Nimimerkki hoitsu itsekin oli jo maininnut Verkko-Karjalaisen erittäin tärkeästä artikkelista ("Vauva ja nälkä, huono yhdistelmä", joka siis löytyy www-osoitteesta www.karjalainen.fi. Tämä olisi mielestäni syytä lukea ainakin niiden, joiden vauvat ovat tyytymättömiä ja asustavat rinnalla.
Artikkelin asiasisällön valaisemiseksi tässä siitä muutama suora lainaus:
"Sairaaloissa hoidetaan vauvoja, jotka kärsivät aliravitsemuksesta. Kuivuneiden vauvojen taustalta löytyy usein äiti, jonka rintamaito ei yksinään riitä täyttämään lapsen ravinnontarvetta."
"Äidit yrittävät sinnitellä rintamaidolla vielä silloinkin, kun lapsen hyvinvointi vaatisi jo lisäruokintaa. Moni äiti on sisäistänyt täysimetyksen vaatimuksen niin vahvasti, että suorastaan pelkää korvikkeen antamista, Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Anna-Liisa Järvenpää kertoo"
"Lääkäreiden mukaan äidit saavat osittain väärää imetystietoa internetin imetystukipalstoilta. Vertaistueksi tarkoitetuilla sivustoilla neuvotaan asioista, joihin tarvitaan terveydenhoitoalan ammattilaisen asiantuntemusta"
"Rintaruokinnan edistäjät tekevät hyvää ja tärkeää työtä. Toisinaan he ovat kuitenkin niin voimakkaita mielipiteissään, että eksyttävät kokemattoman äidin näkemästä sitä tärkeintä asiaa: lapselle on tärkeintä saada ruokaa, ei se, että ruoka on nimenomaan rintaruokaa, Lasten ja nuorten sairaalan lastenlääkäri Eeva Salo muistuttaa"
"Lastenlääkärit kumoavat kuitenkin yksiselitteisesti uskomuksen, jonka mukaan kaikkien äitien rintamaito riittää lapsen ainoaksi ravinnonlähteeksi tämän ensimmäisten kuukausien aikana"
"Suomen lastenlääkäriyhdistyksen rintaruokintaa koskevan lausunnon mukaan useilla puolen vuoden ikään yksinomaan rintaruokituilla lapsilla kasvu hidastuu poikkeavasti 4-6 kuukauden iässä. Lääkärit suosittelevat, että lisäruokinta aloitetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan noin 4-6 kuukauden iässä"
Toivottavasti kaikki imetysfanaatikot ottavat tästä edes hieman opikseen ja lakkaavat ohjeistamasta nuoria ja kokemattomia äitejä kaikilla humpuuki-kevätjuhlaliikkeillä.
Kuten kirjoituksesta hyvin kävi ilmi, suuri osa näistä imetystuki-ohjastajista on vailla minkäänlaista terveydenhuoltoalan koulutusta! Tässä riskeerataan todella julmasti vauvan terveys, ja kehdataan vielä väittää, että ajatellaan lapsen etua. Voi vain arvailla, minkälaista haittaa vauvan kehittyvälle henkiselle ja fyysiselle suorituskyvylle tulee olemaan, kun ei saa riittävästi tärkeitä rakennusaineita. Lisäksi saadaan vielä äiti hermoromahduksen partaalle kehottamalla imettämään vuorokauden ympäri.
Uskokaa äidit siis asiantuntijoita, älkääkä näitä kiertokoulun nipin napin läpäisseitä fanaatikkoja! Mikään ei ole hirveämpää, kuin äiti, joka pitää lastaan nälässä, ainoastaan voidakseen sanoa, että TÄYSimettää - hän on julma ja rakkaudeton.
Artikkelin asiasisällön valaisemiseksi tässä siitä muutama suora lainaus:
"Sairaaloissa hoidetaan vauvoja, jotka kärsivät aliravitsemuksesta. Kuivuneiden vauvojen taustalta löytyy usein äiti, jonka rintamaito ei yksinään riitä täyttämään lapsen ravinnontarvetta."
