Lähes viikon täältä poissa oltuani tulin tänään käymään ja heti jäin koukkuun. Jaballe piti pari vastinetta heittää, ja kun lueskelin viime aikojen puheenaiheita täällä, niin en voi olla niihin puuttumatta. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan jää pitkäaikaiseksi tavaksi, vaan pääsen taas jatkamaan lukemista, ulkoilua ja muita viime päivien harrastuksiani!
Ensiksi kerron Mielipidepankille, että olen lukenut hänen suosittamansa Noam Chomskyn kirjan ”Maailman valta vai maailmanloppu?” ja annan siitä arvosteluni kansainvälisen politiikan saitilla, johon kirjoitukseeni on linkki tämän avauksen lopussa. Sopii sinne toki muidenkin asiasta kiinnostuneiden mennä ja lausua mielipiteensä arvioinnistani!
Mutta nyt otsikon teemaan:
Puheet porvarihallituksen saamisesta ovat todellakin utopiaa, valveunia. Valveunet voivat olla hyvin kauniita, mutta eivät ne toteudu edes niin kuin eräiden nukkuessa nähtyjen enneunien on tulkittu toteutuneen.
Niin kauan kuin keskusta on merkittävä puolue, porvarihallitus ei voi toteutua meillä muuten kuin sdp:n kieltäytyessä tulemasta mukaan hallitukseen. Se on fakta. Vuonna 1966 tapahtuneen sdp:n suurvoiton jälkeen Kekkonen ei voinut enää sulkea sitä oppositioon ja antaa kepun hallita kommunistien tuella. Sen jälkeen, eli 40 vuoteen maahamme ei ole voitu enää saada hallitusta niin, etteikö aina ensiksi olisi varmistettu, onko sdp halukas siihen vai haluaako se jäädä sivuun. Ainoa porvarihallitus – Ahon hallitus – syntyi sekin vain siksi, että demarit eivät halunneet mukaan.
Jos demarit on noussut vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, se on voinut ”kilpailuttaa” kepua ja kokoomusta ja ottaa kumppanikseen sen, joka on antanut uskottavimmat lupaukset myöntymisestään demaripolitiikkaan. Mutta jos voittajana on ollut kepu tai kokoomus, niin aina heillä kummallakin on ykkösvaihtoehtona kumppanikseen ollut sdp. Paitsi sen yhden kerran aikomus oli toinen, kun Väyrynen, Suominen ja Taxell tekivät sen kassakaappisopimuksen, jonka Koivisto tunnetulla tavalla mursi. Tai eihän hänen tarvinnut murtaa, kun nuo sopimuskumppanit kaikki silloin pontevasti kiistivät sellaisen sopimuksen olemassaolon!
Siis miksi meillä tilanne on tällainen, ja miksi esimerkiksi Ruotsissa joskus syntyy porvarihallitus, vaikka siellä sdp on paljon suurempi kuin meillä? Minäpä kerron vastauksen: Siksi, että meillä on puolue nimeltä keskusta! Joka on olevinaan porvaripuolue, mutta joka oikeasti ei ole sitä, eikä sen porvarillisuuteen uskota enempää demareissa kuin kokoomuksessakaan.
Kepu on politiikassaan osoittautunut noista kolmesta suuresta kaikkein eniten ns. jakopolitiikkaan mieltyneeksi, eli halukkaimmaksi siirtämään toisten luomaa varallisuutta ja hyvinvointia sinne, jossa sitä ei ole voitu luoda. Myös sdp on samanlainen jakopuolue, joskin se jakaa yhteistä varallisuutta hieman eri perusteilla ja eri kohteisiin. Siksi nuo puolueet aina niin helposti löytävät toisensa, kun kokevat saavan toisistaan varmimman tuen tavoitteilleen.
Demareilla on kuitenkin myös ohjelmia ja tavoitteita, jotka myös jakopolitiikkaa karsastava kokoomus voi hyväksyä ja jopa kannattaa niitä. Nuo yhteiset näkemykset voivat olla enemmän ulos suuntautuvia kuin aitovieriä kohden pyrkivässä kepussa, mutta voivat koskea myös monia sisäpoliittisia asioita, kuten näkemystä maamme kehittämisestä yhä kaupunkikeskeisemmäksi. Myös työmarkkina- ja palkkapolitiikassa kokoomuksella ja demareilla on yhteisiä näkemyksiä enemmän kuin niillä kummallakaan kepun kanssa, sillä onhan noiden puolueiden kannattajakunnassa enemmän niin palkansaajia kuin työnantajiakin.
Olkoonpa nyt ek-vaalien tulos mikä tahansa, yksi on varmaa: demarit ovat seuraavassakin hallituksessa, jos niin haluavat. Ja miksipä eivät haluaisi. Realistin ainoa mielenkiinto kohdistuukin nyt siihen, ”kumman kaa” demarit haluavat olla ”silleen”.
Uusimman Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa ilmeisesti lehden päätoimittaja Tapani Ruokanen toteaa: ”Sosialidemokraatit ovat kuljettaneet UKK:n jälkeen muita puolueita kuin pässiä narussa. Siihen kannattaa pyrkiä jatkossakin, koska se aina onnistuu. Demareiden presidenttikausikin ylittää jo Kekkosen kauden”.
Eurovaalien alla laitoin saitille kirjoituksen sdp – tuomittu valtaan. Se pätee yhä; siksi linkki siihenkin, niin voitte katsoa ja luulisin, että vaikea teidän kenenkään on siinäkään sanottua kiistää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000003336344#22000000003336344
- - -
Ja tässä linkki siihen alussa mainitsemaani ”kirja-arvosteluuni” – ja sanottakoon vinkiksi, että kyseinen kirjahan pyrkii tekemään Yhdysvalloista pelkän roistovaltion, ja minä en ole samaa mieltä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000023047732
Ensiksi kerron Mielipidepankille, että olen lukenut hänen suosittamansa Noam Chomskyn kirjan ”Maailman valta vai maailmanloppu?” ja annan siitä arvosteluni kansainvälisen politiikan saitilla, johon kirjoitukseeni on linkki tämän avauksen lopussa. Sopii sinne toki muidenkin asiasta kiinnostuneiden mennä ja lausua mielipiteensä arvioinnistani!
Mutta nyt otsikon teemaan:
Puheet porvarihallituksen saamisesta ovat todellakin utopiaa, valveunia. Valveunet voivat olla hyvin kauniita, mutta eivät ne toteudu edes niin kuin eräiden nukkuessa nähtyjen enneunien on tulkittu toteutuneen.
Niin kauan kuin keskusta on merkittävä puolue, porvarihallitus ei voi toteutua meillä muuten kuin sdp:n kieltäytyessä tulemasta mukaan hallitukseen. Se on fakta. Vuonna 1966 tapahtuneen sdp:n suurvoiton jälkeen Kekkonen ei voinut enää sulkea sitä oppositioon ja antaa kepun hallita kommunistien tuella. Sen jälkeen, eli 40 vuoteen maahamme ei ole voitu enää saada hallitusta niin, etteikö aina ensiksi olisi varmistettu, onko sdp halukas siihen vai haluaako se jäädä sivuun. Ainoa porvarihallitus – Ahon hallitus – syntyi sekin vain siksi, että demarit eivät halunneet mukaan.
Jos demarit on noussut vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, se on voinut ”kilpailuttaa” kepua ja kokoomusta ja ottaa kumppanikseen sen, joka on antanut uskottavimmat lupaukset myöntymisestään demaripolitiikkaan. Mutta jos voittajana on ollut kepu tai kokoomus, niin aina heillä kummallakin on ykkösvaihtoehtona kumppanikseen ollut sdp. Paitsi sen yhden kerran aikomus oli toinen, kun Väyrynen, Suominen ja Taxell tekivät sen kassakaappisopimuksen, jonka Koivisto tunnetulla tavalla mursi. Tai eihän hänen tarvinnut murtaa, kun nuo sopimuskumppanit kaikki silloin pontevasti kiistivät sellaisen sopimuksen olemassaolon!
Siis miksi meillä tilanne on tällainen, ja miksi esimerkiksi Ruotsissa joskus syntyy porvarihallitus, vaikka siellä sdp on paljon suurempi kuin meillä? Minäpä kerron vastauksen: Siksi, että meillä on puolue nimeltä keskusta! Joka on olevinaan porvaripuolue, mutta joka oikeasti ei ole sitä, eikä sen porvarillisuuteen uskota enempää demareissa kuin kokoomuksessakaan.
Kepu on politiikassaan osoittautunut noista kolmesta suuresta kaikkein eniten ns. jakopolitiikkaan mieltyneeksi, eli halukkaimmaksi siirtämään toisten luomaa varallisuutta ja hyvinvointia sinne, jossa sitä ei ole voitu luoda. Myös sdp on samanlainen jakopuolue, joskin se jakaa yhteistä varallisuutta hieman eri perusteilla ja eri kohteisiin. Siksi nuo puolueet aina niin helposti löytävät toisensa, kun kokevat saavan toisistaan varmimman tuen tavoitteilleen.
