Mitä mieltä tarjolla olevista käytetyistä? Näyttää siltä, että valikoima on ennallaan. Samoista vanhoista rouskuista yritetään tuskaisesti saada sitä kovaa lähtöhintaa, joka joskus ammoin tuli hintalapuksi asetettua. On paljon kadonnutkin listalta. Ei hätää, kyllä ne vielä palaavat, ei niitä myyty ole, ovat vain lepäämässä. Myyjän vinkkelistä on ilmeisesti vaikeata uskoa, että se oma ihana 20 ja risat vanha paatti ei enää millään voi olla melkein uuden veroinen.
Osta vanha kalliilla!
Ostelija
15419601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 154
Vanhimmat
Sorry, en malta olla kääntämättä puukkoa myyjän haavassa:
http://www.yachtmarket.com/harbour/index.php?option=com_marketplace&page=show_ad&catid=6&adid=11&Itemid=49
Onkos tuo nyt 3 vai 4 vai 5 vuotta ollut myynnissä?
Muistan selvästi kun itsekin olin kiinnostunut ko. paatista. Tuleekohan eräs H-starkin keväällä taas myyntiin.
Kyllä varmaan kauppojakin on tehty. Itse ainakin ostin Nettipalstoilla myynnissä olleen purjeveneen vuoden lopulla. Käteiskaupat tehtiin parin tunnin kaupanteon jälkeen. Löytyi nimittäin vene jollaista olin hakenutkin. Vene on viimeisen päälle, varusteet hyvät ja
kauppahintakin muodostui lopulta molempia osapuolia tyydyttävälle tasolle. Keväällä on kaupanteossa myyjän markkinat ja ostajaehdokkaita pyörii ihan erilailla. Siinä ei hirveästi hinnoista neuvotella.
Näyttää edulliselta, kiitos vihjeestä.
Itsekin olin 4 vuotta sitten katsomassa tätä. Olin noviisina liikkeellä, ja ONNEKSI en hatkahtanut tähän yksilöön. Hintapyyntö oli tuolloin 21000 e. Jotain parannuksia ovat yrittäneet sen jälkeen tehdä, koska eihän tuohon hintaan loppuunkäytettyä / -kulunuttta kukaan osta! Mutta hinnankorotus on jo lähes vitsi! Mutta eipä ihmetytä, kun katsoo ketkä myyvät. Itse olin tietämättömänä vähällä mennä lankaan, mm. koneen vuosilukua väitettiin toiseksi kuin se todellisuudessa oli. Soitto edelliselle omistajalle sai järkiin. Sittemmin löysin vanhan, mutta itselle oikean ja hyvän veneen.
taipumusta jakaa hämärää tietoa vai mitä; stadin vai turun muteella?
Tietysti, jos veneessä on jotain pahasti hajalla, niin silloin ymmärrän vinoilut, mutta: tuohan on oikein sievä IOR-vene, joka muistuttaa hyvinkin paljon esim IW31-venettä (S&S).
Se, mikä herättää epäilyksiä on piirrosten käyttö oikeiden kuvien sijasta. OIkea vene voi olla vaikka keppi pystyssä talvisäilytettävä oranssi kaunotar:-)
Vanhan veneen alkuperäiset esitekuvat ilmoituksessa antavat mukavasti nostalgisen tunteen. Mutta ne voivat johtaa ostajan harhaan siinä mielessä että vene onkin sitten paikan päällä nähtynä suuri pettymys, koska veneessä on nähtävissä kuvista poiketen kulumista 30 vuoden käytön jälkeen. Tällöin ikäisekseen normaalikuntoinen vene voi tuntua ostajasta huonokuntoiselta. Eli kyllä muutama realistinenkin kuva olisi sekä myyjän että ostajan edun mukaista.
vanha skandivene, HR 24, mutta ei "oo myyren". Hinta vois olla mitä vaan, mut kun ei. Vesivessa septillä, hyvä pentteri, lämmin kuin mikä (Wallas 1600), Pärjää vähän huonommallakin kelillä. Miehistönä 2h koira. Ei homeen pilkkuakaan. Isommissakin ollaan reissailtu mutta tämä on ihan hyvä. Siltä pohjalta eteenpäin.
Sulla ei ole venettä nyt eikä koskaan! Miksi murehtia muiden asioista? Syö vain lääkkeesi ja vaikene!
Haluatko tietää juustoista helpolla ja hauskalla tavalla? Tiivis paketti eri juustotyypeistä kuvien kanssa. Tiedätkö, mikä Cheesemonger on?
Syksyisin kun ilmat viilenevät siirtyvät hiiret ja rotat sisätiloihn. Omakotitaloissa kuuluu iltaisin välikatolta ropinaa, kun pieni jyrsijä tekee käytäviä eristeisiin. Näin pääsee lämpöä karkaamaan ja sen huomaa lisääntyneinä lämmityskuluina. Hiiren papanoita löytyy tiskipöydältä tai kaapeista. Silloin on hyvä puuttua asiaan ja torjua se ennen kuin se saa suurempaa vahinkoa aikaan. Jyrsijät ovat aiheuttaneet terävillä hampaillaan tulipalojakin jyrsiessään sähköjohtoja.
...nämä kauan myynnissä olleet ovat koko ajan käytössä ihan samalla tavalla kuin ei myynnissä olevat veneet. Mikäs sen estää ? Ja jos sattuisi ostaja ilmaantumaan, niin sittenpä sitä voi funtsia että myynkö vai en !
Kävin tossa edellis syksynä katsomassa paria venettä, mutta toisella oli ajettu pahasti kivelle, mutta oli kyllä korjattu. Hinnat oli kuitenkin huippu hyvät, joten kaupat jäi tekemättä. Talven mittaan hävisivät myös myynti ilmoitukset, mutta kun keväällä taasen olin samaisella lipillä, jossa toinen vene oli myytävänä niin sielläpä oli sen toisen veneen myyjä edelleen samaisen vanhan veneensä kimpussa tekemässä kevätkunnostuksia. Että näin se kauppa käy oikeilla hinnoilla.
Mullakin on vanha aika viimesiä vetelevä purtilo, laitan siitä kuitenkin joka kevät myynti-ilmoituksen ja suolaseen hintaan. Meitä kun on moneen veneeseen, niin ostopäätös hintaluokassa 5-10 000e saattaa syntyä aika kepoisin perustein, kesä kun on just tulossa ja vesille mieli. Netti-ilmo ei kauan aikaa vie ja joku kevät saattaa tulla se innokas, joka pyydetyn summan maksaa. Keväällä kun järki ei usein korreloi tunteen kanssa. Tosin sinä keväänä, kun kaupat syntyy, tulee paniikki itsellekin, että pääseekö kyökkipiiaksi tarpeeksi usein kaverien mukaan? Niin hyvää tuuria tuskin käy, että samana keväänä uuden sopivan löytäisi, kun seuraavan virtuaaliostamista on tehty jo viitisen vuotta....
Jos yrität myydä venettäsi, kai teet sille normaalit kevätkunnostukset ja käytät sitä purjehdukseenkin? Ei kai myytävänä olevan veneen tarvitse maata laiturissa jouten koko kesää mahdollisia fendarinpotkijoita odottelemassa? Jos hinta tuntuu korkealta voit kai tehdä oman tarjouksen? Älä marise, vaan toimi!
Jätin tekemättä tarjouksen, koska veneissä oli liian monta kysymys merkkiä.
Eipä tiedä jotta nauraa vai itkeä:
Avance 36 Delux 1984 87000 € Porvoo / Borgå
Avance-36 2004 128000 € Turku
löytyvät vesille.fi sivuilta
Oikeasti myynnissä.
"Avance-36 2004 128000 € Turku"
Upea venehän tuo on, mutta mitä tuo 2004 tarkoittaa? Onko omistaja vaan rempannut sillon vai onko oikeasti noin uusi? Jos noin uusi, niin eihän hinta sitten niin kamala ole. Huomattavasti vähemmän kuin saman kokoisen hyvin purjehtivan hinta uutena. Enpä kyllä ole kuullut, että noita vielä valmistettaisiin...
Kyllä minusta hinta on paha, vaikka vertaisi saman kokoiseen uuteen. Uudet samankokoiset, saman pituisella vesilinjalla kuin Avance ja vähintään samoilla vauhtiresursseilla (tasoitusluvut) ovat rungon pituudeltaan 31-33 ft ja hinnaltaan halvempia kuin 128 kiloerkkiä eli yli 3/4 megamummoa!
Niin, on tuo uusi, ihan ite tehty ja hinnoiteltu:
"Valmistusvuosi: 2004
Valmistaja: itse
Suunnittelija: Peter Norlin"
Noh, inhottavana realistina sanoisin että sellaiset 30-40 tonnia on liikaa hintaa olkoon vaikka kuinka vimosen päälle taitava harrastelijanikkari sydänverensä vuodattanut sisustustyöhön. Ja sen peruskunnostellun -84 mallisen kohdalla 20-30 tonnia... Sorry vaan.
Tuntuu tosiaan yllättävän suurilta hintapyynnöiltä. Yachworldissä näytti olevan kaksi: Av 36/-79 Sveitsissä hp. 83.000, Av 40/-85 jenkeissä 107.000 euroa. Jälkimmäiseen täytyy tietysti lisätä alv. (sittenkin fiksumpu hp kuin 36:ssa). Nämäkin Avancien hinnat siis aika korkeita - onkohan veneet erityisen hienossa kunnossa? (En ole ostamassa...)
Avancien hintapyynnöt käsittämättömiä. Jos joku haluaa Avancea lujemman meriveneen, kannattaisi katsella vaikka vanhoja Swaneja. Esim. Hollannissa on myynnissä S&S Swan 36, joka kuvissa näyttää siistiltä, hp 85.000 e. Uudemmat Frersin piirtämät Swan 36:t näyttivät olevan 130-175.000 euron luokassa yachtworldin listoilla. Näihin verrattuna Av 36:n hp on ...hp.
Jees, tuota A40 voi tietty verrata Swaneihin, suunnittelija on sama ja ei tuo käytetyn hinta nyt ihan mahdoton ole.
A40 on nimittäin kaksi kertaa suurempi vene kuin A36, pituutta on vain reilu metri enemmän, mutta niin on leveyttäkin, uppouma lähes tuplat solakkaan pikkusiskoon verraten ja asumistilat samoin.
A36 ei nimittäin ole suuri vene, ainoastaan suht. pitkä.
Veikkaan A36 käytettyjen hinnat tulee pysymään aika korkealla, koska tällaisia veneitä ei enää valmisteta. Jokainen vähän kokeneempi purjehtija arvostaa tällaisten veneiden rauhallisia ominaisuuksia, jotka ovat juuri passelit itämerelle. Toi 87000 on liikaa, 65 000 ehkä sopiva
Lisää pituutta heti! Saman levyinen mutta nelisen metriä pitempi eli ei mikään lyhkäinen nysä kuten A36 on S40 eli Reimers Jubileum. Vene on Allegro Marinilla eli Norlinboatsilla yhä valmistusohjelmassa, valmis vene puolentoistasadan kiloerkin huitteilla:
JUBILEUMS 40
Huvuddata:
Längd överallt
14,4 m
Storsegel
40 m2
Längd i vattenlinjen
10,7 m
Fock
25 m2
Bredd
2,7 m
Genua 1
40 m2
Djupgående
2,0 m
Genua 2
32 m2
Deplacement
5,3 ton
Spinnaker
97 m2
Kölvikt
2,55 ton
Prislista Våren 2003.
