Mitä rakenteellisia eroja on Comfort 32:n ja Comfortina 32:n välillä? Päältä katsoen näyttävät aika saman näköisiltä, mukavan toimivasti muotoilluilta paateilta pienelle perheelle. Ilmeisesti eroja on enempi sisätiloissa.
Comfort 32 vs Comfortina 32
skuutti
1110624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
that`s it.
COmfortina 32 kehitettiin edelleen suoraan Comfort 32:sta muottia modifioimalla. Varsinaisia linjapiirustuksia ei edes tehty.
Muutos onnistui niin, että Comfortina 32:ta on tehty yli 800 kappaletta.
Käy tutustumassa Sailguidessa. Aloita vaikka Comfort 32;sta: http://www.sailguide.se/
Samanlaisia purkkareita. Liian leveitä. Ylikorkea masto. Hitaita purjehtimaan.
Comfort 32 on Comfortina 32:n edeltäjä (näitä tehtiin vähän aikaa rinnakkainkin). Comfort on toppirikinen, masto n. 1,5 m matalampi kuin Comfortinan 15.3 m korkea putki. Keulakolmio vastaavasti Comfortissa on isompi. Comfortin kansi ja sisustusjärjestelyt ovat maston eri sijainnista johtuen myös vähän erilaiset. Ainakin yhdessä Suomessa näkemässäni Comfortissa oli käynti takakajuuttaan "takapaksin" kautta, eli pinnan takaa.
Comfortinaa on aina pidetty hyvin purjehtivana veneenä, ja sillä pärjää kisoissa edelleenkin mainiosti. Mm. IMS 3 suomen mestaruus taas jälleen kerran 2006. Se on ilman tasoituksiakin absoluuttisesti nopea vene, varsinkin kryssillä. Reippaassa avotuulessa menevät uudemmat konstruktiot ohi, koska Comfortinan perämuoto ei nosta venettä surffiin.
15,3 metrinen masto on oikein passeli Suomen saaristossa, valtaosalla silloistakin on 16 m alituskorkeus.
...moniin mielessä olleisiin kysymyksiin Sulle ja Luxulle. Mutta lisää: mainitset että olet nähnyt ainakin yhdessä C:ssa toinen sisäänmenon takakannen kautta - eikö ratkaisu ole sitten veneen perusrakenteen mukainen? Sellainen on esim. näissä kahdessa Googlella löytyneessä Comfort 32:n kuvassa: http://test-asheikki.web.cern.ch/test-asheikki/photogallery/photo00022561/Tontolaiturissa.JPG" ja http://test-asheikki.web.cern.ch/test-asheikki/photogallery/photo00022561/Sitloooda.JPG".
Joskus '80-luvun lopulla gastailin kaverin Sirena 38:ssa jossa oli sama ratkaisu isommassa mittakaavassa, ja tykästyin tällaiseen erilliseen paripunkalliseen takakajuuttaan jonne pääsi sekä ruorin takaa että salongista käytävän kautta. Myös Compis 32:ssa oli tällainen rakenne. Comfort/Comfortina on kuitenkin Compista suhdakkaammin muotoiltu. - Siis minkälainen kannenalainen kulku takapunkille Comfortissa on? Edellisten linkkien kuvasarjassa on http://test-asheikki.web.cern.ch/test-asheikki/photogallery/photo00022561/wc.JPG" tällainen kysymyksiä herättävä kuva: siinä näyttäisi olevan luukku veskistä takakajuuttaan? Ei kai tämä ole ainoa sisäreitti? - Ilman pohjapiirrosta on detaljikuvista toisinaan vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Sailguidessakaan ei ole piirroskuvia.
Tällä alustalla linkkaaminen näyttää olevan vaikeata: upotetut linkit eivät onnistuneet ja pitkä osoite näytti ed. viestissä katkenneen. Edellä esitettyjä kysymyksiä herättäneisiin paattikuviin löytyy yhteys vesille.fi:n kautta...
Joo, toi takapaksista sisään taitaa olla vakioratkaisu Comforteissa
http://www.nautiskelijalle.com/
En ihmettele, miksi Comfortina oli se paremmin menestynyt malli.
Vertaa esim. http://www.comfortina32.de sivulla näkyviin kuviin.
Aikamoista akrobatiaa saa Comfortissa harrastaa niin taka- kuin etupunkkin menossa. Comfortinassa saa lisäksi kunnon karttapöydän.
Comfortin takakajuutta näytti muutoin suht. tilavalta, ensimmäisissä Comfortinoissa (vm.1982-84) takakajuutta oli kahdelle aika ahdas. -85 mallista lähtien Comfortinan sitlooraa nostettiin 12 cm ylöspäin ja vm. -90 alkaen saatiin koneen takaa vielä reilusti lisää tilaa käyttöön.