Demareilla on kuitenkin myös ohjelmia ja tavoitteita, jotka myös jakopolitiikkaa karsastava kokoomus voi hyväksyä ja jopa kannattaa niitä. Nuo yhteiset näkemykset voivat olla enemmän ulos suuntautuvia kuin aitovieriä kohden pyrkivässä kepussa, mutta voivat koskea myös monia sisäpoliittisia asioita, kuten näkemystä maamme kehittämisestä yhä kaupunkikeskeisemmäksi. Myös työmarkkina- ja palkkapolitiikassa kokoomuksella ja demareilla on yhteisiä näkemyksiä enemmän kuin niillä kummallakaan kepun kanssa, sillä onhan noiden puolueiden kannattajakunnassa enemmän niin palkansaajia kuin työnantajiakin.
Olkoonpa nyt ek-vaalien tulos mikä tahansa, yksi on varmaa: demarit ovat seuraavassakin hallituksessa, jos niin haluavat. Ja miksipä eivät haluaisi. Realistin ainoa mielenkiinto kohdistuukin nyt siihen, ”kumman kaa” demarit haluavat olla ”silleen”.
Uusimman Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa ilmeisesti lehden päätoimittaja Tapani Ruokanen toteaa: ”Sosialidemokraatit ovat kuljettaneet UKK:n jälkeen muita puolueita kuin pässiä narussa. Siihen kannattaa pyrkiä jatkossakin, koska se aina onnistuu. Demareiden presidenttikausikin ylittää jo Kekkosen kauden”.
Eurovaalien alla laitoin saitille kirjoituksen sdp – tuomittu valtaan. Se pätee yhä; siksi linkki siihenkin, niin voitte katsoa ja luulisin, että vaikea teidän kenenkään on siinäkään sanottua kiistää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000003336344#22000000003336344
- - -
Ja tässä linkki siihen alussa mainitsemaani ”kirja-arvosteluuni” – ja sanottakoon vinkiksi, että kyseinen kirjahan pyrkii tekemään Yhdysvalloista pelkän roistovaltion, ja minä en ole samaa mieltä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000352&posting=22000000023047732
Vastaukset 68
Vanhimmat
>>Jos demarit on noussut vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, se on voinut ”kilpailuttaa” kepua ja kokoomusta ja ottaa kumppanikseen sen, joka on antanut uskottavimmat lupaukset myöntymisestään demaripolitiikkaan.>Mutta jos voittajana on ollut kepu tai kokoomus, niin aina heillä kummallakin on ykkösvaihtoehtona kumppanikseen ollut sdp.
...tarkkoja ollaan.
Mutta luulenpa, että jos nyt kokoomus nousisi suurimmaksi puolueeksi (jota en pidä todennäköisenä), niin avauksessa kuvaamistani syistä johtuen se kyllä balitsisi kumppanikseen mieluummin demarit kuin keskustan. Puheet vaalien alla eivät ole paljonkaan arvoisia vaalien jälkeen, kokoomuksellakaan.
Eri tutkimuksissa on todettu, että kokoomuksen kannattajista yli 2/3 osaa pitää parempana yhteistyötä keskustan kanssa. Puoluejohdosta ja kansanesustajista en mene sanomaan. ;-)
Kokoomuksen ja SDP:n välit eivät ole Heinäluoman kaudella ainakaan lämmenneet.
Katotaan kuitenkin vaalitulos ennen kuin povaillaan tarkemmin. ;-))
Kokoomuksella ei ole samanlaisia syitä valita SDP:tä hallituskumppaniksi kuin Kepulla. Itse asiassa Kokoomuksella on paljon parempia syitä valita juuri Kepu.
Ensimmäinen syy näiden puolueiden suht yhteinen linja palkansaajien etujen heikentämiseen kilpailukyvyn nimissä. Asian kääntöpuolena voi nähdä yritystoiminnan edellytysten parantamisen. Luultavasti toimet nimettäisiinkin tämän positiivisemmalta kalskahtavan näkökulman mukaan. Nimikettä käyttäen se kuulu työreformi siis saisi vauhtia muodossa tai toisessa.
Toinen yhdistävä tekijä on jonkinmoinen konservatiivinen arvopohja. Tämä yhdistäisi lähinä porvaririntamassa Kepua ja KD:ja. Kokoomuslaisten arvopohja on ainakin kaupungeissa muuttunut hyvinkin liberaaliin suuntaan. Tällaisesta konservatiivisen arvopohjan samankaltaisuudesta saatiin vihiä Esko Ahon pyrkiessä presidentiksi. Hänen aikeensa kaatui silloin yhtäläiseksi luultuun arvopohjaan, kun city-kokoomuslaiset kavahtivat senkaltaista konservatismia ja asettuivat siltä pohjalta Halosen taakse.
Kokoomusta miellyttäisi Kepu-vaihtoehdossa mahdollisuus nousta maan suurimmaksi tai vähintään toiseksi suurimmaksi puolueeksi eli oikeistorintaman johtopuolueeksi kuten Ruotsissa. Porvarihallitusmalli johtaisi nopeassa tahdissa politiikan kaksinapaistumiseen, mikä on Kokoomuksen intressien mukaista. Tämä on erittäin tärkeä syy sen puolesta, että Kokoomus priorisoi porvarihallitusta ennen epäpyhää sinipunaa.
Kokoomus joutuu tietysti houkuttelemaan Kepun tällaiseen koalitioon. Sen vuoksi voi olettaa, että Kokoomus on valmis ensi kerralla tällaista mallia kokeiltaessa moniin myönnytyksiin. Asioiden pitää näyttää siltä kuin porvarihallitus toteuttaisi ensisijaisesti Kepun vaaliohjelmaa. Siihen pitää täkyiksi siis saada maatalous- ja aluepoliittisia täkyjä. Sitten kun astelmat vakiintuvat ja muodostuu selvä vastakkainastelmä porvarintaman ja vasemmiston välillä, Kokoomuksen on aika ottaa johto käsiinsä. Eli tämä tulee aikaisintaan eteen tätä seuraavissa vaaleissa.
noin reaalimaalilmassa on SDP:llä. Siitä vastaavat SAK ja sosiaalitantat. Ilmeisesti meillä on todella vakava syy pohtia esim. terveydebhuoltoa, mutta Haatainen toteaa, että ei pidä mennä hyvää järjestelmää muuttamaan. Myönnän, että SDP:n korkean katon ja leveällä olevien seinien sisään mahtuu myös kaikenlaisia haihattelijoita, kuten täälläkin huomataan. Ei heillä kuitenkaan ole mitään valtaa.
Osaisitko antaa konkreettisempaa esimerkkiä niistä eduista, joita kokoomus ja kepu pyrkisivät porvarihallituksessa palkansaajilta heikentämään?
Minä nimittäin epäilen, että tuo sosialidemokraattisen ay-liikkeen fraasi on samaa luokkaa kuin Jäätteenmäen neljän vuoden takainen vihjailu, että Lipponen oli liittämässä Suomen USA:n sotakoalitioon.
Jotkut ovat sinua jo kommentoineet, joten eipä tuohon minun tarvitse muuta sanoa, kuin että ilmeisesti olet siis Oiva Härkösen kanssa samaa mieltä, että Lipposen hallitukset noudativat äärioikeistolaista politiikkaa, syvensivät alueellista sosiaalista eriarvoisuutta.
Niin kai on pääteltävä, koskapa pidät kokoomusta niin kovin pahana, ja sehän oli toisena valtapuolueena nossa Lipposen hallituksissa. Tosin Oivan mielestä Lipponen itse oli Niinistöäkin oikeistolaisempi. Lienetkö siitäkin samaa mieltä Oivan kanssa?
Minä en ole mistään edellä todetusta samaa mieltä Oivan (ja mahdollisesti sinun) kanssa.
..niin ,että punamulta on paras vaihtoehto asioita hoitamaan paljon useammin kuin jotenkin muuten ja siihen ei ole nokankoputtamista.
Toinen tekijä on se kun SDP ei ole enää se sama työväenpuolue kuin ennen on jopa väitetty,että edellisissä hallituksissa SDP meni Kokoomuksen ohi oikealta ja ajoi rikkaitten asioita paremmmin kuin köyhien ja siitä on todistuksena SDP ehdokkaat,jotka voidaan lukea rikkaiksi eikä köyhiksi.
Köyhät on jätetty heitteille kaikissa päätöksissä niin edellisessä ja vähän tässäkin hallituksessa.
Tämän takia myös rikkaat voivat äänestää huoletta SDP ehdokkaita kuin myös kahta muuta suurta.
syntyy jos keskusta on suurin ja kokoomus toiseksi suurin puolue vaalien jälkeen.
Se voi syntyä myös päinvastaisella Kok/Kepu asetelmalla.
Jos SDP on suurin ja keskusta toiseksi suurin niin silloinkin punamulta jatkaa mikäli Lipposlainen viides kolonna ei ole vahvoilla, niinkuin oletettavaa on, nykytilanteessa.
Helsingissä on nyt hyvä vaihtoehto niille jotka haluavat äänestää oikeasti vasemmalla olevaa naista esim. Lipposen Päivin asemesta!
Hän on SKP;n Anneli Sauli, "Helemimölijän kasvatti"!
