketoosinomaista tilaa pojalla olisi, se ei olisi pysynyt tuossa samassa mallissa (pirteä ja lihaksikas vaikka vähäsyömäinen) ihan sitä kolmea vuotta. Korjaa jos olen väärässä.

***

Lue lisää

..mutta sanonpa silti. Ostappa Nappula nimisiä omega3 kalaöljykapseleita lapsellesi. Noita kyseisiä siksi, että ovat melkein kuin karkkeja ja menevät helposti alas. Ei tarvitse taistella ja irvistellä pahanmakuisten öljyjen ym. kanssa.

http://www.biovita.fi/suomi/tuotteet/nappula.html

Meillä oli sama ongelma, mutta kun aloin syöttämään noita 1-2 kapselia päivässä, niin ruokahalu kasvoi silmissä. Ei aavistustakaan, miksi vaikuttavat sillätavalla, mutta muutos oli aika radikaali. Samalla syötän myös lapsille tarkoitettua monivitamiinia, jossa on kalsiumiakin lisänä. http://www.tohtori.fi/?page=5698989&id=1875 Tuota kuitenkin vain joka toinen päivä.

Saman perheen lapsillakin voi olla täydellisen erilainen aineenvaihdunta ym.

HoiTaJa kirjoitti:

kuin viulunkieli, kannattaa miettiä onko jotakin kuitenkin vialla. Lapsi jaksaa touhuta pitkäänkin, vaikka elimistö olisi ketoosissa. Pidemmän päälle elimistö vahingoittuu!

Lue lisää

monet lapset ovat laihoja ja syövät vähän. Luonnostaan! Minun poikani 5 v ei ole laiha, muttei silti syö kuin vähän. Neuvolastakin sanottiin, ettei hän vaan tarvitse enempää. Pääasia on että lapsi saa monipuolista ruokaa, söi sitä sitten vähän tai paljon kerrallaan!

ole monen kokoisia kirjoitti:

monet lapset ovat laihoja ja syövät vähän. Luonnostaan! Minun poikani 5 v ei ole laiha, muttei silti syö kuin vähän. Neuvolastakin sanottiin, ettei hän vaan tarvitse enempää. Pääasia on että lapsi saa monipuolista ruokaa, söi sitä sitten vähän tai paljon kerrallaan!

Lue lisää

on todella laiha ja syö huonosti, silloin on syytä huoleen! Yksin laihuus ei ole ongelma, jos lapsi syö normaalisti. Kyseisessä tapauksessa ihan ulkopuolisetkin ovat havainneet lapsen poikkeuksellisen laihuuden ja ovat huolissaan.

Laiheliinin äiti myös kirjoitti:

..mutta sanonpa silti. Ostappa Nappula nimisiä omega3 kalaöljykapseleita lapsellesi. Noita kyseisiä siksi, että ovat melkein kuin karkkeja ja menevät helposti alas. Ei tarvitse taistella ja irvistellä pahanmakuisten öljyjen ym. kanssa.

http://www.biovita.fi/suomi/tuotteet/nappula.html

Meillä oli sama ongelma, mutta kun aloin syöttämään noita 1-2 kapselia päivässä, niin ruokahalu kasvoi silmissä. Ei aavistustakaan, miksi vaikuttavat sillätavalla, mutta muutos oli aika radikaali. Samalla syötän myös lapsille tarkoitettua monivitamiinia, jossa on kalsiumiakin lisänä. http://www.tohtori.fi/?page=5698989&id=1875 Tuota kuitenkin vain joka toinen päivä.

Saman perheen lapsillakin voi olla täydellisen erilainen aineenvaihdunta ym.

Lue lisää

Monivitamiineja olen syöttänytkin, pureskelutableteista tykkäävät molemmat kovasti. Tuota öljykapselia en ole tullut ajatelleeksikaan, kiitos vinkistä, kokeiluun samantien!

