Ens kuussa alakaa invaasio Etelä-Afrikan niemenkärestä kohti Suomee.
Piäskyt lähtöö pitkänmatkan lennolle. Siellä ne meijänkin puuliiterin huarapiäskyt kävivät vauhtia ottamassa ennen.
Vuan eivät käy ennee. Jäivät tulemati 8 vuotta sitten. Eikä ykskään poikasista palannu. Kerran satuin toukokuussa istummaan kuistilla kerrankii turpavärkki kiinni eukon kanssa;etelän suunnalta ilimatilasta kuulu tuttu rupatus ja rapatus. Tiukka kaarros oikeaan mökin kohalla ja laskutelineet alahaalla suoraan liiteriin. Helekkarin hyvin navigointi pelas,piti myöntee.
Mutta mutta,sen kesän jäläkeen ei oo tullu mitään havaintoa. Ei vaekka savumerkkejä lähettelis niemen piässä.
Kyllähän harvennusta muuttomatkalla aena tulloo välimeren yläpoulella ja Saharan ylityksessä.
Mutta kerran sattumalta aakasin telekkarin. Ja perkele!
Sielläpä Manolito epsanjan mualta esitteli risumajahökötyksiään,joihi oli viritelly liimatikkuja pikkulintujen pyyntiin. Ja hyvin sualista tul. Manolito kerto toimittajalle,että hänen tikut ne pyyvystää vuan raahottamattomia lintuja.
Toimittaja osotti siinä sormella mustapääkerttua ja kysy mitenkä se tämä tänne on joutunna. Manolito otti hellin käsin kertun tikusta irti ja pahottel vahinkoo. Perustel harrastustaan sillä,että se on vanaha epsanjalainen perinne ja muutki kylän Don Huonot sitä harrastaa. Olpa tuolla pojanpoikakii mukana oppimassa vanahaa perinnettä.
Mutta se paljastu Manoliton lajitietämyksestä,että hallussa ol tasan kaks lintulajia:
pikkulintu ja isolintu.
Verenpaine kohos lissee kun siirryttiin Ranskan kautta Italiaan. Meillä verkkoja pietään vedessä,siellä ne lepattaa ulukona pikkulinnunpyynnissä. Ja lounaisranskassa tärkeimmän muuttolintujen reitin varrella franssmannit istu solan rinteellä punaviinipullon ja patonkin kera ja paukuttelivat haalikoilla iha surutta niin paljo kun kerkesivät muuttolintuja. Kansanperinnettä,noudattakkoot muut lakia,ei koske heitä.
Yritin siinä samalla katella näkkyykö jossain niitä meijän huarapiäskyjä.
Lintumiehet puhhuu,että piäskykanta on taantunna maatalloudessa tapahtunneitten muutosten takia. Onha se ehkä niinnii,mutta suattaapa se olla näinnii.
Piäskyt lähtöö pitkänmatkan lennolle. Siellä ne meijänkin puuliiterin huarapiäskyt kävivät vauhtia ottamassa ennen.
Vuan eivät käy ennee. Jäivät tulemati 8 vuotta sitten. Eikä ykskään poikasista palannu. Kerran satuin toukokuussa istummaan kuistilla kerrankii turpavärkki kiinni eukon kanssa;etelän suunnalta ilimatilasta kuulu tuttu rupatus ja rapatus. Tiukka kaarros oikeaan mökin kohalla ja laskutelineet alahaalla suoraan liiteriin. Helekkarin hyvin navigointi pelas,piti myöntee.
Mutta mutta,sen kesän jäläkeen ei oo tullu mitään havaintoa. Ei vaekka savumerkkejä lähettelis niemen piässä.
Kyllähän harvennusta muuttomatkalla aena tulloo välimeren yläpoulella ja Saharan ylityksessä.
Mutta kerran sattumalta aakasin telekkarin. Ja perkele!
Sielläpä Manolito epsanjan mualta esitteli risumajahökötyksiään,joihi oli viritelly liimatikkuja pikkulintujen pyyntiin. Ja hyvin sualista tul. Manolito kerto toimittajalle,että hänen tikut ne pyyvystää vuan raahottamattomia lintuja.
Toimittaja osotti siinä sormella mustapääkerttua ja kysy mitenkä se tämä tänne on joutunna. Manolito otti hellin käsin kertun tikusta irti ja pahottel vahinkoo. Perustel harrastustaan sillä,että se on vanaha epsanjalainen perinne ja muutki kylän Don Huonot sitä harrastaa. Olpa tuolla pojanpoikakii mukana oppimassa vanahaa perinnettä.