"Äidit yrittävät sinnitellä rintamaidolla vielä silloinkin, kun lapsen hyvinvointi vaatisi jo lisäruokintaa. Moni äiti on sisäistänyt täysimetyksen vaatimuksen niin vahvasti, että suorastaan pelkää korvikkeen antamista, Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Anna-Liisa Järvenpää kertoo"
"Lääkäreiden mukaan äidit saavat osittain väärää imetystietoa internetin imetystukipalstoilta. Vertaistueksi tarkoitetuilla sivustoilla neuvotaan asioista, joihin tarvitaan terveydenhoitoalan ammattilaisen asiantuntemusta"
"Rintaruokinnan edistäjät tekevät hyvää ja tärkeää työtä. Toisinaan he ovat kuitenkin niin voimakkaita mielipiteissään, että eksyttävät kokemattoman äidin näkemästä sitä tärkeintä asiaa: lapselle on tärkeintä saada ruokaa, ei se, että ruoka on nimenomaan rintaruokaa, Lasten ja nuorten sairaalan lastenlääkäri Eeva Salo muistuttaa"
"Lastenlääkärit kumoavat kuitenkin yksiselitteisesti uskomuksen, jonka mukaan kaikkien äitien rintamaito riittää lapsen ainoaksi ravinnonlähteeksi tämän ensimmäisten kuukausien aikana"
"Suomen lastenlääkäriyhdistyksen rintaruokintaa koskevan lausunnon mukaan useilla puolen vuoden ikään yksinomaan rintaruokituilla lapsilla kasvu hidastuu poikkeavasti 4-6 kuukauden iässä. Lääkärit suosittelevat, että lisäruokinta aloitetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan noin 4-6 kuukauden iässä"
Toivottavasti kaikki imetysfanaatikot ottavat tästä edes hieman opikseen ja lakkaavat ohjeistamasta nuoria ja kokemattomia äitejä kaikilla humpuuki-kevätjuhlaliikkeillä.
Kuten kirjoituksesta hyvin kävi ilmi, suuri osa näistä imetystuki-ohjastajista on vailla minkäänlaista terveydenhuoltoalan koulutusta! Tässä riskeerataan todella julmasti vauvan terveys, ja kehdataan vielä väittää, että ajatellaan lapsen etua. Voi vain arvailla, minkälaista haittaa vauvan kehittyvälle henkiselle ja fyysiselle suorituskyvylle tulee olemaan, kun ei saa riittävästi tärkeitä rakennusaineita. Lisäksi saadaan vielä äiti hermoromahduksen partaalle kehottamalla imettämään vuorokauden ympäri.
Uskokaa äidit siis asiantuntijoita, älkääkä näitä kiertokoulun nipin napin läpäisseitä fanaatikkoja! Mikään ei ole hirveämpää, kuin äiti, joka pitää lastaan nälässä, ainoastaan voidakseen sanoa, että TÄYSimettää - hän on julma ja rakkaudeton.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Toisaalta kyllä minusta äiti joka pohjaa kaikki tekonsa (eli esim imetyksen, kiinteiden antamisen jne) internetin keskustelupalstoilta saamaansa tietoon on vastuuton. Netissä pitää aina käyttää apinasuodatinta, koskaan ei voi varmuudella tietää mikä trolli siellä kirjoittelee.. Neuvolaan kun voi soittaa aina (tai synnärille) ja kysyä mitä tehdä, sen sijaan että etsii vastauksen netistä. Varsinkin tuoreena äitinä soittaisin kyllä suoraan asiantuntijalle jos joku huolettaa, sen sijaan että sokeasti luottaisin keskustelupalstoilta saamaani tietoon...
Näillä Imetyksen tuki ry:n ihmisilläkin saisi olla jokin vastuu asioista. Heikäläisten raivokas ja hyökkäävä käyttäytyminen saa varsinkin epävarmemmat äidit kuvittelemaan, että todellinen asiantuntijuus asustaa ao. yhdistyksessä, vaikka näin ei todellakaan ole.
Jos Imetyksen tuki ry. rinnastettaisiin potilasjärjestöihin, niin yksikään toinen potilasjärjestö ei suurin piirtein änge ihmisten koteihin puoskaroimaan sairauksien hoitoja, vaan toimii aivan muulla tavalla. Ja jos änkee, kysymyksessä ovat ammatti-ihmiset joilla on ammatti-ihmisen vastuu.
Imetyksen tuki ry. ei muuten vastaa ohjeittensa turvallisuudesta eikä oikeellisuudesta. Jos vauvalle tapahtuu jotain ikävää (esim. tuo kuivuminen) tms. ei KUKAAN siitä kanna vastuuta.
Olen aivan varma, että pikkuhiljaa tästä imetysvouhotuksesta aletaan puhumaan enemmänkin ja Imetyksen tuki ry:n touhut kääntyvät sitä itseään vastaan. Muistakaa tämä ennustus!
Minun täytyy nolona myöntää olevani yksi näistä kuivuneiden vauvojen äideistä..vahingosta viisastuneena syötin ko. vauvelin sairaalareissun jälkeen sekä korvikkeella että imettämällä. Lääkäri ei toki pitänyt minua tyhmänä, vaan antoi tämän "käskyn" toimia lapsen parhaaksi. Hyvähän se on imettää, ei kiistetä sitä tosiasiaa, mutta rajansa kaikella kuitenkin. Rajana on tässä pidettävä äidin ja vauvan terveyttä. Älkää hyvät ihmiset kuunnelko muiden mielipiteitä, toimikaa omaksi parhaaksenne!! (tässä tapauksessa muiden mielipiteet EIVÄT tulleet netistä vaan aina niin kaikkitietävältä anopilta, joka on imettänyt lapsensa vähintään parivuotiaiksi - suuttui kun en itse näin tenhyt, en voisi vähempää olla kiinnostunut :D)
Psyykeeltään perusterveellä äidillä vaistotoiminta pelaa sen verran herkästi, että jos ihmisten annettaisiin tehdä ratkaisunsa vauvan ruokinnan suhteen liiemmin painostamatta, suurin osa ihmisistä kykenisi ruokkimaan lapsensa äidinmaidolla tai korvikkella luontevasti ja ilman, että siitä tehdään jo aivan järjetön numero.