***

<8> kirjoitti:

on todella laiha ja syö huonosti, silloin on syytä huoleen! Yksin laihuus ei ole ongelma, jos lapsi syö normaalisti. Kyseisessä tapauksessa ihan ulkopuolisetkin ovat havainneet lapsen poikkeuksellisen laihuuden ja ovat huolissaan.

Lue lisää

"ulkopuolisetkin ovat havainneet lapsen poikkeuksellisen laihuuden"

Pako kommentoida kun oletan että "kyseinen tapaus" on meillä :D neuvolassa tms. ei ole pidetty laihuutta outona tai pahana, yksikään lääkäri ei ole sanonut muuta kuin "lapsi syö sen verran kuin tarvitsee, puhtia näyttää riittävän". Ne ovat ne jokapaikankauhistelijat jotka minua kismittävät, ne mummelit jotka katsovat velvollisuudekseen neuvoa äitiä kuin äitiä vaikkapa pipon oikeaoppisessa värityksessä :D ja joiden mielestä lapsi on laiha kun sille ei anneta ruokaa. Kysyn aina mille päivän kolmesta lämpimästä ateriasta he haluavat osallistua tarkistaakseen ruuan laadun, vai kentien välipaloille?

Se ikuinen syyllistäminen tässä mättää, vaikka kaikki olisi hyvin, on täysin ulkopuolisten mielestä lapsessa jotain vikaa. Siskonsa on meinaan sitten normaalikokoista lähempänä vaikka hoikka hänkin, näiden mummeieliden mielestä hän on taasen "kauhean lihava". "pitäisikö vähän rajoittaa syömistä..." tms. *arrrghh* aina löytyy huomautettavaa.

Ja toinen "laihuus ei ole ongelma, jos lapsi syö normaalisti." jos lapsi söisi normaalisti, hän ei olisi laiha! Mikä on normaalisti? Sanoisin että hän syö riittävästi mutta ei enempää. Normaalista minulla ei ole hajuakaan :D

***

Etkö äitinä käsitä, että lapsesi ei saa mitään ravintoaineita mokomasta roskaruuasta.

Hän syyttää sinua kun jää pienikokoiseksi ja aneemiseksi.
Velvollisuutesi on opettaa hänet syömään.

On todellakin olemassa lapsia, jotka eivät syö muuta kuin tiettyjä ruokia. He ovat vaikka kokonaan syömättä ja riutuvat, mutta eivät syö kuin niitä tiettyjä. Usein näillä lapsilla tulee oksennus, jos pakotetaan tai houkutellaan liikaa. Olen tuntenut pojan, joka söi eskari-ikäisenä pelkkää perunaa, näkkileipää ja vettä. Toinen poika söi vain tiettyjä ruokia (oksensi kaiken muun) ja hän söi esimerkiksi päiväkodissa yhdellä viikolla kahtena päivänä ketsupit ruoastaan, ei muuta...

Ei ole niin helppoa vain lopettaa antamasta lapselle jotain mitä tämä syö, jos todella on nähnyt, että lapsi ei syö silloin mitään. Totta silti on, että joku ratkaisu ongelmaan pitäisi löytää. Kokemukseni mukaan tuollainen valikoiva lapsi on parasta opettaa "sietämään" uusia makuja yksi kerrallaan, eikä vain lyödä joka päivä eri ruokaa nenän alle, koska yleensä ko. lapset eivät edes koske niihin.

Monimutkainen juttu... Kärsivällisyyttä aloittajalle!

HoiTaJa kirjoitti:

On todellakin olemassa lapsia, jotka eivät syö muuta kuin tiettyjä ruokia. He ovat vaikka kokonaan syömättä ja riutuvat, mutta eivät syö kuin niitä tiettyjä. Usein näillä lapsilla tulee oksennus, jos pakotetaan tai houkutellaan liikaa. Olen tuntenut pojan, joka söi eskari-ikäisenä pelkkää perunaa, näkkileipää ja vettä. Toinen poika söi vain tiettyjä ruokia (oksensi kaiken muun) ja hän söi esimerkiksi päiväkodissa yhdellä viikolla kahtena päivänä ketsupit ruoastaan, ei muuta...

