En tiedä, miksi edes kirjoitan tätä tänne, pitää kai vain saada purkaa sydäntään. Tilanteeni on (niinkuin varmaan monen muunkin) epätoivoinen. Olen yksinhuoltajanainen, eronnut miehestäni hänen alkoholisminsa vuoksi. Ryhdyin yksityisyrittäjäksi, koska olin pitkäaikaistyötön enkä saanut työtä mistään. Firma meni nurin, jouduin peruspäivärahoille. Myytävää omaisuutta ei ole ja laskut kasaantuivat, sekä yrityksen että omat. Pankista en saanut lainaa, koska ensin olin pitkään työttömänä ja sitten yrittäjänä ja yritys ei kannattanut. Koska tiesin, etten mitenkään voi selvitä veloistani, ajattelin kokeilla onneani viimeisellä kaksikymppiselläni ja aloin pelata netissä pokeria ym. rahapelejä. Minulla oli aloittelijan tuuria ja voitin noin 700 euroa. Tästähän riemastuin. Se 700 ei olisi läheskään riittänyt laskuihini, joten ajattelin kokeilla, jos voittaisin enemmän. Hävisin lähes koko rahan, mutta sitten kun oli enää muutama euro jäljellä, voitin 1200. Tästä alkoi pelihelvettini. Hävisin ja voitin vuoronperään ja toivoin isoa pottia joka päästäisi minut taloudellisesti kuiville. Sitten olivat rahat totaalisen loppu. Otin kaikki mahdolliset pikavipit, joita sai ilman vakuuksia ja maksoin laskuja ja ostin ruokaa ja pelasin. Sitten kun oli taas vain muutama kymppi rahaa, epätoivoisena ajattelin taas kokeilla, jos pelissä onnistaisi. No eipä onnistanut. Kaikki pikavippipaikat oli käytetty, lainaa ei herunut enää edes sieltä. Laskuja on jäljellä noin kuuden tuhannen euron edestä, lähes kaikki perinnässä. Luottotiedot ovat menossa minä päivänä hyvänsä, mutta varsinaista oikeuden päätöstä ei vielä eilen ollut tullut. Mutta hirveintä kaikesta, sain eilen häätöilmoituksen. Jos olisin yksin, pärjäisin jotenkin, mutta en kestä ajatusta, että pilaan lasteni elämän. Hyvällä tuurilla saatan saada kaupungin vuokra-asunnon, mutta alueellamme ei niitä juurikaan ole eikä ainakaan vapaita. Joutuisimme muuttamaan muualle ja lapset menettäisivät ystävänsä ja joutuisivat vaihtamaan koulua. Sosiaalivirastosta en edes yritä hakea mitään apua. Kun he näkisivät tiliotteistani, miten paljon olen pelannut rahaa ja ottanut pikavippejä, tiedän että sieltä ei heruisi mitään ja nolaisin ja nöyryyttäisin itseni turhaan vielä enemmän kuin mitä jo olen tehnyt. Tiedän, että saan syyttää vain itseäni, tyhmyydestä sakotetaan. Oppirahat vain tuntuvat liian kalliilta maksaa. Jos olisin tyytynyt olemaan pitkäaikaistyötön, olisin jotenkuten pärjännyt kuten ennenkin eläen päivästä päivään kitkuttaen. Tein virheen, kun ryhdyin yrittäjäksi, mutta sitä en voinut etukäteen tietää. Luulin, että pystyisin työllistämään itseni ja saisin sen verran rahaa, että pystyisin itse elättämään perheeni. Mutta toisin kävi.
Häätö tuli
epätoivoinen äiti
349481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
1. Hae apua peliriippuvuuteesi
2. Kysele myös velkajärjestely mehdollisuudesta
Laita oma ja lastesi elämä järjestykseen. Älä ainakaan masennu ja luovuta. TOIVOA ON AINA!
Lastensuojelullisena toimenpiteenä sinulle pitää ilmeisesti viranomaisten järjestää asunto. Kysy joltain lakimieheltä tai oikeusaputoimistosta tarkemmin.
Köyhyys ei ole huostaanoton syy sivistysmaissa, joten lapsiasi ei voi köyhyyden vuoksi sinulta kukaan viedä.
Lähdetä ens Ke, Vermoon... mutta Ota ihmees Sossuun yhteyttä!kai ne jotenkin vois auttaa,ettet kadulle joudu!