Ne, jotka näkevät vauvan olevan tyytyväinen rintamaidolla, imettävät tietysti niin pitkään kuin sielu sietää. Ja jos taas tulee epäilys, että vauva parkuu nälkäänsä, eikä koliikia, kaikista poppakonsteista huolimatta, ottavat korviketölkin -ja se siitä.
Tämä nykymaailma on aivan järjetön. Kokonaisuutta ei katso kukaan, vaan aina onmeneillään milloin minkäkinlainen muoti, joka sumentaa täysin ihmisten oman aivotoiminnan lasten hoidon suhteen. Ja kun kautta maailman sivun on ollut vain ne muutama asia, mitä lapsi tarvitsee, eli RUOKAA ja HOIVAA. Ja välillä HOIVAA ja RUOKAA. Vauva ei erittele, mistä ruoka tulee, eikä meistäkään kukaan varmasti ole syyllistänyt omaa äitiään siitä, ettei mutsi ole mahdollisesti imettänyt riittävästi.
Vauvan ja äidin välinen kiintymys- ja hoivasuhde on niin monimutkainen kokonaisuus, ettei sitä kaada se, tuleeko ruoka tissistä vai pullosta. Hermostuneesta ja kylmästä äidistä ei perusturvaa lohkea, vaikka miten imettäisi. Ja taas lämmintä äitisuhdetta ei Tutteli tuhoa.
Jokohan pikkuhiljaa tämä maailma viisastuisi.
lapseni on nyt jo kuusivuotias, mutta voin jälkeenpäidn objektiivisesti arvioida että sain ihan järjettömiä ohjeita neuvolasta. käyttäkää tervettä järkeä! toisilta äideiltä saa myös hyviä neuvoja.imetys parempi kuin pullomaito, turhaan orjailin neuvolan ohjeita!
tässä jutun loppuosa, joten ap. ei jostain syystä viitsinyt laittaa 1. viestiinsä ????
"Lisäravintoon ei kannata turvautua heti ensimmäisten imetysongelmien ilmetessä. Rintamaidon heruttamiseksi on monta keinoa, ja ammattilaisten tukemana äiti ja lapsi voivat kehittää juuri heidän tarpeisiinsa sopivan imetyksen.
- On tärkeää, että ammattilaiset opastavat imettäviä äitejä, joilla on ongelmia mm. maidon riittävyyden kanssa. Ammattilainen osaa kertoa keinoista, joilla rintamaidon määrää voidaan lisätä. Nähdessään, että lapsi on kuivumisvaarassa, osaa hän ohjata äitiä myös korvikkeen käytössä, Pohjois-Karjalan keskussairaalan kätilö Pirjo Piirainen sanoo.
Vauvan saamasta maidon määrästä kertovat parhaiten puntari ja vaipat. Vauva saa tarpeeksi ravintoa, kun paino lisääntyy, kakka on keltaista maitokakkaa ja vaippa on pissasta raskas. Jos ruoka ei riitä, sitä saa pullosta.
- Pitkään täysimetykseen varautuneelle äidille osittaiseenkin pullomaitoon siirtyminen on kova paikka. Toisille äideille lisämaidon antaminen ei ole niin iso juttu, Joensuun Kauppakadun neuvolan terveydenhoitaja Eeva-Liisa Smolander kertoo.
Smolanderin mukaan imetys on tärkeä osa kokonaisuutta, joka turvaa vauvan hyvinvoinnin. Imettämisen onnistumisella tai epäonnistumisella ei sen sijaan ole mitään tekemistä onnistuneen äitiyden kanssa.
- Kun rintamaito ei äidin kovasta yrittämisestä ja tukitoimista huolimatta riitä, on vauvan saatava lisäravintoa. Tärkeintä on, että vauva saa tarvitsemansa energiamäärän ja voi hyvin.
Apua sairaalan
imetyspoliklinikalta
Pohjois-Karjalan keskussairaalan synnytysosastolla tammikuussa aloittanut imetyspoliklinikka tarjoaa apua imetysongelmien kanssa painiskeleville äideille. Äidit voivat varata synnytysosastolta ajan, jolloin imetykseen perehtynyt kätilö kuulostelee äidin ja vauvan tilannetta ja opastaa imetyksen sujumisessa.
- Äidillä voi olla huolta maidon riittävyydestä tai ongelmia lapsen imemisotteen kanssa. Lapsi voi kieltäytyä imemästä tai saada raivareita rinnalla. Imetykseen kuuluvat usein myös rintoihin liittyvät ongelmat, kätilö Iiris Nevalainen kertoo.