"mutta hän sulkee silmänsä täysin Yhdysvaltain hyviltä tarkoitusperiltä, väittää niitä valheellisiksi, ja näkee sen kaiken toiminnan vain suunnattoman pahuuden ilmentymänä ja vain pelkkää kurjuutta ja tuhoa maailmaan tuottaneena ja edelleen tuottavana."
mutta tulkintasi lienee hieman extreme. En muista sanatarkkaan mitä Chomsky USA:n motiiveista kirjoittaa, mutta hänkin ymmärtänee kansainvälisen internationalistisen (international internationalism) perinteen merkityksen USA:n ulkopolitiikassa, joka on saanut rakentavampia ilmenemismuotoja usein demokraattiregiimien aikana, kuten Woordrow Wilsonin, Jimmy Carterin ja Bill Clintonin aikana. Totta on, että jenkiksi hän käyttää hyvin kovaa kieltä. Kannattaa varmaan lukea myös David Korten teoksia tueksi.
Mikäli haluat tutustua Yhdysvaltain ulkoliittisen ajattelun traditioon ja perinteisiin sekä presidentti-instituution rooliin ulkopolitiikan muotoilussa niin muutama hyvä kirjallisuuslähde voisi olla esim. Tony Smith, Jonathan Dean ja Charles O Jones vaikkapa näin aluksi.
...hieman extreme, mutta ei taatusti yhtä extreme, kuin Chomskyn tulkinta kotimaansa politiikasta ja sen tarkoituksista ja merkityksistä.
En yrittänytkään tehdä mitään analyysia kirjasta, vaan sanoa ainoastaan vaikutelmani, joka on tämä:
>> Chomskyn kuuluisa kirja on niin yksisilmäinen ja tarkoitushakuinen, että ajattelevan ja asioista jotain tietävän lukijan silmissä se kääntyy tarkoitustaan vastaan. Varmaan se antaa tukea niille, joilla syistä tai toisista johtuen on Yhdysvalloista niin vahvat kielteiset asenteet, että totuus ei niitä läpäise, mutta totuutta ymmärtämään pyrkivälle tuollainen kirja tulee yhä vastenmielisemmäksi mitä pitemmälle sitä lukee.> Paras todiste niin Chomskyn kuin Bluminkin kirjoissaan kertomaa vastaan on se, että heidän kirjansa on voitu julkaista Yhdysvalloissa. Vain vapaassa ja demokraattisessa maassa sellainen on mahdollista. Ainakaan missään arabimaassa tai muualla islamilaisessa maailmassa, ei Turkissakaan, olisi voitu julkaista kirjoja, jotka niin rajusti ja vääristellenkin hyökkäävät kirjoittajan omaa isänmaata vastaan. Jos yksikin sellainen kirja olisi julkaistu ulkomaillakin, sen kirjoittaja olisi etsitty maanpaostakin ja tapettu. Niin olisi varmaan tapahtunut myös sille venäläiselle kirjoittajalle, joka olisi kirjoittanut samoin oman maansa politiikasta.
Hänen taustansa on aika mielenkiintoinen. kun ottaa huomioon kannanottojen ärhäkkyyden. Juutalainen, jenkki MIT professori.
Se todellakin kertoo siitä, että Yhdysvallat on moniarvoinen yhteiskunta, mutta se ei todellakaan kerro siitä, että nykyinen vallassa oleva regiimi olisi moniarvoinen ja suvaitsevainen.
Kansalaisoikeusliike ja muut ns. jenkkimääritelmän mukaiset liberaalit organisaatiot ovat saaneet Yhdysvallat pysymään, jossain määrin kaidalla tiellä.
Mikäli Evankelinen, uudestisyntynyt kristillinen oikeisto olisi päässyt pidempään käyttämään ehdotonta valtaa, olisi maailma huomattavasti surkeamman näköinen paikka tänään elää.
Et varmaankaan ole väärässä päätelmissäsi, sillä omat mielikuvani Chomskyn teksteistä ovat aika vanhoja.
Mitä tulee teosten yksisilmäisyyteen, niin on siinäkin pointtinsa, mutta käsittääkseni Chomsky yrittää saada lukijansa ennen kaikkea ajattelemaan itsenäisesti ja kriittisesti, eikä hyväksymään valmiita, poliittisen kuluttajasuojatarkistusten läpäisemiä paketteja.
...en toki väitä omaa näkemystäni ainoaksi oikeaksi totuudeksi, vaan ainahan asioilla on vähintään kaksi puolta.
Kannattaa todellakin huomata se, mitä sanot, että Yhdysvallat on moniarvoinen yhteiskunta. Niinpä se, niin kansalaisten kuin valtiojohdon tasolla, myös sallii tuollaiset omaa maataan jyrkästi arvostelevat toisinajattelijat, jotka jossain muualla pian menettäisivät henkensä. Kyllä sellaista kansaa ja maata pitää arvosta sen, joka arvostaa demokratiaa ja yksilön oikeuksia.
Kannattaa myös huomata, että amerikkalaiset itse ovat aina jokseenkin demokraattisin menetelmin johtajansa valinneet ja niiden politiikkaa tukeneet. Niin nytkin, joskin jo kauan aikaa tuki on hiipunut ja hiipunut ja toivottavasti tuo mainio kansa ja suuri maa saa seuraavaksi paremmat, maan parhaita perinteitä arvokkaammin edustavat johtajat.
Oleellista muutosta Yhdysvaltain politiikassa ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Yhdysvalloilla on omat suuren enemmistön kannattamat arvonsa ja maailmanlaajuiset etunsa, joita se ihan itsekkäästi valvoo, kuten tekisi mikä tahansa valtio siinä asemassa. Sitähän Chomskykin todistelee, että politiikka on ollut hänen mielestään aina pahaa ketkä kulloinkin ovat olleetkaan vallassa.
Chomsky ottaa kantaa tähän USAn sallivuuteen myös omalta osaltaan. Hän toteaan olevansa hengissä sen takia, että asuu toisinajattelijana Yhdysvalloissa ja USAn kansalainen. Jos hän asuisi latinalaisessa Amerikassa USAta kritisoivana toisinajattelijana hänelle olisi käynyt omien sanojensa mukaan kuten nigaragualaisille katolistipapeille, jotka olivat näitä toisinajattelijoita. Kuolemanpartiot tappoivat heidät USAn tuella, aseilla ja hyväksynnällä.
Yhdysvalloilla ei ole mitään suuren enemmistön hyväksymiä arvoja, joita se maailmalla hoitelee. Chomsky nimenomaan osoittaa moneen otteeseen, että useissa kohdin puuttuu kansan tuki. Koko muun maailman osalta voidaan sitten puhua jo monien toiminen täydestä vastustamisesta. Paljon puhua ovat tässä useat YK:n päätöslauselmaäänestykset, joissa USA ja yksin yhdessä Israelin kanssa koko muun maailman mielipidettä vastaan. Joskus kolmantena ja neljäntenä tukijana voi olla Mikronesia ja Marshall-saaret.
No, kallosi on kova. Jos et kirjan luettuasi halua katsoa asiaa faktojen valossa, vaan vaikutelmiesi perusteella, en usko voivani päätäsi kääntää. Onneksi alat kuulua maailmassa siinä suhteessa yhä harvenevaan vähemmistöön. Myös USAn sisällä Bushin hallinnon vastainen kritiikki on alkanut kasvaa niin suureksi, että ainakin vallanvaihto johonkin aivan muuhun on odotettavissa. Eri asia on sitten, muuttuuko USAn ulkopolitiikka senkään jälkeen olennaisesti. Pelkään vain, että Bush viime töikseen sitoo USAn vielä syvemmälle sotien suohon Lähi-idässä.
Mitenkäs Israel sitten hoidellaan, kun Bush on sivussa? Tukeeko Hilary Clinton vain hamasilaisia?
...ehdin hieman harmitella, ettet tullut tähän avaukseeni, mutta tulitpa sittenkin.
Mutta otat kantaa vain tuohon sivujuonteeseen; mikäpä siinä, vaikka vääriä oletuksia teetkin. En ole juuri ollenkaan eri mieltä siitä, etteikö George "tyhmempi" Bushin politiikka olisi väärää. Mutta ymmärrän kyllä, miksi se lähti sille linjalle. Yhdysvalloissa ei olisi voinut olla sellaista presidenttiä, joka ei olisi 11.9.2001 jälkeen sille linjalle lähtenyt. Mutta joku viisaampi ja taitavampi olisi kyllä menetellyt toisin ja kääntynyt jo takaisin.
Mutta USA:lla on kyky tarkistaa näkemyksiään ja suuntautua uudelle tielle. Se johtuu kansalaisten mielipiteistä ja niiden painoarvosta maan politiikassa. Se kun nimittäin on demokratia. Siis toisin, kuin eräät sinulle mieluisemmat maat.
Hyvää yötä!
Tuli tällaisen pienen pojan eksyttyä isojen poikien kanssa marjaan, kastamaanan en tosin päässyt, että että palaan aiheeseen huomenna paremmin voimin.
Olen ottanut kantaa muuhunkin. Ne on vaan luettavissa siellä toisella palstalla, missä juttusikin on.
että kaikki, mikä tukee sinun päähänpinttymisiäsi ja tunteenomaisia ennakkoluulojasi on faktaa. Palaan tähän asiaan, kun olen lukenut tuon kirjan, mutta nyt jo voin huoletta todeta, että tässä asiassa Korhonen on liberaali humanisti ja sinä fundamentalisti.
...avaukseni loppuun linkittämääni toista juttua, ja vain siihen sinä kantaa olet ottanut, et avaukseeni.
