On aikamoinen ahdistus päällä. En voi puhua olostani kenellekään. Aamut ovat yhtä helvettiä. Maailma synkkä. Välillä paniikkikohtauksen oireita. Tuntuu vaan että kaikki asiat romahtavat päälle, mitään ei oikein jaksa. En jaksa sekä käydä yliopistolla että töissä, olen todella uupunut ja opinnot kärsivät tästä tilanteesta.
Asun poikaystäväni kanssa, joka valitettavasti näkee henkisen pahoinvointini. Puran turhan usein oloani hänelle kiukuttelemalla. En osaa hakea ammattiapua, enkä tiedä kenelle puhua. Minulla on paljon ystäviä ympärilläni, joihin en vaan enää osaa juurikaan yhteyttä pitää. En pysty puhumaan huonosta olostani edes parhaalle ystävälleni, puhumattakaan perheestäni. Teeskentelen vain onnistuneesti nättiä naamaa päivät pitkät.
Ympärilläni on paljon psyykkisesti sairaita ihmisiä, niin kavereissa kuin perheessäkin. Jos myönnän tämän ongelman heille, tuntuu että olisin pettänyt kaikki muut. Minunhan piti olla se joka aina jaksaa ja kuuntelee muita.
En tiedä kuinka kauan enää jaksan, tilanne vaan on mennyt niin pahaksi. Lääkärin avun hakeminen on päivä päivältä vaikeampaa, enkä tiedä kuinka kauan poikaystäväni jaksaa minua enää tuijotella. Tunnen vaan niin paljon syyllisyyttä ja häpeää tästä tilastani. Kun en vaan jaksa/osaa/pysty.
Asun poikaystäväni kanssa, joka valitettavasti näkee henkisen pahoinvointini. Puran turhan usein oloani hänelle kiukuttelemalla. En osaa hakea ammattiapua, enkä tiedä kenelle puhua. Minulla on paljon ystäviä ympärilläni, joihin en vaan enää osaa juurikaan yhteyttä pitää. En pysty puhumaan huonosta olostani edes parhaalle ystävälleni, puhumattakaan perheestäni. Teeskentelen vain onnistuneesti nättiä naamaa päivät pitkät.
Ympärilläni on paljon psyykkisesti sairaita ihmisiä, niin kavereissa kuin perheessäkin. Jos myönnän tämän ongelman heille, tuntuu että olisin pettänyt kaikki muut. Minunhan piti olla se joka aina jaksaa ja kuuntelee muita.
En tiedä kuinka kauan enää jaksan, tilanne vaan on mennyt niin pahaksi. Lääkärin avun hakeminen on päivä päivältä vaikeampaa, enkä tiedä kuinka kauan poikaystäväni jaksaa minua enää tuijotella. Tunnen vaan niin paljon syyllisyyttä ja häpeää tästä tilastani. Kun en vaan jaksa/osaa/pysty.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos haluat, että tapahtuu muutoksia elämässäsi, niin sinun on mentävä lääkärin juttusille. Et voi ottaa jatkuvasti vastuuta muiden elämästä. Se kuluttaa sinut loppuun, tai itseasiassa niin on jo tainnut käydä!? Tosiaankin mene lääkäriin. Näin voit pitää läheisetkin lähellä sinua. Miehesikin antaa varmasti näin tukea sinulle.
ja kuunnella muitten ongelmia, väsymättä ja luhistumatta itse?!!
Yrititkö olla yli-ihminen?
Menepä peilin eteen ja tunnusta itsellesi, että sinäkin väsyt ja vaivut alakuloiseen mielialaan.
Lopeta vahvan näytteleminen, se ei pitkälle sua vie.
Jo se, että edes jollekulle ihmiselle voi tunnustaa, että nyt en voi hyvin, helpottaa suurinta painetta, jota nyt yrität epätoivon vimmalla raahata mukanasi.
Uskalla pyytää itsellesi apua, et tule katumaan.
On helpottavaa olla tavallinen kuolevainen ihminen eikä mikään ylisuorittaja.
Ympärilläni on siis ollut vuosikaudet vakavia parantumattomia mielisairauksia. Vaikken toisen vakavaa sairautta tietenkään voi parantaa (enkä ole yrittänytkään), niin en silti koe yrittäneeni olla mikään yli-ihminen. Olen vain yrittänyt jatkaa elämääni normaalisti mutta ilmeisesti se ei ole mahdollista kun oma pääkin temppuilee niin pahasti.