Imetysklinikka toteuttaa maailmanlaajuista vauvamyönteisyysohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on kuuden kuukauden täysimetys ja imetys lisäruuan ohella vähintään vuoden ikään saakka.
- Imetysohjauskäytäntö on muuttunut, joten kaikki neuvoloiden terveydenhoitajat eivät voi olla imetyksen erityisosaajia. Ammatillinen tuki on tarpeen myös siksi, etteivät äidit olisi pelkästään kolmannen sektorin tuen varassa, Pirjo Piirainen toteaa.
Synnytysosastolle voi soittaa ympäri vuorokauden. Imetysklinikan henkilökohtaista opastusta tarjotaan keskiviikkoisin kello 10-18."
Mutta loistavaa,että ovat saaneet aikaseksi tämmöisen Imetyspoliklinikan Joensuuhun :-)
Toivottavasti niitä tulee myös muualle Suomeen.
Ydinseikka onkin seuraava lainaus tekstistä:
"On tärkeää, että AMMATTILAISET (!) opastavat imettäviä äitejä, joilla on ongelmia mm. maidon riittävyyden kanssa"
Kaikenmaailman apukoululaisten järjestöt poppakonsteineen kannattaa siis ehdottomasti jättää noteraamatta, jos haluaa vauvalleen parasta. Tuo imetyspoliklinikka, joka artikkelissa mainittiin, koostuu KOULUTETUISTA ASIANTUNTIJOISTA. Tässä on siis selkeä ero!
Väitinkö jotain muuta?
Itse laittelet tänne "osatotuuksia"!
"...ammattilaisten tukemana äiti ja lapsi voivat kehittää juuri heidän tarpeisiinsa sopivan imetyksen. "
Kuulostaa tosi hyvälle, jokaisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti ilman maailmanlaajuisia yleissuosituksia, pilkun viilaamista tai tutun tutun kokemuksia.
Koska vielä alkaisimme riemuitsemaan onnistuneesta osittaisimetyksestä sen sijaan että nyt niin usein suremme epäonnistunutta täysimetystä?
...antoi erilaista ap.;n kirjoitukseen nähden? Että Joensuussa on asiat noinkin mallillaan?
Ammattilaisten tuki taisi tulla muutenkin esille ap.:n siteerauksessa.
Että miten niin "entäs jos olisit ottanut myös loppuosan?"
Ei se minulle ainakaan mitään uutta tietoa lisää tuonut, sen sijaan tuo alkuosan tieto oli erittäin hyvä laittaa juuri tänne palstalle.
Imetyksen tuki ry:n tukiäideillä voi olla parempi koulutus imetyksen tukemisesta kuin neuvolasi terveydenhoitajalla, jolla ei välttämättä ole mitään koulutusta imetysasioista. Siitä olen samaa mieltä, että vauvan vaikeat syömisongelmat kuuluvat terveydenhuollon ammattilaisten hoidettaviksi.
...että jokainen terkkari neuvolassa sanoo hieman eri tavalla. Kuka on vanhaa koulukuntaa, kuka uudempaa. Eikä pelkästään imetyksestä.
Olisko vaikka se että ei KUITENKAAN ensimmäiseksi tarvi rynnätä sinne korvikemaidon ostoon jos alussa on äiti epävarma maidon riittävyydestä, tai on muita ongelmia.
Niitä voi sitte asiantuntijoiden avulla ratkoa. :)
Ja sitte muuta asiaa. Edelleen olen kyllä sitä mieltä että Suomessa on paljon enemmän niitä, jotka antavat sitä korviketta turhan herkästi, ja torpeedoivat oman imetyksensä samalla. Kuin niitä jotka sinnittelevät vähällä tissimaidolla vauvansa tiputukseen.
Tietämättömyys syynä molemmissa.
Parasta olisi että jo synnytyslaitoksella tulisi joku joka oikeasti tietää imetyksestä kaiken, opastamaan uusia äitejä alkuun. Antais vielä puhelinnumeron mistä hänet tavoittaa. Tätä tarvittais, eikä vaan jätettäis tuoretta äitiä yksin.
Jos synnytyslaitoksella alkaisi minun sänkyni vieressä hyppimään kaikenkarvaista Imetyksen tuki ry:n tietäjäakkaa, niin lähtö tulisi niin, että lopun ikänsä muistaisivat.
Se nyt vielä puuttuisi, että sairaaloissa alkaisivat kaikenlaisten maallikot neuvomaan hoidoissa.
Ootko sä nyt ihan terve?
Varmasti?
Piruuttaan tuo teitä täällä kiusaa, eikö kukaan tajua ;)
Ensin pari kysymystä teille jo kirjoittaneille: onko tämä keskustelu nyt täysin vailla fanaattisuutta?
Sitten hiukan tositarinaa. Menen tänäänkin käymään kotikäynnillä pienen vauvan luona. Vauva ei ole vastasyntynyt, mutta tietenkin käyn äidin kanssa läpi vaippojen kastumiset, painon kehityksen ja muut maidon määrästä kertovat tiedot. Kuivumisen merkit osaan erottaa ja voin luetella koska vain, mistä tietää, että vauva saa riittävästi maitoa. Ensimmäinen sääntö on aina varmistaa, että vauva saa riittävästi ravintoa.