Ei ole niin helppoa vain lopettaa antamasta lapselle jotain mitä tämä syö, jos todella on nähnyt, että lapsi ei syö silloin mitään. Totta silti on, että joku ratkaisu ongelmaan pitäisi löytää. Kokemukseni mukaan tuollainen valikoiva lapsi on parasta opettaa "sietämään" uusia makuja yksi kerrallaan, eikä vain lyödä joka päivä eri ruokaa nenän alle, koska yleensä ko. lapset eivät edes koske niihin.

Monimutkainen juttu... Kärsivällisyyttä aloittajalle!

Lue lisää

mainitsemasi lapsia. Vanhemmathan heidät on siihen "opettaneet" antamalla aina periksi ruuan suhteen. Eikös se eri makuihin tutustuminen pidä alottaa jo paljon ennen 4,5 vuoden ikää :-)

Tietysti jos pienestä asti syötetään melkein pelkästään valmisruokia (pussimuusi, puikot, makaronilaatikko yms.), eli käytännössä mauttomia ruokia, maistuu oikea ruoka tietysti alkuun pahalle.

Saattaa tietysti olla, että tuollaisella oksentelijalla josta mainitsit, on jokin sairaus, joka tekee "nirsoksi". En kyllä itse tuohon usko.

"Olen tuntenut pojan, joka söi eskari-ikäisenä pelkkää perunaa, näkkileipää ja vettä."

Tuossakin tapauksessa lapsi söi vain "mauttomia" ruokia, missähän oli vika?

"opettaa "sietämään" uusia makuja yksi kerrallaan, eikä vain lyödä joka päivä eri ruokaa nenän alle"

En kyllä tarkoittanutkaan mitään makushokkia. Kyllähän esim. perunaa syödään viikossa monena päivänä, kastike vain vähän vaihtuu (jauheliha, possusuikale), tietysti se peruna välillä keitettynä ja välillä muusina (itse tehtynä). Yhtenä päivänä riisiä ja yks/kaks pasta päivää. Tietysti kalaa myös voi tarjota, esim. paistettu kirjolohi ja pottumuusi tai tonnikala pasta.

6 lapsen isä kirjoitti:

mainitsemasi lapsia. Vanhemmathan heidät on siihen "opettaneet" antamalla aina periksi ruuan suhteen. Eikös se eri makuihin tutustuminen pidä alottaa jo paljon ennen 4,5 vuoden ikää :-)

Tietysti jos pienestä asti syötetään melkein pelkästään valmisruokia (pussimuusi, puikot, makaronilaatikko yms.), eli käytännössä mauttomia ruokia, maistuu oikea ruoka tietysti alkuun pahalle.

Saattaa tietysti olla, että tuollaisella oksentelijalla josta mainitsit, on jokin sairaus, joka tekee "nirsoksi". En kyllä itse tuohon usko.

"Olen tuntenut pojan, joka söi eskari-ikäisenä pelkkää perunaa, näkkileipää ja vettä."

Tuossakin tapauksessa lapsi söi vain "mauttomia" ruokia, missähän oli vika?

"opettaa "sietämään" uusia makuja yksi kerrallaan, eikä vain lyödä joka päivä eri ruokaa nenän alle"

En kyllä tarkoittanutkaan mitään makushokkia. Kyllähän esim. perunaa syödään viikossa monena päivänä, kastike vain vähän vaihtuu (jauheliha, possusuikale), tietysti se peruna välillä keitettynä ja välillä muusina (itse tehtynä). Yhtenä päivänä riisiä ja yks/kaks pasta päivää. Tietysti kalaa myös voi tarjota, esim. paistettu kirjolohi ja pottumuusi tai tonnikala pasta.