Chomskyn kirja kertoo vain yhden ihmisen mielipiteistä, jotka ovat sellaisia, että ainakin minun mielessäni ja varmaan useimman asioita puolueettomasti tarkkailleen ja ymmörtömään pyrkivän mielessä ne kääntyvät tarkoitustaan vastaan. Jos joku ottaa ne täytenä totena, se kertoo enemmän tästä henkilöstä kuin vahvistaa Chomskyn sanoman todenmukaisuutta.
Chomskyn sanomaa voidaan kyllä yhtä perustellusti sekä puoltaa, että vastustaa, koskapa hänen esille tuomillaan asioilla kuten asioilla yleensäkin on aina kaksi puolta. Chomsky ottaa esille vain sen toisen, hänelle mieluisen, ja siksi kirjaa ei voida missään nimessä pitää luotettavana todistajana. Lähes jokaiseen Chomskyn mielipiteeseen voisi todellinen asiantuntija esittää vasta-argumentin, hyvin moniin minäkin, mutta kukapa niitä täällä jaksaisi lukea.
Joten enempi suunieksäminen asiasta on tarpeetonta; minun kantani on tullut selväksi, kuten sinunkin. Minulle asia ei ole niin tärkeä kuin se sinulle näkyy olevan, sillä hirttäydyt siihen tavalla, joka muistuttaa tämän saitin nimikkoleirissä nähtyjä tunnettuja tapauksia kotimaan politiikkaa koskevissa uskomuksissaan.
Oikeastaan asia on toisinpäin. Olen lukenut kirjoja, katsellut tv-dokumentteja, seurannut asioita mediasta jne. Nämä ovat sitten johtaneet siihen, mitä kutsut päähänpinttymiksi ja tunteenomaiseksi ennakkoluuloiksi.
Huomautan vaan siitä, ettei Korhonen ole vielä kertonut yhdenkään esim. Chomskyn kirjassa esitetyn tiedon olevan valetta. Ei minulla ole tiedossa, että muuallakin olisi kiistetty näiden tietojen oikeaperäisyys. Osa tiedoistahan on kriitikoiden helposti jäljitettävissä silloin, kun puhutaan esim. YK:n päätöslauselmista. Chomsky on sikäli myös tarkka, että hän esittelee tukun erilaisia lähteitä, mihin tietonsa perustaa. Avoimeen debattiin pyrkivä on tässäkin avoin. Jokaiselle tarjoutuu mahdollisuus tarkistuksiin.
Minulle on ihan sama, ketä nimität liberaaliksi humanistiksi ja ketä fundamnetalistiksi, kun et perustelu noita käsitteitä. Myönnän olevani jossain suhteessa fundamentalisti. En muun muassa hyväksy väkivaltaa ensimmäisenä enkä vielä toisenakaan keinona edistää asioita. Enkä hyväksy sitä, että joku valtio ottaa oikeudekseen asettua muiden yläpuolelle kertoen, että sillä on legitiimi oikeus tulkita asioita oman tahtonsa ja vain sen mukaan. Onko päinvastainen ajattelutapa sitten liberaalia humanismia vai ei - sen voi jokainen mielessään ratkoa.
Jokainen voi arvioida tietenkin kriittisesti sitä, mitä Chomsky on esittänyt. Hänhän liittää kirjoituksiin hyvin paljon viittauksia eri lähteisiin, joista asioita voidaan tarkistaa. Eli hän lähtee ihan avoimeen keskusteluun kuten tiedemies ainakin. Onko hänen teesejään sitten kyetty esim. USAssa kumoamaan tai kyseenalaistamaan. Ei minulla ole tiedossa sellaista. Jos ne ovat helposti kumottavissa, luulisi, että USAn kokoisesta maasta löytyisi tukku historioitsijoita ja muita asiantuntijoita, jotka faktatietoihin nojaten kykenisivät vaivatta osoittamaan Chomskyn tiedot virheellisiksi.
En nyt ihan ymmärrä, mitkä ovat niitä asioiden toisia puolia, mitä ei tuoda esille. Mikä on se toinen puoli esim. siinä, että USA on voimakkaasti tukenut Saddam Husseinia ja sitten myöhemmin tuki onkin kääntynyt täydeksi vastustukseksi. Saddamhan tuomittiin kuolemaan nyt sen aikaisista teoista, joissa Yhdysvallat on auttanut häntä niiden toteuttamisessa. Mikä on se toinen totuus niissä kysymyksissä, missä USA ja Israel ainoina valtioina ovat asettuneet muun maailman kantaa vastaan (esim. biologisten aseiden leviämisen kieltäminen, avaruuden aseistaminen jne.). Mikä on se toinen totuus asiassa, kun USAn sotilaalliset toimet Nigaraguassa tuomittiin Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa, YK:n turvallisuusneuvostossa ja kahdesti YK:n täysistunnossa USAn ja Israelin vastustaessa muun maailman mielipidettä.
USAn itsevaltainen toiminta johtaa nyt vain siihen, että muutkin alkavat vaatia samanlaisia oikeuksia. Viimeisinä esimerkkeinä tästä ovat Venäjän vaatimus siitä, että myös sen yhteydet strategisiin luonnonvaroihin tulee turvata, viime kädessä aseellisella voimalla. Nyt sitten Kiina esitteli valmiuttaa avaruussotaan ampumalla vanhan satelliittinsa tuusan nuuskaksi. Kiinalla oli siihen oikeus, kun USA on vastustanut tällaisten toimien kieltoa avaruudessa. USA on aseistanut ja sallinut Israelin aseistaa itsensä ydinaseilla. Nyt tämä Israelille suotu oikeus on johtanut siihen, että arabimaat ovat entistäkin halukkaampia hankkimaan itselleen ydinaseita.
Asian tärkeydestä voi olla montaa mieltä. Olen ymmärtänyt, että sinulle on ollut tärkeää paljon vähäpätöisempi asia kuten Suomen liittyminen Natoon. Maailman rauhaa olennaisesti enemmät vaarantavat tekijät eivät sen sijaan häiritse mielenrauhaasi. Ei sinulla silloin ainakaan suhteellisuudentajua löydy.
Hirttäytymisestä voi kertoa sen verran, että tämän päivän Hesarissa oli pikku-uutinen noin 26 000 ihmisen haastattelusta eri puolilla maailmaa. Heistä noin 70 % suhtautuu USAn toimintoihin vähemmän ymmärtävästi. hkä he ovat hirttäytyneet "väärään" mielipiteenseensä. Eli älä viitsi naurattaa tuollaisilla rimanalituksilla. Jos et kerrä yli pysty hyppäämään, älä yritä vilpillä olla pudottamatta rimaa menemällä reilusti sen ali. Sellainen nimittää häpäisee vain itsesi.
olla jopa vain tosiasioita, mutta voi myös olla, että ne on valittu täysin tarkoitushakuisesti. Kyllä USA:n, niinkuin monen muunkin maan historiasta löytyy negatiivisia asioita yhden kirjan verran. Mutta puhun nyt muusta kokemuksesta kuin tuosta kirjasta, jota en ole vielä lukenut. Ennakkoluulosi näkyy selvästi siinä, mitä olet aikaisemmin asiasta kirjoittanut. Olen niihin vastannut lukemattomia kertoja. mutta eivän ne ole kovaan kalloosi menneet. Tuskin niitä kannattaa lähteä toistamaan. Hyvinkin moni kansa on asettunut toisten yläpuolelle voimansa tunnossa. Mainitaan nyt esimerkkeinä Rooman valtakunta, Brittiläinen imperiumi, Ranskakin on yrittänyt, vaikka sitä ei ole otettu vakavasti, jopa Italia, niin naurettavaa kuin se onkin. Jatkan vielä Saksalla, Japanilla ja ennenkaikkea Neuvostoliitolla. Kiinalla on myös syntinsä ainakin Tiibetin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että Suomellakin on ollut selkeitä taipumuksia tähän, mutta onneksi olemme näin pieni. Olet moittinut Yhdysvaltoja atomipommin käytöstä. USA sentään harkitsi sitä, mutta väitätkö vakavasti, että Japani, Neuvostoliitto ja Saksa olisivat hetkeäkään harkinneet, jos olisivat pystyneet sen tekemään. Kalle Isokallio ennustaa Yhdysvaltojen talouden romahdusta lähivuosina. Jos näin tapahtuu, sinulla on yllättävän monen suomalaisen kanssa ilon päivä, niin tuhoisaa kuin se onkin Suomen taloudelle. Mutta, kun talous tuhoutuu, mielestäsi ihminen voittaa. Suvi-Anne Siimes kertoi, että se, mikä esimerkiksi häntä pouoluetovereissaa kummastutti, että WTC-tornien tuhotuessa ei ollu yksi eikä kaksi, vaan monia, jotka iloitsivat. Minusta jotenkin tuntuu, että sinä ja aatetoverisi "Neutraalitarkkailija" (aika irvokas nimimerkki) piditte sitä vähintään terveenä opetuksena. Melko ällöttävää tuo itsesi ylistys. Kehuisitte nyt edes Neutraalitarkkailijan kanssa toisianne.
…ja sitten perin väärässä sanoessasi noin:
>> Olen ymmärtänyt, että sinulle on ollut tärkeää paljon vähäpätöisempi asia kuten Suomen liittyminen Natoon. Maailman rauhaa olennaisesti enemmät vaarantavat tekijät eivät sen sijaan häiritse mielenrauhaasi. Ei sinulla silloin ainakaan suhteellisuudentajua löydy.
