Löysin Soininvaaran sivujen arkistosta...
http://www.soininvaara.net/
...tämän jutun, joka on mielestäni niin oivallinen, että toivoisin Soininvaaran olevan keskustalaisen:
----------------------------------------
Suomen Kuvalehti 1/2006
Veret seisauttavaa yhteistyötä?
Suomen kuntia on verrattu 1960-luvun osuuskauppaliikkeeseen: takana loistava menneisyys, edessä vaikeuksia, joita ei tunnusteta.
Väestön ikääntyminen vie hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisiin ja kunnat sen mukana. Toimintatavat ovat vanhentuneita eivätkä johtamisen ongelmat luo toivoa uudistumisesta. Kuntajako on aikansa elänyt.
Hallituksen aloite kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta tuli todella tarpeeseen.
On jonkinasteinen lainalaisuus, että kilpailulta suojellut alat kehittyvät hitaasti ja niihin kasautuu tehottomuutta. Kansainvälisesti suosittuja esimerkkejä tästä ovat posti ja rautatiet.
Kunnissa toimintoja on vielä vaikeampi uudistaa. Perintönä menneisyydestä kuntia hallitsee luottamusmiesten ja virkamiesten kaksoishallinto. Uudistukset ovat mahdollisia vain jos sekä virkamiehet että luottamusmiehet ovat uudistusmielisiä. Näin onnellisesti ei aina ole.
Tehon lisäämiseksi on esitetty ostopalveluja ja tilaaja-tuottajamallia. Vauhti voi parantua, mutta suunta vääristyä. Rovaniemi sai maan kirjastoväen kauhuihinsa tilaamalla kirjastoltaan vain lainoja kehittyneemmän kirjastotoiminnan sivuuttaen. Vaikka yrittäisi toimia järkevästi voi vaikkapa lastensuojelun pilkkominen mitattaviksi suoritteiksi johtaa kolhoon palveluun.
Taitavallakin ostajalla transaktiokustannukset nousevat korkeiksi, eikä niitä alenna se, että tarjouskilpailujen tuloksista valitetaan lähes rutiininomaisesti, jona aikana koko toiminta seisoo.
Kuntaliitto esitti puoli vuotta sitten kuntien yhdistämistä vahvoiksi peruskunniksi, joissa olisi pääsääntöisesti vähintään 20 000 asukasta. Kuntien lukumäärä olisi pudonnut alle kolmannekseen nykyisestä.
Tavoite on hiljaisuudessa haudattu. Suomen keskusta on painanut paniikkinappulaa kärsittyään tappion presidentinvaaleissa.
Kuntaliitosten sijaan esitetään kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä. Yhteistyö on positiivisesti latautunut sana, mutta voi silti olla askel väärään suuntaan.
Vapaaehtoinen yhteistyö vaatii päätöksissä kuntien välistä yksimielisyyttä. Tämä voi halvaannuttaa päätöksentekoa entisestään. Jotta edes jotain saataisiin aikaan, heikkokin kompromissi saa kelvata. Aika vähän on Pääkaupunkiseudun yhteistyöstä tullut konkreettisia tuloksia verrattuna kokouksissa tuhlattujen työtuntien määrään. Yhteistyön hedelmiä odoteltaessa oman toiminnan kehittäminen on lopetettu.
Vapaaehtoinen yhteistyö ei ole järin demokraattista. Päätökset tehdään joko kunnan johtajien välisissä neuvotteluissa tai johtavien kunnallispoliitikkojen kabinettikokouksissa. Kun jokaiseen päätökseen tarvitaan kaikkien kuntien suostumus, on leivottava monimutkaisia paketteja. Valtuustojen tehtäväksi jää hyväksyä kaikki sellaisenaan tai kaataa vaivalla kyhätty korttitalo.
Yhteisiä palveluja varten Suomessa on satoja kuntayhtymiä. Ne ovat huonoiten toimiva osa kunnallishallintoa. Kunnan omassa toiminnassa kunnan talousjohto pitää sektorivirkamiesten kunnianhimon kurissa. Kuntayhtymien luottamusmiesjohto ei pysty hallitsemaan virkamiehiä eikä peruskuntien virkamiesjohto saa puuttua kuntayhtymien hallintoon. Isännätön raha on yksi syy erikoissairaanhoidon nouseviin kuluihin.
Pienten maalaiskuntien on pakko järjestää palvelunsa yhteistyönä, mutta isommilla kaupunkiseuduilla yhteistyön järkevyyttä kannattaa harkita. Erillään toimimisesta voi koitua pienempiä tappioita kuin siirtymisestä heikosti hallittaviin kuntayhtymiin. Huonoin yhteistyön muoto on vapaaehtoinen yhteistyö, jossa päätösten tekemiselle ei ole sääntöjä.
Monen asian hoitaminen edellyttää nykyisiä kuntia selvästi suurempia yksiköitä. Eikö näitä tehtäviä voisi antaa maakunnille ja valita niihin suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot? Ne huolehtisivat myös yhdyskuntarakenteen suunnittelusta. Se olisi uusi päätöksenteon taso, mutta korvaisi suuren määrän epämääräisiä ylikunnallisia organisaatioita. Mukaan pääsisivät myös syrjäseutujen kunnat, joita vahvat kunnat eivät muuten yhteistyökumppaneikseen ota.