Lue lisää

Sinulle 6 lapsen isä ja kaikille muillekin sanoisin, että on todella olemassa lapsia, jotka kaikesta huolimatta ovat todella valikoivia syöjiä. On tietenkin niin helppo yleistää ja laittaa se vanhempien syyksi. On varmasti niitäkin vanhempia, jotka ovat itse aiheuttaneet yksipuolisen syömisen, mutta niin ei suinkaan aina ole. Se ei ole mikään uskon asia, vaan tosiasia. Alkuperäinen ei kertonut millään tavalla taustatietoja, joten itse en voi antaa mitään ohjeita hänelle. Haluaisin tietää, onko lapsella jotain muita perussairauksia. Tarvitsee tietää hieman syitä tähän yksipuoliseen ruokaan ennen kuin voi ehdottaa keinoja siihen, mitä asialle voisi tehdä.

cheetah.grrr kirjoitti:

Sinulle 6 lapsen isä ja kaikille muillekin sanoisin, että on todella olemassa lapsia, jotka kaikesta huolimatta ovat todella valikoivia syöjiä. On tietenkin niin helppo yleistää ja laittaa se vanhempien syyksi. On varmasti niitäkin vanhempia, jotka ovat itse aiheuttaneet yksipuolisen syömisen, mutta niin ei suinkaan aina ole. Se ei ole mikään uskon asia, vaan tosiasia. Alkuperäinen ei kertonut millään tavalla taustatietoja, joten itse en voi antaa mitään ohjeita hänelle. Haluaisin tietää, onko lapsella jotain muita perussairauksia. Tarvitsee tietää hieman syitä tähän yksipuoliseen ruokaan ennen kuin voi ehdottaa keinoja siihen, mitä asialle voisi tehdä.

Lue lisää

mikä on tämä sairaus, joka aiheuttaa tuota syömishäiriötä. Kun se kerta ei ole uskon, vaan tosi asia.

6 lapsen isä kirjoitti:

mikä on tämä sairaus, joka aiheuttaa tuota syömishäiriötä. Kun se kerta ei ole uskon, vaan tosi asia.

En ole lääkäri, enkä kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin perehtynyt, mutta tiedän joillain asperger- ja autistilapsilla olevan erittäin rajottuneita "ruokavalioita". Sitä voisi kutsua myös aistiyliherkkyydeksi. Eli hajut voidaan aistia liian voimakkaasti tai nielun aistimukset ovat voimakkaita. Jollain lapsilla on ns. SI-häiriö eli sensorisen integraation häiriö, johon olen kuulluun liittyvän myös valikoivaa syömistä. On mikä on, niin joillekin lapsille lääkärin lausunnon perusteella tehdään päiväkodissa eri ruokaakin. Helposti tietenkin käy niin, että vanhemmat eivät enää edes jaksa yrittää eri ruokia ja ajaudutaan entistä rajoittuneempaan ruokavalikoimaan. Tälläisen lapsen kanssa on tärkeää ymmärtää lasta, mutta tarjota (ilman pakottamista) kuitenkin muitakin ruokia, vaikka ne menisi sitten roskiin.

cheetah.grrr kirjoitti:

Sinulle 6 lapsen isä ja kaikille muillekin sanoisin, että on todella olemassa lapsia, jotka kaikesta huolimatta ovat todella valikoivia syöjiä. On tietenkin niin helppo yleistää ja laittaa se vanhempien syyksi. On varmasti niitäkin vanhempia, jotka ovat itse aiheuttaneet yksipuolisen syömisen, mutta niin ei suinkaan aina ole. Se ei ole mikään uskon asia, vaan tosiasia. Alkuperäinen ei kertonut millään tavalla taustatietoja, joten itse en voi antaa mitään ohjeita hänelle. Haluaisin tietää, onko lapsella jotain muita perussairauksia. Tarvitsee tietää hieman syitä tähän yksipuoliseen ruokaan ennen kuin voi ehdottaa keinoja siihen, mitä asialle voisi tehdä.