Alternativ A 398.000:-
Plastat skrov, däck, roder, luckor, monterad blyköl
Alternativ B 889.000:-
Segelklar över däck med bärande skott och motor installerade
Tillkommer utöver alt A: Motorbädd, bränsletank, axel och hylsa,
motor med reglage installerat, huvudskott, montering av däck,
självläns och röstjärn, maststötta, roder med beslag och rorkult.
Storsegel, fock, mast och rigg exkl. spinnakerutrustning.
Alternativ C 1,176.000:-
Färdig båt som komplett byggsats
Tillkommer utöver alt B: Ytbehandlad träinredning och garneringar,
VVS- och elutrustning, dynor, fendertar, ankare och förtöjningslinor
Alternativ D 1,343.000:-
Komplett färdig båt
Mellankommande alternativ och extrautrustning offereras på begäran.
Priser inklusive 20 % moms. Fritt lastat verkstad i Södermanland.
Leveranstid efter överenskommelse
Nuo Euroopan Avancet olleet useamman vuoden myynnissä ainakin toinen Sveitsin vene, että kyllä Avanceissa on hyvin reilut hintapyynnit. Mutta ei sillä mitään, jokainen voi hakata rahansa mihin lystää.
Rauhallisista ominaisuuksista on myös haittaa. Nimittäin ovat kankeita satamissa pienissä tiloissa.
Avance 36:lla monta vuotta purjehtineena en pitäisi sen kankeutta satamissa minkäänlaisena ongelmana. Riippuu tietysti mihin veneeseen vertaat. Av36 on toisaalta kapea ja pieni 36-jalkaiseksi. En kokenut ongelmia yksinään venettä käsitellessäni. Peruuttaessa koneella on ohjailukyky huonompi kuin lyhytkölisellä ja skegittömällä veneellä. Ei ole kuitenkaan niin hankala kuin esim. pitkäköliset Vindöt.
Sanotaan, että arvostan ketterää ja jäykkää venettä. Itse pitkään pikäkölisellä purjehtinut.
"Ja sen peruskunnostellun -84 mallisen kohdalla 20-30 tonnia... "
Jos tuohon hintaan möisi, niin minä lähtisin tältä istumalta pankkiin! On se vaan tuo paatti ihan toista luokkaa kun nykyiset lasikuituiset pullasorsat...
Kait kirjoitin, jotta hintaa on 20-30 tonnia liikaa, eli jos vene on hieno ja varusteltu niin hintapyyntö 57-67 tuhannen välille ja ehkä joku kiinnostuisi ostamaan.
Juu, on vähän vissiin silmät ristissä tai jotain.... Ihan oikeassa olet tuosta hintaluokasta.
Ovat olleet kauan myynnissä eivätkä ole kaupaksi menneet. Viime keväänä oli yksi A-36, peruskuntoinen myynnissä 45 000 euroon. Taisi mennä kaupaksi aika pian. Mielestäni sopiva hinta tuolle veneelle on 40-60 000 euron välillä. Ovat kuitenkin jo 25 vuotta vanhoja ja rakenteeltaan auttamattomasti vanhanaikaisia. Vaikka hyviä ovatkin...
Veneiden kehitys on tietenkin ollut huima. Kehityssuunta on määräytynyt varmaankin monista osatekijöistä ja muistakin kuin purjehdusominaisuuksista: myyntiluvut ja sopivuus massatuotantoon, mittasäännöt, kevyen tuulen ominaisuudet jne. Näin voisi kuvitella. En usko, että joidenkin vanhojen pursien suosio olisi pelkkää nostalgiaa. Hyvä esimerkki on S&S veneet. Niiden suosio ei perustu sisätiloihin, suihkuihin tai vessoihin, vaan nimenomaan purjehdusominaisuuksiin ja vankkaan rakenteeseen. Ehkä Avance 36:n purjehdusominaisuuksissa on ripaus samaa ideaa, vaikka vene onkin saaristopursi ja vieläpä hivenen alkukallistukselle herkkä. Omasta mielestäni veneen hankkimista miettiessä kannattaa kaikkia hyvin purjehtivia vanhoja veneitä pitää vaihtoehtona uudelle ja kalliille veneelle. Kumpi on tärkeämpää kelluvakesämökki vai purjehduksellinen nautinto?
Olen vanha skandipurjehtija ja seurannut purjeveneiden kehitystä 1970-luvulta lähtien. Kokenut kaiken muun paitsi puuveneilyn. Purjehtimieni veneiden kokoluokat ovat vaihdelleet 3,75 metrisestä muovijollasta 72 jalkaiseen Global Challenge-veneeseen. Olen pärjäillyt myös kohtuullisesti purjehduskilpailuissa "klassikkoveneillä".
Joskus 80-luvun loppupuolella, kun oli mahdollisuus ostaa uusi vene ensimmäistä kertaa, ostin kotimaisen 31 jalkaisen. Hieno vene, purjehdusominaisuudet olivat erinomaiset silloisten vaatimusten mukaisesti. Sisätiloissa oli hieman puutteita. Vajaan kahdenkymmenen vuoden matkapurjehduksen ja seurakisojen jälkeen tuli sitten vaihe, jossa venneeltä odotetaan hieman lisää mukavuutta vaikkapa niiden purjehdusominaisuuksien kustannuksella. Ostettiin perheen toinen uusi vene, se saksalainen. Ja kas kummaa taas oli hienot fiilikset, myöskin niiden purjehdusominaisuuksien osalta. Aikaa ei kulunut totutteluun, kaikki asiat tuntuivat hyvin suunnitelluilta ja toimivilta. Tilaa oli ruhtinaallisesti ja mukavuuksia oli lisätty.
Seurakisoihin en ole toistaiseksi tällä osallisrunut, mutta nyt jo tuntuu siltä, ettei siihen estettä olekaan. Täytyy vain voittaa itselläkin olleet ennakkoluulot niistä purjehdusominaisuuksista ja lähteä mukaan ensi kesänä.
Nuo heitot kelluvista kesämökeistä tuntuvat hieman loukkaavilta. Suosittelisin ennkkoluulotonta kokeilua nykyaikaisilla veneillä. Näiden saksalaistyyppisten veneiden osuus kaikista myydyistä uusista veneistä on jo noin 90%:n luokkaa. Nähdään ensi kesänä merellä, luonnonsatamissa, ruuhkaissa vierassatamissa ja ennen kaikkea niissä seurojen kisoissa!
Niin tein itsekin. Kokeilin muutaman vuoden ajan huippumodernia eväkölivenettä ja päädyin kokeilun jälkeen painavaan S&S veneeseen. Ero veneiden välillä oli huikea, varsinkin kryssillä ja kovemmissa keleissä avomerellä. Makuasioitahan nämä ovat.
veneet ovat tietysti ihan oma lukunsa. Ei niitä kannata verrata nykyveneisiin, olkootkin tilavia, nopeita ja mukavia.
Tässä toinen esimerkki arvostetuista veneistä:
ARC-2006 veneiden joukossa oli hohdokkaita Camper & Nicholson veneitä 2 kpl. Molemmilla tosin hiukan ongelmia:
Uudehko 25 m sloop "Mustang", joka menetti mastonsa. Motoroi perille.
Vanha 32 jalan "Compromise" menetti mastonsa. Miehistö evakuoitiin toiseen ARC-veneeseen.
että kaikilla purjehtimillani veneillä on ollut hauska purjehtia. Olen nauttinut niistä kovasti aikanansa. En tiedä onnistuisiko sillä ensimmäisellä muovijollallani vielä kaatumatta? Tai pääsisikö sinne enää kiipeämään takaisin.
Mastovaurioiden syynä on useimmiten staagin, vantin tai vanttiruuvin pettäminen. Ne kannattaa uusia määräajoin, valtameripurjehduksissa ehkä 7-10 vuoden välein. Eikö suurempi huoli ole se, että uusissa kalliissa veneissä on ollut yllättäviä rakennevaurioita? Jos ARC-tilastoja haluaa verrata, kannattaa huomioida totaalimenetyksien sattuminen uusille veneille!
"Ovat kuitenkin jo 25 vuotta vanhoja ja rakenteeltaan auttamattomasti vanhanaikaisia."
Ovat kyllä vanhoja, ja siksi "oikea hinta" on alhainen verrattu uusiin veneisiin. Tuo "rakenteen vanhanaikaisuus" kyllä vähän ihmetyttää. Onko uudenaikaiset veneet jotenkin kestävämpää rakennetta, vai miksi uudenaikainen rakenne nostaa hintaa? Veneiden malli on kyllä muuttunut, mutta onko se muuttunut hyvään suuntaan? Toki, jos asumista vain ajatellaan, mutta moni meistä purjehtijoista arvostaa edelleen enemmän esimerkiksi hyviä aallokko-ominaisuuksia.
Itse en ole siinä tilanteessa, että olisi mahdollista edes harkita uuden veneen ostamista. Jos kuitenkin voisin, niin kyllä varmasti miettisin sellaista vaihtoehtoa, että ostaisin jonkun "vanhanaikaisen" veneen, ja remontoisin sen uutta vastaavaksi. Hinnassa en ehkä voittaisi, mutta ominaisuudet olisivat enemmän mieleeni.
Vanhojen veneiden korkea hinta johtuneekin ainakin osittain juuri siitä, että uusia perinteisen purjeveneen mallisia veneitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla. En halua osallistua esimerkiksi Bavarian veneisiin kohdistuvaan ilkuntaan huonosta laadusta. Voisin hyvin ajatella ostavani Bavarian, jos tekisivät erimuotoisia runkoja. Samaan hintaanhan sellainen syntyisi, mutta miksi niitä ei tehdä? Ehkä edustan liian pientä porukkaa.
Hyväkuntoisia hienoja, ei myydä edes tuohon hintaan.
Nämähän eivät ole bavarioita...
Vertaa muihin arvokkaimpiin pohjoismaissa valmistettuihin veneisiin.
uutta 36 jalkaista ei löydy varusteineen alle 200kE
Vanha ja vanhanaikainen vene,Nicholson 32 Compromise, menetti mastonsa, vene hylättiin (upposi kai aikanaan) ja miehistö evakuoitiin. Tämän pahempia "totaalimenetyksiä" ARC:ssa ei sattunut. Ei vanhoille eikä uusille.
Mikähän sinun (ja muidenkin tämän palstan asiantuntijoiden) kirjoitusten määrä ja sävy olisi ollut, jos ARC:hen olisi osallistunut vain 2 Bavariaa, ja kumpikin olisi menettänyt mastonsa, kuten nyt nuo vanhat arvostetut Camper & Nicholsonit?