En usko, että monenkaan maan historiasta löytyy likimainkaan niin paljon negatiivisia asioita kuin USAn lähihistoriasta. Imperiumeja ja imperialismia on ollut ennenkin. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta ei se, että niitä on aina ollut, oikeuta USAn toimintaa. USA on viimeisin imperiumia ja sotavoimansa sekä taloudellisen mahtinsa vuoksi vaarallisin kaikista tähän astisista. USA on tätä päivää ja siksi se kiinnostaa. Rooman valtakunta, Brittiläinen imperiumi, natsi-Saksa ja NL ovat mennyttä eli historiaa. Toki ne ovat siinä mielessä kiinnostavia, mutteivat enää ajankohtaisia.
Uskottelet itsellesi, että minä luultavasti tavallani ajattelevien lailla ovat jotenkin tunteenomaisesti ilahtuneita huonoista asioista, jos ne vaan tapahtuvat jollekin sellaiselle, mitä on kritisoinut. Olet kohdallani väärässä. Minulla ei ole mitään erityistä toista, minkä puolella olisin USAn politiikkaa vastaan. Et näemmä käsitä sitä, että rinnastan USAn politiikan vaikkapa luonnonmullistuksiin, tarttuvien tautien uhkaan tai nälänhätään, joissa ei ole myöskään ole sellaista konkreettista osapuolta, jonka puolelle asettuisi. USAn politiikka on siis minun näkökulmastani vaara koko ihmiskunnalle. Siksi sitä pitää vastustaa aivan samoin kuin tarttuvia tauteja ja nälänhätää pitää yrittää torjua ennakolta. On aivan sama harjoittaako imperialistista politiikkaa USA, Venäjä, Kiina tai joku muu suurvalta. Se on aina vastustettava asia silloin, kun tavoitteena on alistaa muita. Nyt on vaan niin, että tuo suurin ja vaarallisin on aivan ylivoimaisesti USAn politiikka.
USAn talouden romahdus voi olla kyllä ilonaihe maailmalle, mutta eri syistä kuin luulet. Katselin tuossa - olikohan maanantaina - pohjoismaisen tv-dokumentin nimeltä Planeettamme (ihan tarkkaa nimeä on nyt muista). Käsittääkseni tämä dokumentti on useampiosainen eli jatkoa on luvassa. Teemoiltaan sen pitäisi kuulua pakollisena kaikkien maailman poliitikkojen kouluttamiseen. Ohjelmassa esiintyvät tiedemiehet kertovat hyvin selvästi sen, mihin ollaan menossa. Kiinan ja Intian vaurastuminen johtaa siihen, että kohta tarvitsemme viiden maapallon luonnonvarat, jotta voisimme antaa heillekin länsimaisen elintason. Ilmastomuutokset johtavat ohjelmassa esitetyn mukaan suureen nälänhätään juuri siellä, missä asuu maapallon väestön enemmistö eli Kaukoidässä. Tämä johtuu vuoristojen jäätiköiden sulamisesta, mikä tyrehdyttää alueen kastelujärjestelmän katastrofaalisesti.
Ohjelmassa haastetllut psykolgian asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ihmisen toiminnan tuhoisuuden pysäyttää vain katastrofi, valistus ei tehoa. Bushin hallinto on tähän asti suhtautunut ympäristöongelmiin vähättelevästi ja torjunut kaikki pyrkimykset vähentää kasvihuoneilmiön kehittymistä ja ympäristön saastumista. Ohjelmassa esiintynyt sveitsiläisen (?) tiedemies arveli, että nykymenolla romahdus tulee noin vuonna 2050, jolloin luonnon kestokyky ei enää kanna. Hän arveli laskelmiensa perusteella, että vuosituhannen loppuun mennessä maapallon keskilämpätila nousee jopa 6-7 astetta, mikä tarkoittaa täysimittaista katastrofia, kun nousu voi olla alueellisesti yli 10 astetta.
Minusta on melko ala-arvoista tuoda esille sellaista, että joku muka iloitsee ihmisten kuolemasta. Vertailun vuoksi voi kuitenkin sanoa, että kohta amerikkalaisia on kuollut Irakissa yhtä paljon kuin tuossa terroristeossa. Irakilaisia on arveltu kuolleen noin 35 000 eli kymmenen kertaa WTC:ssä kuolleiden määrä. Kukaan ei kuitenkaan puhu siinä yhteydessä valtavasta terroriteosta, vaikka mitä muuta se on. Saddam Hussein oli julma diktaattori, muttei kai hänkään kyennyt tappamaan niin paljon irakilaisia kuin USAn sotaoperaatio on saanut aikaan.
Lopuksi toivoisin, että käyttäisit kappaleenjakoa, mikä helpottaisi lukemista.
oli aiheellinen. Kiitos siitä. Muilta osin jäämme erimielisiksi. Mahdollisesti palaan asiaan luettuani noita kirjoja.
Pieni kommentti ilmaston muutokseen. Minun näkemykseni mukaan ainoa ratkaisu on tekniikassa, muuten ajelemme helvettiin ensimmäisessä luokassa. Ja tekniikan kehityksessä tietysti tarvitsemme nimen omaan Yhdysvaltoja. Toivottavast huomasit suurten amerikkalaisten firmojen, kuten GE:n ja DuPontin vetoomuksen asiasta. Bush nyt on rampa ankka, mutta jo hänkin puhui bensiinin käytön vähentämisestä viime yönä.
Edellisen öljykriisin aikaan USA:ssa tehtiin päätöksiä, joiden mukaan autot saisivat käyttää tällä hetkellä 2 - 3 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä. Valitettavasti halpa öljy kumosi nuo päätökset. Ja valitettavasti öljyn hinta taas laskee. Kyllä dollari on hyvä konsultti.
Useat USA:n osavaltiot, kuten Kalifornia, ovat hyvinkin edistyksellisiä. Martti Tiuri kertoi, että Kaliforniassa puun poltto on tappavien pienhiukkasten takia asiallisesti kielletty. Suomessahan sitä suorastaan ihannoidaan.
Toki voi olla, että tämäkin asia hoidetaan vain katastrofin kautta. Inhimillisien katastrofien kauttahan sekä alkoi että loppui esimerkiksi reaalisosialismi.
Et todellakaan ole tunnustuksellisissa julistuksissasi täysin yksin. Sinulla on kannattajia. Luetteletkin ne noissa puheenvuoroissasi. Pikaisen silmäyksen mukaan samaa mieltä kanssasi ovat ainakin:
"ajatteleva ja asioista jotain tietävä lukija"
"totuutta ymmärtämään pyrkivä"
"useampi asioita puolueettomasti tarkkaillut ja ymmärtämään pyrkinyt"
"todellinen asiantuntija"
"jokainen maailmaa seuraava"
"useimmat meistä luultavasti"
jne, jne.
Kyllä totisesti kun nuo kaikki pannaan toiseen vaakakuppiin ja Chomsky toiseen, siinä totisesti totisesti totisesti nähdään kuka se on realisti ja kuka jalat tukevasti ilmassa haihatteleva idealisti.
Reaalisosialismin nousu ja tuho ovat kovin mitättömiä asioita siihen verrattuna, minkälaiset ympäristökatastrofit ovat uhkaamassa. En ihan panisi noita uhkia pelkästään vilkkaan mielikuvituksen tuotteeksi, kun huomattavan suuri tiedemiesjoukko eri aloilta tuntuu varoittelevan samasta. Voivathan he olla väärässäkin, sillä ympäristömuutosten ennustaminen monimutkaisessa maailmassa voi olla hankalaa. eli 7 asteen keskilämpötilannousun sijaan voikin tulla 17 asteen nousu tai 7 asteen lasku taikka ei lainkaan muutosta. Kuitenkin trendi on muuttunut ja se vaikuttaa jo luontoon sulattaen mm. jäätiköitä. Aika useat ovat myös sitä mieltä, että kehitystä ei voi enää pysäyttää, ainoastaan hidastaa ja yrittää pysäyttää vaikutukset vuosisadoiksi eteenpäin.
Jos nämä lukuisat tiedemiehet ovat oikeassa edes sinnepäin, mikään tekninen ratkaisu ei ehdi tuoda enää merkittävää helpotusta. Sellaisia teknisiä ratkaisuja ei edes tutkita vielä nyt riittävästi, jotta saataisiin edes mahdollisuus nopeaan muutokseen. Globaali kulutus on jyrkässä nousussa. Seurauksena on luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön saastuminen. Maapaloon luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä kaikille. Maapallolla hakataan metsiä Portugalin kokoinen alue vuodessa. Monissa luonnonvaroissa kulutamme enemmän kuin nuo luonnonvarat uusiutuivat. Muistaakseni mainitsemassani ohjelmassa kerrottiin, että kulutamme keskimäärin 20 % enemmän vuodessa kuin luonto ehtii uusintaa varojaan. Ongelma ei siís ole vain saastuminen. Samaan aikaan luonnonvarojen kuluttajien eli ihmisten määrä kasvaa. Ihminen on vallannut maapallon ja eri eläinlajien määrä supistuu koko ajan huomattavan kovalla vauhdilla. Ihmisen teollisella valtakaudella satoja eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon, kun aiemmin sukupuuttoon kuoleminen oli vuosituhansien kestoinen prosessi yhdenkin eläinlajin kohdalla.