Kiitos teille, jotka yrititte neuvoa ja osoititte myötätuntoa. Jos tästä jotenkin selvitään, niin olen kyllä ottanut opikseni enkä enää koskaan anna tilanteen ajautua tällaiseksi.
Kiva kun sain olla avuksi.
Että sitten jaksat olla symppis. Sinulle vastasin jo ihan henkilökohtaisesti, jos et huomannut.
Lähdetäänkö joskus ulos syömään ja juomaan. Sä voit tarjota.
Olisko muuten sulla lainata rahaa muutama satanen?
Toivottavasti saat tilanteestani suurta tyydytystä (ilmeisesti näin onkin). Kuten sanoin, en toivo sinulle pahaa, kuten sinä minulle. Toivon kuitenkin, että kun sinun elämässäsi joskus tulee vaikeuksia tavalla tai toisella, niin muistaisit nämä viestisi ja häpeäisit tunteettomuuttasi. Ehkä sinäkin vielä joskus tulet tarvitsemaan apua, jos ei konkreettista, niin ainakin ymmärtävää ystävää.
Vain fiksu ihminen voi vastata näin hienosti kehittymättömälle suunsoittajalle. Moni olisi polttanut pinnansa ja ruvennut räyhäämään. Lapset ja elämänkokemus kasvattaa kärsivällisyyttä.
Virheitä teemme kaikki. Selviät tästä ylös. Ei 6000 euroa elämässä maata kaada. Noin hienolla asenteella elämäsi järjestyy.
Vahingonilo on sitä parasta iloa, sanovat. Joillekin se taitaa olla ainoa ilon laji. Sallittakoon se heille. Minä en olisi pystynyt ainakaan stressin alla noin ystävällisesti vastaamaan erkeille. Toivon hänelle vaikeuksia - ne kasvattavat, me tarvitsemme vaikeuksia.
Minulla ei ole neuvoja tilanteeseesi, paitsi, että sossu taitaa olla paras keino auttaa sinua, kunnes saat töitä, ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin. Kyllä sinä vielä jaloillesi pääset. Moni yrittäjä on menestyttyään menettänyt kaiken, ja sitten rakentanut elämänsä uudelleen. Ei se ole elämän loppu. Riski kuuluu yrittämiseen.
Itse en ottanut mitään lainaa, vaan annoin yritykseni kasvaa osa-aikatyön ohella. Nyt paiskin töitä seitsemän päivää viikossa. Jos olisin uskaltanut ottaa lainaa, olisin ehkä päässyt omilleni aikaisemin, kuka tietää.
Siitä uhkapelistä... Minä varmaan hyvin helposti lankeaisin samaan kiusaukseen kuin sinä, jos alkaisin todella pelata. Toisaalta on ihanaa, jos on aina se pikkuinen mahdollisuus, että voittaa. Laitan sen takia yhden lottorivin kymmeneksi viikoksi, aina samat numerot. Tarkistan numerot, ja olen voittanut pikku summan silloin tällöin. Se maksaa kahvikupillisen hinnan viikossa, ja antaa minulle tunteen, että jos onni on tullakseen, olen antanut sille mahdollisuuden. Samalla 'uhkapelini' pysyy kurissa. Siitä on tullut minulle rutiini, pikkupahe tai leikki. Talletan lottokuitit arkistokaappiini kansioon nimeltä 'Investoinnit'. Se on minun huumoriani. Mutta ehkä joku päivä se osoittautuu parhaaksi investoinniksi, jonka koskaan tein. Tärkeintä on, että se on kurissa - palvelija, ei isäntä.
Vahingonilo on sitä parasta iloa, sanovat. Joillekin se taitaa olla ainoa ilon laji. Sallittakoon se heille. Minä en olisi pystynyt ainakaan stressin alla noin ystävällisesti vastaamaan erkeille. Toivon hänelle vaikeuksia - ne kasvattavat, me tarvitsemme vaikeuksia.
Minulla ei ole neuvoja tilanteeseesi, paitsi, että sossu taitaa olla paras keino auttaa sinua, kunnes saat töitä, ja vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin. Kyllä sinä vielä jaloillesi pääset. Moni yrittäjä on menestyttyään menettänyt kaiken, ja sitten rakentanut elämänsä uudelleen. Ei se ole elämän loppu. Riski kuuluu yrittämiseen.