Lue lisää

Noiden ko. lasten "nirsoilu" ja oksentelu alkaa yleensä jo vauvana ensimmäisistä soseista, joten sitä ennen vanhempien on vähän vaikea opettaa monipuolista ruokavaliota ja erilaisia makuja. Voisihan sitä tietysti äidinmaitoa höystää jollakin..;)

cheetah.grrr kirjoitti:

En ole lääkäri, enkä kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin perehtynyt, mutta tiedän joillain asperger- ja autistilapsilla olevan erittäin rajottuneita "ruokavalioita". Sitä voisi kutsua myös aistiyliherkkyydeksi. Eli hajut voidaan aistia liian voimakkaasti tai nielun aistimukset ovat voimakkaita. Jollain lapsilla on ns. SI-häiriö eli sensorisen integraation häiriö, johon olen kuulluun liittyvän myös valikoivaa syömistä. On mikä on, niin joillekin lapsille lääkärin lausunnon perusteella tehdään päiväkodissa eri ruokaakin. Helposti tietenkin käy niin, että vanhemmat eivät enää edes jaksa yrittää eri ruokia ja ajaudutaan entistä rajoittuneempaan ruokavalikoimaan. Tälläisen lapsen kanssa on tärkeää ymmärtää lasta, mutta tarjota (ilman pakottamista) kuitenkin muitakin ruokia, vaikka ne menisi sitten roskiin.

Lue lisää

voi olla myöskin lapsella, jolla ei ole muita häiriöitä esim. juuri aspergeria tai autismia. Aistiyliherkkyys on huonosti tunnettu asia ja sellaisen ominaisuuden omaava lapsi leimataan helposti nirsoksi ja pilalle lellityksi. Vanhempia on aina helppo syyllistää...
Tuollaisen lapsen pakottaminen hänelle vaikeisiin asioihin tuo vain lisää ongelmia, joten erilaisten ruokien tarjoaminen ilman pakottamista on oikea keino, vaikka kärsivällisyyttä se vaatii.

cheetah.grrr kirjoitti:

En ole lääkäri, enkä kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin perehtynyt, mutta tiedän joillain asperger- ja autistilapsilla olevan erittäin rajottuneita "ruokavalioita". Sitä voisi kutsua myös aistiyliherkkyydeksi. Eli hajut voidaan aistia liian voimakkaasti tai nielun aistimukset ovat voimakkaita. Jollain lapsilla on ns. SI-häiriö eli sensorisen integraation häiriö, johon olen kuulluun liittyvän myös valikoivaa syömistä. On mikä on, niin joillekin lapsille lääkärin lausunnon perusteella tehdään päiväkodissa eri ruokaakin. Helposti tietenkin käy niin, että vanhemmat eivät enää edes jaksa yrittää eri ruokia ja ajaudutaan entistä rajoittuneempaan ruokavalikoimaan. Tälläisen lapsen kanssa on tärkeää ymmärtää lasta, mutta tarjota (ilman pakottamista) kuitenkin muitakin ruokia, vaikka ne menisi sitten roskiin.

Lue lisää

Empä ole tuollaisista kuullut aiemmin. Tuollaisessa tapauksessa syömishäiriön ymmärtää ja konstit silloin toiset.

Taitaa kuitenkin olla aika pieni osuus nirsoilevista noita oikeesti sairaita. Oisko promillen luokkaa, veikkaus.

Lapsi syö juuri niitä ruokia, mitä hänelle tarjotaan ja mihin on opetettu. Taitaa kuitenkin päteä aika monessa tapauksessa.

6 lapsen isä kirjoitti:

Empä ole tuollaisista kuullut aiemmin. Tuollaisessa tapauksessa syömishäiriön ymmärtää ja konstit silloin toiset.

Taitaa kuitenkin olla aika pieni osuus nirsoilevista noita oikeesti sairaita. Oisko promillen luokkaa, veikkaus.

