Mitkä näistä ominaisuuksista sopii...

Kauriiseen sopii parhaiten uskollisuus, vakavamielisyys ja perinpohjaisuus. Mutta liika on aina liikaa, pitäisi pyrkiä kultaiseen keskitiehen. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Kauriilla pitää olla kaikki selvää.

-pitkävihainen
-käsittämätön
-synkkä, (musta koira istuu sillon tällöin olkapäällä)
synkkyydessään kuitenkin ainakin naiskauriit on viehättäviä
-mustasukkainen ( näkyy siinä kun pyrkii eroon ihmissuhteista niitä sen kummemmin vakavasti ottamasta).... lähetin juuri tekstarin mieskauriille, että pysy muinaismuistoissasi. Muumio.
Positiivisia puolia
- en löydä sen kummempaa kuin, että kun on katastrofi kauriin järki toimii kuin partaveitsi ja osaa sijoittaa rahojaan, ei ole rytiköyhä eikä upporikas jos ei syntyjään peri omaisuuksia.
-kerää sukan varteen pahanpäivän varalle
- suojelee itseään niin paljon kuin ehtii ainakin ihmissuhteitten loukkauksilta jaa niiin eedeelleen...

Kokemukseni mukaan..
- saita...haluaa tasa-arvoisuutta, maksaa kyllä osuutensa ja vähän enemmänkin, ihan jees.
- vakavamielinen...vain harvat saavat vakavan kauriin irroittelemaan, hulluttelemaan ja nauttimaan vapautuneesti. Kun osuu ja uppoaa, niin yhdessä on erittäin hauskaa.
- perinpohjainen...mihin hän ryhtyy, sen tekee kunnolla.
- uskollinen...erittäin.
- pikkutarkka...kyllä ja odottaa samaa muilta.

Lisää:
- lämmin...rakastaa läheisyyttä.
- huumorintajuinen...hyvä tilannetaju.
- älykäs...osaa keskustella.
- mustasukkainen...tarvitsee varmuuden.
- intohimoinen...viileän kuoren alla tunteet roihuaa.

"-saita
-vakavamielinen
-perinpohjainen
-uskollinen
-pikkutarkka"

Taidan olla sitten poikkeuksellinen kauris kun en voi allekirjoittaa noista ainuttakaan.

Saita en ole. Tilit tulevat ja menevät eikä maallinen mammona juurikaan kiinnosta.

Perinpohjaisuus ja pikkutarkkuus eivät myöskään sovi meikäläiseen. Teen työni kunnolla mutta siihenpä se sitten jääkin. Otan aina rennoin rantein eivätkä perfektionismi ja neuroottisuus kuulu sanavarastooni.

Uskollisuudenkin kanssa on hieman niin ja näin. Kaksi pitempää seurustelusuhdetta on takana ja molemmat kaatuivat siihen kun sorruin pettämään. Tästä asiasta en tosin ole mitenkään ylpeä. Olen tullut siihen tulokseen, että parisuhteet eivät ole minun juttuni.

Vakavamielinen? No en ole. Olen hirveä paskanjauhaja ja tykkään viihdyttää ihmisiä hölmöillä jutuillani. Joskus kyllä vetäydyn yksinäisyyteen, mutta se ei johdu vakavamielisyydestä, vaan siitä, että kavereiden kuulumiset eivät aina jaksa kiinnostaa.

Meikäläinen on tällainen renttukauris. Parta on ajamatta ja tukka on miten sattuu. Aina olen omia polkujani tallaillut ja kauniita naisia bongaillut. Nautin elämästä, sillä voihan olla, että huomenna en enää ole täällä!

Siinä mielessä,että tuollainen katekorioihin laittaminen on si se kaikkein ärsyttävin asia,mitä kukaan voi ikinä toiselle ihmiselle tehdä.
Eli oletko SINÄ!?!
-Kateellinen?
-Oman arvosi menettänyt?
-Mielestäsi Hyvinkin älykäs moisine kysymyksinesi?
-Tunnetko itsesi hyvikin usein ulkopuoliseksi ryhmissä?
-Onko suhde elämässäsi tapahtunut muutoksia viimeisten 5:n vrk:n aikana?

nuo kaksi ekaa ainakin, on kuin nappi otsaan, ;)

Jos vielä metsästätkin meitä. *hui*

mutta vähintään nämä:

-vakavamielinen
-perinpohjainen

kyllä =)