Nyt Oiva Härkönen pyörtyy.

Keskusta on ajamassa Lylyä SAK:n johtoon.

... tyytyväinen miten oikean keskustalainen kirjoitus oli. Oli hyvä idea pyyttää työntekijäliittojen keskusjärjestöjen puheenjohtajat vaalitaistelun avaukseen.

Maunon kirjoituksessa korostettiin työmarkkinajärjestöjen asemaa työehtojen sopimisessa. Kolmikantaa ei edes mainittu. Tosiasiassa Keskusta ottaakin vähän etäisyyttä kolmikantaan. Lipposen aikana eduskunnalle ja hallitukselle kuuluva lainsäädäntö työ- ja sosiaalielämän ja jopa budjettipolitiikaan kuuluva verotus vietiin sovittavaksi kolmikantaneuvotteluihin. Hallitukset tekivät näiden sopimusten mukaiset esitykset eduskunnalle ihalaisten tukemin evästyksin, ettei pilkkuakaan saa muutaa.

Vanhanen sen kummemmin dramatisoimatta johdattelee asioita oikeaan suuntaan: työmarkkinajärjestöt sopivat työmarkkinapolitiikasta ja työehtosopimuksista, ja hallitus ja eduskunta finanssipolitiikasta ja lainsäädännöstä.

Järjestöt ottavat tietankin huomioon sopimuksissaa sen tilanteen, jonka valtioelimet ovat luoneet. Samoin valtioelimet huomioivat elävän elämän eli tässä tapauksessa järjestöjen tekemät päätökset. Mutta näitä asioita ei pidä sopia samassa pöydässä, silloin demokratia ja vastuut hämärtyvät.

Kirjoituksessa korostetaan laajan tulopoliittisen ratkaisun ja yleisitovuuden turvaavan juuri heikoimpien työntekijöiden asemaa ja samaa palkkaa samasta työstä koko maassa. Mauno toivoo myös järjestöjen lisäävän sopimuksiinsa paikallisen sopimisen elementtejä.

Mauni korostaa Keskustan olevan myös yrittäjien puolue. Sekä työntekijä että palkansaaja ovat palkkansa ansainneet.