Syyt miksi en äänestä ollenkaan:
Eduskunnan säätämillä laeilla ei juurikaan ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska tuomioistuimet eivät kuitenkaan tee päätöksiään voimassa olevien lakien perusteella. Perustuslaissakin on sinänsä säädetty, että ”lakia on tarkoin noudatettava” (PL 2 § 3 mom). Laki on vain yksi pieni osa siitä, mihin tuomioistuimet päätöksensä perustavat.
Oikeudet tekevät ns. katsomispäätöksiä eli maailmankatsomuksensa mukaisesti tai jos oma tai jonkun läheisen, esim. kollegan etu vaatii päätöksen tekemistä jollakin erityisellä tavalla.
Kollegoita ovat mm. paikalliset asianajajat.
Lainaan tähän Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan Tapani Lohen oppeja, joita tuleville tuomareille opetetaan. Sen mukaan laki on vain jonkinlainen viite ja joku professori voi kirjallaan kirkkaasti ohittaa eduskunnan säätämän lain.
Lohi sanoo:
Kappaleen otsikko: ” Lainsäädäntö ja oikeusjärjestys ”
Ja teksti kuuluu seuraavasti” Oikeusjärjestystä ei pidä ymmärtää säädettyjen lakien muodostamaksi kokonaisuudeksi.
Oikeusjärjestyksen sisällön muotoutumiseen vaikuttavat lainsäädännön ohella monet muutkin seikat (esim. tiettyjen käsitysten vakiintuminen oikeusyhteisössä, korkeimman oikeuden käytäntö jne.).
Normi ei ole sama asia, kuin lakitekstin lause tai lain yksittäinen pykälä.
LAKITEKSTI ja muut oikeudellisesti relevantit tekstit VAIN ANTAVAT INFORMAATIOTA voimassa olevien oikeusnormien sisällöstä.
Informaatiota voimassa olevista oikeusnormeista tarjoavat mm. seuraavat lähteet:
Säädöstekstit, lainvalmistelutyöt, (komiteamietinnöt, hallituksen esitykset, työryhmämietinnöt, eduskunta-asiakirjat), KKO:n ratkaisut, oikeuskirjallisuus. ”
Noin siis sanoo prof Lohi. Hänen mielestään lakitekstit vain antavat informaatiota, ei muuta. Nythän on selvää kaikille oikeuspalveluja käyttäville, että tuomioistuinten päätökset ovat ihan mitä sattuu, eikä kansalainen voi mitenkään ennakoida mitä mistäkin seuraa. Tuomioistuinten päätökset eivät ole ennakoitavissa nykyään enää. Niinpä kannattaa valittaa aina kaikesta mahdollisesta, koska eihän sitä voi tietää vaikka onni jotenkin potkaisisi.
Eräät professorit ovatkin nyt menetelleet siten, että jos heidän eduskunnalle antamansa lausunto ei tule laissa näkyviin eli hyväksytyksi, niin professori kirjoittaakin kirjan, jota sitten pidetään oikeuskirjallisuutena. Näin siis hänen kannastaan sittenkin tulee sovellettavaa oikeutta ohi eduskunnan.
Miksi siis äänestäisinkään, kun lainsäädäntötyöllä ei enää ole mitään merkitystä eli se on vain yksi informaatiota antava oikeuslähde, jonka joku toinen oikeuslähde, kuten oikeustieteen alan professorin kirjassaan ilmaisema mielipide voi ohittaa. Sattuipa tässä käsiinikin eräs käräjäoikeuden päätös, jossa perusteena ei ollut yhtäkään lakipykälää, mutta oli sen sijaan lukuisia viittauksia erään asianajajana toimivan professorin kirjaan. Professori on erinomaisesti ottanut huomioon asianajotoimistonsa edut kirjaa kirjoittaessaan. Näin kirjamyynti kasvaa ja asianajo on tuottoisaa, eikä lainsäätäjällä ole nokan kopauttamista asioihin.
Paljon melua tyhjästä.
Eduskunnan säätämillä laeilla ei juurikaan ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska tuomioistuimet eivät kuitenkaan tee päätöksiään voimassa olevien lakien perusteella. Perustuslaissakin on sinänsä säädetty, että ”lakia on tarkoin noudatettava” (PL 2 § 3 mom). Laki on vain yksi pieni osa siitä, mihin tuomioistuimet päätöksensä perustavat.
Oikeudet tekevät ns. katsomispäätöksiä eli maailmankatsomuksensa mukaisesti tai jos oma tai jonkun läheisen, esim. kollegan etu vaatii päätöksen tekemistä jollakin erityisellä tavalla.
Kollegoita ovat mm. paikalliset asianajajat.
Lainaan tähän Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan Tapani Lohen oppeja, joita tuleville tuomareille opetetaan. Sen mukaan laki on vain jonkinlainen viite ja joku professori voi kirjallaan kirkkaasti ohittaa eduskunnan säätämän lain.