-----------------------------------------
Ylläolevasta keskustan kannattaisi lainata ainekset vaalipaneeleiden aluepolitiikan puheenvuoroihinsa, niin takuulla tulisi lisäkannatusta liberaalin keskustaoikeiston suunnasta ja etenkin kaupunkilaisilta.
http://www.soininvaara.net/
...tämän jutun, joka on mielestäni niin oivallinen, että toivoisin Soininvaaran olevan keskustalaisen:
----------------------------------------
Suomen Kuvalehti 1/2006
Veret seisauttavaa yhteistyötä?
Suomen kuntia on verrattu 1960-luvun osuuskauppaliikkeeseen: takana loistava menneisyys, edessä vaikeuksia, joita ei tunnusteta.
Väestön ikääntyminen vie hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisiin ja kunnat sen mukana. Toimintatavat ovat vanhentuneita eivätkä johtamisen ongelmat luo toivoa uudistumisesta. Kuntajako on aikansa elänyt.
Hallituksen aloite kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta tuli todella tarpeeseen.
On jonkinasteinen lainalaisuus, että kilpailulta suojellut alat kehittyvät hitaasti ja niihin kasautuu tehottomuutta. Kansainvälisesti suosittuja esimerkkejä tästä ovat posti ja rautatiet.
Kunnissa toimintoja on vielä vaikeampi uudistaa. Perintönä menneisyydestä kuntia hallitsee luottamusmiesten ja virkamiesten kaksoishallinto. Uudistukset ovat mahdollisia vain jos sekä virkamiehet että luottamusmiehet ovat uudistusmielisiä. Näin onnellisesti ei aina ole.
Tehon lisäämiseksi on esitetty ostopalveluja ja tilaaja-tuottajamallia. Vauhti voi parantua, mutta suunta vääristyä. Rovaniemi sai maan kirjastoväen kauhuihinsa tilaamalla kirjastoltaan vain lainoja kehittyneemmän kirjastotoiminnan sivuuttaen. Vaikka yrittäisi toimia järkevästi voi vaikkapa lastensuojelun pilkkominen mitattaviksi suoritteiksi johtaa kolhoon palveluun.
Taitavallakin ostajalla transaktiokustannukset nousevat korkeiksi, eikä niitä alenna se, että tarjouskilpailujen tuloksista valitetaan lähes rutiininomaisesti, jona aikana koko toiminta seisoo.
Kuntaliitto esitti puoli vuotta sitten kuntien yhdistämistä vahvoiksi peruskunniksi, joissa olisi pääsääntöisesti vähintään 20 000 asukasta. Kuntien lukumäärä olisi pudonnut alle kolmannekseen nykyisestä.
Tavoite on hiljaisuudessa haudattu. Suomen keskusta on painanut paniikkinappulaa kärsittyään tappion presidentinvaaleissa.
Kuntaliitosten sijaan esitetään kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä. Yhteistyö on positiivisesti latautunut sana, mutta voi silti olla askel väärään suuntaan.
Vapaaehtoinen yhteistyö vaatii päätöksissä kuntien välistä yksimielisyyttä. Tämä voi halvaannuttaa päätöksentekoa entisestään. Jotta edes jotain saataisiin aikaan, heikkokin kompromissi saa kelvata. Aika vähän on Pääkaupunkiseudun yhteistyöstä tullut konkreettisia tuloksia verrattuna kokouksissa tuhlattujen työtuntien määrään. Yhteistyön hedelmiä odoteltaessa oman toiminnan kehittäminen on lopetettu.
Vapaaehtoinen yhteistyö ei ole järin demokraattista. Päätökset tehdään joko kunnan johtajien välisissä neuvotteluissa tai johtavien kunnallispoliitikkojen kabinettikokouksissa. Kun jokaiseen päätökseen tarvitaan kaikkien kuntien suostumus, on leivottava monimutkaisia paketteja. Valtuustojen tehtäväksi jää hyväksyä kaikki sellaisenaan tai kaataa vaivalla kyhätty korttitalo.
Yhteisiä palveluja varten Suomessa on satoja kuntayhtymiä. Ne ovat huonoiten toimiva osa kunnallishallintoa. Kunnan omassa toiminnassa kunnan talousjohto pitää sektorivirkamiesten kunnianhimon kurissa. Kuntayhtymien luottamusmiesjohto ei pysty hallitsemaan virkamiehiä eikä peruskuntien virkamiesjohto saa puuttua kuntayhtymien hallintoon. Isännätön raha on yksi syy erikoissairaanhoidon nouseviin kuluihin.
Pienten maalaiskuntien on pakko järjestää palvelunsa yhteistyönä, mutta isommilla kaupunkiseuduilla yhteistyön järkevyyttä kannattaa harkita. Erillään toimimisesta voi koitua pienempiä tappioita kuin siirtymisestä heikosti hallittaviin kuntayhtymiin. Huonoin yhteistyön muoto on vapaaehtoinen yhteistyö, jossa päätösten tekemiselle ei ole sääntöjä.