Itselläni on pitkälti samat arvostukset, kuin luottelit tuossa edellä. Ja mahdollisuuksien mukaan tietty haaveillut eri venevaihtoehtoja, eri hintaluokissa sekä ikäryhmissä. Ja silloin edellä mainituista hinnoista ja veneistä puhuttaessa ovat ylihintaisia. Noilla hintapyynnöillä saa todellakin enemmän vastinetta rahalleen. Vaikka veneen valintakriteerit olisivatkin sinun mainitsemat. Ja tosiasia on, että vaikka 25-v. vene olisi "täysin" läpi käyty / uudistettu, on se silti vanha ja korjauskohteita ilmenee uusia enemmän. Edelleen tämän tulee näkyä hinnoissa!
vanhojen korjaustarpeesta. Ainakin vanhasta Swanista hyviä kokemuksia: yllättävän huoleton ja kolhuja kestävä. Luultavasti alkuperäinen laatu ja yksinkertaisuus näkyvät yhä, vaikka >30 v. ikäinen. On selvä, että vanhan veneen elektroniikan joutuu uusimaan, jos sitä ei ole uusittu viimeisten vuosikymmenien aikana. Vanhaa ostaessa täytyy tietysti huomioida mitä remonttia siihen joutuu tekemään. "Raadosta" ei kannata maksaa kunnostetun ja uudistetun hintaa.
Olen purjehtinut folkkarila, 5.5, Finfire 33, Inferno 31:llä ja nyt FG 33:lla. Lisäksi lukuisilla muilla veneillä, joita en ole itse omistanut. Kaikkilla veneillä on ollut hauska purjehtija. Folkkari varsin mainio aloittelijan vene, 5.5 nopea klassinen kilpavene, jne. Sitä en kuitenkaan ymmärrä mikä vika nykyisessä FG33:n purjehdusominaisuuksissa on vikana. Minusta nykyisillä runkomuodoilla on saatu lisää suorituskykyä, josta itse pidän. Kertookaa mitä en ymmärrä purjehduksesta, sillä täällä jutuissa vain vanhoilla veneillä on hyvät purjehdusominaisuudet.
Kirjoitat juuri niin kuin minä tuolla aikaisemmin yritin. Itselläni tosin on se sakasalainen, mutta silti samasta asiasta on kysymys. Olisin ostanut tuon FG33:n, mutta rahat eivät riittäneet.
Minä taas ymmärrän edelliset jutut niin, että myös uusien veneiden joukossa on monen tyyppisiä. FG varmaankin kuuluu niihin, joissa purjehdusominaisuudet ovat paremmat kuin jossain leveämmässä ja matalakölisemmässä mallissa (en halua loukata ketään). Vanhoissa veneissäkin on sekä hyviä että huonoja. 6mR on yksi esimerkki hyvistä purjehdusominaisuuksista, samoin useimmat S&S konstruktiot. Oletko purjehtinut jollain niistä? Veneiden skaala on iso kuten totesit. Luulisi jokaiselle löytyvän mieleinen, kun valinnassa ei jätä vanhojakaan veneitä tutkimatta ennakkoluulojen tai muoti-ilmiöiden takia. Useimmat messuveneet ovat periaateessa saman tyyppisiä: pyöreä ja melko tasapohjainen runko, lyhyt eväköli ja eväperäsin, matala pilssi, paljon punkkia, nopeita kevyissä-keskituulissa, helppoja käsitellä ahtaissa paikoissa. Ne mitkä uusien veneiden joukossa ovat harvinaisia, ovat pienet lujarakenteiset ns. "blue-water cruiserit". Niillä purjehdusominaisuuksien pääpaino ei ole suorituskyvyssä, vaan merikelpoisuudessa ja "seakindliness"-ominaisuuksissa. Moni sittenkin haaveilee kaukopurjehduksista. Sellaisiin FG33:n ominaisuudet eivät liene kovin optimaaliset.
"Ne mitkä uusien veneiden joukossa ovat harvinaisia, ovat pienet lujarakenteiset ns. "blue-water cruiserit". Niillä purjehdusominaisuuksien pääpaino ei ole suorituskyvyssä, vaan merikelpoisuudessa ja "seakindliness"-ominaisuuksissa. Moni sittenkin haaveilee kaukopurjehduksista. Sellaisiin FG33:n ominaisuudet eivät liene kovin optimaaliset."
Tätä juuri tarkoitin.
"Ne mitkä uusien veneiden joukossa ovat harvinaisia, ovat pienet lujarakenteiset ns. "blue-water cruiserit". Niillä purjehdusominaisuuksien pääpaino ei ole suorituskyvyssä, vaan merikelpoisuudessa ja "seakindliness"-ominaisuuksissa."
Kyllä noita löytyy. Pitää vaan mennä katsomaan brittein saarten venevalikoimaa, siellä kun noille on enemmän tarvettakin.
A-36:ta ei voi missään nimessä tai millään perusteilla verrata uusiin 36 ft kokoluokan veneisiin. Samaa on vain LOA.
Ei ole syytäkään verrata aivan erityyppisiä veneitä toisiinsa vain yhden luvun perusteella. Ethän esimerkiksi vertaa Vindö 40 ja Avance 40 toisiinsa. Edellisessä 40 ei edes tarkoita LOA. 80-90-luvun Swan 36 on pitempi kuin 36 ft jne. Avance 36 on saman kaltainen kuin Av 33, vain hiukan isompi. Uusissa 36´ perheveneissä on kasvatettu leveyttä ja korkeutta sisätilojen avartamiseksi. Leveys ja keveys vaikuttavat joihinkin purjehdusominaisuuksiin negatiivisesti.
Itseasiassa viime keväänä oli Suomessa yksi Avance 36 42000 euroon myynnissä ja muualla Euroopassa toinen myös noin 42000 euroon. Tässä vain lisää faktaa Avance 36 hinnoista.
"FG varmaankin kuuluu niihin, joissa purjehdusominaisuudet ovat paremmat kuin jossain leveämmässä ja matalakölisemmässä mallissa (en halua loukata ketään)."
Siltä varalta, että tavan mukaan tarkoitit Bavariaa, katsotaan mittoja:
FG 33 -- Bavaria 32
10,13 -- 10,30 m Pituus
3,30 -- 3,35 m Leveys
1,60 -- 1,50 m Syväys, matala köli
1,80 -- 1,80 m Syväys, syvä köli
No juu, on se Bavaria 5 cm leveämpi. Ja ui se FG syvemmällä, jos sen Bavarian haluaa matalalla kölillä tilata.
Noissa mitoissa ei ole merkittäviä eroja, mutta siinä olet varmasti oikeassa, että FG:n purjehdusominaisuudet ovat paremmat. Veneet on suunniteltu hiukan eri kohderyhmille ja eri käyttöön. Molemmille veneille löytyy käyttäjiä, joille juuri tämä on paras ja sopivin hankinta, vaikka taitaa olla turha kuvitella, että sinä tämän ymmärrät.
ja maston säädöissä. Se on suunniteltu enempi tänne Suomen saaristoon ja kevyisiin tuuliin.
"...taitaa olla turha kuvitella, että sinä tämän ymmärrät". En tiedä kuka tällaiseen kinastelu-provoon viitsii vastata, yritän kuitenkin.
Sekä FG 33 että Bavaria 32 ovat antamiesi mittojen perusteella aika lähellä toisiaan. Jos ajattelet asiaa vaikkapa merikelpoisuuden kannalta, pitäisi verrata eri veneiden stabiliteettikäyriä ja STIXejä. Molemmista löydät ISO 12217 standardin määritelmät (12217- part 2) ja EU-direktiivin minimivaatimukset huviveneiden merikelpoisuudesta eri kulkuvesille. STIXin laskentaperusteista voit havaita, että veneen leveys, kölin mataluus ja pieni uppouma vaikuttavat merikelpoisuuteen negatiivisesti. Matalakölisen purjehdusominaisuudet voivat olla valtamerillä (kategoria A) kyseenalaiset, mutta rannikoilla ja suojaisilla vesialueilla täysin riittävät. Vene tulisi valita käyttötarkoituksen ja käyttöalueen mukaisesti. Jos esimerkkiveneittesi STIX riittäisi kategoria A:n vaatimuksiin, käytännössä kummankin ominaisuudet ovat pitkänmatkan purjehduksille kyseenalaiset. Esimerkkiveneesi lienevät mainioita retki- ja perheveneitä saaristo- ja rannikkokäyttöön, johon ne on suunniteltukin, eli suurimmalle kohderyhmälle. Siitä on turha kinastella. On täysin makuasia onko valintasi FG33 vai Bavaria 32. Pääasia, että olet valintaasi tyytyväinen!
Sitähän minä yritin sanoa edellisessä viestissä!!
Mutta, kun ylempänä verrataan juuri pituuden mukaan ja uusiin vastaavan kokoisiin. Ja viestin alkuaihe oli vanhojen veneiden hintapyynnöt, joten edelleen, kuten sanot, että a-36 on "samankaltainen" kuin A-33, hintapyynnötkin tulisi olla lähempänä toisiaan.
Saariston suojaan purjehtimaan.
Kivoja saaristopäiväpursia varmaan molemmat.
OIkeat purjeveneet on tehty kunnon merille, kestämään ja purjehtimaan kunnon olosuhteissa.
Yleensä materiaali on teräs.
ja miehistön siirtyminen toiseen veneeseen ollutkaan mielestäsi "sen pahempi"? Venehän hylättiin Atlantille, kun sen peräsin hajosi. Miksi vähättelet? Miksi joku aina hermostuu, jos nimenomaan Bavarian katastrofeista kerrotaan? Pitäisikö asiatiedotkin salata? Joidenkin venemerkkien mollaaminen on tietenkin tarpeetonta, mutta venemerkistä riippumatta on ongelmat syytä tuoda asiallisesti julkisuuteen. Kun veneestäsi jotain prakaa avomerellä, leppoisa purjehdus voi hetkessä muuttua eloonjäämiskamppailuksi. Apu ei aina ole lähellä. Tällä kertaa oli erikoisen hyvä tuuri, kun radioyhteys toimi ja muita veneitä oli lähellä.
Se, että peräsimen menetyksen epäiltiin johtuneen mahdollisesta kontaktista valaaseen, ei ole "lieventävä asianhaara". Tapausta kannattaisi analysoida lisää:
1. Miksi peräsin menetettiin kokonaan? Oliko konstruktio sellainen, että heikoin kohta oli akselissa?
2. Miksi venettä ei pystytty ohjaamaan? Mitä keinoja yritettiin? Muuttuuko ko. venetyyppi niin labiiliksi peräsimen puuttuessa, ettei sitä pysty normaaleilla hätäohjausmetodeilla hallitsemaan? Oliko miehistö liian kokematon eikä ollut varustautunut?
3. Onko peräsinvaurioita muissa saman merkkisissä veneissä? Ainakin yksi Bavaria 50/vm.-05 kärsi hiljattain Atlantilla peräsinvaurion (ilman törmäystä mihinkään) ja vene jouduttiin laivaamaan korjatavaksi. Tällä foorumilla epäiltiin Bavarian pulttien löystyneen.