Äiti on itse pyytänyt käymään.
Täällä päin, mistä kirjoitan, on meille vapaaehtoisille sanottu, että emme saa kehottaa äitejä soittamaan synnytysosastolle. Siitä tulee ammattilaisille aina lisää paperityötä.
Todella hienoa, että Joensuussa on ammattilaisten ylläpitämä imetysklinikka.
Montako Itun ihmistä olette oikeasti tavanneet?
Oletteko tavanneet äitejä, jotka itse ovat imettäneet ilman ongelmia ja sitten kehottavat kaikille ratkaisuksi imettää ja imettää, kyllä se siitä?
Järjestäytyneessä imetystuessa jo peruskoulutuksen aikana (18 tuntia) tehdään selväksi, että imetys on monipiippuinen juttu. Että imetystuki lähtee aina äidin tarpeista, ja jos imetys on osittaisimetystä, se on imetystä.
Useimmat it-äideistä ovat taustaltaan akateemisia. Samoin monet meihin yhteyttä ottavat ovat joltain hoiva-, kasvatus- tai akateemiselta alalta. Sekin on vinoutuma, mutta emme ole vielä ehtineet asiaan vaikuttamaan.
Itse olen kouluttanut itseäni tuon peruskoulutuksen lisäksi 48 tuntia järjestön ryhmänvetäjäkoulutuksessa. Osana sitä olen perehtynyt samoihin lähteisiin, joita muualla maailmassa hoitoalan imetykseen erikoistuneet ammattilaiset käyttävät. Minulle ne toimivat lähinnä apuna oman toiminnan rajojen tunnistamisessa, mutta on niistä tullut myös selkeä kuva maidonerityksestä ja siitä, miten oikeasti kaikilla äideillä maito ei riitä täysimetykseen.
Fanaattisista ajoistani on jo vuosikausia, se oli silloin kun esikoinen oli vauva ja oma äitiyteni oli vielä idulla ja haavoittuvaa. Räksytykseen olet tottunut.
Olen valmis jatkamaan keskustelua, jos teistä, äititoverit, on kirjoittamaan myös asiallista tekstiä.
Nimi nimestä.
imetyksen tuki-ihminen, enkä ole koskaan kenellekään sanonut, pitääkö imettää, vai ei, mutta siitä olen ihan varma, että jos se äidinmaidon riittäminen olisi niin harvinaista kuin nykyäideillä tuntuu olevan, niin ihmiset olisi kuollut sukupuuttoon jo aikoja sitten, kun korvikkeita ei ollut saatavissa.
Mun imetyksiä on tukenut ainoastaan neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka sanovat, että mitä pitempään sen parempi ja mieluiten kuusi kuukautta täysimetystä.
Jos äiti penkoo oppinsa pelkästään Internetistä, niin silloin on vika äidissä, eikä Internetissä.
Aiemmin lapset alkoivat syömään muuta ruokaa,mm. lehmänmaidosta valmistettua korviketta paljon aikaisemmin.
Mitäpä luulet, oliko 1800-luvun mökin muijalla mahdollisuuksia moniinkaan niihin toimenpiteisiin, joita imetystukilistalla suositellaan? Riittävä ja monipuolinen ravinto? Riittävästi puhdasta juotavaa? Oma rauha (kun muita lapsia oli jo liuta)? Antibiootteja rintatulehdukseen?
Ei ollut. Ja kyllä - lapsia todellakin kuoli tämän tästä, imeväiskuolleisuus oli huipussaan ja isompiakin lapsia kuoli suoraan aliravitsemukseen, tai jäi ravinnonpuutteen vuoksi kehityksestä vakavasti jälkeen.
Ja kun nykyäideistä puhut, niin historian valossa ikinä Suomessa ei ole imetetty niin paljon ja niin pitkään kuin nykyään. Sen mahdollistavat pitkät äitiyslomat ja vanhempainvapaat.
Täysimetystä ei tarvitse markkinoida entisiä aikoja tarpeettomasti ihannoiden ja historiaa väkisin vääristellen.
On se kumma, kun meidän tyttö on monia jopa 11kk ikäisiä vauvoja isompi, ikää 5kk ja täysimetyksellä ja ekana kuukautena tuputettiin "asiantuntijoilta" eli neuvolasta korviketta pituus/painokäyrän laskun vuoksi.