Mutta se paljastu Manoliton lajitietämyksestä,että hallussa ol tasan kaks lintulajia:
pikkulintu ja isolintu.
Verenpaine kohos lissee kun siirryttiin Ranskan kautta Italiaan. Meillä verkkoja pietään vedessä,siellä ne lepattaa ulukona pikkulinnunpyynnissä. Ja lounaisranskassa tärkeimmän muuttolintujen reitin varrella franssmannit istu solan rinteellä punaviinipullon ja patonkin kera ja paukuttelivat haalikoilla iha surutta niin paljo kun kerkesivät muuttolintuja. Kansanperinnettä,noudattakkoot muut lakia,ei koske heitä.
Yritin siinä samalla katella näkkyykö jossain niitä meijän huarapiäskyjä.
Lintumiehet puhhuu,että piäskykanta on taantunna maatalloudessa tapahtunneitten muutosten takia. Onha se ehkä niinnii,mutta suattaapa se olla näinnii.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vanhaa kansanperinnettä noissa maissa ehkä lintujen pyynti, mutta mihin tarkoitukseen? Syökö ne enpanjalaiset ja italialaiset niitä, vai miksi ne niitä pyytää?
Jos ainoastaan harrastuksen vuoksi, niin aiaijaijai...
niillä on nii vähä ruokoo muutenkii,että pittää turvautua pikkulintupaestii.
Gourmee keittiöt esim.Pariisissa ostaavat lintuja. Arvooppa,montako tipua mahtuu annokseen
Pisnis is pisnis.
Ja suomessa joka vuos suap 1678 pojannulikkoo selekäänsä isältään kun männöövät ampummaan pikkulintuja ilipparilla.
että pitää pikkulintuja ruveta syömään.
Siinähän on ihan tajuton hommakin valmistaa nuo tintit ruoaksi. Tuollaisessa mitään järkeä täältä katsottuna.
Voisinpa ainakin veikata, että tuollainen gourmee annos maksaa melko paljon...
Nuo 1678 nulikkaa ovat kyllä selkäsaunansa tai ainakin korvatillikan ja luunapin ansainneet.
Eipä näy peäskyjä läheskää joka kesä pesimässä pihapiirissä. Toessa kesänä oli mökille eksynnä räöstäspeäskypariskunata ja viisi poekasta kasvattivat ihan muuttokykysiksi asti. Oli sommoa seorata niijen touhuja, varsinnii kun alakovat opetella lentämmään. Siinä sitten lento-opiskelun välillä mökinnii parvekkeen katon alla orsilla olivat yöpuulla ja paskovathi vähän van eipä tuo haetanna.
Vaan oesikko yhtenä syynä että maallaestalothi on vähentyny ja navetat ja kärpäset pihapiiristä siinä sivussa? Se on mahoton meärä karpässie mitä peäskypoekua ahmii kesän aekana.
maaseuvun autioituminen=pääskyjen väheneminen.
Sanoo lintumiehet.
ilimankos niitä törmäpeäskyjä ee näy enneä meijänkää montussa. vanhoja koloja savseinämät täönnä. muutama hullu pari enneä kesässään pessii. jännä systeemi ku ne rakentaa sen pesäaokon niin passeliks että soavat lenteä vaohilla pessään. paene lyöpi vastaan ja vaohti pysähtyy. on se er luolantekijä. poekasena yritettiin ronkkia käspelissä niitä pesiä muttee riittänä käsvarressa mitta. noapurin ukko hiipael meijän taakse ja koppas niskavillosta kiinni. vähän aekoa ku se pyörittel että jäe karvatukko kouraan ni ties olleesa iliköyven teossa. ee tehny törmälle miel vähhää aekaa. pitivät muute pihasta itikat ja muut pörriäeset vähänä sillon ku niitä ol satoja siinä montulla. siinä oes nyt immeiselle joka viihtii niitä valituksia sinne rysseliin laettoa ni hyvä sarka. usuttasivat lakinee ilimakalastuksia ja muita tikkupyyntiä vastaa.
ite kukkii suanunna remeliä persauksille pentuna pikkulintujen takija. Ja euroopassa ukot heiluu liimatikkuineen ja verkkoinee rauhassa. On se epistä.
Suomalaiset lintujärjestöt on kyllä protestoineet asiasta vissiin,mutta eihä se laki käätännössä oo kaekille sama.
se männöö. jos ne joskus nuita verkottajia ja tikuttajia kovistelloo nii ne nousoo parrikaatille ja puolustaa perinteitää. meiltäku jotaki rysseliläiset kieltää ni myö voan netissä riijellään. ollaan vähän tämmönen lammaslaoma koko suomen kansa. jotenki vähä hävettää.