Jokaisen saman tyyppisen veneen omistajan luulisi olevan erityisen kiinnostunut riskistä ja menettelystä vaurion sattuessa.
vain Bavarian peräsinvaurioista. Törmäys valaaseen. Toisessa tapauksessa vene purjehti normaalisti Kap Verdelle eikä uskaltanut jatkaa, kun peräsimessä ilmeni vikaa, väärä asennus & huollon puute. Bavarioita maailman merillä on ainakin 20.000 kappaletta.
Ihan kuin et muka tietäisi, että tuon valaaseen törmänneen Bavarian miehistö oli 71 ja 65 v. ikäinen vanha pariskunta. Vaaditko todella, että he olisivat rakentaneet Atlantilla hätäperäsimen ja purjehtineet kovissa (joissa mm. molemmista ARC osallistuneista Camper & Nicholson veneistä katkesi masto) tuulissa 2000 mailia?
Vain pari viikkoa Bavarian peräsinongelman jälkeen Sun Odyssey 43 menetti peräsimen samoilla vesillä, vene upotettiin ja miehistö evakuoitiin.
Viime aikoina on palstalla ollut esillä muitakin Atlantilla sattuneita peräsinvaurioita:
Hunter 45, menetti peräsimen, evakuoitiin ja vene upotettiin.
Contest 48, menetti peräsimen, pystyi purjehtimaan perille.
Noita veneitä ei ole yhteensäkään valmistettu niin paljon kuin Bavarioita.
Miksi vainoat juuri ja vain Bavariaa hurskastelevasti turvallisuuden nimissä?
Millä veneellä itse purjehdit? Katsotaan, onko sen tyyppisillä ollut ongelmia. Tai onko siinä jokin huono ominaisuus.
noissa jutuissasi.
Camper & Nicholson 32 menetti mastonsa, vene hylättiin ja miehistö evakuoitiin.
Bavaria 35 törmäsi valaaseen, peräsin hajosi, vene hylättiin ja miehistö evakuoitiin.
On omituinen logiikka väittää Bavarian tapausta pahemmaksi.
"Jos ARC-tilastoja haluaa verrata, kannattaa huomioida totaalimenetyksien sattuminen uusille veneille! "
Eikö tuo puheena ollut vene, Nicholson 32, ollut jo 25 vuoden ikäinen vanha pitkäkölinen laatuvene? Kun vene menetettiin, eikö se ollut totaalimenetys?
Reagointisi asialliseksi tarkoittamaani kommenttiin peräsinvaurion analyysin tarpeesta yllätti. Evä- tai lapioperäsimillä, millä nimellä niitä nyt haluat kutsuakin, on kiistatta suurempi vaurioherkkyys kuin köliin tai skegiin tuetuilla peräsimillä. Erityinen riski on matalakölissä malleissa, joissa köli ei anna suojaa edestä tuleville iskuille.
Jos suurin tällaisten peräsintyyppien venemalli kärsii ongelmista, onko ongelmien ruotiminen "hurskastelua". Moni purjehduksen aloittaja ehkä haaveilee juuri muotiveneestä (Bavaria) eikä osaa odottaa ongelmia siinä. Pelkkä kritiikitön kehuminen voi olla tarkoittamaasi "hurskastelua". Nimenomaan kannattaa keskustella sellaisista vaurioista, jotka voivat johtaa veneen/miehistön menetykseen. Jos ongelmiin ei ole lainkaan ymmärtänyt varautua, voi käydä juuri samoin kuin Bavaria 35 "Arnolfille" kävi. Varttunut ikä ei tarkoita sitä, että pariskunnalla välttämättä olisi ollut aikaisempaa purjehduskokemusta. Ehkä Bavaria 35 olikin heidän ensimmäinen veneensä? Se valaaseen törmäys oli muuten arvelu eikä havainto (lue ARC:in raportti uudelleen).
Kysyit millä veneellä olen purjehtinut. Vastaan: monen tyyppisillä veneillä ja omistanut kolme erilaista puuvenettä ennen lasikuituisia, sekä skegillisiä että yhden skegittömän. Nyt kahdeksas vene. Sen skegittömän veneeni (Baltic 35) peräsin halkesi alaosastaan n. 10 cm matkalta pohjakosketuksen seurauksena. Muissa peräsimissä ei ollut ongelmia paitsi, että vettä ilmaantui yhden lasikuituisen peräsimen sisälle ja peräsin korjattiin ennen pakkasvaurioiden kehittymistä. Tämäkin on lasikuituveneiden peräsimien tyyppiongelma.
Kerropa miten ne "n.20.000 Bavariaa" ovat "maailman merille" jakaantuneet. Epäilen, että kertymä on aika rajoittunut. Älä yritä antaa sellaista kuvaa, että merkkisi olisi valtameriveneiden suosikki. Kommenteistasi päätellen saatat olla Bavarian myyntimies. Älä silti hermostu, en ole hyökännyt edustamaasi tuotetta kohtaan. Se ei todellakaan ole ollut tarkoitukseni enkä ole vastuussa muiden kirjoittajien kommenteista.
Nicholson 32 oli siis 25-vuotias. Rikivaijerien turvallinen käyttöikä valtameripurjehduksessa on 7-10 vuotta. Maston menetyksen riski kasvaa, jos vaijereissa, vanttiruuveissa tai mastoheloissa on väysmismurtumia tai korroosiota. Tämä ilmiö ei ole merkkikohtainen. Sillä ei ole tekemistä "pitkäkölisen laatuveneen" kanssa. Niissäkin täytyy rikivaijerit uusia määrävälein ja kannattaa joka tapauksessa uusia ennen valtameriretkiä. Saaristokäytössä rikin rasitukset ovat vähäisiä eikä meidän murtovesillä tule edes samoja korroosio-ongelmia.
Kokonaan toinen asia on se, jos UUTEEN veneeseen ilmaantuu köli-, peräsin- tai runkovaurioita. Niissähän ei ole kysymys omistajan laiminlyönnistä, tietämättämyydestä tai huolimattomuudesta. Mielestäni tällaisia asioita ei kannata vähätellä ja puolustella vertailulla vanhan "laatuveneen" maston menetykseen.
mollaamanne veneen merkin edessä. Se saattaa tulla ihan ilman tahallista tarkoitusperää, mutta kuvastaa asenteitanne.
Sanot: "muotivene Bavaria"
Tarkoitat: "eniten myyty Bavaria"
Ensinnäkin voisit lopettaa ajattelutapasi "teikäläisistä". Eikö enemmistö (toivottavasti) meistä foorumin lukijoista ja kirjoittajista ole sentään purjehtijoita. Olen tottunut pitämään yhteistä intressiä ja harrastusta jonkinlaisena yhdistävänä tekijänä. Purjehtijoiden tapa on ollut tervehtiä ystävällisellä käden heilautuksella, kun merellä satutaan näköyhteyteen. Tämä on yleinen tapa kaikkialla maailmassa. Veneiden ongelmista olen tottunut keskustelemaan muiden purjehtijoiden kanssa. Toisten auttaminen niin merihädässä kuin pikkupulmissa on ollut selvyys. Nytkö vain mollataan??
Toinen asiani on "alentava adjektiivi". Jos käytin sanaa "muotivene", en aavistanut sen olevan negatiivinen. Eikö tämän ajan muotivene olekaan Bavaria? Mikä sitten olisi, jos ei se? Onko "eniten myyty" jollain tavoin positiivisempi termi? Muoti-ilmiötkin vaihtelevat. Sen tulet huomaamaan, jos et nyt usko.
Ystävyydellä,
meikäläinen purjehtija
No niin, monista peräsinvaurioisista veneistä sinua kiinnostaa vain Bavaria, vaikka et sen tyyppisillä edes purjehdi. Kauna jotain Bavaria-kipparia kohtaan vai esimerkillisen suurta vastuuntuntoa uudella kansanveneellä purjehtivien turvallisuudesta?
Vai oli Bavaria 35, Arnolf, matalakölinen. Mistä tiedät?
Bavarian sivuilta näkyy, että 37:n vakioköli on 1,95 m ja 33:n vakioköli 1,85 m.
Ettei kuitenkin ollut normaalikölinen vene? Suomeen moni tilaa Bavarian optiona saatavalla matalalla kölillä, tänne se sopii.
http://www.bavaria-vision.de/index.php?id=820&L=1
"Kerropa miten ne "n.20.000 Bavariaa" ovat "maailman merille" jakaantuneet. Epäilen, että kertymä on aika rajoittunut. Älä yritä antaa sellaista kuvaa, että merkkisi olisi valtameriveneiden suosikki."
Bavaria-veneiden jakautumisesta antaa käytettyjen myyntilista aika hyvän kuvan, Välimeri, Englannin kanaalin seutu, Karibia... Miksi Bavarian pitäisikään olla "valtameriveneiden suosikki"? Se on hyvä perhevene lomapurjehduksiin, siksi myös avomerikelpoinen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000023229057
"Kysyit millä veneellä olen purjehtinut."
Ei, kysyin: Millä veneellä purjehdit? Siis nykyisin. Se luetun ymmärtäminen...
"Nimenomaan kannattaa keskustella sellaisista vaurioista, jotka voivat johtaa veneen/miehistön menetykseen."
Mitähän, jos ottaisit huolehtiaksesi vaikkapa valtamerille liian pienillä veneillä aikovien opastamisen, näyttää olevan mm. henkisen sairastumisen paikka, 2 pikkuvenettä ARC:ssä, hengenmeno todella lähellä.
Viestiketjussa on useampi kirjoittaja, edellinen vastaus ei ollut saman kirjoittama kuin "kiinnostunut.."
Peräsinvaurio on aika yleinen ongelma monessa venemerkissä. Usein vaurio on tapahtunut ilman havaittavaa kosketusta. Erillisen peräsimen heikoin kohta on lähes väkisin akseli. Toivottavaa olisi, että rakenne on sellainen, että peräsimen rikkoutuminen ei upota venettä. Näitäkin on sattunut useita.
Miten rakenne voisi olla sellainen, että heikoin kohta ei olisi akseli JA peräsinvaurio ei aiheuta reikää veneeseen? Ainoa mitä keksin on se, että peräsimen kärkiosa olisi niin heikko, että se katkeaa ennen peräsinakselia. Peräsin on kuitenkin muodoltaan sellainen, että sen lujuus pituussuuntaan on moninkertainen (~100-kertainen) sivusuuntaan nähden. Purjehtiessa kuormat ovat lähinnä sivusuuntaan, mutta törmättäessä helposti pituussuuntaan. On siis hyvin vaikea tehdä peräsin, joka olisi ei olisi "liian" vahva pituussuuntaan olematta liian heikko sivusuuntaan.
Sinunkin kannattaa sitä miettiä, jos joskus aiot pitkille purjehduksille.
Matala köli voi olla peräsinvaurioiden kannalta epäedullinen myös saaristossa!