Metsien hakkuuvauhti saattaa aiheuttaa ongelmia myös ihmiselle tarpeellisen hapen määrälle ilmakehässä. Maapallon vihreä aluehan ovat sen keuhkot, jotka syövät hiilidioksia ja luovuttavat ilmakehään happea. Eli kaiken kaikkiaan ihmisen kerskakulutuksen vaikutukset voivat olla moninaiset ja kompleksiset.
Puun polttaminen voi olla pienhiukkasten takia haitallista. Muutoin puun polttaminen ei ole erityisen haitallista, jos ei polteta enempää kuin luonnon uusiutumiskyky tuottaa tilalle. Puun mätäneminen tuottaa ilmaan yhtä paljon hiilidioksia ym. kuin sen polttaminen. Suomen oloissa polttaminen saattaa kuitenkin olla järkevää Kaliforniaan verrattuna senkin takia, että asuintiheys Suomessa on todella paljon pienempi eli altistus puun polttamisesta tuleville hiukkasille on neliökilometriä kohden laskettuna paljon vähäisempi kuin Kaliforniassa. Sama koskee autoliikennettä. Saastevaikutukset Lapissa ovat tuskin kovin merkittävät verrattuna Helsingin keskustaan puhumattakaan joidenkin muiden suurkaupunkien keskustoista.
noita alkeisasioita kertoa. Tiedänhän minä ne varmaan yhtä hyvin kuin sinä. Minä olen saanut luonnontieteellisen koulutuksen. Minä luotan edelleen tekniikkaan. Missä kohdassa minä väitin ympäristökatastrofin uhkaa mielikuvituksen tuotteeksi. Sinä ilmeisesti uskot asian hoituvan kansalaiskeskustelulla ja kriittisellä kirjallisuudella ja tietysti ensisijaisesti USA:ta haukkumalla. Ehkäpä sinä kaipaat kansainvälisiä tutkijoita uskosi vahvistukseksi. Minulle riittää Martti Tiuri ja muut suomalaiset tiedemiehet.
Minä en todella usko Linkolan malliin. Tietysti tarvitaan myös rajoituksia ja kieltoja. Eniten niitä tarvitaan alkuvaiheessa Yhdysvalloissa, joka kuluttaa eniten. Tietysti biopolttoaineet saattavat asiaa hieman lykätä. Sitä eivät kuitenkaan auta rypsiöljy ja ohraetanoli, jotka onkin tarkoitettu lähinnä maataloustukien kasvatusta varten. Minulle sopivat myös tuulivoimalat, vaikka niissäkin hyötysuhde on melko heikko ja tietysti se, että ne pyörivät vain tuulella. Jotkut uskovat vetyenergiaan. Vedyn tuottamiseen kuitenkin vaatii enemmän energiaa kuin se tuottaa.
Kaiikien keppien. porkkanoiden ja noiden muiden edellämainittujen keinojen lisäksi siirtymäkauden ratkaisi on fissioenergia ja pidemmän tähtäyksen ratkaisu fuusioenergia. Uraanin kaivaminen maasta on kuitenkin paljon vaarattomampaa kuin öjyn ja maakaasun pumppaaminen. Jos fuusioenergia saadaan aikaan ja sillä tuotetaan vetyä, jota taas käytetään esim. liikenteen polttoaineena, se on mielestäni kestävä ratkaiu.
Reaalisosialisemin nousun ja tuhon otin esimerkiksi vain siitä, miten vaikeaa muutoksia on saada aikaan, vaikka kyllä Neuvostoliitto oli lahjakas ympäristöntuhoajana. Onneksi se oli myös tehoton.
Avauksesi sisältää taas kerran mainion annoksen poliittista historiaa, - nykypäivää, niiden asiallista analysointia ja kepulaisen kansanliikkeen psykofyysisen olemassaolon erittelyä. Toki kirjoituksesi linkkeineen on taas niin pitkä, etteivät monetkaan sonnilla tai sitillä ratsastavat kestä sitä loppuun asti.
Noam Chomsky on mielestäni mielisairas. Olen lukenut kaksi hänen teostaan ja teema on aina sama: Usa ja Israel ovat fasisteja. Eli kaksi valtiota, joissa kaikilla on mahdollisuus osallistua politiikkaan tasavertaisina, ovat fasistisia? Minusta mieletön ajatus sinänsä, voiko kansa olla fasistinen? Aina voidaan luennoida manipulaatiosta ja rahan vallasta, mutta jotain "vapaan tahdon" vastuuta pitää jättää kansalaisille itselleenkin, mielestäni.
Porvarihallituspuheet ovat kepun ja kokoomuksen "Potemkinin kulissit tai keisarin uudet vaatteet", joilla kyseiset puolueet heittävät "puolueliimaa (ökyosalle)tosikannattajiensa" ja potentiaalisten liikkuvien joukkoon. Jos demarit ovat ykkösenä tai kakkosena, porvarihallitusta ei edes harkita.
Kiva, kun olet samaa mieltä kanssani. Sen koen todistavan, että en ole ainakaan ihan tyhmä! Kiitoksia!
Siihenhän emme ota kantaa, onko tuo tunnustamamme tosiasia hyvä vai paha, mutta tosi se ainakin on!
Noinhan se paljolti on. Ensin Kepu oli se valtionhoitajapuolue joka Kekkosen junailemana, K-linjan toteuttamana ja osin KGB:kin ohjailemana käytti valtaa, demarien avustuksella. Kokoomushan oli yleisistä syistä, siis juuri KGB:n sanelemana, hallitukseen kelpaamaton.
Kekkonen, tehtyään itsensä ensin korvaamattomaksi, joutui lopulta väistymään ja demarit nousivat valtionhoitajaksi, katkaisten näin Paavo Väyrysen kuningastien. Paavo parka käytti kaiken tarmonsa demareiden suistamiseen vallankahvasta, teki kassakaappisopimuksia, kampitti hallituksia milloin sisältä päin milloin ulkoa, luopui puoluejohtajuudestakin muttei koskaan noussut pääministeriksi saati presidentiksi.
Väyrystely katkaisi suhteet Koivistoon ja Sorsaan, se yhdessä normaaliparlamentarismin palautumisen kanssa mahdollisti Kokoomuksen paluun taas hallitusvastuuseen. Holkerin johtama sinipuna meni hallitushuumassa perseelleen, osin opposition vastustettua populistisesti mm. säästölakeja. Sittemmin Kokooomus oli lamasta nousun mahdollistaneen vastuullisen valtiontalouden takaaja. Oikeistodemari Lipposen pitäessä SAK:n rauhallisena.
Kepussa on nyt Vanhasen aikana ollut selkeästi sama suunta kuin Lipposen demareilla aikanaan, pyrkimys vastuulliseen ja pitkäjänteisyyteen. Vaalien alla toki Vanhanenkin joutuu omiaan herätelläkseen puhumaan jakopolitiikan puolesta, mutta kuten kampanja-avauksesta selkeästi kävi ilmi, puoluejohtaja Vanhanen puhuu eritavalla kuin pääministeri Vanhanen. Kelmi-Korhosen vaikutus kampanjassa näkyy juuri katteettomina lupauksina.
Nyt siis on aito mahdollisuus vastuulliseen porvarihallitukseen, demareissakin se on huomattu ja puheet ovat sen mukaisia, kansallisen turvallisuudenkin väitetään olevan vaarassa ja puheet porvarihallituksesta olevan vaalituloksen mitätöintiä. Kummaa puhetta jonka selittää vain pelko oppositiosta.
...samaa mieltä kanssasi olen aina viimeistä edelliseen kappaleeseen saakka.
Viimeiseen kappaleeseen - eli uskoosi porvarihallituksen mahdollisuudesta - en voi uskoa, ja mielestäni olen avauksessani esittänyt kylliksi perusteita epäuskolleni.
Olisiko porvarihallitus tarpeen ja hyvä vai ei, siihen en nyt ota kantaa. Tarpeetontakin, kun toiveita porvarihallituksesta pidän valveunina.
Ja jos vastoin kaikkea todennäköisyyttä sellainen tulisikin, niin mitä se merkitsisi? Se merkitsisi valitettavasti juuri niitä yhteiskuntarauhan kannalta kielteisiä ilmiöitä, joista jotkut demaripoliitikot näkyvät varoittaneen. Sellaiset eivät olisi tarpeen eivätkä oikeutettuja, mutta niin kuitenkin tapahtuisi. Ja seuraavissa vaaleissa se tietäisi sdp:lle sellaista voittoa, jota enempää kepu kuin kokoomuskaan eivät halua sille antaa.
Se nyt vain taitaa olla niin, että tällaisia länsimaisia monipuoluemaita ei voida pitkään hallita ilman demareita. Aletaanhan se jo nopeasti nähdä Ruotsissa, jossa porvarihallitus on ennätyksellisen nopeasti menettänyt suosiotaan ja mielipidemittauksen mukaan jo 54 % ruotsalaisista toivoisi demarihallitusta. Siellähän "keskiviivan" ylittävä yhteinen hallitus ei vieläkään olisi mahdollinen eikä tarpeenkaan, koskapa demarit jo seuraavissa vaaleissa taas pääsevät yksinvaltaan.
