Olen tavattoman mustasukkainen.
Ja alan saada tuntemuksistani tarpeeksi.
Olen seurustellut pari vuotta miehekkeeni kanssa ja suhteemme alku oli epävarma, kiitos rakkaani edellisen suhteen. Kuitenkaan pitkiin aikoihin minulla ei ole ollut syytä epäillä miestäni mistään.
Hän otti asian puheeksi vähän aikaa sitten ja sanoi mustasukkaisuuteni vaivaavan häntä kamalasti. Hän vakuutti ajattelevansa vain minua ja että olen ainoa ja yritti järkeistää tilanteen minulle, ja minusta tuntui paremmalta, paljon paremmalta. Kunnes sitten eteen tuli taas taannoin eräs tilanne, jossa koen näitä myrkyllisiä tuntemuksiani ja tuntui kuin olisin palannut alkupisteeseen.
Olen epävarma, tiedän sen. Mieheni on elämäni kirkkain valo ja ainoa, johon luotan 100%sesti. Pelkään menettäväni hänet, ja se onkin noussut suurimmaksi huolenaiheekseni. Tämä kuluttaa varmasti suhdettamme, mutta en voi mitään tunteilleni. En ole tarpeeksi vahva.
Olen miettinyt psykologin pakeilla käymistä, sillä en löydä ratkaisua, vaikka olenkin perheeni ja lähimpien ystävieni kanssa ongelmastani puhunut. Umpikuja tulee eteen joka kerta kun mieheni kiinnostuu liiaksi keskustelemaan jonkun toisen naisen kanssa.
Asiat ovat hyvin niin kauan kun vietän aikaa mieheni kanssa kahden tai niin, että minulla on kosketusetäisyys häneen. Muulloin vertailen itseäni kaikkiin naispuoleisiin ihmisiin, joiden kanssa rakkaani on jollain tavalla yhteydessä ja koen lähes poikkeuksetta alemmuuden tunnetta, liittyi se sitten ulkonäköön, luonteeseen, sosiaaliseen asemaan tai älyyn. Vihaan itseäni ja samalla olen jumalattoman mustis. Lisäksi, ja tässä asiassa epäonnekseni, omaan vilkkaan mielikuvituksen, joten voinette kuvitella millaisia muita suhteita olen miehelleni päässäni kaavaillut...
Onko netissä mustasukkaisuuteen liittyviä sivustoja, joilla voi ottaa yhteyttä muihin samasta ongelmasta kärsiviin? Entä miten tuo psykologin kanssa juttelu, onko jolla kulla kokemuksia siitä? Tämä on asia, johon tahdon apua, sillä poikaystäväni on todella erityinen, ihana ja rakastava. Minulla saattaisi olla luvassa ihana tulevaisuus hänen kanssaan, jos pystyisin selvittämään ongelmani perin pohjin. Yhdessä yössä se ei käy, mutta pienikin muutos parempaan antaisi valoa tulevaisuuteen.
Ja alan saada tuntemuksistani tarpeeksi.
Olen seurustellut pari vuotta miehekkeeni kanssa ja suhteemme alku oli epävarma, kiitos rakkaani edellisen suhteen. Kuitenkaan pitkiin aikoihin minulla ei ole ollut syytä epäillä miestäni mistään.
Hän otti asian puheeksi vähän aikaa sitten ja sanoi mustasukkaisuuteni vaivaavan häntä kamalasti. Hän vakuutti ajattelevansa vain minua ja että olen ainoa ja yritti järkeistää tilanteen minulle, ja minusta tuntui paremmalta, paljon paremmalta. Kunnes sitten eteen tuli taas taannoin eräs tilanne, jossa koen näitä myrkyllisiä tuntemuksiani ja tuntui kuin olisin palannut alkupisteeseen.
Olen epävarma, tiedän sen. Mieheni on elämäni kirkkain valo ja ainoa, johon luotan 100%sesti. Pelkään menettäväni hänet, ja se onkin noussut suurimmaksi huolenaiheekseni. Tämä kuluttaa varmasti suhdettamme, mutta en voi mitään tunteilleni. En ole tarpeeksi vahva.
Olen miettinyt psykologin pakeilla käymistä, sillä en löydä ratkaisua, vaikka olenkin perheeni ja lähimpien ystävieni kanssa ongelmastani puhunut. Umpikuja tulee eteen joka kerta kun mieheni kiinnostuu liiaksi keskustelemaan jonkun toisen naisen kanssa.
Asiat ovat hyvin niin kauan kun vietän aikaa mieheni kanssa kahden tai niin, että minulla on kosketusetäisyys häneen. Muulloin vertailen itseäni kaikkiin naispuoleisiin ihmisiin, joiden kanssa rakkaani on jollain tavalla yhteydessä ja koen lähes poikkeuksetta alemmuuden tunnetta, liittyi se sitten ulkonäköön, luonteeseen, sosiaaliseen asemaan tai älyyn. Vihaan itseäni ja samalla olen jumalattoman mustis. Lisäksi, ja tässä asiassa epäonnekseni, omaan vilkkaan mielikuvituksen, joten voinette kuvitella millaisia muita suhteita olen miehelleni päässäni kaavaillut...
Onko netissä mustasukkaisuuteen liittyviä sivustoja, joilla voi ottaa yhteyttä muihin samasta ongelmasta kärsiviin? Entä miten tuo psykologin kanssa juttelu, onko jolla kulla kokemuksia siitä? Tämä on asia, johon tahdon apua, sillä poikaystäväni on todella erityinen, ihana ja rakastava. Minulla saattaisi olla luvassa ihana tulevaisuus hänen kanssaan, jos pystyisin selvittämään ongelmani perin pohjin. Yhdessä yössä se ei käy, mutta pienikin muutos parempaan antaisi valoa tulevaisuuteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moikka,
Mun oli ihan pakko vastata tähän viestiin vaikka en nettiä usein selailekkaan niin nyt eksyin tänne juuri tuosta samaisesta syystä. Tunnistin itseni täysin sinun kuvailemastasi tilanteesta. Itselläni tilanne on täysin sama, olen alkanut vihaamaan omia tunteitani koska ne ovat järjettömiä, poikakaverini on aivan ihana ja jaksaa kehua minua vähän väliä, jne! Alemmuuden ja menettämisen pelko tulee pelkkää tv.tä katsellessa kun joku hottis pamahtaa bikiineineen ruutuun. En ole itserakas mutta tiedän olevani ihan kaunis ja vetävä mutta kun se ei vaan riitä. Tunteet on pelottavia juuri sen takia että ennen itsetunnon kanssa ei ole juurikaan ole ollut ongelmia! Muutimme vasta yhteen ja tämä yhdessäelo on jotenkin tuplannut yhtäkkiä tunteeni, vaikka luulisi asian olevan toisinpäin! Ahdistaa ja olemme puhuneet asiasta eikä se ole toivoton mutta haluaisin vaan niin kovasti olla luottavainen ja antaa toisenkin elää täysillä, rajoittamatta tai suuttumatta hänen omista menoistaan, miksi se tuntuu niin pahalta jos ei itse tunne olevansa täydellinen 24/7 , eihän kukaan muukaan ole!?