vuoteen 2004 mennessä normaaliksi: Uuden mersun hinta puolittuu 6 vuodessa ja asettuu jäännösarvoon 12 vuodessa. Jäännösarvo on noin 10% uuden hinnasta. Jäännosarvoautonkin on oltava ajokunnossa ja katsastettu.
Syy on tuontiautojen paine. Saksassa tuo käyrä on jyrkempi: puolitus 3-4 vuodessa.
Mersumiehen ongelma on kallis autoilu. Corollan hinta on suunnilleen samalla käyrällä, mutta rahamääräinen arvonalennus vain puolet mersumiehen menetyksistä. On sillä eroa, aleneeko arvo 2000 euroa vai 4000 euroa vuodessa, ja vielä puhuta korkokuluista mitään.
Syy on tuontiautojen paine. Saksassa tuo käyrä on jyrkempi: puolitus 3-4 vuodessa.
Mersumiehen ongelma on kallis autoilu. Corollan hinta on suunnilleen samalla käyrällä, mutta rahamääräinen arvonalennus vain puolet mersumiehen menetyksistä. On sillä eroa, aleneeko arvo 2000 euroa vai 4000 euroa vuodessa, ja vielä puhuta korkokuluista mitään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Toki on kyse uusista, mutta riippuu Mersumiehestä - ei siis yleistetä. Yhtälö on kumottavissa :D
Otetaan 1 kpl jäännösarvoisia, siis esim. '92 mallisia W124 300D -autoja. Hakemalla voi löytää vaikkapa 250 tkm ajetun yksilön eikä lompakkokaan huuda apua ostovaiheessa.
Autolla on vielä edessä vähintään 250-350 tkm ilman isompia murheita. Keskivertosuomalaisen tahdilla matkan kelaaminen kestää 13-18 vuotta, vaikka käytännössä harvat ajavat samalla autolla näin kauaa.
Kulutus on pieni ja osat halpoja, myös huoltaminen on vaivatonta. Arvonalennuksen tuomat tappiot ovat minimaaliset.
Vaikka samalla rahalla on saatavissa uusi Sitikka Saxo 1.1, Lada 110, Alto 1.1 tai Swift 1.0 (kaikki 11-12000€), niin vähemmän tulee Mersun kanssa tappiota takkiin: onhan jäännösarvo jo saavutettu!
No tämä esimerkki ei ollut tarkoitettu haudanvakavasti otettavaksi.
Dieseliveroja ei kannata maksella, jos ei tule tarpeeksi kilometrejä (minimi 25000 km). Vain pientä porukkaa kiinnostaa vanhan mersun ruuvaaminen. Mieluummin ostaa uuden pikkuauton ja vaihtaa sitä säännöllisesti. Käytännössä nykyisellä tuontivauhdilla yli 10-vuotiaiden dieselimersujen hinta on nopeasti 3000-5000€, se kysynnän ja tarjonnan laki.
Dieseliveroja ei kannata maksella, jos ei tule tarpeeksi kilometrejä (minimi 25000 km). Vain pientä porukkaa kiinnostaa vanhan mersun ruuvaaminen. Mieluummin ostaa uuden pikkuauton ja vaihtaa sitä säännöllisesti. Käytännössä nykyisellä tuontivauhdilla yli 10-vuotiaiden dieselimersujen hinta on nopeasti 3000-5000€, se kysynnän ja tarjonnan laki.
vertailla pikkuautoa ja Mersua? Ovathan ne molemmat autoja, mutta siihen se sitten jääkin. Itse ainakin ajelen mielummin mukavasti isolla Mersulla ja maksan siitä hiukan enemmän kuin tyydyn meluisaan ja epämukavaan pikkuautoon.
jos puhutaan autoista niin mesen diiselin kulutusta pitää verrata samankokoisiin peleihin Audit,bemut ja vastaavat .eikä mihkään corolliin
Näissä autojutuissahan on aina monta monessa. Mutta jos käypäisen dieselin ja samalla myös bensaversioiden hinnat tippuvat 3000-5000 euron tuntumiin (joka vallan sopisi minulle), niin kuinkahan sitten muiden vanhempien autojen hinnoille käy? Tuskinpa 10-vuotias Mersu ja saman ikäinen "Corolla" tulevat koskaan olemaan samoissa hinnoissa. Ellei se kysynnän ja tarjonnan laki mene aivan nurin niskoin.