Comfortin hinta tulisi olla jonkin verran alle Comfortinan. Joku toivorikas pyyteli 3 vuotta sitten ilmeisesti tästä samasta yksilöstä 60t, kun myin Comfortinani 44t...
Ei ihme ettei vielä ole mennyt kaupaksi!
..."evoluutio". Olen kuullut eroista vanhempien ja uudempien välillä, mutta muutosvuosista ei ole ollut tietoa.
Ja mitä hinnoista toteat, tämän kokoisten 80-luvun alkupuolen skandien hinnoittelussa näyttäisi tosiaan olevan meloista liikkumavaraa. Taannoin seurasin uteliaana yhden Compis 97:n (mallitietoja esim. http://www.compis-seglarna.com/) hintakehityksen. Ensin oli pyynti taisi olla yli 45 000 euroa, mutta viimeinen vesille.fissä ilmoitettu hinta 33 000 e ja toteutunut kauppa sen alle. Oli sentään v 2003 kilpaseilit ja n. 10 tuntia ajettu diesel, uudehkot mittaristot jne. Eli viilaaminen ja varustelu ennen myyntiä on kyllä rahan heittämistä kaivoon.
Tunnistat alkupään Comfortinat ('82 - '84) sitlådan reunuksen kauniisti laskevasta linjasta. Uudemmissa vuosimalleissa tuo reunus on suora (johtuen siitä 12 cm nostosta). Näissä uudemmissa versioissa on kaasupullo siirretty keulaboksista taakse, näkyy omana luukkunaan takapaksin vieressä. Vuosimallien evoluutio näkyy sisätiloissa lähinnä erilaisten kaappitilojen parempana hyödyntämisenä. Tätä "evoluutiota" harrastivat tietysti omistajat paljon itsekin...
Tuo hintapolitiikka oli aiemmin vuosikausia sama:
Comfortina maksoi 200 tuhatta mummoa +kymppitonni vuosimallin viimeisen numeron mukaan. Eli '83=230t, '86=260t jne. Eurojen (ja pikku-Bavarioiden) tullessa meni tuo vakaa hintakuva sekaisin. Eurojen myötä hintapyynnöt pomppasivat 20-40% ja uusien halpojen pikku-Bavarioiden (Bavat, Hanset ym.) taasen kysyntä romahti. Tämä ei siis ole vain Comfortinan ongema, vaan koskee kaikkia 80-luvun veneitä.
Hyvä esimerkki on vanha veneeni. Minä myin sen alle viikossa, uusi omistaja joutui myymään sen jo ensimmäisen kesän jälkeen rakennusprojektinsa takia. Hän pyysi 7t euroa enemmän kuin oli maksanut ja joutui myymään venettä vuoden päivät.
Nelisen vuotta sitten itsekin katselin yhtä tuollaista Comfortia, sen hintapyyntö oli huikeat 60 keur. Sisätilaratkaisu on veneessä sanalla sanoen katastrofi, siitä ei löydy hakemallakaan mitään positiivista. Tuo HR352 ja isommista tuttu layout ei yksinkertaisesti toimi noin pienessä veneessä. Veneen keulaosa tarjoaa noin 26 jalkaisen veneen tilat ja keulapiikkiin ryömitään salongin sohvan selkänojan yli. Karttapöytää on ajateltu käytettävän seisten ja pentteri on surkean pieni. Avotilan takana olevasta luukusta laskeudutaan kuin kaivoon, ahtaaseen ja pimeään takasoppeen. Sinne on isoisten tapaan pääsy myös kannen alapuolelta, mutta vessan pöntön yli vessan takaseinässä olevasta noin 40x60 sentin kokoisesta luukusta ryömimällä! Jos takakajuuttaa ei käytä tavaratilana, ei veneessä ole ankkuripoksin ja kahden sivukannessa olevan 20 sentin syvyisen säilytyslaatikon lisäksi mitään tavaratilaa. Jos tuollainen takahyttivene kiinnosta, on pakko katsella isompia veneitä kuten jo mainittua HR352 tai jos paremmin purjehtivaa hakee niin ehkä Scanmar35 voisi tulla kyseeseen.
...karun totuuden C:n tilaresursseista! Eihän sitä 32 jalkaan saa mahdottomia mahtumaan, ja jos yritystä on liikaa, on lopputulos katastrofi.
Yleensä ruotsalaisissa veneissä viehättää käyttäjäystävälliset muodot (niin kuin C:n kansi), mutta sisätilojen osalta on isoimmat edistysaskeleet taidettu ottaa vasta 80-luvun puolivälin jälkeen.