Hyvä kommentti. Pohjanmaalaisella veistämöllä vieraillessani ymmärsin, että peräsimien metallista tukirakennatta oli tarkoituksellisesti lyhennetty. Se ei saisi ulottua peräsimen alaosaan saakka (muistelen, että päättyi suunnilleen puolivälin korkeudella), jolloin vaurion sattuessa katkeaminen tapahtuisi tukirakenteen alareunan kohdalta. Olisi mukava kuulla, miten idea on käytännössä toiminut. Näiden isojen veneiden peräsinrakenteet näyttivät tosi järeiltä.
Tällöin peräsimen alaosa toimii "sulakkeena" systeemissä ja toisekseen skegi voi lähestyä peräsintä "loivemmassa" kulmassa ts. turvallisempi ilman, että märkäpinta huomattavasti kasvaa.
vuosina 2003, 2004, 2005, 2006. Joka vuosi aika pitkiä reissuja, vaikka varsinaisia ylityksiä on vain 2.
Ainakin kaikki perälaudan ulkopuolelle saranoidut peräsimet lienevät tässä suhteessa turvallisia. Sitten on joukko hyvin suunniteltuja veneitä, kuten esim. H-vene ja muutama vanha Swan-malli, joissa rungossa on vesitiivis osio skegin yläpuolella, H:ssa vieläpä keulassakin siltä varalta että törmää siihen konttiin ;)
Peräsin on todella jäykkä pituussuuntaan ilman teräskehikkoakin. Kokeile vaikkapa taivutella viivoitinta kädessäsi eri suuntiin niin huomaat mitä tarkoitan.
Törmäämiset vauhdissa tulevat varmaankin lähinnä pituussuunnassa (veneen perä liikkuu lähinnä peräsimen pituussuuntaan), mutta peräsimen tarttuminen mutaan tms. voi aiheuttaa myös poikittaiskuormia, jotka voisivat hyvinkin katkaista peräsimen kehikon alta. Samoin aallokon kuormat, mutta nehän peräsimen pitäisi toki kestää ehjänä.
On ihan selvä, että peräsin on joka tapauksessa hyvin jäykkä pituussuunnassa ja pituussuuntaisen iskun kuorma kohdistuu akseliin. Luulisin kuitenkin, että käytännössä isku ei sittenkään tulisi täsmälleen pituussuunnassa kölin antaman suojan ansiosta.
Merkittävä osa peräsinvaurioista tulee myös ilman törmäämisiä (vrt vauriot viimeaikaisissa pallonkiertokisoissa ja Sydney-Hobarteissa). Aallokon aiheuttamat kuormat voivat olla hurjia. Kun kovassa merenkäynnissä aallonnopeus on vaikkapa 20kn, veneeseen kohdistuvat kuormitukset voivat nousta huimiksi. Kirjatiedon mukaan 20 tonnin painoa vastaavat äkkikuormitukset veneen runkoon ovat mahdollisia.
Hienoa, että ei olla liian vakavia ja osataan jo hymyillä. Viestiketjussa on useita kirjoittajia enkä tunne olevani kaunainen mitään venemerkkiä kohtaan. En myöskään väittänyt peräsivaurioisen Bav.35:n olleen matalakölinen vaan, että matalakölisillä veneillä on suurempi alttius peräsinvaurioihin.
Nykyinen veneeni on raskastekoinen teräsvene, joka tuskin on herkkä rakennevaurioille.
40-jalkaisen veneen peräsin on ~1 m2. Peräsimen suurin mahdollinen sivuttaisvoima on suuruusluokkaa 0,5*rho*V^2 eli 20 kn surffissa ~50 kN eli 5 tonnia. Kutakuinkin sama voima tulee peräsimen ollessa poikittain kulkusuuntaan nähden. En tiedä mikä on peräsimen mitoituskuorma, mutta aika hurjia voimia tulee peräsimeen sopivissa oloissa.
60 mm umpiteräksinen (suurlujuus) kestäisi ~30 kN sivuttaisvoiman, jos peräsin olisi 1,5 m syvä ja voima jakautuisi tasaisesti.
Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Peräsinvaurioiden riski tuntuu ymmärrettävältä. Valtameriretkille lähtijän kannattaa pohtia toimintastrategiat valmiiksi.
Tässä on juttua peräsinakselin mitoituksesta: http://www.finnboat.fi/linked/fi/FbN_4_06.pdf
Kaavat ovat lähes identtiset kuin millä laskin, mutta tavalliselle ~40 jalkaiselle mitoitusnopeus on vain ~10 kn ja suurin sallittu kuorma puolet murtolujuudesta. Toisin sanoen tarkasti mitoitettu peräsin kestää poikittain laittamisen "vain" vajaaseen kaksinkertaiseen runkonopeuteen saakka.
kiitos mielenkiintoisesta ja asiallisesta peräsinkeskustelusta!
Sen perusteella sain käösityksen, että peräsinvauriot ovat mahdollisia ilman törmäystä, vaikka peräsin ei olisi aiemmin kärsinyt esim. pakkasvaurioista.
Kaavasi, hyvä Joakim, on varmaan oikein ja voimat hurjia, mutta onkohan parametrit oikein? 40 jalkaisten peräsimien pinta-alat eivät kaiketi ole kuitenkaan aivan neliön luokkaa (ellet sitten laske molempia puolia yhteen;-)? Arvioisin , että noin 0.6-0.7 metriä toiseen (esim 1.2m x 0.5m)saattaisi olla oikeampi keskiarvolukema. Tästä huolimatta, kuten sanottu, rasitukset ovat infernaaliset kun olosuhteet ovat rankat.
Katsoin muutaman veneen läpi ja koko vaihteli 0,65-1,03 m2 suurimman osan ollessa 0,8X m2. Toisaalta nuo pienemmät peräsimet ovat yleensä syvempiä ja kapeampia, joten ne taas pystyvät suurempiin suhteellisiin voimiin, joten Cl*A (tai Cd*A) on kutakuinkin 1 40-jalkaisille.
15-20 solmun nopeudessa peräsintä tuskin saa helposti suureen kulmaan virtaukseen nähden ruorista vääntämällä, mutta sopiva aalto tms. voi tuollaiset kuormat aiheuttaa.
Voimahan (ja sitä kautta jännitys) on verrannollinen nopeuden neliöön, joten kaksinkertainen nopeus nostaa jännityksen nelinkertaiseksi. Murtolujuuden suhteen mitoittaminen tuntuu aika oudolta mitoitukselta.
Mitoitusnopeudeksi tuli eräälle 40-jalkaiselle ~10 kn. Sen runkonopeus on ~8 kn, joten vajaa 2-kertainen runkonopeus on n. 1,4-kertainen mitoitusnopeus, joten kuorma kasvaa 2-kertaiseksi, jolloin murtoraja saavutetaan. Hiukan ennen tätä on jo tapahtunut pysyviä muodonmuutoksia.
Avance 33 ja 36 ovat täysin erilaisia veneitä.
Niissä ei ole yhteistä kuin solakat linjat.
36 on yksityyppivene, (ei 365). eikä 33.
Riki on täysin erilainen, 36 on barduunat ja suorat saalingit. Myös rungossa on suuria eroja mm. peräsimen sijoitus, moottori-ratkaisut, vessa-tilat. ym.ym.
Jokaisen veneen hinta tulisi määritellä erikseen, eikä tehdä vm.hinta-arvioita tämän ja muiden internet-myyntipalstojen perusteella.
20 vuotta vanhoissa veneissä löytyy hinta- ja kunto-eroja, myös Swaneissa.
Ostakaa uusi Bavaria niin voidaan verrata paskan hintaa vuosimallin perusteella.
ja monin tavoin samanlaisia. Oletkohan nyt seonnut ajattelemaan jotain muuta Avancea kuin Peter Norlinin piirtämiä? Av 33 oli 36:n "pienempi malli" Norlinin mielestä, vaikka sinä satut olemaan eri mieltä. Peräsin ei ollut aivan niin lähellä peräpeiliä kuin 36:ssa. Molemmissa saalingit ovat suoraan sivuille barduunat. Kumpaakin venettä oli valinnaisesti saavana tuplasaalikisella rikillä (useimmissa näkemissäni JohnMast, myös omassani) tai yksisaalinkisella Seldenin rikillä. Molempia valmistettiin sekä suoralla akselivedolla että vetolaitteella, tavallisesti koneena Volvon 2-syl. diesel. Vessojen yksityskohtien eroista en uskalla sanoa, koska ne eivät itselleni ole mitenkään ratkaisevan tärkeitä.
Omistamallani Avance 36:lla kävin lomareissuilla mm. Hollannissa, Englannissa, kiersin Jyllannin kahdesti, kahdesti purjehdin Norjan vuonoissa (mm. Hardanger-vuono päästä päähän). Oli nopea matkavene tasapainoisin purjehdusominaisuuksin, mutta aika märkä avomerikryssillä.
Avance 33 tiedot ja kuva: http://www.lolli.de/avance/
Avance 36 tietoja: http://www.avance-garde.de/start_schiff.htm
Sojottavat aika vahvasti taaksepäin 33:ssa ja siinä on käytetty barduunoita vain jälkiasennuksena.
Kolmekuutosia olen nähnyt sekä suorin, että taakse käännettyjen spriidareitten kanssa.
Katso myös kuvaa 33:sta
http://www.yachtmarket.com/harbour/index.php?option=com_marketplace&page=show_ad&catid=6&adid=28&Itemid=49
iltakävelyllä. Siinä ne Avance 33:n tuplasaalingit oli edelleenkin suoraan sivuille ja barduunatkin paikoillaan - vene on telakoituna masto pystyssä (Hgin Koivusaaressa, käypä itse tsekkaamassa). En ole sattunut näkemään 36:sia taaksepäin suunnatuilla spriidareilla. Niissä täytyy sitten olla rustitkin mastoa taaempana. Alunperinhän näissä rustit on pultattu laipioihin.
Alkujaan 36:ssa ja 33:ssa oli saalingit suoraan sivuille. Ehkä myöhemmissä varsioissa haluttiin eroon barduunoista, koska kokemattomat aloittelijat niitä arastelivat. Sen takia yleisen muotivirtauksen mukaisesti saalingit sojottavat takaviistoon - ja tökkivät purjetta lenssillä. Itse valitsisin tehokkaamman rikin eli tuplasaalingit suoraan sivuille ja barduunat barduunavinssit.
Molemmissa on alkuperäisesti yksi saalinkipari, Avance 33 ei barduunoija kuten kuvasta näkyy.
Avance 36 on suora saalikipari ja barduunat.
Muutenkin eroja on melko paljon kuten edellä kuvailtiin. Purjehdusominaisuudet/tuntuma ovat erillaiset. Löytyy kokemusta molemmista, ja voin sanoa että niissä on muutakin kuin 1metri pituuseroa.
36 puhuttaessa tulee huomioida että yksityyppiluokkaan ei saa tuplasaalinkeja ja moottoritila / takapunkka on erillainen 365 joka on myöhempi kehitelmä.
Nimimerkki "Näkyy!" tietää jotta: "Löytyy kokemusta molemmista, ja voin sanoa että niissä on muutakin kuin 1metri pituuseroa."
Näin on näppylät, pituuseroa on puoli metriä eli tasan 50 cm!
On se niin kauheeta, kun vanhoista käytetyistä veneistä yritetään pyytää enemmän kuin minä haluaisin maksaa! Miksei kukaan tee mitään!