Ja rinnalla on aina asunut! ;)
t. julma ja rakkaudeton fanaatikko
Mitä se todistaa, että sinun lapsesi kasvaa hyvin? Etkö lukenut tuota juttua? Ihan oikeasti on äitejä, joilla maito suihkuaa kaaressa pelkästä lapsen ajattelusta ja sitten on niitä, jotka joutuvat tekemään ihan hirveästi työtä imetyksen eteen. Omalla kohdalla on esim. riittänyt se, että olen juonut päivän aikana vain normaalisti, vauva on heti viiveellä käynyt levottomaksi ja tunnen, ettei maitoa heru rinnasta. Minun pitää imettäessäni juoda joka päivä litrakaupalla ja siitäkin huolimatta kaikkien lastemme paino on noussut erittäin hitaasti ja lapset ovat olleet levottomia. Eikä ole ollut kyse tiedon puutteesta, korkeintaan voimien puutteesta.
Apn tekstiin vastasin - hänen mielestään tuntikausien tissittely on huolestuttavaa. Mitä kummallista siinä on - ovathan jotkut vauvat aamusta iltaan tutti suussa - mikä siitä tissistä suussa sen kamalamman tekee? Tuttiko on parempi kuin se alkuperäinen tutti?
En ole muuten minäkään tuntenut kuin ehkä muutaman kerran tuota herumista. Tuo on yksi niitä syitä, miksi imetys ei onnistu - kun äidit eivät luota itseensä. Ei tartte tuntea herumista, nähdä maidontuloa tms. kun ne eivät kerro mitään maidon riittämisestä. Kyllä - kyse on siis tiedon puutteesta.
Minä olen täysimettänyt kaikki lapseni 4-5 kk:n ikään. Sen jälkeen olen aloittanut kiinteät, koska lasteni paino ei noussut ja he olivat levottomia. Mielestäni tein täysin oikean ratkaisun. En ymmärrä fanaatikkoja, joilla ei ole mitään muuta kuin oma kokemuksensa "minä sitä ja minä tätä...". Koska et pysty lastasi täysimettämään 6:n saakka olet laiska ja itsekäs äiti! Ja herumisesta sen verran, että itse tuntee oman imetyksensä parhaiten. Tiedän kyllä suunnilleen milloin maitoa tulee ja milloin ei. Herumisella tarkoitan tunnetta, joka tulee melkein aina imetyksen alettua. Sen kyllä tuntee, jos vauva epätoivoisesti lutkuttaa tyhjää rintaa. Sinulta ilmeisesti maitoa tulee hyvin, jos et ole sitä koskaan kokenut. Tottakai se vauva niin tilaa lisää maitoa, mutta jos tilaus on päällä ihan vähän väliä, niin lapsi kärsii nälkää.
Itselläni tulee hyvin maitoa, lapsi nyt 3kk, mutta paino lisääntyy hitaammin kuin ns. pitäisi. Pituutta kyllä kasvaa. Vauva kuitenkin kasvaa ihan hyvin, joten ei hätää. Mutta alussa minulla ei tullut tarpeeksi maitoa, joten tiedän tunteen kun tissit ovat tyhjät vaikka kuinka haluaisi, että niistä maitoa tulee joten kyllä äiti sen yleensä tietää tuleeko maitoa vai ei. Ja jos ei tule niin kenenkään on turha tulla sanomaan, että imetä vaan, kyllä se maito riittää.
Itselläni maito alkaa vähenemään, jos en parin tunnin välein syö kunnolla ja juo paljon, mutta kaikilla ei varmaankaan tule maitoa tarpeeksi vaikka mitä tekisi ja silloi toki pitää ensisijaisena pitää vauvan tarpeita eikä omaa haluaan täysimettää. Siis sanomani oli oikeastaan se, että olen samaa mieltä, että äiti kyllä tietää, milloin tissit ovat tyhjät ja vauva lutkuttaa turhaan.
tai sitten vaan nuori ja tietämätön.....hehheh.
Ootte te kans. Itse olen "vanha äiti" ja odottelen iltatähteäni. Oikeesti huvittaa tämä nuorten äitien todellinen tietämättömyys ja epävarmuus, ja se etteivät he osaa ajatella itse. Jonkun on aina olvava kertomassa mitä tehdä. Ja sitten että aina löytyy se joka sen asian paremmin tietää...
Ja tiedättekös, On olemassa elämää ennen tuttelia. Ja on muuten vieläkin.
en sinänsä asiaan muuten liittyen, mutta se mikä minua tässä huvittaa, on se että "vanhat" äitit sitten morkkaa nuoria tietämättömiä. Kyllä jo iän ja kokemuksen myötä pitäisi tietää ettei sillä pätemisellä mitään voita. (niinno, korkeintaan arvomerkin omaan otsaan, omassa mielessä).
Ihan oikeasti merkitystä on vain ja ainoastaan lapsen hyvinvoinnilla. Ei millään muulla.