Itse en ottanut mitään lainaa, vaan annoin yritykseni kasvaa osa-aikatyön ohella. Nyt paiskin töitä seitsemän päivää viikossa. Jos olisin uskaltanut ottaa lainaa, olisin ehkä päässyt omilleni aikaisemin, kuka tietää.
Siitä uhkapelistä... Minä varmaan hyvin helposti lankeaisin samaan kiusaukseen kuin sinä, jos alkaisin todella pelata. Toisaalta on ihanaa, jos on aina se pikkuinen mahdollisuus, että voittaa. Laitan sen takia yhden lottorivin kymmeneksi viikoksi, aina samat numerot. Tarkistan numerot, ja olen voittanut pikku summan silloin tällöin. Se maksaa kahvikupillisen hinnan viikossa, ja antaa minulle tunteen, että jos onni on tullakseen, olen antanut sille mahdollisuuden. Samalla 'uhkapelini' pysyy kurissa. Siitä on tullut minulle rutiini, pikkupahe tai leikki. Talletan lottokuitit arkistokaappiini kansioon nimeltä 'Investoinnit'. Se on minun huumoriani. Mutta ehkä joku päivä se osoittautuu parhaaksi investoinniksi, jonka koskaan tein. Tärkeintä on, että se on kurissa - palvelija, ei isäntä.
Teit aivan oikein yrittäessäsi; kaikki vain ei aina onnistu. Mutta yrittäminen oli oikein. Kokeile,
saatko apua Takuusäätiöstä.
ps. Älä välitä ES:n tapaisista pikkunilkeistä,
niitä riittää aina, joille toisen epäonni on sen onni. Ne ovat oikeesti sitä pohjamutaa.
................
Jos se häätöilmoitus on tullut? Sehän on käynyt jo silloin oikeudessa, joten ne luottotiedot ovat aika kiikun kaakun. Ehkä se on sinun kannaltasi hyvä, et voi velkaantua lisää. Oletko ajatellut ottaa itseäsi niskasta kiinni ja mennä töihin? Siivoojaksi pääsee hyvinkin nopeasti. Sinun on ryhdyttävä toimeen heti tänään ja jätettävä viikonlopun lottolappu laittamatta, osta silläkin maitoa. Soita eri työpaikkoihin ja puhu itsesi sisään, sitten otat ajan sossuun ja kerrot tilanteesi suoraan, silloin ei ne tilin tapahtumatkaan haittaa mitään. Älä pelaa enää mitään uhkapeliä. Se että lapsi menettää ystävänsä ja vaihtaa koulua, on aivan sivuseikka. Pahempaa on tulossa jos et ryhdistäydy.
On aika ottaa vastuu omasta elämästään.
Häätöilmoitus on tullut, mutta se vasta odottaa oikeuskäsittelyä joten luottotiedot eivät ihan vielä ole menneet. Työtä todellakin yritän saada, olen huomennakin menossa erääseen työhaastatteluun. Olen ahkera ja yritteliäs ihminen, joten siksi erityisesti tämä tilanteen ajautuminen tähän pisteeseen tuntuu erityisen vaikealta. Vaikka on kaikkensa yrittänyt, niin mikään ei onnistu. Lapsiani rakastan tietysti yli kaiken ja he ovatkin ainoa syy, miksi on pakko jaksaa. Ehkä se on pakko yrittää sitä sossua, vaikka ajatuskin kertoa heille totuus hirvittää. Kiitos vastauksestasi.
Ja kaikki taas yhden kortin varassa = sen työhaastattelun.
Sitten odotat seuraavaa kättä = Sosiaalitoimisto.
Omasta mielestäsi olet ahkera ja yritteliäs?
Käytöksesi ei tällä hetkellä tue väittämääsi.
Muuta ajatusmaailmaasi.
Kääri hihat ylös, katso Mollin sivulta kaikki mahdolliset työpaikat, soita ja puhu itsesi sisään. Sitten soitto vuokranantajalle. Kerro että olet varannut ajan sosiaalitoimistoon (Varaa tietysti ensin se aika). Tosissaan yrittämisellä ja TOSISSAAN YRITTÄMISELLÄ on todella suuri ero. Ota vastaan mikä työpaikka tahansa, sinulla ei ole nyt varaa hienostella. Suurin ongelmasi on nyt se, että olet jymähtänyt lapsen kanssa neljän seinän sisään pakoon aikuisuuden vastuusta. Sitä ei pysty loputtomiin pakoilemaan. Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä, joten ala huiskimaan. Viikon kuluttua voit kertoa edistymisesi, silloin olet jo töissä.