Ei niitä osteta!
On jotain järkyttävää.
Vanha homeinen yli 20 vuotta vanha skandi, ja hintaa aivan sairaasti.
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatDetails.jsp?currency=USD&units=Feet¤cyid=100&boat_id=1443437&checked_boats=1443437&back=/core/listing/cache/searchResults.jsp?manc=227&uom=126¤cy=USD&units=Feet&duom=126&sm=3&wuom=126&luom=126¤cyid=100¤cyid=100&ps=20&ps=20&man=swan&slim=quick&so=0&n=5:1:11322:11958:227&searchtype=
Tai samalainen vieläpä edellistäkin huomattavasti kalliimpi:
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatDetails.jsp?currency=USD&units=Feet¤cyid=100&boat_id=1526518&checked_boats=1526518&back=/core/listing/cache/searchResults.jsp?manc=227&uom=126¤cy=USD&units=Feet&duom=126&sm=3&wuom=126&luom=126¤cyid=100¤cyid=100&ps=20&ps=20&man=swan&slim=quick&so=0&n=5:1:11322:11958:227&searchtype=
Hyvää et saa halvalla! Jos etsit halpoja, klikkaa matalampi hinta yachtworldin ruutuun.
...eikö silloin kannata panna hintarajat ja katsoa, mitä on tarjolla. On selvä, että veneen hankinta on kompromissi eri tekijöiden välillä. Jos etsit nimenomaan huippulaatuisia venemerkkejä kuten vaikkapa Baltic, Bowman, Hinckley, Swan jne, niitä löydät ´halpojen´ joukossa harvoin ja ovat silloin melko vanhoja. Yksi mahdollisuus (jos nimenomaan haluat ison Swanin) on etsiä mahdollisimman halpaa ja ehjää, jonka rakennat/uudistat mieleiseksesi. Kannattaa tarkkaan miettiä minkälaista venettä tarvitsee ennenkuin projektiin ryhtyy. Eikö se ole periaate myös uuden veneen ostossa?
Mutta jos joku pyytää Volvo 240 -82 (scandi) hintaa 49000€, samaa jolla saa uuden Kia Soreto Hdi nahoilla automaatilla ja muilla herkuilla, luulen että ajelen sillä Kialla,
Mutta eipä tietenkään kukaan idiootti sellaista hintaa sille vanhalle ratakiskon pätkälle pidä, ei vaikka olisi kuinka kunnostettu.
Venepuolella tätä ei vaan ole tajuttu, veneissä ei ilmeisesti mikään venhene tai kulu iän myötä.
Varustetasokin on varmaan ollut sama vuonna -82.
Tai ilmeisesti toisissa veneissä paikat kuluu ja tekniikka vanhenee, ja toisissa ei.
Vanha on vanha, vaikka ois kuinka Kolpin uskovaiset kasannut.
Vaan ei se ole hullu joka pyytää,vaan......
Eikä tämä ole mikään poikkeus. Vertaus ei kerta kaikkiaan toimi.
Vertailulla ei ole 1:1 yhtymäkohtia purjehdukseen, vaikka Nautorin Swaneja on joskus rinnastettu automaailman Rolls Royceihin ja täällä Bavariaa sanottu "merten Mosseksi". Itse olen purjehtinut 1936 rakennetulla 6mR puuveneellä, jossa oli high-tech purjeet, ei moottoria eikä elektroniikkaa. Vanha oli tietenkin vanha, mutta oli yhä hieno ja varmaankin yhä vielä uutta "merten Mossea" parempi purjehtimaan. Arvaan, että Kia-automies toivoisi purjehtivansa tuolla jälkimmäisellä, jos purjehdusta harrastaisi.
Miksi ihmeessä se scandi-vene on niin kaikkien tuotteiden ja vartailujen yläpuolella?
Miksi siihen ei päde käytetyn tavaran laki?
Kerrotko mikä vertailukohta sitten ei onnu, mikä olisi oikea?
Ompelukone, tv, mikro, suksiboxi.....?
Että se -36 vuoden vene on tosiaan -36 vuoden mukainen.
Lähde sinä perheesi kanssa sillä kesälomareissulle, minä lähden meidän "mossella".
Voitte tulla meillä käymään lämmittelemässä ja kuivattelemassa jos oikein sateinen keli on.
Ja kyllä minä kilpailuunkin otan uuden kutosen kun vajaa 100 vuotta vanhan.
Mutta kuten totesit, se on autoilijan valinta ajaako 23 v. vanhalla ratakiskolla vai uudella korealaisella.
Ei muuten siinä vanhassa rolssissakaan ole kyyti häppönen, vanhaa siinäkin on tekniikka ja osat kuluneet. Näistä kahdesta valintani on edelleen KIA. Tosin ajan itse uudella volvolla, joka on hintansa väärti, mutta ei sekään enää 20 vuoden kuluttua maksa ole 49000€ arvoinen.
On se kumma kuinka joidenkin ihmisten tajunta heikkenee tietyn merkin glamourin säihkeessä.
Siinä on markkinointi onnistunut.
Esim audi oli aikoinaan "halpisauto", mutta kun vag-konserni sen osti, tehtiin siitä brandi ja nykyään se on monen pojan haave.
Kun nämä vanhat parrat siirtyy sivuun homeisine skandeineen, niin loppuu monella telakalla työt, ja ihmiset siirtyy järkeviin vaihtoehtoihin.
Bavarian mossemaine on ilmeisesti tämän palstan kateellisten höpinää, sillä maailmalla se pärjää melko hyvin testeissä, saa monenlaista kiitosta.
On se kumma että se kelpaa tonne oikeille merille, mutta meillä täällä saaristossa se ei kelpaa, ainakaan palstan köyhien mukaan.
aja millä ajat - niin muutkin tekee. Täällä virtuaalipurjehduspuolella ollaan puupas eipäs tasolla.
"Kun minä olen tätä mieltä niin perusteleppas mikset voi olla samaa mieltä minun kanssani" jauhanta jatkuu.
Se, että insinööri valitsee Volvon ja ajelee sillä tietäen hinta-laatusuhteen olevan parasta kvartaalia ei välttämättä päde täällä. Auton ja muiden kulutustavaroiden arvo tippuu tosi radikaalisti koko ajan kun taas jatkuvan kunnossapidon ja lisäinvestointien kohteena oleva purjevene pikemminkin lisää arvoaan (ei ainakaan merkittävästi alene)
Ainakin osa täällä viihtyvistä kommentoijista osaavat purjehtia ja arvostavat venee suorituskykyä. Siirtyminen koko kansan ammemaisiin retkiveineisiin pistää pikkuisen hymyksi kun ollaan niin Hangossa käviää että.
Jatketaan vaan lajin parissa ja moikataan kun kohdataan.
Rutinaa mahtuu eipä välitetä siitä
Jos veneitä kerran pitää autoihin verrata, niin
Mosse:
Valmistus lopetettu vuosikymmeniä sitten.
Tukeva runko, heikkotehoinen moottori.
Ahdas ja pieni, kokoisekseen painava.
Ei juuri rinnakkaismalleja eikä eri kokoluokkia.
-- Mikä olisi vastaava purjevene?
Toyota:
Eniten myyty, silti myyntimäärät yhä kasvussa.
Moderni ja automatisoitu suunnittelu- ja valmistus.
Kokoisekseen edullinen, malli joka kokoluokkaan.
Uudenaikaisen rakenteen ansiosta kokoisekseen kevyt.
Sisältä tilava ja valoisa, hyvä tilankäyttö.
Tasapainoiset ominaisuudet.
-- Mikä olisi vastaava purjevene?
Mersu:
Pitkät perinteet, valmistettu vuosikymmeniä.
Arvostus korkealla, kaikkien tuntema merkki.
Kallis ostaa ja ylläpitää, huoltopaikat harvassa.
Mallivalikoima laajentunut viime vuosina.
Suorituskykyinen, isot mallit tilaviakin.
Pikkuviat harmina.
-- Mikä olisi vastaava purjevene?
maailmalla saa jo välttävälläkin kielitaidolla hyvän käsityksen lueskelemalla ulkomaisia keskustelupalstoja. Suosittelen jokaiselle niinkin isoa ostosta suunnittelevalle. Vaikka purjehdinkin kotimaisella, ei minulla ole mitään fanaattista kehumisen tarvetta. Varmasti olisin epäluuloinen samalla tavalla kuin Bavariankin suhteen, jos esim FG toisi markkinoille 30- jalkaisen 60 tuhannella. Kysymyksiä herättäisi, miten mahdollista, missä kohtaa säästetty jne. Miksi Bavaria pitäisi hyväksyä täysin kritiikittömästi, vaikka näyttöä heikosta rakenteesta tulee esiin koko ajan?
Jos et ole oppinut purjehtimaan, et voikaan ymmärtää.
Jos katsot per asiakas-segmentti niin Toyota ja Mercedes kilpailevat jopa samoista asiakkaista - eikä niiden hintataso ole merkittävästi poikkeava samassa kokoluokassa.
Alla olevat veneet kilpailevat harvoin samoista asiakaista
Bavaria 46 jalkaa, mitä maksaa vissiin 200 000
Äksä 46 jalkaa, mitä maksaa vissiin 400 000
Swan 45 jalkaa, mitä maksaa vissiin 800 000
Uudet veneet (myös 30-40 jalkaiset) jakautuvat jotenkin tähän tapaan. Mihin ostajaryhmään itse kuulut?
mittoja:
Dufour 385.......... Pituus 11,72 m Leveys 3,93 m
Beneteau Oceanis 40. Pituus 12,17 m Leveys 3,96 m
Dufour 40........... Pituus 12,30 m Leveys 3,90 m
Dehler 41 CR........ Pituus 12,45 m Leveys 3,90 m
Bavaria 40.......... Pituus 12,48 m Leveys 3,99 m
Finngulf 41......... Pituus 12,50 m Leveys 3,86 m
Swan 42 CS.......... Pituus 12,98 m Leveys 3,93 m
Nauticat 42......... Pituus 13,00 m Leveys 4,00 m
Beneteau Cyclades 43 Pituus 13,26 m Leveys 4,43 m
Kaikissa hyvät sisätilat, iso jääkaappi (joissain myös pakastin), 2 vessaa ja lämminvesisuihkua, iso uimataso!
pikkuskandit?Taivaikkauudetkin?
lähes kaikki uudet rungot ovat lähellä toisiaan. Arvaappas millä ominaisuuksilla ne erot sitten syntyvät kun näyttää mielenkiintoa Bavamiehen lailla lajiin olevan
1. tällaisten veneiden hintaluokka on mattimeikäläiselle liian korkea
2. tämän tyyppiset veneet eivät edes kiinnosta itseäni. Jos omistaisin, myisin pois.