No nyt oli kyllä niin paksua tekstiä, että pakko tarttua vielä aiheeseen. Aivan järkyttävää lukea tuollaista vääristelyä aiheesta, joka toki on todellinen, mutta vain muutamilla vauvoilla oikeasti todetaan kuivumista. Usein korvikkeeseen tartutaan liian helposti ja sen myötä usein hautautuu myös mahdollisuus 6kk-> imetyksestä. Mielestäni on järkyttävää, että usein lapsia imetetään keskimäärin VAIN 1kk. Voiko olla luonnollisempaa tapaa ruokkia vauva niin ravitsemukselliseti, kuin psyykkisen kehityksen kannalta. Työ, jota itu-ihmiset tekevät on todella arvokasta! Olen itse lukenut palstaa esikoisen syntymästä lähtien eli kohta 7kk ja monia hyviä vinkkejä olen saanut. Toki monista asioista, joita itu-ihmiset usein korostavat olen eri mieltäkin, esim. perhepeti ja tutittomuus eivät toimi meidän perheessä, emmekä niihin ole missään vaiheessa pyrkineetkään. Mutta imetys itsessään toimi ja toimii meillä upeasti ja juuri sinne listalle saan kiitokseni lähettää. Neuvolassa ei osattu neuvoa alkuvaikeuksissa. Ap:lle vain vielä sen verran, että saat toki itse pullottaa lapsesi täysin tai osaimettää, mutta älä hyvä ihminen ala väittää, ettei imetys olisi tärkeää! Ja se kun joku kauhistelee ajatusta, että alkuvaiheessa vauva olisi rinnalla koko ajan. VOIKO olla jotain niin paljon tärkeämpää tekemistä silloin, kuin vauvan kanssa olo. Tätä kuitenkin harvoin kestää paria viikkoa kauempaa, sitten imetys helpottuu varsinkin ajallisesti koko ajan! Ja jos lasta imetetään lapsentahtisesti, eikä kelloa katsomalla, vain harvoin oma maito ei riitä. Todella harvoin. Sait ap kyllä täälläkin yhden ihmisen kiehumaan jutuillesi ja en varmasti ollut ainoa.. Mutta tosiaan hyvät jatkot vaan sullekin!
Jos minua joku asia ITU:ssa ärsyttää niin se, että suuri osa jäsenistöstä on näitä heikunkeikun-luomuhihhuliäitejä, joille Pyhää täysimetyksen lisäksi on perhepeti, rokotustenvastaisuus, vaipattomuus ja ties sun mikä. Eli paatoksellisuutta löytyy muunkin kuin täysimetyksen suhteen.
Siksi kaikenlainen imetystietämys olisikin parasta siirtää kiiren vilkkaan neuvoloihin.
Sinäpä hauska tapaus olet, jos et osaa erottaa asiaa ihmisestä.
Rokottamattomuus on kyllä aika harvinaista it-äitienkin lapsilla. Perhepeti on käytännöllistä yöimetysten vuoksi, mutta muut aiheet ei kata kaikkia. Ja kaikki elämäntapavalinnat on rajattu pois iltojen keskusteluaiheista, jos it-ryhmä on sitoutunut millään tavalla valtakunnalliseen verkostoon.
Mutta olen kanssasi aivan samaa mieltä siinä, että imetystietous pitäisi siirtää neuvoloihin. Se on meidänkin tavoitteemme! Ja Karjalaisen jutussa, mainittuja imetysklinikoita kun olisi joka synnytyssairaalassa, se olisi unelmatilanne!
En minä haluaisi maallikkona kantaa huolta pikkuvauvoista, meidän pitäisi saada olla vain olkapäitä. Meidän ei pitäisi kohdata äitejä, jotka ovat saaneet ammattilaisilta kehotuksen ottaa yhteyttä it-äitiin, vaikka asia kuuluisi ammattilaiselle (esim. rintatulehduskierre, nännihaavat, vastasyntyneen vaikea lakkoilu rinnalla).
En kyllä ole vuosiin ehtinyt puhua äitien kanssa noista luomujutuista. Kyllä se kaikki aika menee tiedonjanoon, kysymyksiin, kaikkeen siihen mikä olisi pitänyt vaikka valmennuksessa kertoa. Meillä päin kun ei ole ollenkaan valmennusta; jos on niin yksi kerta synnytyksestä ja siinä se.
ei oo hennalla värjätyt hiukset eikä peru-hupparia; että mikäs vika on luomussa ja perhepedissä?
perhepetiäkin on maailmalla tutkittu useissa huippuylliopstoissa ja se tekee lapsen kehitykselle hyvää! ja sanoohan se jo järkikin että lapsi tarttee fyysistä läheisyyttä.
meillä lapsella oma sänky josta kömpii äidin viereen jossain vaiheessa yötä ja hyvin toimii. ei tulis mieleenkään käännyttää hätääntynyttä alle 3 v. omaan sänkyyn keskellä yötä ja unia jolloin hän tuntee olonsa kaikkein suojattomimmaksi.
Missähän "huippuyliopistoissa" perhepetiä on tutkittu ... Anna anteeksi, mutta en jaksa tätä nimettömiin yliopistoihin ja nimettömiin tutkimuksiin vetoamista. Mielestäni se kertoo vain sen, miten hiton helppo on höykyttää tietämättömät ihmiset milloin minkäkin vouhkaisun perään. Maallikoilla kun harvoin on mitään kykyä arvoida näitä nk. "tutkimuksia"...