Tuo työhaastattelu ei ole ainoa jossa olen ollut, mutta ei ole vielä tärpännyt. Katson mollin sivut joka ikinen päivä enkä ole kranttu. Lopetin yritystoimintani vasta noin kuukausi sitten, silloin tein pitkää päivää ja 6-päiväistä työviikkoa. Uskallan väittää olevani ahkera ja yritteliäs. Kiitos kommenteistasi.
Ei nyt auta, olet vaikeassa vaiheessa ja suora puhe on paras ratkaisu.
Sinun on tunnustettava itsellesi tosiasiat, vain siten voit taas nousta jaloillesi.
Väittää voit mitä haluat, mutta ainostaan rivakka toiminta auttaa nyt tilanteessasi. Mollin sivujen katselu ja paikkoihin soittaminen on eri asia. Ettet nyt vain odota lauantaisen lottoarvonnan tuloksia ja sitten maanantaina taas olet aktiivinen?
Tänään soitat noin 8 paikkaan, aamulla varaat ajan sosiaalitoimistoon ja taas soitat 8 paikkaan, sitten vuokranantajalle j.n.e
Näin toimii yritteliäs henkilö. Taidat vielä elään yritystoiminnan haaveissa? Yrittäminen vaatii kovaa työtä ja ahkeruutta, jos olet painanut pitkiä päiviä ja 6 päivää viikossa, kuinka taloutesi on voinut romahtaa?
Kovin hyvin tunnut tietävän millainen sinulle täysin tuntematon ihminen on!
En voi kuin ihmetellä mistä näitä kaikkitietäviä "tositietäjiä ja -tutkijoita" oikein sikiää?
Vahvasti epäilen, että olet taas eräs niistä, jotka eivät ole päivääkään viettäneet todellisessa ahdingossa. Ihmettelen miksi sinäkin -kuten monet muut hyväosaiset- luulette olevanne jotenkin meitä muita parempia ihmisiä vain siksi että olette tähän asti olleet onnekkaita. Näitä Sarasvuomaisia itseään jumalina tai vähintään yli-ihmisinä pitäviä maailmannapoja riittää nykyisessä noususuhdannetalouden Suomessa. Luuletteko saavanne lisää paremmuudentunnetta tuollaisella mesoamisella? Jos olet itse pahoissa ongelmissa, niin tuskinpa sinunkaan voimasi riittävät jatkuvaan 8 paikkaa/päivä -työnhakuun saatikka että rahasi riittäisivät pahassa tilanteessa noin älyttömään soittelurumbaan?!
Kyllä vihaksi pistää tuollainen toisen nöyryyttäminen ja piiskaaminen kun et mitään KONKREETTISTA apua pysty tarjoamaan.
Henkinen tukikin on paljon silloin kun toisella ei mene hyvin. Ehkä -ja toivottavasti- sinäkin sen vielä tulet kantapään kautta oppimaan!
Voimia keskustelun aloittajalle, jolle aiemmin jo olenkin vastannut toisella palstalla!
Jos tänään voitan lotosta niin minä autan sinua niin että velkasi ovat maksettu ja turhat päänaukojat vaiennamme näin!
Nyt ei ole kyse minun historiastani, koska olen hoitanut asiani. Helpolla ei ole päästy, mutta eteenpäin on puskettu.
Koita ymmärtää tosiasiat. Tässä ei ole onnen kanssa mitään tekemistä, jos sen onnen laittaa elämänsä, aika huonosti käy väistämättä.
Tosiasiat on tosiasioita, jossain vaiheessa ne on uskottava. Parempi mitä aikaisemmin.
Mikä sinun apusi on? Myötätunto? Sillä ei makseta vuokria.
Jos kaksi uimataidotonta lähtee ylittämään jokea, tietää miten käy, vaikka toinen tukee toista.
Mutta kun sanoo että rakentakaa vene, niin alkaa kitinä kuinka voimat ei riitä, eikä huvita.
Katteettomat lupaukset tulevasta voitosta eivät auta ketään. Ainoastaan se, että tunnustaa oman tilanteensa. Alkaa toimia ja ottaa vastuun omasta elämästään.