3. Miksi tällaista listaa esität? Minkälaiselle kohderyhmälle ajattelit?
4. Olen samaa mieltä kanssasi, että osa näistä saattaa kuulua otsikkosi mukaiseen uivien kesämökkien kategoriaan. Ehkä muutama näistä on tyypillinen charter-vene. Niissähän vessoja, lämminvesisuihkuja, uimatasoja, pakastekaappeja ja isoja sisätiloja tarvitaan!
vega, vancouver, louhi, 6mR, 8mR, teräsveneet jne jne. Purjehtijana tunnen veneitä enemmän kuin autoja.
Tässä lainaus Scylla-keskustelusta:
"Vene oli meillä 11 vuotta, jos en muista väärin. Sillä oli hyvä harjoitella purjehdusta, kun siinä ei ollut mitään ylimääräistä. Rakenne ei tahtonut kestää nosturia; veneestä halkesi lautoja keväällä vesillelaskun yhteydessä. Keulasteevi vuosi jatkuvasti, kuten myös lähes kaikki vesirajan yläpuoliset (kannen ja ruffin) saumat, Kryssillä vesi lensi keulapiikkiin limien välistä ja "sähköt" ja kone oli aika kotikutoisesti asennettuja. "
Jos tuo olisi auto, niin romuauto.
Luettelemasi lista on aika kirjava, mukana hienoja veneitä, kuten kuninkaallisten suosima louhi.
pisimmälle vietyyn tuotantoteknologiaan. Se edellyttää luonnollisesti pitkälle vietyä suunnitteluteknologiaa. Materiaalien säästämistä epäilen, koska ne painavat ihan saman verran kuin vastaavan kokoiset ruotsalaiset merkkipurret. Myös eksoottisia materiaaleja käytetään kriittisimmissä rungon osissa. Suomalaiset ovat sen sijaan kevyemmin rakennettuja. Heloituksessa saattaa olla hieman säästämisen makua, mutta niitähän voi jokainen vihtaa suurempiin tarpeidensa mukaan.
Kannattaa olla kriittinen eikä haksahtaa mainostukseen. Bavarioissa on ollut runsaasti ongelmia, jotka näyttäisivät liittyvän tuotantoprosessiin. Ostajat ovat valitelleet mm. topcoatin tahmeutta, gelcoatin ongelmia, sisustuksen liian ohutta lakkausta sen lisäksi, että sarjoissa on ollut liian heikkoa pohjarakennetta, heikkoa kölikiinnitystä ja tuoreen tapausselostuksen mukaan ilmeisesti peräsinongelmaa (Bavaria 50). Ongelmista kerrotaan ruotsalaisilla Bavariaomistajien nettisivuilla, sailguiden foorumissa. Kölien ongelmista on kuvia eräillä unkarilaisilla sivuilla. "Ei savua ilman tulta". Bavariassa on halvempi hinta kuin joidenkin kilpailevien firmojen veneissä, mutta sen vastapainoksi voi olla ongelmiakin. Messuilla kaikki veneet on sellaisessa ympäristössä, jonne ne eivät kuulu.
tuhansia vai kymmeniä veneitä vuodessa. Tuhansia veneitä rakentavalta lähtee varmasti tuoreempia veneitä ulos hallista. Kymmeniä veneitä valmistavan rungot ehtivät hyvin kuivua veistämön hallissa. Tuo on siis ihan totta mitä sanoit. Pitää vain kysyä, että miksi niitä tuoreita halutaan niin maan perusteellisen paljon?
Oletteko huomannut, että eräs suomalainen veistäjä esittelee samaa uutta venettään vuodesta toiseen messuilla ja uivassa?
In Time 40? vai mistä? Enämpi venettä arvioimatta tuntuu siltä, että tämän on esittelijän mielestä inovaatioita täynnä ja uusinta uutta - varmaan jotain onkin?
käyttövoima on tuuli, jonka voima välitetään veneeseen purjeiden kautta. Ainakin minun Bavariani kulkee purjeilla jopa kovampaa vauhtia kuin moottorilla. Tuulen nopeudesta tietenkin riippuen.
Jokainen valitsee hinnaltaan, muodoltaan ja ominaisuuksiltaan omaan käyttöönsä soveliaimman veneen. On varsin lapsellista kinata noista purjehdusominaisuuksista. Varsinkin kun meillä kaikilla on aivan omat käsityksemme purjehduksesta. Itse olen matkapurjehtija. Toistaiseksi matkani ovat rajoittuneet Itämerelle, mutta vastaavan laisilla veneillä matkustellaan ymäri maapallon. Harrastan kylläkin kilpapurjehdusta klassisilla kilpaveneillä. En tosin omistajana, mutta haluttuna miehistön jäsenenä.
näin se homma etenee.
Täytyyhän ihmisten jossain purnata. Kun ei oikein suksi luista niin täällähän on hyvä aukoa päätään ettei vaan tarttis ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja katsoa peiliin.
Mikä tekee veneestä miellyttävän purjehtia n. 35 jalan veneestä?
leveys max 3m
paino min 5 tn
syvä v-pohja
kölipaino n. 2,5 tn suuri lateraalipinta karille ajon kestävä
syvyys max 1,8
raskas mutta korkea riki n 16-17 m
purjeiden suuri AR-ratio
iso kone 30 hv
pinnaohjaus
kunnon levanki
suurin osa nykyajan veneistä ei täytä näitä speksejä. lukekaa Larsson/Eliasson principles of yachts desing. eikä ole edes vaikea.
Kun on kerran purjehtinut tämän mallisella veneellä esim. Omega 42 tai A36, on kurjaa mennä viikonloppukeikalle kaverin uuteen nykyajan kippoon.
Ai hurja! Minä onneton olen vaihtanut pari vuotta sitten suiposta skandista Bavariaan. Olen nauttinut suunnattomasti tiloista, jotka ovat nyt aivan eri maailmasta! Myös kaikki uudet mukavuudet mahtuvat mukaan. Ikään kuin kuuluvat kokonaisuuteen. Valoisaa! Tuntuu hienolta istua kovassa kryssissä selvästi meren pinnan yläpuolella. Ei haittaa vaikka joudunkin tekemään kapeilla väylillä pari ylimääräistä käännöstä.
Hyvä verrata autoja ja veneitä ;) Kohta varmaan tulee tulikivenkatkuista viestiä heiltä joita kesäisin tapaat puuveneissään musta villapipo päässä helteelläkin, tervantuoksua unohtamatta.
Suomalaiset ovat helvetin kateellista kansaa, aika säälittävää parjausta bavarioista jonkun homepilkkuisen sunwindin omistajilta. Jos toinen ostaa hyvän ( ja uuden) veneen niin olkaa iloisia heidän puolestaan. Pari vuotta sitten oli vertailussa Vene-lehdessä Bava 36 ja Dehler 36.. bavaria sai kelvolliset arvostelut. Tosin kohta tulee viestiä että venelehti on ihan perseestä, ei ne osaa testata yms ;)...
Toiset tykkää sisätiloista, toiset tykkää purjehtia.
Kun sanoin, että autovertaukset aina ontuvat, viittasinko mitenkään mihinkään valmistajaan tai maantieteelliseen alueeseen, saati niiden mukaiseen vertailemattomuuteen? Vanhat ja uudet talot olisivat jo hieman lähempänä vertauskohtina, mm. suunniteltu käyttöikä on paremmin samaa luokkaa. 20 v vanha auto on romiskamaa, samanikäinen vene ylläpidettynä elämänsä puolivälissä. Eikä tämä ole ainoa ero.
"20 v vanha auto on romiskamaa, samanikäinen vene ylläpidettynä elämänsä puolivälissä".
En millään voi uskoa, että ylläpidettyjen purjeveneiden elämänkaari olisi ainoastaan 40 vuotta. Voi hyvinkin olla kaksinkertainen. Pursiseurojen luetteloita selatessa löytyy lukuisia yli 40-vuotiaita. Pikasilmäilyllä vanhimpien puuveneiden rakennusvuosi näytti olevan 1927 ja yhä katsastettuna rekisterissä. Vieläkö vanha "Tarpoon" purjehtii? Sen rakennusvuosi oli 1800-luvun lopussa ja poijupaikka Kaivopuistossa vielä kymmenkunta vuotta sitten. Olen nähnyt yli 100-vuotiaan teräspurren "viimeisen päälle" kunnostettuna. Ehkä joku tietää lisää esimerkkejä. Lasikuituveneet eivät tietenkään vielä voi olla kovin vanhoja, kun materiaali tuli käyttöön vasta 60-luvun alussa.
Tuo todistaa vain sen että,molemmat veneet kuuluvat samaan kategoriaa duforien,beneteaun,jeanneaut,elanit"sun muut kertakäyttö kyhäelmät".Näitä ei kannata edes vertailla kuin keskenään.
Edellinen kommentti purjeveneiden iästä herätti mielenkiintoani niin, että katselin SPL:n vuosikirjaa. Iäkkäitä veneitä oli runsaasti. Tässä esimerkkinä kilpaluokkien vanhimpien edustajien valmistusvuosia:
6mR 1921
8mR 1921
Louhi 1943
Erikoisluokka A 1937
Kansanvene 1943
Hai 1938
Ö 8 1945
Ö 10 1938
Viking 1948
Hienoa, että kaikilla purjehtijoilla ei ole samanlaista ajattelutapaa kuin joillakin foorumiin kirjoitelleilla. Vene on pitkäikäinen, kunhan siitä huolehditaan. Autovertailu-asenne ontuu.
Onhan noita vuosisadan alun autojakin liikenteessä, mutta ei ne niin kauaa säily itsestään, kuten ei veneetkään.
Kyllä molemmissa tapauksissa pitää olla vannoutunut harrastaja.
Jos siitä huolehtii.
Katseles huvikseen kuinka vanhoja autoja on liikenteessä, ei ne veneille kalpene.
Itseasiassa liikenteessä on autojen historian ensimmäisiä autoja, onko veneissä sama?
Jotenka ihan sopiva oli vertailu
Ei nuo jutut kuitenkaan häirinneet pahemmin. Kyllä niiden kanssa pystyi elämään. Laudat alkoivat haljeta vasta, kun seurassa siirryttiin slipistä nosturiin veneen omistuskaaren loppupuolella. Olin itse 14-vuotias v. -78, joten ei nuo mua haitanneet, omistajia kyllä hieman, tiemmä.
"Lasikuituveneet eivät tietenkään vielä voi olla kovin vanhoja, kun materiaali tuli käyttöön vasta 60-luvun alussa."
Näin on, ja tietenkin ne ihan ensimmäiset olivat ns. opettelukappaleita, joten niiden ei voi olettaakaan elävän ihan yhtä kauaa kuin vähän myöhemmin rakennetut.
Esimerkkinä lasikuituveneen säilymisestä voisi pitää vaikkapa H-venettä. H-veneiden rakennus lienee ollut vilkkaimmillaan 70-luvun alussa (vaikka rakennetaanhan niitä vieläkin). Toki isoon joukkoon mahtuu niitäkin yksilöitä, joiden ylläpito on laiminlyöty, mutta suurin osa noista 70-luvun alun veneistä on vielä oikein hyvässä kunnossa. Ikäähän niillä on vasta reilut 30 vuotta, mutta veikkaisin, että ainakin toinen mokoma on vielä jäljellä.
