...voinko yliopistossa saada vapautuksen esitelmistä, koska olen esiintymiskammoinen? Lukiosta olen saanut...
Yliopisto
kiinnostaisi, mutta...
101233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitäs alaa aiot opiskella? Et kai vain sellaista alaa, jonka
töissä joutuu esiintymään? Työelämässä ei ainakaan enää
vapautuksia saa, jos työtehtävä sitä vaatii.
Oletko yrittänyt käydä juttelemassa asiasta esim. psykologin
kanssa? Sosiaalisten tilanteiden kammoon ja suhteettoman
suureen esiintymisjännitykseen saa myös apua.
Ajattelin sosiaalipsykologiaa. Taitaa jäädä unelmaksi.
En minä mielestäni ollut tyly, vaan realistinen. Olen itse
kärsinyt todella pahasta esiintymisjännityksestä, enkä vieläkään
siitä nauti.
Ei tuo "hae apua" ollut tarkoitettu miksikään vittuiluksi,
vaan olin ihan tosissani. Minusta on parempi yrittää tehdä
asialle jotain, kuin luopua unelmistaan. Noihin asioihin
on ihan oikeasti tarjolla apua, ainakin joissain määrin.
Kyllähän minäkin vielä jännitän esiintymistä liikaa etukäteen,
vaikka olenkin jo monesti pitänyt esitelmiä yms ja tiedän
osaavani nykyään esiintyä. En vain enää anna sen estää
itseäni.
Mistä muusta ajattelit haluta vapautuksen? Kuinka kauan ajattelit pakoilla? Maailma on julma paikka, ystäväiseni.
Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tdk ei myönnä vapautusta ruotsin kielestä edes ruotsia taitamattomille venäläistaustaisille maahanmuuttajille!
Aika tylyjä nuo aikaisemmat vastaukset, mutta pahoin pelkään että vapautusta ei voi saada. Monissa kaupungeissa kuitenkin järjestetään esiintymisjännityksestä kärsiville kursseja. Ja meitä on paljon, usko pois. Lääkäri voi määrätä myös beetasalpaajia, jotka vievät jännityksen oireet (esim. äänen tärinän ja punastumisen) pois, mutta eivät ole mitenkään koukuttavia tms. Hyvin yleisesti ovat käytössä opiskelijoiden (ja muidenkin) keskuudessa... Myös rauhoittavia voi saada, mutta tilanteen täytyy olla silloin jo aika paha. Ja vaikka kuulostaakin pahalta, niin kannattaa hakeutua esiintymistilanteisiin niin usein kuin mahdollista, sillä tavalla niihin tottuu parhaiten.
Älä ihmeessä heitä unelmiasi roskikseen esiintymisjännityksen takia. Sinä olet oman elämäsi tärkein ihminen, älä unohda sitä.
Mikä minun kirjoituksessani (1. vastaus) muka niin kauhean
tylyä oli? Samaa asiaahan minä hain takaa kuin sinäkin:
On parempi yrittää tehdä asialle jotain, kuin luopua sen
takia unelmista. Juuri sitä tarkoitin, että kannattaa pyytää
esim. terkkarilta lähete psykologille, jonka kanssa voidaan
päättää kokeillaanko lääkitystä, terapiaa tms.
Ja kyllä, esiintymistä ei opi, jos ei sitä tee. Kuulostaa
esiintymiskammoisesta kamalalta, mutta niin se vaan on.
Pelkkää teoriaa lukemalla ei tulla hyväksi esiintyjäksi
tai edes päästä eroon kammosta.
Me emme.
Ylipäätään aikuisen ihmisen olisi hyvä päästä eroon tuollaisesta "onko pakko jossei taho" -tyyppisestä ajattelusta, se ei vie pitkälle elämässä.
Kuinka moni ajatteli tulevassa työpaikassaan hakea "vapautusta" niistä työtehtävistä, joista ei satu pitämään? Kuinka moni ajatteli, että tällaiseen hakemukseen suhtauduttaisiin millään muulla tavalla kuin nauraen?
On pakko. Kyllä pitää. Vaatimukset ovat vaatimuksia, eivät mitään suosituksia. Jos ei kykene tai halua vaatimuksiin vastata, voi samantien tehdä täyskäännöksen jo ovella.
Yliopistossa ei juurikaan saa erityisvapauksia vaan vaatimukset on kaikille samat. YTHS ja kansanopisto järkkää kursseja esiintymiskammoon, kannattaa mennä. Myös proffan/assarin kanssa voi jutella ennen esitelmää.
Kuulostaa kliseeltä mutta ei se esiintyminen niin kauheeta ole. Itse kärsin ennen kammosta, mutta lohdutin itteeni että sillä ei ole väliä kuinka huonosti esitelmä menee, joku mokaa viä pahemmin. Kannattaa valmistautua hyvin ja mennä luokkaan ajoissa ett saa tietsikan käyntiin tai piirtoheittimen toimii.
Yliopisto maailma on erilainen kuin lukio. Lukios "huonosta esitelmästä" joutuu ehkä kuulemaan, yliopistossa ei (jos joku laukois kommentteja siitä sais äkkiä negatiivisen maineen). Vaikka jollakulla olis menny esitys huonosti, aattelen että meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä ja ittelläni voi olla samanlainen huomenna. Väitän että yliopistoon pääsevät jokaisen ikäryhmänsä fiksuimmat yksilöt.
Et saa vapautuksia etkä todellakaan ole ainut joka ongelmasta kärsii. Itse kävin lääkäriltä hakemassa sopivat napit ja hän kertoi että napit on aika suosittuja yo-opiskelijoiden keskuudessa.
Itse opiskelin ilmaisutaidonlukiossa ja jopa siellä oli meitä jännittäjiä. Muistan myös, miten eräskin päivitteli esityksensä jälkeen, miten kauhuissaan hän oli eikä meinannut saada sanaakaan sanottua. Tosiasiassa jännitys ei näkynyt lainkaan päälle päin, ja oli todella vaikea uskoa, että hän olisi jännittäjätyyppiä.
Harmi, että olet lukiossa saanut vapautuksen esiintymisestä. Kaipaisit nimenomaan harjoitusta!
Tässä muutamia vinkkejä: valmistaudu huolellisesti. Käy vaikka sanasta sanaan ulkolukuna asiat, mitä aiot sanoa pienintä yksityiskohtaa myöten. Älä lähde kiireessä, vaan varmista että olet puketunut siististi ja tukka on hyvin (lisää itsevarmuutta), ja tietysti varmista, että kaikki tarvittavat paperit ym. on mukana ja kunnossa. Lisäksi yksi tosi hyvä vinkki, jota itse olen käyttänyt niin esitelmiin kuin teatteriesityksiinkin joutuessani: fyysinen treeni ennen esiintymistä. Se lisää hyvän olon tunnetta, rentouttaa jne. Kannattaa kokeilla.