Demareiden ja SAK:n luja kytkös vaarantaisi yhteiskuntarauhaa jos demarit oppositioon päätyy, tosi on, demareiden ja SAK:n masinoimat lakot ja muu häirintä lisääntyisi ja menettäisimme sitä kautta työpaikkoja ja hyvoinvoinnin pohjaa. Tappiot saattaisivat olla suurempia kuin porvarillisella vastuullisuudella saavutettavat edut.
Demareiden luisuminen toisaalta Tuomiojan-Halosen idealismiin ja toisaalta Heinäluoman SAK alisteisuuteen on ikävää. Lipponen piti puolueen vakaan ja pitkäjänteisen kehityksen tiellä, kilpailukyvystämme ja hyvistä ulkosuhteista huolehtien. Nyt vaarana on lyhytjänteinen eduntavoittelu pahimpaan keputyyliin ja luisuminen kansainväliseen paitsioon vasemmistoidealistien viedessä ohi heikon pääministerin ulkopolitiikkaa 70 luvun opein.
Kepu ei valitettavasti ole riittävän vahva vastavoima takaamaan vastuullisuuden jatkumista, Vanhanen ei vie vaan vikisee kun SAK määrää tahdin.
>>Demareiden ja SAK:n luja kytkös vaarantaisi yhteiskuntarauhaa jos demarit oppositioon päätyy, tosi on, demareiden ja SAK:n masinoimat lakot ja muu häirintä lisääntyisi ja menettäisimme sitä kautta työpaikkoja ja hyvoinvoinnin pohjaa. Tappiot saattaisivat olla suurempia kuin porvarillisella vastuullisuudella saavutettavat edut.>Demareiden luisuminen toisaalta Tuomiojan-Halosen idealismiin ja toisaalta Heinäluoman SAK alisteisuuteen on ikävää. Lipponen piti puolueen vakaan ja pitkäjänteisen kehityksen tiellä, kilpailukyvystämme ja hyvistä ulkosuhteista huolehtien.>Nyt vaarana on lyhytjänteinen eduntavoittelu pahimpaan keputyyliin ja luisuminen kansainväliseen paitsioon vasemmistoidealistien viedessä ohi heikon pääministerin ulkopolitiikkaa 70 luvun opein.>Kepu ei valitettavasti ole riittävän vahva vastavoima takaamaan vastuullisuuden jatkumista, Vanhanen ei vie vaan vikisee kun SAK määrää tahdin.
...mutta pienoinen pelko on hiipinyt SDP:n johtajiin. Heille näyttää nyt olevan tärkeintä pelottelu Porvarihallituksella.
Kyllä heidän pelkonsa on aitoa. Onhan jonkinlaista lähentymistä Keskustan ja Kokoomuksen välillä tapahtunut.
Tietysti on mahdollista näiden kahden ennakoivan tulevia hallitusneuvotteluja. Porvariyhteisyön pelossa mitoitetaan SDP:ssä vaatimukset toisin kun aikaisemmin.
Kyllä SDP:tä kannattaa ainakin pelotella porvarihallituksella. Onhan se jo nyt saanut heidät lähes sekaisin. Sitä sekavuutta tosin lisää Heinäluoma, joka ei ole kovinkaan hyvä Pääministeriehdokas.
...nuo Backmanit ja Rajamäet ovat reagoineet? Ehkäpä se hyvällä tahdolla voisi nähdä myös vastuullisuudeksi? Katsopa aihetta käsittelevä vastaukseni "yhdelle kylähullulle":
Kepu aivan liikaa luottaa ja turvaa Vanhasen suosioon, joka mittausten perusteella todella on edelleen hämmästyttävän suuri, mutta onhan se ollut sitä koko ajan, eikä se ole tuottanut kepulle voittoa euro- eikä kuntavaaleissa eikä edes henkilökohtaisessa presidentinvaalissa.
Pääministeri persoonalla ei näy viimeisten mittausten mukaan olevan paljonkaan merkitystä puolueen kannatukseen eikä vaalitulokseen. Varsinkin sdp:n kannattajat näkyvät antavan sille hyvin vähän merkitystä, eikä se kokoomuksessakaan näy paljon painavan. Kepu ymmärrettävästi haluaa nyt siihen tarrautua, mutta pettää vain itseään.
..ei ole kokemusta siitä minkälainen porvarihallitus olisi. Aikoinaan Ahon hallitus muodostui hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen. Silloinhan Paasio kieltäytyi halliusvastuusta kuten kirjoitit.
Ahon hallitus kuitenkin pysyi koossa koko kauden, se oli hyvä saavutus. Eikä se kokenut mitään murskatappiota vaaleissakaan.
Rajamäen pelottelu perustuu kai hänen käsitykseen omasta toiminnastaan. Tietysti jos SDP haluaisi panna ranttaliksi oppositiossa , ja SAK ontaisi siihen voimakasta tukea tilanne muodostuisi hankalaksi.
Ruotsin porvaripuolueet ovat oppimattomia olemaan hallituksessa. Siinä suhteessa Suomessa on tilanne toinen, sekä Keskustalla että Kokoomuksella on nyt kokemusta hallituksessa olemisesta.
Tietysti Keskusta haluaa nyt liputtaa Pääministeri vaalia. Sehän sopii heille koska on suosittu ehdokas. Kokoomuksella ja SDP:llä ei sellaista ole, joten heidän pitää liputtaa jotakin muuta.
Kokoomuksella tosin olisi suosittu ehdokas Pääministeriksi, mutta tunnetuista syistä se ei ole nyt ehdokas.
Mutta vaaleihin on vielä jonkin verran aikaa, ja mitä vain voi sattua.
Totta on tietysti ettei Vanhanen ole pärjännyt oikein missään vaaleissa. Nämä julkkis-ehdokkaatkin ehtivät jo kuoleentua Keskustalta ennen äänestyspäiviä.
Enkä millään voi pohjalaisena ymmärtää kuinka joku voisi äänestää Juha Mietoa.
Porvarihallituksen jälkeen keskusta menetti n. 100 000 ääntä mutta kokoomus selvästi vähemmän. SDP sai oppositiohyötynä muistaakseni 14-16 lisäpaikkaa 1995.
Tämä oli Aholle sellainen shokki, ettei hän vilkaissutkaan kokoomusyhteistyön suuntaan sen jälkeen ja tuskin vilkaisee Vanhanenkaan.
..tappio johtunut vaan vaikeista ajoista ja tilanteesta,joka oli kaikkialla.
Tuolla perusteella useimmat sellaiset henkilöt äänestävät, jotka yleensä eivät äänestä lainkaan.
En ole mistään sanomastasi niin paljon eri mieltä, että kannattaisi ruveta turpakäräjille.
Tuo on kuitenkin minulle yllätys:
>> Enkä millään voi pohjalaisena ymmärtää kuinka joku voisi äänestää Juha Mietoa.
.. aikojen jälkeen voi menettää 100000 ääntä, mutta kyllä johtopäätös on väärä jos kuvittelee sen johtuneen yhteistyökumppanista.
Vaikka hallituksessa olisi ollut SDP niin kyllä tappiota olisi hallituspuolueille tullut.
Hävisihän SDP Holkerinkin hallituksen jälkeen, mikä vaikuttikin sitten porvarihallituksen syntyyn.
Ahon hallituksen teoilla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia tähän päivään saakka. Suurin ehkä Pääomaverotuksen muutos. Jos SDP olisi ollut hallitusvastuussa tuskin sitäkään uudistusta olisi tehty.
Kun kepu lähtee "herrojen kanssa marjaan", eli kokoomuksen kanssa hallitukseen, se menettää aina vähintään 100 000 kannattajaansa vasemmistolle.
Tässä on syy, miksi kepu menee mieluummin punamultaan vaikka rähmällään ryömien ja kaikki vaalilupauksensa syöden, niin kuin Jäätteenmäki teki 2003.
Ans' kattoo konttaako Vanhanen Jäätteenmäen polvien jälkiä?
Sekä kepulla että demareilla on niin paljon sellaisia kannattajia, joille kokoomus on täysin vastenmielinen, että kumpikin menettää huikeasti kannatustaan aina, kun ovat kokoomuksen kanssa hallituksessa.
Holkerin hallitushan kulutti demareiden kannatuksesta reilusti yli 100 000 ääntä, mika säikäytti Paasion oppositioon poliittista vastuuta pakoon ja kannatusta keräämään, varsinkin kun puoluejohtajille oli selvää, että huippuhankala kansainvälinen lama oli jo alkamassa.
Eikö parlamentarismi siis todellakaan ole sitä, että vaalivoittajat (ja vähiten menettäneet) ottavat vastuuta tulevaisuudesta?
Logiikkasi mukaan demareiden siis pitäisi pyrkiä hallitukseen hävittyään vaalit, ja tulla syrjäytetyiksi hallitusvastuusta voitettuaan vaalit? Ma ihmettelen?
Eteläpohjanmaalta on yleensä valittu hyviä kansanedustajia. Heillä on täytynyt olla näyttöä yhteisten asioiden hoidosta. Täällä naureskellaan Tony Halmeella ja sen tapaisilla kansanedustajilla, ei häntä olisi koskaan täältäpäin valittu, niin suurta pimeyttä täällä ei sentään ole.