Lapsi syö juuri niitä ruokia, mitä hänelle tarjotaan ja mihin on opetettu. Taitaa kuitenkin päteä aika monessa tapauksessa.

Lue lisää

Lapset ovat ajattelevia ja tuntevia ihmisiä, ja etenkin ruoka-asioissa tavallaan saman arvoisia kuin me aikuisetkin. Eivät aikuisetkaan halua syödä pahalta maistuvaa ruokaa.

Mielestäni on vähän ilkeää sanoa nirsoksi ihmistä, jonka suussa jokin ruoka maistuu mahdollisesti pahalta. Esim. meillä lapset syövät goudaa, edamia, manchegoa, parmesania, mozzarellaa ja fetaa hyvällä ruokahalulla, mutta eivät sinihomejuustoa tai vuohenjuustoa (vaikka on tarjottu ja opetettu). Eivät he silti mielestäni ole nirsoja.

Lapset voivat pelätä uusia ruokia (neofobia), jolloin jo maistaminen voi olla henkisesti kova paikka lapselle. Syömisestä voi tulla lapselle pelottavaa, kun lapsi odottaa joutuvansa maistamaan jotain uutta.

Ruoka-aversio taas syntyy epämiellyttävästä kokemuksesta, joka liittyy tiettyyn ruokaan. Aikuisillakin ilmiö on helposti todettavissa: esim. rajun mahataudin aiheuttanutta ruokaa "ei pysty" ihan heti (jos koskaan) syömään.

Muistan lapsuudestani munavellin ja purkkilihakeiton, jotka aiheuttivat yökkäysreaktion pelkällä tuoksullaan.

Olen siinä kanssasi samaa mieltä, että lapsi syö niitä ruokia, mitä hänelle tarjotaan ja mihin on opetettu.

Mutta sallitaan tähän kuitenkin sen verran liikkumavaraa, että jokaisella ihmisellä, myös lapsella, on yksilöllinen makuaisti, joka vielä kehittyy vuosien varrella.

kokki kirjoitti:

Lapset ovat ajattelevia ja tuntevia ihmisiä, ja etenkin ruoka-asioissa tavallaan saman arvoisia kuin me aikuisetkin. Eivät aikuisetkaan halua syödä pahalta maistuvaa ruokaa.

Mielestäni on vähän ilkeää sanoa nirsoksi ihmistä, jonka suussa jokin ruoka maistuu mahdollisesti pahalta. Esim. meillä lapset syövät goudaa, edamia, manchegoa, parmesania, mozzarellaa ja fetaa hyvällä ruokahalulla, mutta eivät sinihomejuustoa tai vuohenjuustoa (vaikka on tarjottu ja opetettu). Eivät he silti mielestäni ole nirsoja.

Lapset voivat pelätä uusia ruokia (neofobia), jolloin jo maistaminen voi olla henkisesti kova paikka lapselle. Syömisestä voi tulla lapselle pelottavaa, kun lapsi odottaa joutuvansa maistamaan jotain uutta.

Ruoka-aversio taas syntyy epämiellyttävästä kokemuksesta, joka liittyy tiettyyn ruokaan. Aikuisillakin ilmiö on helposti todettavissa: esim. rajun mahataudin aiheuttanutta ruokaa "ei pysty" ihan heti (jos koskaan) syömään.

Muistan lapsuudestani munavellin ja purkkilihakeiton, jotka aiheuttivat yökkäysreaktion pelkällä tuoksullaan.

Olen siinä kanssasi samaa mieltä, että lapsi syö niitä ruokia, mitä hänelle tarjotaan ja mihin on opetettu.

Mutta sallitaan tähän kuitenkin sen verran liikkumavaraa, että jokaisella ihmisellä, myös lapsella, on yksilöllinen makuaisti, joka vielä kehittyy vuosien varrella.