Kaikenlainen läheisyys on lapselle hyväksi. Kyllä. Mutta perhepeti ei taaskaan ole se ainoa autuaaksi tekevä ratkaisu.
Ja perhepedillä ei taas ole mitään tekemistä sen kanssa, että 3-vuotias lapsi kömpii toisinaan vanhempiensa viereen. Sillä tarkoitetaan vähän muutakin.
jos ei ole valmis yhtään "vouhottamaan" heidän hyvinvointinsa puolesta.
mm. Kalifornian ja Notre Damen yliopistoissa tätä on tutkittu.
tietenkään en tiedä missä yliopistossa itse olet tutkijana, mutta äitinä voin itse todistaa että perhepeti tekee hyvää. itse tosiaan yh:na käytän sovellettua muotoa (koska haluan jonkun verran myös omaa aikaa), mutta kyllä kutsuisin omaa käytäntöäni aika pitkälle perhepediksi kun lapsen oma sänky on omani vieressä ja periaatteena on ettei lasta yön aikan torjuta yksinäisyyteen ja vieroteta läheisyydestä jos hän sitä kaipaa.
hyvin toimii ja äitikin on onnellinen ja lapsi-äiti suhde tasapainossa. en ymmärrä miksi taas äidin ja lapsen läheisyys tuomitaan ? haittaako se esim. sua jotenkin? sehän on TÄYSIN LUONNOLLISTA.
Mistä olet saanut päähäsi, että se jotenkin haittaa minua? Itse nukun matalalla vuodesohvalla, futon-tyyppisellä, ja vauvan koppa on siinä kiinni ja vauva siis vain kädenojentaman päässä. Yksi syy tälle on se, että itselleni on paljon helpompaa reagoida alta parin sekunnin vauvan "tutti hukkui" -kitinöihin, kuin kävellä esim. toiseen huoneeseen tai ylipäänsä nousta sängystä ylös pahimmoillaan n. triljoona kertaa yössä.
Päivisin vauva on muuten koko ajan mukanani samassa huoneessa jossa olen itsekin. Milloin rintarepussa ja milloin sylissä ja välillä tietysti lattiallakin.
Päiväunet nukutaan ihan vierekkäin ja jos vauvalla on muuten vain paha mieli.
Ja nyt kun olen tehnyt tiliä omasta tavastani olla ja elää vauvan kanssa, ilmoitan, että tästä huolimatta minulla ei ole sellaista oloa, että tapani toimia on ainoa oikea. Puhumattakaan siitä, että alkaisin julistamaan kuin evankeliumia kaikille niille, jotka nyt sitten nukuttavat vauvaa vaikkapa toisessa huoneessa jne. Näitäkin on tuttavapiirissäni sankoin joukoin -ja ah! niin hyvinvoivia ja mukavia perheitä ja lapsia.
Eli vouhotukset hiiteen. KAIKESSA. Mielekkäämpää on oikeasti paneutua siihen lapseen ja lapsen kanssa aidosti olemiseen kuin siihen, että puolityökseen suorittaa "hyvää äitiyttä" milloin minkäkin muodin mukaan. Se vie ihmisen ajatuksia väkisinkin pois siitä tärkeimmästä.
Monet kai pitävät perhepetiä jotenkin perverssinä :-(
Että on luonnotonta, että lapsi nukkuu vanhempiensa välissä/vieressä samassa paikassa.
Yleensä ajatellaan, että lapsen tulisi oppia mahd. pian nukkumaan yksin,
omassa huoneessaa ja mieluiten koko yö putkeen. Mielestäni se olisi luonnotonta,
onhan lapsi syntymäänsä edeltäneen ajan ollut äidin sisällä, eikä siis koskaan yksin.
Yhdessä nukkumista varmaan myös pidetään jotenkin "liian läheisenä",
varsinkin kun sänkyä pidetään yleensä seksinharrastuspaikkana.
Meillä nukutaan perhepedissä. Lähinnä minun päätökseni, koska en jaksaisi,
jos pitäisi hyssytellä tuntien ajan tyttöä uneen, herätä ja
nostaa syömään monta kertaa yössä. Ja ennen kaikkea minun ei
tarvitse monta kertaa yössä herätä katsomaan ja koettamaan hengittääkö lapsi.
Äitien univajevertailussa en toisin ole pärjännyt, koska minulla ei ole univelkaa,
vaikka neiti syö muutaman kerran yössä ;-)
------------------
Tämmöisen löysin HUSin sivuilta:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649
Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa. On näyttö siitäkin, että yhdessä nukkuminen vähentäisi kätkytkuoleman riskiä, koska lapsen hengityksen säätyminen äidin tahtiin vähentäisi äkillisen, hengityskatkokseen liittyvän hapen puutteen vaaraa. Vierellä nukkuminen on kuitenkin meidän kulttuurissamme paheksuttua, eikä meillä ole kulttuuriin liittyviä suojarakenteita vanhempien suhteen säilymiselle tässä tilanteessa vireänä.