Kysymysten pitäisi olla teoreettisia, mutta ikävä kyllä Suomessa tullaan ajamaan keskimäärin yli 10-vuotiailla autoilla vielä seuraavat 5-8 vuotta. Yli miljoonan vanhan auton poistuminen kierrosta ei onnistu nopeammin. Ellei autoverotus sitten muutu todella radikaalisti - vaan on sitä vetkutettu tähänkin asti jo Suomen EU-jäsenyydestä alkaen.
Toisaalta tuo 25000 km/v kannattavuusraja koskee paremminkin uuden dieselin ja uuden vastaavan bensa-auton vertailua. Kun auton hinta on jo muutenkin alhaalla, niin itse veron kuoletukseen riittänee jo 10.000 km ajot. Näin ainakin täällä palstalla on laskeskeltu.
Ajaako sitten uudella pikkuautolla tai isolla vanhemmalla nakulla on jokaisen tarpeista ja mieltymyksistä kiinni. Kuten autovalinnoissa aina.
.
Kylläpä ne tahtoo uudet Mersut olla edustus tai ammattikäytössä.(Eli ongelma koskisi ammattiautoilijoita) On vaan pääosalle tämän palstan käyttäjistä hyvä, että myöhemmin voisi ostaa käytettynä tämän nykyisen cdi E Mersun sopivammalla hinnalla.
Minulla on muuten 124 200D kestotesti menossa.
Autolla on ajettu yli puolimiljoonaa km.
Autoa ei ole säälitty, eikä säästelty, mutta öljyt on kyllä vaihdettu säännöllisesti.
Syksyllä(29 pvä) vaihdettiin pallonivel eteen.
Nyt on sen jälkeen ajettu n. 15000km, eikä edes yhtään polttimoa ole tarvinnut uusia.
Raportoin sitten, kun seuraavaksi jotain laittamista tulee.
Hienoa kun jaksat pitää tilastoa yllä!
Ehkäpä se on joillekin ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että W124:n ylläpito tänä päivänä ei ole enää kovinkaan kallista hommaa.
Lisään vielä, että auto on työmatka ym. ajossa, ja omistaja ei ole mikään "tee se itse mies".
Siinä mielessä aivan turha testi, jos et tiedä mitä kaikkea autoon on tehty aikaisemmin. Onko se jäänyt junan alle, monesko moottori, vaihteisto, kytkinlevy, tai mikä tahansa kuluva osa autoon on jo vaihdettu. Hyvässä lykyssä tekniikka on kunnossa vielä pitkään, tai sitten voit varautua uusimaan auton täydellisesti.
Auto on ollut omistuksessani tammikuusta 1992 lähtien.
Olen vaan ajanut, ja korjauttanut vasta sitten kun on ollut pakko.
Kertaakaan en ole jäänyt välille.
Kytkinlevy on alkuperäinen.
Yhtäkään hehkutulppaa ei ole vielä vaihdettu.
Vesipumppua ei ole vaihdettu!
Moottoriin ei tarvitse 10000km vaihtovälillä lisätä öljyä.
Autoon on vaihdettu vilkunkatkaisin, vuosi sitten jäähdytin.(Porvoon jäähdytinkorjaaja muuten kertoi, että esim. Japanilaisten jäähdyttäjät on lopussa puolta vähemmillä kilometreillä)Takapyörien laakerit on vaihdettu viime keväänä.(Ei olisi ollut vielä pakko, mutta ovat kuulemma kulutustavaraa?)
Toissa katsastuksessa havaittiin myös katkennut jousi, jonka johdosta auto ei mennyt kerralla läpi.
Viimeksi muuten meni, enkä teettänyt mitään ennakkotarkistuksia.
Myös alipainepumpun kalvo on uusittu.
Ja viimeksi tuo pallonivel.(Olikin 19 päivä syyskuuta)
Oletko nyt tyytyväinen?