Ehkä minunkin olisi pitänyt hakea apua jo vuosikausia sitten, mutta olen kokenut itseni turhasta narisevaksi valittajaksi (mikäli olen suuni uskaltanut edes avata) kun vierellä on ollut mielisairaalaa, huumeidenkäyttöä, itsemurhayrityksiä jne. Omat asiat ovat kuitenkin olleet edes vähän paremmin.
Ja vahvan näytteleminen on ollut muille helpotus. Heidän ei tarvitse kantaa minunkin huolia omiensa lisäksi.
mikä mahtaa olla PARANTUMATON MIELISAIRAUS?Mun käsittääkseni kaikkiin mielentila oireisiin on hoito keino.Toki on myös erittäin vaikeitakin tapauksia mutta ei mahdottomia.
Usein psykoottiset sairaudet ovat ihmisen seurana koko loppuelämän (esim maanisdepressiivisyys tai skitsofrenia), eikä niitä voida mitenkään pysyvästi ikinä parantaa. Sama pätee moniin persoonallisuushäiriöihin (vaikkapa rajatilapersoonallisuus).
Oireita voidaan lievittää HUOMATTAVASTI oikealla lääkityksellä ja trapialla, mutta ei noita sairauksia voida silti ihmiseltä poistaa. Ja toisinaan voi olla pitkiäkin hyviä jaksoja, jopa vuosia. Sitten taas tulee romahdus ja tarvitaan sairaalaa jne. Näin siis vakavissa tapauksissa, joillakin oireet voivat pysyä täysin pois lääkityksen avulla.
Etkö jo ymmärrä, että ihminen tarvitsee apua, ei v-lua ja viisastelua.
Sinulle, alkuperäinen kirjoittaja. Helpotat oloasi kovasti, jos pääset juttelemaan siitä asiantuntevan tahon kanssa. Ehkä myös joku lääkehoito voi olla paikallaan. Uskon, että nuo kokemasi asiat ovat rankkoja, mutta olet selvästi vahva, koska olet pärjännyt. En väitä sinua yli-ihmiseksi, mutta tiedän itse omasta sairaskokemuksestani, että yritin hoitaa enemmän asioita, kuin mihin rahkeet riittivät ja se pysähdys sitten vaan tuli. Apua oli haettava ja siitä on ollut hyötyä. Edelleen olen toipilaana, mutta kuntoutumassa hyvää vauhtia.
Varmasti selviät!
tarvihe kellekkää kuulluuttoo ahistustas-varroot vain liäkärille ajan ja huastat siellä tilanttees!Liäkärillä on vaitiolovelevollissuus,suat varmasti appuu ja "säilytät kasvos".Tässä ahistuksessa ja panniikissa ei ou mittää häppeemistä,mut en miekkää oo kertona ku harvalle ja valitulle,kun ei nuista immeisistä aina tiiä ja hullun kirjoissa en meinnoo loppuikkeeni kulukkee.Monta kerttoo,kun immeiset ei ymmärrä,mistä on kysymys,eivätkä halluukkaa ymmärttee,niin ne jollaa tavalla pelekevväät ja se peleko ruokkii niien mielkuvitusta ja sittenpä se kärpänen onnii härkänen.Eikun vaivihkoo vain liäkärrii ja vanaha pokerinuama piällä arkielämmään-pärjjeet kyllä-niin oun miekkii pärjännä!!!
Olisi paljon helpompi lukea tekstiä jos sitä ei olisi kirjoitettu murteella. Ei murteissa mitään pahaa ole, mutta saa tosissaan yrittää ottaa selvää mitä tarkoitetaan.
siinäpähän sottailet,mittee mie oon kirjuttanna-jos mie oun ympäri mualiimmoo tällä murtteella selevinnä,niin se on siun ongelmas,jos et selevvee sua.Ihan tavallista Pohjos-Karjalasta murretta tämä on,vai luuletko sie,jotta jos sie Turun murtteella miulle kirjutat,jotta mie heti selevän suan,mittee sie miullle oikkeen tolokkuut!?Mie oun ylyppee tästä rikkaasta Karjalaismurteesta ja jos joku ei ymmärrä sitä,tai ei oo ymmärtävinnään,samapa tuo mulle-ne lukkoot,jotka ymmärttäät,se riittää miulle!!!
tämä murre on se kielj,jolla mie kommunikoin immeistten kanssa.se on se kielj,millä mie ihtteeni ilimasen-ole ystävällinen, ja kysy,jos et jottaa ymmärtännä-mie yritän sen Suomen kiellellä selevittöö!!
kerro poikaystävälle ja pyydä et se veis sut terapiaan/lääkäriin. Ei aina jaksa yksin.