Lue lisää

Minä en pysty syömään erästä suklaata enään, kun kerran koiramme oli päässyt käsiksi ja syönyt n. kilon kyseistä suklaata ja sitten oksensi ja ripuloi sen pitkin asuntoa :(

Samoin en pysty syömään mansikkakonvehteja enkä kasvispihvejä, kun olin syönyt niitä juuri ennen rajun mahataudin iskemistä ja vielä lähes 10 vuoden jälkeen pelkkä ajatus noista ruoista yökkäyttää.. Huh sentään.

kokki kirjoitti:

Lapset ovat ajattelevia ja tuntevia ihmisiä, ja etenkin ruoka-asioissa tavallaan saman arvoisia kuin me aikuisetkin. Eivät aikuisetkaan halua syödä pahalta maistuvaa ruokaa.

Mielestäni on vähän ilkeää sanoa nirsoksi ihmistä, jonka suussa jokin ruoka maistuu mahdollisesti pahalta. Esim. meillä lapset syövät goudaa, edamia, manchegoa, parmesania, mozzarellaa ja fetaa hyvällä ruokahalulla, mutta eivät sinihomejuustoa tai vuohenjuustoa (vaikka on tarjottu ja opetettu). Eivät he silti mielestäni ole nirsoja.

Lapset voivat pelätä uusia ruokia (neofobia), jolloin jo maistaminen voi olla henkisesti kova paikka lapselle. Syömisestä voi tulla lapselle pelottavaa, kun lapsi odottaa joutuvansa maistamaan jotain uutta.

Ruoka-aversio taas syntyy epämiellyttävästä kokemuksesta, joka liittyy tiettyyn ruokaan. Aikuisillakin ilmiö on helposti todettavissa: esim. rajun mahataudin aiheuttanutta ruokaa "ei pysty" ihan heti (jos koskaan) syömään.

Muistan lapsuudestani munavellin ja purkkilihakeiton, jotka aiheuttivat yökkäysreaktion pelkällä tuoksullaan.

Olen siinä kanssasi samaa mieltä, että lapsi syö niitä ruokia, mitä hänelle tarjotaan ja mihin on opetettu.

Mutta sallitaan tähän kuitenkin sen verran liikkumavaraa, että jokaisella ihmisellä, myös lapsella, on yksilöllinen makuaisti, joka vielä kehittyy vuosien varrella.

Lue lisää

"Mielestäni on vähän ilkeää sanoa nirsoksi ihmistä, jonka suussa jokin ruoka maistuu mahdollisesti pahalta."

tuota sillä nirso sanalla.

Tottakai jokaisella on ja pitääkin olla jotain mistä ei tykkää ja mitä ei syö. Nirso on sellainen, jolla on yksi tai kaksi "lempparia", ja muut ruuat jätetään syömättä tai sitten hirveän kätinän säestyksellä pikkasen "räävitään" ja hetken päästä ollaan jääkaapilla nälissään tonkimassa.

Kyllä normaalia kotiruokaa mielestäni jokaisen lapsen tulisi "osata" syödä. Osaako/"ehtiikö" vanhemmat sitä tekemään, on jo toinen juttu. Peruna, riisi, makarooni, liha ja kala. Eri muodossa ja erillaisina yhdistelminä on aika hyvä perusta mille rakentaa.

Noista saa jo monenlaista aikaseksi, eikä tarvitse turvautua valmiseineksiin. Niillä ei saa muuta, kuin totutettua lapsen laitos ruualle.

Tuota... miten usein lapsesi käy tarpeillaan. Tuolla ruokavaliolla ehkä kerran kahdessa viikossa?