Liikenteessä muka, koska olet viimeksi nähnyt kadulla edes 60-luvun auton? Museosta näytiksi ulkoilemaan otettu ei ole "käytössä oleva"
Olin tosiaan vähän tarkoituksellakin perin varovainen tuossa veneen ikäarviossa. Tarpon on edelleen käytössä, mutta Norjassa. Vanhin suomalainen 8 mR, joka oli viime vuosissadalta, tai siis sitä edelliseltä tarkemmin sanoen, myytiin ja purjehdittiin Saksaan. Muilla vesillä olen tavannut kipparin, joka totesi omasta 1800-luvulla rakennetustaan, että kaikki alkuperäiset helat toimivat, muita joutuu uusimaan säännöllisesti. Toisella puolen maapalloa teki pariskunta matkaa 30-luvun norjalaisella... näitä riittää, siis aivan jokapäiväisessä käytössä olevia.
..lasikuituveneiden ikää. Voi hyvin olla, että osmoosin estolla ja hoidolla niiden ikä voi ylittää jopa puuveneiden iän. Vielä emme tiedä.
Katuliikenteessä en ole nähnyt 1920-luvun malleja, kilpapurjehdusradoilla kylläkin. Historian ensimmäiset lasikuituveneet purjehtivat edelleen, mutta eivät materiaalista johtuen voikaan olla paljon yli 40-vuotiaita. Vanhoista veneistä on jo kommentteja tällä palstalla. Luepas nekin.
jos etsit vertailukohtaa veneille niin luontevampi on asunto kuin auto.
Asunnot vanhenevat samalla tavalla kuin veneet, uusittavaa löytyy ja vaatii kunnostusta parinkymmenen vuoden välein. Samalla asuntojen mallit ja käytetyt materiaalit kehittyvät, toisaalta käsityön hinta nousee jatkuvasti ja uudet asunnot usein teollisesti valmistettuja (elementtitalot ym). Vanhoissa asunnoissa usein hohtoa, ja sellaisia ei usein ole taloudellisesti järkevää valmistaa (käsin muuratut ym).
Vanhasta asunnosta saa usein kunnostamalla yhtä hyvän tai joskus paremman kuin uuden. Vähän niinkuin vanhasta Swanista kunnostamalla (tosin pitää ottaa muutamaa numeroa pidemmän jotta sisätilat verrattavissa uusiin veneisiin).
Eli verratkaa vanhoja veneitä vanhoihin asuntoihin eikä vanhoihin autoihin.
Eihän kukaan tosissaan halua ajaa 30 vuotta vanhalla autolla, kylläkin 30 vuotta vanhat asunnot hyvinkin asumiskelpoisia.
Vanhoissa historik ajoissa ne jopa kilpailevatkin.
vanhimmat mitä minä olen liikenteessä nähnyt taitaa olla ihan 1900-luvun alusta.
Tosin kesäisin 50-luvun auto, päivittäin.
Ja se ei ole mikään kuultu juttu jostain maapallolta jossa joku jossain seilaa jollain...
Mielummin asun uudessa kivitalossa 270 m2, jossa on kaikki mukavudet, tiiviit lasit, kunnollinen ilmavaihto, lämmin paukkupakkasilla, lattialämmitys jne.
Kuin että ostan 30 vuotta vanhan siihen aikaan samalle porukalle riittäneen 120 m2, teen siihen samanhintaisen remontin kuin rakennan uuden, ja silti se on vanha.
Remontointi ja uudelleenrakentaminen on 2 eri asiaa.
Kyllä ne taloissakin on mukavuus ja varustelu muuttunut ajan myötä.
Ennen saattoi 4 henkinen perhe asua 2 H k asunnossa, eipä juuri enää.
Ennen saattoi perhe viettää kesälomareissun hai-veneessä, eipä juuri enää.
Ja kyllä materiaalitkin muuttuvat, ehkä ne 60-luvun neukkukuutio elementtitalot vastaavat niitä ensimmäisiä lasikuituveneitä, ja nykyajan harkkotalot sitten niitä uusia.
Vai onko se jo sitten hiilikuitua.
Ainahan on niitä jotka tykkäävät puusta, vaikka eletään 2000-luvulla :)
Sama mitä vertaa, on vanha vanha.
Eri asia on sitten todella vanhat keräilyaharvinaisuudet, joita talopuolella ovat ehkä 1800-luvun kartanot ja villat. Ja veneilypuolella saman aikakauden puuvenekaunottaret.
...ennen piti tontin olla kovapohjainen puutarhatontti min 2500 m2, nyt riittää 400 m2 vesijättömaata.
jaa-a tuossahan puhuttiin asunnoista eikä taloista. jos vaikka asuu 100 vuotta vanhassa arvoasunnossa kerrostaloyhtiössä ja vieressä on uusi kerrostalo, ostohinnat aika samoissa niin kumpi sitten olisi kivampi paikka asua?
Mosse-Bavaria
Toyota-Bavaria
Mersu-Bavaria
Vain Bavariamiehet nostattaa itsetuntoaan
vertailemalla veneitään autoon!
noita Bavariapurjehtijoita.
Ja vertaavat venettään Mosseen? Siitähän se yleensä lähtee, siitä Mossesta.
Olisivatko nuo vertailijat valtaosin sittenkin joitain muita, palstan häiriköitä tai muuten vaan häiriintyneitä?
Bavaria-nimittelijä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000022917704
Jos se on hyvä käyttöauto, mikset aja sillä ympäri vuoden? Ettei vain sattuisi olemaan museorekisterissä ja käytettävä hyvin säästellen, kun ei kestäisi enempää ajoa. Noin suhteessa laskien, montakohan prosenttia 50-luvun autoista on rekisterissä ja montako samanikäisistä veneistä. Liikenteessä tuskin tulee vastaan yhtäkään 60-luvun autoa talvikaudella.
Enkä ole yhtään kuulopuheisiin perustuvaa asiaa kertonut, omin silmin todettuja tai dokumentoituja tapauksia ne ovat. Vähintään yhtä todellisia kuin oma autoilusi. Vilkaisu SPL:n rekisteriin kertoo sekin paljon ilman kuulopuheita.
Asun talossa, joka on rakennettu 60 v sitten. Siinä on kaikki mukavuudet, tiiviit ikkunat ja lattialämmitys siellä, mihin sellainen on haluttu. Siinä tarkeni vuoden -87 tosi paukkupakkasissa, nyt vielä paremmin kuin silloin. Luotan taloni rakenteiden terveyteen enemmän kuin luottaisin viime vuosikymmenien tuotteisiin. Kaikkina aikoina on rakennettu erikokoisia taloja, voi valita sopivan.
Sattuu olemaan puutalo, mikä ei ole mikään itseisarvo. Ei se sen vanhentuneempi materiaalikaan ole kuin joku muu. Tontti on kyllä ympäristöään ylempänä kalliolla. Viereisen kadun vesijättömaat rakennettiin vuosikymmeniä myöhemmin, kun kaikki paremmat oli jo varattu.
Veneeni ei ole yhtä vanha, mutta parikymmenvuotias sentään. Varustettu kaikilla tarpeellisiksi katsomillani mukavuuksilla ja ajan tasalla olevilla varusteilla sekä purjeilla. Enpä keksi juuri mitään, mitä uusi vene antaisi enemmän. Kakkosautoksi jääneellä kymmenvuotiaalla on silläkin vielä monta kilometriä edessä, mutta uudenveroista siitä ei saa tekemälläkään. Ei sellaiseen asenneta ABS-jarruja, ilmastointeja tai muita nykyään paljon pienemmissäkin vakioina olevia varusteita.
pätee myös tuohon juttuun.
Opinions are like assholes; everyone has one..
..but no one wants to look at the other guy's.
Se auto ei ole talvella varmaan sen lämpimämpi kuin ikäisensä veneet.
Mutta se ei ole museorekisterissä, ei kannata.
Kesällä se on kiva, mutta talvella ajelen mielummin uudella ruotsalaisella.
Vanha se on vanhakin auto, kuten veneet.
Kelpaisi 2500 mutta kun ei sellasia kaavoiteta, kyse on busineksesta.
Eiran rantaan uusia taloja.
Ovat aika lailla kalliimpia kuin lähimmät kauniit jugend-taloissa sijaitsevat kämpät.
Muilla on rantatontti.
Miksi se jättömaa olisi huonoa rakentaa?
Suurin osa suomen rannoista on jättömaata, vanhaa merenpohjaa.
Luulempa että siinä rannan puolella oleva uusi jykevä kivitalo on huomattavasti kalliimpi kuin sinun sahanpuruseinäinen talo.
Sahanpuru sinänsä ON hyvä eriste, sillä on vaan ikävä tapa painua ajan myötä.
Kaikki ne ovat olleet rantatontteja joskus. Siitä on tosin tuhansia vuosia aikaa, nyt rantaan on jo kilometrin verran matkaa. Lähin naapuritontti siellä vesijättömaalla sattuu olemaan vielä pohjoisrinnekin ja siinä on nyt uudehko kivitalo entisen pienen tilalla. Ja varmasti se uusi talo on paremmin eristetty ja lämpiää vähemmällä energialla kuin oma vanha. Minkäänlaista taloudellista perustetta sen takia ei ainakaan ole rakentaa uutta, ei edes tehdä merkittävää korjausta vanhaan.
Jos et tiedä, mitä tontin vetisyys vaikuttaa rakennuskustannuksiin ja asumismukavuuteen, et taida alasta paljoa tietää. Ei todellakaan ole sama, onko paikka luonnostaan kuivalla kukkulalla vai sen juurella savikossa. Parhaat rakennuspaikat varataan aina ensimmäisinä.
"Kaikki ne ovat olleet rantatontteja joskus. Siitä on tosin tuhansia vuosia aikaa, nyt rantaan on jo kilometrin verran matkaa. "
Ei se nyt kovin vetistä voi olla jos siellä on ollut meri yli 1000 vuotta sitten.
Minä olen rakentanut 6 ok-taloa, ja täyttömaata olen saanut kahvipaketti/pulla palkalla.
Yhden talon olen myös rakentanut paaluttamalla, joka sekään ei ole kallista, niinkuin luulis.
Toisaalta jos kahta taloa vertaa, eikös vertailukohdat pitäis olla melko samat?
Toisella tontti yhdessä paikassa maksaa saman verran kun toisaalla kokonainen kerrostalo.
Mutta uusi talo on aina arvokkaampi kuin vanha.
Mutta joku haluaa maksaa vanhasta veneestä saman kuin uudesta, ja kai joku maksaa vanhasta talostakin mielummin enemmän kuin uudesta.
Se on niin hassu tuo ihmisen mieli, että kun sen saa tarvimaan oikeen kummolla jotain, ei hinta ratkaise, eikä järki.
Eli venettä ei pidä verrat muuhun kuin muihin vastaaviin veneisiin ja unohtaa asunnot ja autot ja kaiken maailman kahvipakettivertailut. Asunnon jokainen tarvitsee päivittäin, mutta veneessä tuskin kukaan asuu ympäri vuoden.
Onko se sillon vanha skandi, vanha valtamerelle tarkoitettu vai jompikumpi uutena?