Lohi sanoo:
Kappaleen otsikko: ” Lainsäädäntö ja oikeusjärjestys ”
Ja teksti kuuluu seuraavasti” Oikeusjärjestystä ei pidä ymmärtää säädettyjen lakien muodostamaksi kokonaisuudeksi.
Oikeusjärjestyksen sisällön muotoutumiseen vaikuttavat lainsäädännön ohella monet muutkin seikat (esim. tiettyjen käsitysten vakiintuminen oikeusyhteisössä, korkeimman oikeuden käytäntö jne.).
Normi ei ole sama asia, kuin lakitekstin lause tai lain yksittäinen pykälä.
LAKITEKSTI ja muut oikeudellisesti relevantit tekstit VAIN ANTAVAT INFORMAATIOTA voimassa olevien oikeusnormien sisällöstä.
Informaatiota voimassa olevista oikeusnormeista tarjoavat mm. seuraavat lähteet:
Säädöstekstit, lainvalmistelutyöt, (komiteamietinnöt, hallituksen esitykset, työryhmämietinnöt, eduskunta-asiakirjat), KKO:n ratkaisut, oikeuskirjallisuus. ”
Noin siis sanoo prof Lohi. Hänen mielestään lakitekstit vain antavat informaatiota, ei muuta. Nythän on selvää kaikille oikeuspalveluja käyttäville, että tuomioistuinten päätökset ovat ihan mitä sattuu, eikä kansalainen voi mitenkään ennakoida mitä mistäkin seuraa. Tuomioistuinten päätökset eivät ole ennakoitavissa nykyään enää. Niinpä kannattaa valittaa aina kaikesta mahdollisesta, koska eihän sitä voi tietää vaikka onni jotenkin potkaisisi.
Eräät professorit ovatkin nyt menetelleet siten, että jos heidän eduskunnalle antamansa lausunto ei tule laissa näkyviin eli hyväksytyksi, niin professori kirjoittaakin kirjan, jota sitten pidetään oikeuskirjallisuutena. Näin siis hänen kannastaan sittenkin tulee sovellettavaa oikeutta ohi eduskunnan.
Miksi siis äänestäisinkään, kun lainsäädäntötyöllä ei enää ole mitään merkitystä eli se on vain yksi informaatiota antava oikeuslähde, jonka joku toinen oikeuslähde, kuten oikeustieteen alan professorin kirjassaan ilmaisema mielipide voi ohittaa. Sattuipa tässä käsiinikin eräs käräjäoikeuden päätös, jossa perusteena ei ollut yhtäkään lakipykälää, mutta oli sen sijaan lukuisia viittauksia erään asianajajana toimivan professorin kirjaan. Professori on erinomaisesti ottanut huomioon asianajotoimistonsa edut kirjaa kirjoittaessaan. Näin kirjamyynti kasvaa ja asianajo on tuottoisaa, eikä lainsäätäjällä ole nokan kopauttamista asioihin.
Paljon melua tyhjästä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
saat parhaan avun noiden kysymystesi ratkaisuun...heh heh
niin ei todellakaan kannata.
minä äänestän vihreää enkä sure suuremmin.
Pöheikössä on hyvä olla, ainakin
kesemmällä.
kirjoitus. Tuota taustaa vasten ei enää ihmettele, että laman seuraukset ja rahat menivät pankkien kassavirtoihin.
Olipa todella hyvä kirjoitus.Itse olen verottajan syytteeseen touhuama (Itse olen rehellinen EX yrittäjä)perustuslakiin eikä kirjanpitolakiin perustuva kohta tuomionsa kärsinyt ihminen.Liikekirjanpitoani ei tarkastettu missään vaiheessa lainkaan.Yritin erään nykyisen kansanedustajan kautta hakea jopa veroministeriltä oikeutta oikaista virheellinen oikeuskierre,mutta ei ollut apua sielläkään.Tuomioni kuulemma perustui oikeuskäytäntöön,verottajan mielihalujen toteuttamisessa,saivat syytteeseen ja siinä meni yrittäjältä kunniat-maineet,josta media piti huolen.Tiedot antoi medioille käräjäoikeudessa oleva kepun vasikka.Pitivät vaatimuksissaan huolen että varmasti tulee entinen yrittäjä,jossa onnostistuivat 100% ja katkesi 42 vuotinen yrittäjän elantomahdollisuus,sekä loppuiäksi velkavankeus.Nykyisessä eduskunnassa ei ole ainuttakaan kansanedustajaa,joka pyynnöistäni huolimatta olisi vaatinut tällaisten virheellisten
oikeuskäytäntöjen muutosta,perustuslain mukaiseksi.
Olen jo informoinut uuden kansanedustaja-ehdokkaan,joka on lähes saman kokenut häntä tulen äänestämään.
Edellinen on tarkoitettu opiksi muillekin yrittäjille,etteivät joudu miinan uhriksi,joka voi yllättäen räjähtää,kuten minulle kävi.