Kamppailen tällä hetkellä samoista asioista kuin sinä.Minulla on kyllä vakituinen työ,mutta kaikki muu kyl täsmää.Velkaa olen niin paljon etten jaksa edes laskea.Nää pikavipit sit vie minut lopultakin suohon.Tähän asti olen sinnitellyt mut nyt on pakko vain antaa kaiken mennä,ei tahdo jaksaa enää............onneksi on työ,se voi olla pelastus kuitenkin lopulta.Ota ihmeessä yhteys velkojiin,kyllä kaikesta pystyy neuvottelemaan kuitenkin.Ihmisiä me olemme,ymmärtävät kyllä jos vain velallisella on halu hoitaa homma loppuun.Tsemppiä sinulle,et ole yksin.
Ikävää, että meitä epätoivoisia äitejä (ja isiä) on enemmänkin. Koitetaan jaksaa kaikesta huolimatta :)
Joko perustit uuden firman?
Entä sinä, perustitko kilpailevan järjestön Mensalle?
Olen varma että Erkki S ei uskaltaisi itse ryhtyä yrittäjäksi, on aivan eri asia itse olla vastuussa kaikesta ja saada palkaksi se vähä joka jää neton puolelle (jos jää) tai istua palkallisena pallilla ja odottaa että liksa tulee tilille. Näitä palstoja kun lukee ihmettelee todella mistä hyvästä kaikille maksetaan niin valtavat palkat. Ryhtyisivät sen sijaan yrittäjiksi niin saisivat tehdä tulojensa eteen työtä.
Erkkien kanssa on turha painia. Runkku, mikä runkku! Kaveri on jokin Äitinsä hoidossa oleva runkku Einari, ei kannata noteerata.
Kuule epätoivoinen äiti, lähdetäänkö kasinolle pelaamaan? Saisin sinusta hyvää seuraa, varmaan opettaisit minuakin pelaamaan niin hyvin miten olet itsekin pelannut.
Lainaisitko aluksi 1000€? Vai opetatko myös miten pikavippejä lainaillaan? Niitähän ei tarvitse maksaa takaisin...
Olen sukulaissielusi! Tulemme varmasti toimeen.
Olen vähän yksinkertainen ja mielestäni erittäin huumorintajuinen, toiset eivät vain ymmärrä minun fiksuuttani. Kaikki katoavat ympäriltäni eikä kukaan halua jutella kanssani.
Me kaksi varmsti tulemme toimeen! Minullakin on pikavippejä. Hienoa! Meillä on yhteinen harrastuskin.
Lähden kanssasi kasinolle!
erkki yksinkertainen saari
Erkki kirjoittaa asiaa, menkää töihin märehtimästä.
Susta saisi hyvän ja halvan säkin sparraukseen.
Vaikka sua hakkais viikon päähän ei olis yhtään vähempää aivosoluja sulla kuin aloitettaessa.
Tää juttu menee silleen että ne verot menevät keskuspankin omistaja suvulle rothschildeille, sen takia veroista ei ole mitään hyötyä ja niiden tehtävä on pitää ihmiset köyhinä.
Veroja maksetaan koska valtio on osake yhtiö jonka kansalaiset ovat yksityiseltä keskuspankilta saadun lainan panttina.
jamassa olen ja nyt yritän myös kaksiä epätoivoisesti ratkaisua tilanteeseeni,yöunet menetetty. Minulla vaan se ero että olen vakituisessa työssä, mutta sen verran on tullu sössittyä paffin ja vippien kanssa että kusessa olen korviani myöden!!!Kiitos siitä kuuluu itselleni!!!!
epätoivoinen äiti...peli ei ole vielä menetetty, mulla on ollut myös tosi paljon vaikeuksia ja usko tai älä, saat apua sosiaalitoimistosta kun kerrot heille rehellisesti tilanteestasi. Asunto heidän on järjestettävä, koska sulla on lapsia, niitä ei voi jättää heitteille. Ota maanantaina heti yhteyttä sossun päivystykseen, sitä varten päivystykset ovat, kun on hätä. Äläkä yhtään häpeä. Jos haluat, voidaan kirjoitella yksityisesti? Tsemppiä.
Misähän kaupungissa asut?
Toivon sydämestäni, että apua löytyy.Tsemppiä!
Itselläni on kokemusta selviytymisestä samamlaisesta tilanteesta, ei vielä ihan selvä koko juttu.
Se kyllä verottaa fyysisiä ja henkisiä voimavaroja todella paljon.
Voimia ja jaksamista..sitä tarvitaan..