Ravintoarvojen vajavuutta voi hoitaa syöttämällä lapselle nappeja (pillereitä eikä housunnappeja) lapselle voi myös sanoa että mikäli söisi monipuolisemmin niin ei tarvitse nappeja ottaa.
Oli pakko ilmoittaa ettei puhuta housunnapeista, sillä tällä palstalla on sellaisia henkilöitä jotka saattaisivat luulla että lasta hakataan ja se pakotetaan syömään housun nappeja. Noissa kasvatuksen laiminlyöjissä on juuri niitä vähä-älyisiä.

kasvattaja kirjoitti:

Ravintoarvojen vajavuutta voi hoitaa syöttämällä lapselle nappeja (pillereitä eikä housunnappeja) lapselle voi myös sanoa että mikäli söisi monipuolisemmin niin ei tarvitse nappeja ottaa.
Oli pakko ilmoittaa ettei puhuta housunnapeista, sillä tällä palstalla on sellaisia henkilöitä jotka saattaisivat luulla että lasta hakataan ja se pakotetaan syömään housun nappeja. Noissa kasvatuksen laiminlyöjissä on juuri niitä vähä-älyisiä.

Lue lisää

Hyvä että tarkensit. Olisi housunnapeista tullut pitkä ketju muuten.
Huomaa myös, että yksipuolista ravintoa pitää joka tapauksessa tarjota vain vapaasti istuvalle lapselle. Häntä ei saa sitoa turvavaljaisiin, sillä silloin voitaisiin ilman muuta todeta, että ruokatottumukset johtuvat valjaiden mukanaan tuomista traumoista.

Sana "kasvatus" on saanut outoja merkityksiä täällä. Mielestäni huolenpito on eri asia kuin kasvatus, joskin se sisältyy kokonaisvaltaiseen kasvatukseen.

ei kannata tehdä asiasta sen kummempaa numeroa tai pakottaa lasta syömään väkisin. Siitä saattaa lapsi saada entistä pahemman syömishäiriön.

"Vo vauvan naamasta näkee haluaako lapsi imeä rintaa vai tuttipullosta. Aloitetaan jo vastasyntyneenä tarjoamaan vaihtoehto. "

Vauvan Ensimmäisinä päivinä, hänen elinehtonsa on Rinta. Toki jos tarve vaatii ja on pakko, annetaan pullosta. Mutta jos imettäjä luovuttaa heti, ja vauva oppii pullon, hän huomaa siitä saavansa helpommin ja jää paitsi luonnollisesta ravinnostaan. Rinta ei enää kelpaakaan. Ei vauvalle todellakaan kuulu, antaa automaattisesti vaihtoehtoja. Pullo vaiko rinta.

"Vastuullinen äiti ei sivuuta lapsensa tahtoa, vaan laittaa aina useita ateriavaihtoehtoja pöydälle tarjolle, jos lapsi ei osaa puhua, aina voi tarkkailla vauvan ilmeitä ja eleitä. Pienikin nyökkäys on hyväksynnän merkki. "

Olet osittain tässä asiassa oikeassa, mutta mitä järkeä on tehdä joka päivä monta eri ruokaa. Eli tarjolla olisi sitten vaikka makaroonilaatikkoa ja kaalilaatikkoa. Tuohan olisi aivan ihanteellista, muttei oikein toimi käytännössä. Vastuullisen äidin lasten kanssa viettämä aika olisi tuon ruuan tekemisen takia kortilla! Ei hyvä. Arkielämään kuuluu, että lapsi opettelee maistamaan kaikkia ruokia, eikä vauvan kanssa tässäkään kuulu heti luovuttaa, jos ekan maistamisen kerran ei kala maistu. En tarkoita, että sitä syötettäisiin väkisin, vaan silloin tällöin lusikallinen. ehkäpä viikon päästä taas kerra. Isomman lapsen tulee oppia ymmärtämään, että ruoka aika on nyt, ei huomenna ja opittava maistamaan ruoka lajeja. Lapset kyllä oppivat syömään monia lajeja ja kyllä siinä se äitikin oppii, että jos joku ruoka on ehdottomasti ei, niin ei sitten sitä!

Puhut niin kauhesti vastuuntunnosta!! Miksi! Kukaan meistä ei ole täydellinen, et edes sinä.