On autoilijoita, jotka kehuskelevat tyyliin: -Minulla on x-merkkinen auto, jolla olen ajanut niin ja niin paljon, enkä ole tarvinnut koskaan tehdä sitä ja sitä korjausta. Vasta kun katsastusmies puuttuu asiaan, korjaus tehdään, sittenkin tyyliin: -Ois niilläkin jarruletkuilla ajanut vielä satatuhatta. Tai päästömittauksessa pelätään, katkeaako se jakoketju tai -hihna, kun naapurille tuli kehuttua, ettei tämänmerkkiseen autoon sitä tarvitse vaihtaa ikinä.
Mitäs se muille kuuluu, miten joku peltilehmäänsä pitää, joku kysyy. Eipä kuuluisi, jos autolla ei ajettaisi yleisen liikenteen seassa. Kyseessä on nimittäin myös liikenneturvallisuus. Eräälläkin kaverilla on tapana vaihtaa jarrupalat vasta sitten, kun jarrutettaessa kuuluva rohina ylittää kipukynnyksen ja auto alkaa heittäytymään joka risteyksessä poikittain. Toisella on autossaan kivien hakkaama tuulilasi, jonka läpi ei vasta-aurinkoon ajettaessa näe, tai herra X:n X-merkkiset renkaat, joilla hän on ajanut jo niin ja niin monta kesää/talvea (Tosin sateella körötellään sitten viittäkymppiä) Esimerkkejä kuulee lisää essonbaarikeskusteluissa ja näillä foorumeilla.
Itselläni olen pyrkinyt pitämään autojani, myös vanhempia, tekniikaltaan uudenveroisessa kunnossa, ja vaihtanut jonkin mielestä aivan turhaankin käyttökelpoisia osia. Haluan kuitenkin autoillessani olla vakuuttunut autoni ajo-ominaisuuksista ja turvallisuudesta kaikissa tilanteissa, esim. hätäjarrutuksessa tai äkillisessä väistöliikkeessä. Sitä paitsi ajomukavuus on myöskin yksi turvallisuustekijä. Jos auton alusta on kunnossa, ei tarvitse kierrellä kaikkia kuoppia peläten hirvittävää jysähdystä. Miten kauan olisit ajellut katkenneella jousella, ellei olisi ollut pakko vaihtaa?
Autoon tehtävillä ennakoivilla korjauksilla saa kummasti itselleen mielenrauhaa. Esim. vesipumpun vaihtaminen tiettyjen kilometrien jälkeen on mielestäni halpa varovaisuustoimenpide. Kyseessä on halpa kulutusosa, joka hajotessaan saattaa saada aikaiseksi aikamoista tuhoa.
Meitä autoilijoitakin on joka lähtöön, mutta eikös erilaisuus olekin hyvä asia?
Mikä autonpitotyyli on sitten parempi, sen saa jokainen omalla kohdallaan ratkaista.
PS. Vaihdapa ne toistakymmentä vuotta vanhat ajovalopolttimot uusiin, niin elämä kirkastuu kummasti. Samoin iskareitten vaihto parantaa huomattavasti auton ajo-ominaisuuksia!
Olet periaatteessa oikeassa, mutta katkennut jousi ei oireillut/ilmennyt auton ajettavuudessa silloin millään tavalla häiritsevästi?
Auton pakokaasupäästöarvot olivat muuten huippuhyvät viime katsastuksessa.
Se jäi kylläkin mainitsematta, että autoon on vaihdettu myös jarrulevyt eteen ja taakse.
Jakoketju on kyllä alkuperäinen, mutta miksi se pitäisi vaihtaa jos ei kerran pidä ääntä?
Myöskään vesipumppua en aio vaihdattaa, ennenkuin se alkaa vuotaa.
Auto kulkee junamaisen vakaasti, joten on siis ilmeisesti myös alustaltaan täysin kunnossa.
Ei kolise, ei kitise, eikä natise.
Toisaalta eiköhän pikemminkin pitäisi vaihdattaa ajovaloumpiot, kuin polttimot?
Taidan kuitenkin jatkaa tätä työmatkakestotestiajoa vielä noilla vanhoilla.
Uskomattoman kestävä on tämä vanha "mersteetes",
mutta tallissa odottaa kesän huviajeluja varten malttamttomana
toinen hopeanhohtoinen uudempi Daimler Benzin voimakone.
:)