Mitä mieltä?

toimeen, niin ei myöskään äänioikeutta. Toinen kriteeri on se,että äänestäjä ei saa saada lapsilisää! Nykyinen 18v ikäraja on liian alhainen. Entinen 20v oli suht koht´oikea.

panevat tietenkin hanttiin äänestysikärajan alentamista, sillä sehän tietäisi nuorekkaalle keskustalle lisää ääniä!

(18 karjuvaa kakaraa) :)

Jokaisessa ikäluokassa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka äänestävät mielikuvien perusteella. Todennäköisesti selvä vähemmistö on kaikissa ikäluokissa niitä, jotka ovat edes kohtalaisesti selvillä yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niiden hoitamiseen liittyvästä problematiikasta. Edes sellainen yhteys, että julkisten menojen lupaaminen edellyttää julkisten tulojen kasvua taikka valintaa eri menojen kesken, on luultavasti useille liian vaikeaselkoinen asia.

Tämän voisi olettaa johtuvan heikosta peruskoulutuksesta. Voi se siitäkin johtua, mutta sitä tärkeämpi on ihmisten motivaatio. Mikä on se prosessi ja edelltykset, mitkä saavat ihmiset kiinnostumaan yhteisistä asioista ja niiden hoidosta. Ihminen voi laskea hyvinkin tarkkaan euronsa käydessään kaupassa ostamassa viikon sapuskat, mutta hänellä on vahva usko siihen, että esim. verotuksen taso on vain korkeammassa kädessä, mille ei mitään mahda.

Ihminen saa iän myötä enemmän kosketusta ihan omakohtaisen kokemisen kautta hänen ja yhteiskunnan suhteeseen. Se voi motivoida osaa tarkentamaan käsitystään politiikasta. Voidaan siis ehkä olettaa, että tietyn elämänkokemuksen saavuttaminen on antanut keskimäärin riittävästi tietoa äänestyskäyttäytymisen tueksi. Keskenkasvuisilla tätä kokemusta ei vielä ole. Siitä joukosta osa voi tietysti motivoitua muuta kautta ja heidän tiedontasonsa on keskimääräistä paljon parempi. Emme voi kuitenkaan lähteä valikoivaan systeemiin, missä testin kautta saataisiin äänestysoikeus.

Jos joku äänestää esim. Matti Vanhasta sillä perusteella, että hän pitkä ja edustavan näköinen mies, ollaan tietysti hakoteille sen suhteen, miksi äänestysoikeus on annettu jokaiselle täysi-ikäiselle. Äänestysoikeuden taustallahan on olettama siitä, että ihmiset edustuksellisen demokratian välityksellä voisivat edistää sellaisia asioita, jotka he kokevat tärkeiksi. Parhaimmillaankin se tarkoittaa tiettyä suuntaa, mistä äänestäjän ja edustajan välisessä vuorovaikutusprosessissa on saatu karkeahko määritys. Sitten on kuitenkin paljon sellaisia asioita, joista tuo edustajakin saa tietoa asiantuntijoilta vasta edustajana ollessaan ja joutuu ratkaisemaan omin päin ilman tietoa siitä, mitä hänen äänestäjänsä asiasta ovat mieltä. Seuraavissa vaaleissa äänestäjät voivat sitten kylläkin kertoa mielipiteensä äänestämällä.

Kun puhutaan äänestysikärajan laskemisesta voitaisiin myös ottaa esille äänestysiän yläraja. Tässäkin perusteena voisi olla keskimääräinen tilanne. Onkin jokinkin ikärajan jälkeen esim. dementoituneiden tai puolihöpeöiden ihmisten joukko niin suuri, että tällainen katkaisu sillä perusteella olisi perusteltu.

Ehkä äänestysoikeuden perustaksi voitaisiin asettaa se, että aina ennen vaaleja pitää osallistua vähintään kolmeen sellaiseen tilaisuuteen, missä kaikkien puolueiden edustajia on läsnä kertomassa ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista. Sen lisäksi voitaisiin ajatella poliittisen ajokortin suorittamista edellytyksenä äänestämiselle ylipäätään. Valitettavasti tällainenkin järjestelmä suosisi niitä, joilla on hyvät koulutus- ja oppimisvalmiudet.