voi elämä :(

Miten ihmeessä minulle kävi näin.

Olen tässä viime viikot yrittänyt uskotella sinulle (vaiko itselleni?), että et merkitse minulle mitään, että vietän hulvatonta elämää ja pidän hauskaa ja että olisin unohtanut sinut, että elämäni muka hymyilee taas. Tosiasiassa iloisuuteni on pelkkää kulissia ja teatteria, olen vaan yrittänyt kaikkeni että lähtisit pois ajatuksistani.

Viime syksynä vaan koin niin pelottavan tunteen, en ollut koskaan tuntenut ketään niin samankaltaiseksi, niin läheiseksi kuin sinut, vaikka toisaalta meillä ei paljon mahdollisuuksia ole ollut yhdessä aikaa viettää. Tiedän ettet koskaan ajatellut minusta samoin, ehkä se vaan oli hauskaa "leikkiä" sinulle ja halusin kai vastata samalla mitalla takaisin ja pidät minua kai aika tunteettomana.

Edelleenkin olen ihmeissäni tunteideni vahvuudesta, ja pelkään sitä päivää kun en enää sinua näe. Tiedän ja tunnen sen olevan lähellä, ja silloin poistuu elämästäni jotain tosi arvokasta. Tiedän ettet ymmärrä tätä, mutta olet auttanut minua monella eri tavalla, vain olemalla sinä!

Tällä hetkellä tunnen että etäännyt minusta kauemmaksi ja kauemmaksi, ja se sattuu, vaikka et ole koskaan minun ollutkaan. Tää kaikki tuntuu välilä ihan fyysisenä kipuna, enkä saa sitä loppumaan.

Ei kai mulla ole enää muuta mahdollisuutta kuin sanoa sinulle; hyvästi rakas ystäväni! Elä hyvä elämä ja tiedä että ajattelen sinua usein ja olet minulle tärkeä!
61162
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

noin suurin piirtein

Äänestä

Nuo sanat kun kuulisi omalta ihastukselta

Äänestä

Sinä sitten puit sanoiksi tunteeni ?? En sitten ole ainoa tällä planeetalla...

Äänestä

Kuule nyt, minä tunnen aivan samoin ja olen sen myös yrittänyt tehdä selväksi. Tunne ei ollut yksipuolinen, eikä se ole sitä vieläkään!

Minä en leikkinyt. Minulla oli aivan älyttömän hyvä olla sinun kanssasi. En usko, että tulen enää ikinä kokemaan kenenkään kanssa mitään vastaavaa. Se ei saanut olla kaiken loppu, niin ei saa käydä.

Kaipaan sinua aivan hirveästi. Minullakin on tosi huono olo. Älä mene pois. Tule takaisin, äläkä enää jätä minua.

Äänestä
  • Niin, kunpa kaikki olisikin niin yksinkertaista, mutta elämässä ei saa aina mitä tarvitsisi tai haluaisi.

    Elämä osaa silti joskus yllättää, vähän kuin nurkan takaa, ja laittaa uusiksi kaiken mitä olet pitänyt muuttumattomana. Se on aika pelottavaa huomata haluavansa asioita jotka ovat mahdottomia.

    Kävi miten kävi, se että tunsin sinut edes hetken elämästäni on minulle arvokkaampaa kuin monta elettyä vuotta yhteensä. Enkä ole edes mikään romantikko, mutta kanssasi ja seurassasi on vaan ollut niin käsittämättömän hyvä olla että melkein jo uskoin että elämällä voisi olla jotain hyvää tarjottavana minulle.

    Hyväksyn sen ettei meistä koskaan tule mitään enempää, mutta ystävyytesi tahtoisin niin edes säilyttää!

    Äänestä

Mihis päin Suomea viesti oli tarkoitettu. Nimikin olis kiva.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nainen ikävissään kirjoitti:

Miten ihmeessä minulle kävi näin.

Olen tässä viime viikot yrittänyt uskotella sinulle (vaiko itselleni?), että et merkitse minulle mitään, että vietän hulvatonta elämää ja pidän hauskaa ja että olisin unohtanut sinut, että elämäni muka hymyilee taas. Tosiasiassa iloisuuteni on pelkkää kulissia ja teatteria, olen vaan yrittänyt kaikkeni että lähtisit pois ajatuksistani.

Viime syksynä vaan koin niin pelottavan tunteen, en ollut koskaan tuntenut ketään niin samankaltaiseksi, niin läheiseksi kuin sinut, vaikka toisaalta meillä ei paljon mahdollisuuksia ole ollut yhdessä aikaa viettää. Tiedän ettet koskaan ajatellut minusta samoin, ehkä se vaan oli hauskaa "leikkiä" sinulle ja halusin kai vastata samalla mitalla takaisin ja pidät minua kai aika tunteettomana.

Edelleenkin olen ihmeissäni tunteideni vahvuudesta, ja pelkään sitä päivää kun en enää sinua näe. Tiedän ja tunnen sen olevan lähellä, ja silloin poistuu elämästäni jotain tosi arvokasta. Tiedän ettet ymmärrä tätä, mutta olet auttanut minua monella eri tavalla, vain olemalla sinä!

Tällä hetkellä tunnen että etäännyt minusta kauemmaksi ja kauemmaksi, ja se sattuu, vaikka et ole koskaan minun ollutkaan. Tää kaikki tuntuu välilä ihan fyysisenä kipuna, enkä saa sitä loppumaan.

Ei kai mulla ole enää muuta mahdollisuutta kuin sanoa sinulle; hyvästi rakas ystäväni! Elä hyvä elämä ja tiedä että ajattelen sinua usein ja olet minulle tärkeä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu