muutama vuosi on mennyt siitä,kun eräs vanhempi nainen tunkeutui avioliittoomme. Minulle se oli niin suurijärkytys,että jouduin sairaalaan. Pystyimme jatkamaan kuitenkin miehni kanssa.Aluksi olin todella ahdistunut ja tarvitsin rauhiottavia.Pikku hiljaa tuska on jäänyt taakseja elämä hymyilee,kiitos terapian. Hänen ja mieheni tekoja en koskaan voi antaa anteeksi tai unohtaa kokonaan.Aina välilläse toisen naisen piru pyörii mielessä.Ei anteeksi pyyntöä,ei mitään.
Ennen tätä loppu huiennusta elämni oli mennuyt psyykkiisesti niin huonosti,että en jaksanut sängystä nousta, miehenikin ajatteli tapaa millä lopettaa itsensä, niin tuskainen oli hänkin.
Ikuisesti vihaan tätä naista.En pysty antamaan anteeksi,hän oli niin itsekäs.
Miten te muut petetyt olette selviytyneet.
Ennen tätä loppu huiennusta elämni oli mennuyt psyykkiisesti niin huonosti,että en jaksanut sängystä nousta, miehenikin ajatteli tapaa millä lopettaa itsensä, niin tuskainen oli hänkin.
Ikuisesti vihaan tätä naista.En pysty antamaan anteeksi,hän oli niin itsekäs.
Miten te muut petetyt olette selviytyneet.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tapahtuu on sitten naimisissa,tai ei Jotenkin on vain päästävä yli,tai sitten erottava,mutta ei ole järkeä katkeruufella pilata ainutta elämäänsä
yhtälailla syyllinen tilanteeseen. Ihminen on ajatteleva olento joka pystyy järjellä ajattelemaan että on sitoutunut parisuhteeseen eikä silloin rönsyile muualle. Kiinnostus on varmasti hivellyt miehesi itsetuntoa ellei HÄN ITSE ole ollut aloitteen tekijä... Jotkut miehet antavat ymmärtää olevansa vapaita jollloin sinkkunainen voi harmikseen haksahtaa ukkomieheen. Onnellisen parin väliin ei sovi kolmatta.
sammoo mieltä edellisen kirjuttajan kans-jos avioliitto on kunnossa,siihen ei kukkaa ulukopuoline tunkkeetummaan piäse!Toki miun sympatiat naisena on siun puolella,mutta et sie voi pelekästtään sitä naista syyttee-katoppas ukkos nuammoo,siinä sie niät toisen syyllisen.Jos elämä tunttuu hirvveen vaikkeelta tuon pettämisen jäläkkeen,niin eikö ois parempi erota-siekkii varmmaan löytäsit elämmääs semmosen miehen,jolle sie oot se ainut ja oikkee,ei tarvihtis muita vilikkuilla.Piä ihtes NAISENA,joka tiettää,mitä elämältä haluvvaa-elä tyyvy puolinaisseen suhtteesseen,jossa koko ajan suapi pelätä,millon tulloo tuas se vieras nainen kuvioihin-ei ehkä sama,mut näitähän riittää.Outko sitä mieltä,jotta ukkos olj aivan syytön näihin tapahttummiin-tulj vain vieras nainen joka vei,ja mies vain vikis?Mie oon ite niin tiukka tuosta luottamuksesta,jotta jos joku pettää,niin eikun soromnoo ja ovenkarmit kaulassa ulos;Joka pettää kerran ja suapi antteeks,niin ajattelloo varmmaan,jotta petänpäs uuvesttaan,kun kottiin palluu on ainnaa mahollista.Elä anna miehes ja tämän vierraan naisen pilata elämmees-sie oot ainutlaatunen oma ihtes-piä siitä kiinni!!
..sekä tästä, että monista aiemmista persoonallisista ja ihmisläheisistä vastauksista. Ja alkuperäiselle kirjoittajalle, voisitko viisaampaa neuvoa saada, kuin tuon edellä olevan. Jos ukko pettää, pistä se surkimus ulos, ja kuten Heili sanoi, ovenkarmit kaulassa. Jos ukko on tullakseen takaisin, tekee sen sitten kontaten ja sinä päätät, otatko takaisin. Minä en moista touhua katselisi. Ei muuta kuin kaulimella persiille ja pihalle. Ja sen jälkeen nokka pystyyn kohti vastatuulta. Sinä selviät!
"Mie oon ite niin tiukka tuosta luottamuksesta,jotta jos joku pettää,niin eikun soromnoo ja ovenkarmit kaulassa ulos;Joka pettää kerran ja suapi antteeks,niin ajattelloo varmmaan,jotta petänpäs uuvesttaan,kun kottiin palluu on ainnaa mahollista.Elä anna miehes ja tämän vierraan naisen pilata elämmees-sie oot ainutlaatunen oma ihtes-piä siitä kiinni!!"
Karjalan Heili sen somasti käänsi meille kaikille ymmärrettävästi. Ukko pihalle ja uutta kehiin! :)
Tsemppiä ja hymyä huuleen, kyllä kunnollisiakin miehiä löytyy!
Vi...dutti aivan s...tnsti. No silti se roikkui minussa pyyteli anteeksi. Selitti, että kun oli kännissä etc....
Kokeilin mitä siitä tulee. Eleltiin yhdessä. ahdisti liikaa. Muutettiin erilleen, oltiin silti yhdessä.
Sovittiin, että minäkin voin sitten "pettää", niin ollaan tasoissa. No ei oikein tuntunut hyvältä tuo tuommonen suunnitelma.
Ahdistus kävi ylivoimaiseksi.
Minä päätin lopettaa suhteen. No ei se oikein mennyt sille puolisolle jakeluun. Sanoin, että se on loppu nyt. No sitten oltiin illalla samoissa juhlissa, kun on yhteisiä ystäviä. Se lähti kotiinsa, ja sovittiin että se on loppu.
No minulla kävi "tuuri" Löysin bileistä uuden partnerin. No sitten tämäentinen aamulla pakkautu taas mun luo niinkuin ei olisi mitään eilen tapahtunut. Kerroin, että olin ollut sitten toisen kanssa. Niin tämä entinen hyökkäsi kimppuun. No nyt se edelleen haluaa jatkaa. Syyttää minua, että olen nyt kostanut ja pettänyt. Että onko hyvä olla. V...tuilee etc...
Eikä se uusi tyttöystävänikään nyt oikein tiedä missä tämä kaikki menee.
Itsekin ihan sekaisin, ei oikein lohduta tuokaan, että olin toisen kanssa välillä. Se alkuperäinen eka kerran tapahtunut pettäminen oli täysin syytöntä. Jotain outoa kännitohellusta, mihin viitteitä on ollut ennenkin.
Tuska ei taida poistua muuten tosiaan kuin jättämällä tuo entinen avopuoliso ja etsimällä uusi.
Ei auta kosto tai tilanteen tasaaminen. tuska vain jää ja tulee molemmille osapuolille sitten rasittamaan suhdetta.
Se vain on vaikeaa kun kiintymys on syntynyt välille.