Monen asian hoitaminen edellyttää nykyisiä kuntia selvästi suurempia yksiköitä. Eikö näitä tehtäviä voisi antaa maakunnille ja valita niihin suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot? Ne huolehtisivat myös yhdyskuntarakenteen suunnittelusta. Se olisi uusi päätöksenteon taso, mutta korvaisi suuren määrän epämääräisiä ylikunnallisia organisaatioita. Mukaan pääsisivät myös syrjäseutujen kunnat, joita vahvat kunnat eivät muuten yhteistyökumppaneikseen ota.
-----------------------------------------
Ylläolevasta keskustan kannattaisi lainata ainekset vaalipaneeleiden aluepolitiikan puheenvuoroihinsa, niin takuulla tulisi lisäkannatusta liberaalin keskustaoikeiston suunnasta ja etenkin kaupunkilaisilta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jäbä lopeta sekoilu. Opasta kokoomuslaisia jos haluat jotakin opastaa. Kokoomuksella on huolia kannatuksen suhteen.
ja se on hänen henkilökohtainen valintansa. Kunnioita Osmo Soininvaaran oikeutta järjestäytyä sinne, minne hän haluaa ja samoin Suomen Keskustan oikeutta olla riippumaton soininvaaralaisuudesta.
Toivoisin soininvaaralaisten ajatusten kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi saavan enemmän jalansijaa keskustalaisessa ajattelussa.
Muuta en edellä tarkoittanut.
>>>Monen asian hoitaminen edellyttää nykyisiä kuntia selvästi suurempia yksiköitä. Eikö näitä tehtäviä voisi antaa maakunnille ja valita niihin suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot? Ne huolehtisivat myös yhdyskuntarakenteen suunnittelusta. Se olisi uusi päätöksenteon taso, mutta korvaisi suuren määrän epämääräisiä ylikunnallisia organisaatioita. Mukaan pääsisivät myös syrjäseutujen kunnat, joita vahvat kunnat eivät muuten yhteistyökumppaneikseen ota.
Kokoomukseen en pysty vaikuttamaan, mutta vastustan ehdottomasti sitä, että maakuntiin synnytettäisi uusi, kolmas hallintotaso.
Siinä ei ole tippaakaan järkeä.
Eri asia on, jos kunnallisdemokratia samalla poistetaan ja jäljelle jää vain maakunta- ja valtionhallinto. Tässä on kuitenkin vaarana hallinnon etääntyminen ruohinjuuritason tarpeista.
Sorry, sain avausviestistäsi käsityksen, että pidit Soininvaaran puheenvuoroa kuntainliittojen korvaamisesta maakuntahallinnolla oivallisena.
Jos siinä ei kuitenkaan ole mielestäsi mitään järkeä, niin voisit ilmaista mielipiteesi Soininvaaran puheenvuoroista selvemmin.
...siinä, että palvelutuotanto on järkeistettävä niin, että kustannuskasvu saadaan hallintaan, ja siinä, että kuntien lukumäärä olisi hyvä vähjentää neljännekseen nykyisestä, eli noin sataan kuntaan, mieluummin alle.
Maakuntahallintoa en kannata jos se merkitsee uuden hallintoportaan perustamista kuntien ja valtion väliin.
Minusta Soininvaaran kolumni ei mitenkään rakentunut maakuntahallintoa suosittelemaan, vaikka se siellä mukana mainintana olikin.
... vaan Soininvaara esitti sen ainoana realistisena keinona:
"Monen asian hoitaminen edellyttää nykyisiä kuntia selvästi suurempia yksiköitä. Eikö näitä tehtäviä voisi antaa maakunnille ja valita niihin suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot? Ne huolehtisivat myös yhdyskuntarakenteen suunnittelusta. Se olisi uusi päätöksenteon taso, mutta korvaisi suuren määrän epämääräisiä ylikunnallisia organisaatioita. Mukaan pääsisivät myös syrjäseutujen kunnat, joita vahvat kunnat eivät muuten yhteistyökumppaneikseen ota."
Kaikki muut ratkaisumallit Soininvaara tyrmää!
Maakuntahallinto ei Soininvaaran mukaan merkitse uutta hallintoporrasta, koska:
se "KORVAISI SUUREN MÄÄRÄN epämääräisiä ylikunnallisia organisaatioita".
Jos Soininvaara tarkoittaa, että kunnallishallinto siirretään maakunnalliselle tasolle, kunnat ja muu "ylikunnallinen" hallinto lopetetaan, niin sitten alkaa näyttää mielenkiintoiselta.
Jos Soininvaara tarkoittaa, että maakuntahallinto vaaleineen rakennetaan nykyisen kunnallishallinnon ja valtionhallinnon väliin, niin siinä ei todellakaan ole mitään järkeä.
"SOK ja kuntapamput syövät samasta padasta samalla puolella pöytää".
kadehdittaisi, ulkokuori suojelisi. Jabakaan ei varmaan kadehtisi?