Mieto on tietysti vähän eri asia. Hänen läpimenoaan en arvioinut, vaan omaa suhtautumistani asiaan. Kyllä Miedolla on kanattajia, mutta onko riittävästi on eri asia. Hän tarvitsee lähes 10000 ääntä tullakseen valituksi ja se on aika paljon.
Hänen aseenaan on äänestäjät jotka ei ota asiaa kovin vakavasti.
tänään. En nyt muistanut, jos olisin en ehkä olisi nyt Miedon nimeä maininnut.
En tajunnut yhtään, mitä halusit sanoa.
Skarppaisitko vähän hölmöä varten? ;-))
"Holkerin hallitushan kulutti demareiden kannatuksesta reilusti yli 100 000 ääntä, mika säikäytti Paasion oppositioon poliittista vastuuta pakoon ja kannatusta keräämään, varsinkin kun puoluejohtajille oli selvää, että huippuhankala kansainvälinen lama oli jo alkamassa."
Hämmästelin ylläolevaa mielidettäsi sen vuoksi, että ikään kuin periaatteitesi vastaisesti olettaisit demareiden aina olevan oikeutettuja ja kykeneviä hallitusvastuuseen. Sen kerran, kun demarit luopuivat vallasta vapaaehtoisesti, oli sekin mielestäsi väärin? Missä taloudellisissa olosuhteissa demarien on mielestäsi soveliasta osallistua hallitusvastuuseen?
Et kai nyt tuomitse demareita myöhemmän tiedon valossa?
Ei tuossa mitään periaatetta ole eikä ennusteluakaan. kysehän oli demareiden ensimmäisestä hallituksesta kokoomuksen kanssa, mistä demarit saivat turpaansa niin että raikui, ja Paasio pakeni lamahallituksen tiedossa olevaa vastuuta oppositioon - ja sittemmin joutui myös sivuun puheenjohtajan tehtävästään.
Ei tuon toteaminen ole mikään periaatteellinen kannanotto oikean ja väärän välillä, vaan tapahtuneen tosiasian kuvaus.
Kun demarit olivat kokoomuksen kanssa Lipposen hallituksissa parikin kautta, niin sama ilmiö ei enää toteutunut. Kepun oppositiohyöty oli yllättävän kesyä 1999 ja 2003.
Eikö perusoletuksesi kuitenkin ollut, että demareiden olisi pitänyt pyrkiä tulevaan (Ahon) hallitukseen, vaikka olivat kärsineet rökäletappion? Miten parlamentarismi olisi ajattelusi mukaan tuolloin toteutunut, ja kumpi porvaripuolueista olisi saanut tehdä sijaa demareille?
...enintään sitä, että olisivat edes tulleet hallitusneuvotteluihin ja jääneet vasta niiden jälkeen pois, jos eivät olisi saaneet omia tavoitteitaan läpi.
Paasion suora kieltäytyminen jo valivalvojaisten suorassa tv-lähetyksessä oli aika yllätys, ainakin minulle.
revittely erityisesti iltapäivälehdissä. On se nyt kauhean surullista, joa isä kuolee jo 85 vuotiaana ja äiti 90 vuotiaana. Toivon ja uskon, että tämä ei ole osa Miedon vaalikampanjaa. Mutta ääniä tämä kyllä lisää. Oma isäni kuoli 86 vuotiaana molemmat jalat amputoituna ja vuoteeseen sidottuna. Kyllä hänelläkin järki pelasi, mutta kyllä hänen kuolemansa oli helpotus kaikille, myös hänelle itselleen.
Kiitän tähänastisesta keskustelusta, ja tyytyväinen olen siksi, että siihen ovat osallistuneet ne, joilla aina on myös jotain sanottavaa asiasta eikä vain asian esittäjästä!
Todellakin tähän ovat osallistuneet juuri ne, joiden kuka tahansa varmaan toivoisi avaamaansa keskusteluun osallistuvan, mikäli haluaisi keskustelun pysyvän tasokkaana. Mielipidepankin, Ökyisännän ja miksei Oiva Härkösenkin olisin toivonut mielipiteensä sanovan, mutta heillä lienee nyt muuta tekemistä; varmasti heillä olisi ajatuksia avaukseni asiasta.
Tuolla en tarkoita, etteikö myös monella muulla ole usein ollut ja on varmaan vastakin sanottavaa, mutta tuossa mainitsin nyt vain muutamia, joiden kanssa olen paljon "debatoinut" usein eri mieltäkin ollen.
En jää kauemmin päivystämään, sillä tapani mukaan lähden näihin aikoihin vuoteeseen, jossa yöpöydälläni odottaa vielä monta lukematonta kirjaa, vaikka tuo Chomskyn kirja ja pari muutakin tuli jo luetuiksi. Ehkä pistäydyn vielä huomen-aamulla tätä vilkaisemassa ja mahdollisesti kommentoimassa, mutta sitten taas aion pitää muutaman päivän "lomaa" täältä.
Hyvää yötä kaikille!
Hiukan petyin, kun et ollenkaan kommentoinut ensimmäistä kommenttiani heti avauksesi alla.
...nyt olen sen tehnyt siellä paikallaan!
kieroihin demareihin ja kapin paskiaiseen.
...se porvarihallitus tulee paremmin mahdolliseksi?
Jos pidät minua sen esteenä, olet yhtä väärässä kuin käsityksessä tuollaisten mielipiteiden tai omien mahdollisuuksiesi vaikutuksesta asiaan.
Minä avauksessani esitän perustellun näkemykseni asiasta, joka taisi mennä läpi sinullekin, vaikka et kummoinenkaan älyn jättiläinen näy olevan, ja tuossa sylkäisit vain sen tosiasian tiedostamisen tuottaman pahan olosi vuoksi.
En luule sinua miksikään esteeksi, vaan panin sen siksi, että sanoit lähteväsi pois pariksi päiväksi ja aattelin panna syötin sinulle. Ja olithan sinä paikalla oksentamassa, kuten olet ollut koko viikon. Heh heh. Papparainen puhuu pehmosia kuten kunnon demarin kuuluukin.
Olet toiaan paatunut narsistinen persoonahäirikkö joka tilanteessa. Et sitä itse näy ymmärtävän, mutta kaikki terveet huomaa sen heti sun kirjoituksestasi.
Sinun perustelut ne kertovat todella pahasta olostasi. Mutta huomaat taas kuten viime EK-vaalien jälkeen. Keskusta etenee ja koirat haukkuu ja oksentaa. Näin käy nytkin. Sinä ja sinun kirjoituksesi eivät vähennä Keskustan kannatusta tippaakaan, pitäisi se jo sinunkin uskoa.
Porvariyhteistyö olisi nyt paikallaan. Kansa on kyllästynyt demarien yltiömäiseen käytökseen. Kaikki virkanimitykset ovat mennyt demareille. Tarja on siinä hyvin auttanut.
mutta nautin täysin tämän sivun debatista,en ole lukenut Chomskyä enkä muitakaan historioitsijoita, mutta pojat tuovat esiin heidän ajatuksiensa pääkohdat, joten olisi kuin olisikin lukenut näitä historioitsijoita,vai miksi heitä halutaan tituuleerattavan.
Nyt on kirjoitukset olleet melko puhtaita loanheitosta, sinulle haluan sanoa joka kirjoitat>>Papparainen puhuu pehmoisia kuten kunnon Demarin kuuluukin
Muuten vain tyhmä. Eikö vain.
paitsi kok-dem-vas-rkp-vihr -sateenkaarihallituksesta.
Presidentti ei enää nykyään voisi kieltää puolueita muodostamasta hallitusta näiden haluamalla tavalla. Keskusta ja kokoomus olivat enemmistönä eduskunnassa.
Myös Ruotsissa on keskustapuolue, mikä siinä on niin vaikeaa uskoa tai muistaa?
Mitäs se porvarillinen on. Varainsiirtoa varakkaille ja leikkauksia köyhille? Keskusta ei olekaan sellainen. Riittää että kokoomus ja sosialidemokraatit ovat. Hyvin menee.
Aarno Laitisen jutun Iltalehdessä 20.1. otsikolla
SDP - sosiaalivirasto
"Deamaripuolueesta on tullut kiukkuisten sosiaalitanttojen puuhamaa"
-mitä vastaisit Lokalle?
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200701195630977_ko.shtml
MiracleMike
...oikein pirun hyvin Laitinen sanoo! Paljolti noin asia on nähtävä, joskin vähintään yhtä hyvin voitaisiin luonnehtia mm. kepun naisia, ehkä hieman toisenlaisin painotuksin, mutta yhtä hupaisasti.
Tuo Laitisen lohkaisu oli aikoinaan toisteltu myös Suomen raskaassa eräitä tapauksia tarkoitaten:
>> kenraali Eisenhower otti kaikkien hämmästykseksi erään kusipäisen upseerin esikuntaansa: "Parempi on ottaa hänet teltan sisälle kusemaan ulos kuin jättää ulos kusemaan telttaan.> Tällä Eisenhowerin periaatteella kiukkuiset naiset Tarja Halosesta Arja Alhoon pääsevät aina demarien hallitukseen, jossa he polkevat jalkaa tai tirauttavat itkut, jos eivät saa tahtoaan läpi jossakin turhanaikaisessa asiassa.
Taas tyhmyys voitti sinut. Voiko kukaan olla noin tyhmä. Voi, Rottakoulun käynyt kapiukko. Heh heh.