Ottaa päähän kommunistien esiintulo
vaalien alla varsinkin valtiontalouteen
liittyvissä kysymyksissä.
Kommunistit ovat kovia esittämään tulojen
uusjakoa ja rahareikiä ties minne. Lista ei lopu
ollenkaan. Ne ovat kuin tyhmät tuhlaajapojat jotka osaavat kyllä rahan kulutuksen, mutteivät sen tekemistä.
hyvin alkeellinen talousmatematiikan kysymys, osa 1;
Kallella on pieni hattuja valmistava yritys. Ville on työtön työnhakija. Kallen yrityksellä
menee hyvin ja Kalle palkkaa Villen töihin. Kalle palkkaa yhteensä yritykseensä 10 henkilöä ja hattukauppa käy. Nämä henkilöt eivät ole enää työttöminä, koska Kalle on yrittäjä ja palkkasi heidät. Näiden kymmenen henkilön Kallen sekä Kallen yrityksen tuottama verotulo tuloveroina sekä arvonlisäveroina sekä muina välillisinä veroina valtiolle on n. 1 000 000 € vuodessa. Näillä rahoilla elätetään noin 100 työtöntä työnhakijaa vuodessa. Kalle ei ymmärrä ollenkaan, miksi hänen yrityksensä joidenkin mielestä pitäisi sosialisoida valtiolle, jolloin
Kallen lahjakkuus loppuisi ja kivoja hattuja ei enää syntyisi.
Kysymys: Mikä olisi Kallen tapauksessa paras ratkaisu ottaen huomioon valtiollinen tarkastelukanta/ verottajan näkökulma sekä yhteiskunnallinen näkökanta ja myös valtion rahakirstun hoito? Antaako Kallen toimia ja tuetaanko häntä vai onko Kalle paha porvari jonka
bisnes kuuluu sosialisoida välittömästi?
Mikä olisi paras ratkaisu hyvinvoinnin kannalta?
vaalien alla varsinkin valtiontalouteen
liittyvissä kysymyksissä.
Kommunistit ovat kovia esittämään tulojen
uusjakoa ja rahareikiä ties minne. Lista ei lopu
ollenkaan. Ne ovat kuin tyhmät tuhlaajapojat jotka osaavat kyllä rahan kulutuksen, mutteivät sen tekemistä.
hyvin alkeellinen talousmatematiikan kysymys, osa 1;
Kallella on pieni hattuja valmistava yritys. Ville on työtön työnhakija. Kallen yrityksellä
menee hyvin ja Kalle palkkaa Villen töihin. Kalle palkkaa yhteensä yritykseensä 10 henkilöä ja hattukauppa käy. Nämä henkilöt eivät ole enää työttöminä, koska Kalle on yrittäjä ja palkkasi heidät. Näiden kymmenen henkilön Kallen sekä Kallen yrityksen tuottama verotulo tuloveroina sekä arvonlisäveroina sekä muina välillisinä veroina valtiolle on n. 1 000 000 € vuodessa. Näillä rahoilla elätetään noin 100 työtöntä työnhakijaa vuodessa. Kalle ei ymmärrä ollenkaan, miksi hänen yrityksensä joidenkin mielestä pitäisi sosialisoida valtiolle, jolloin
Kallen lahjakkuus loppuisi ja kivoja hattuja ei enää syntyisi.
Kysymys: Mikä olisi Kallen tapauksessa paras ratkaisu ottaen huomioon valtiollinen tarkastelukanta/ verottajan näkökulma sekä yhteiskunnallinen näkökanta ja myös valtion rahakirstun hoito? Antaako Kallen toimia ja tuetaanko häntä vai onko Kalle paha porvari jonka
bisnes kuuluu sosialisoida välittömästi?
Mikä olisi paras ratkaisu hyvinvoinnin kannalta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pappamanninen kertoo:
”Kallella on pieni hattuja valmistava yritys. Ville on työtön työnhakija. Kallen yrityksellä
menee hyvin ja Kalle palkkaa Villen töihin. Kalle palkkaa yhteensä yritykseensä 10 henkilöä ja hattukauppa käy. Nämä henkilöt eivät ole enää työttöminä, koska Kalle on yrittäjä ja palkkasi heidät. Näiden kymmenen henkilön Kallen sekä Kallen yrityksen tuottama verotulo tuloveroina sekä arvonlisäveroina sekä muina välillisinä veroina valtiolle on n. 1 000 000 € vuodessa. Näillä rahoilla elätetään noin 100 työtöntä työnhakijaa vuodessa. Kalle ei ymmärrä ollenkaan, miksi hänen yrityksensä joidenkin mielestä pitäisi sosialisoida valtiolle, jolloin
Kallen lahjakkuus loppuisi ja kivoja hattuja ei enää syntyisi.
Kysymys: Mikä olisi Kallen tapauksessa paras ratkaisu ottaen huomioon valtiollinen tarkastelukanta/ verottajan näkökulma sekä yhteiskunnallinen näkökanta ja myös valtion rahakirstun hoito? Antaako Kallen toimia ja tuetaanko häntä vai onko Kalle paha porvari jonka
bisnes kuuluu sosialisoida välittömästi?
Mikä olisi paras ratkaisu hyvinvoinnin kannalta?”
Robba kertoo:
Kalle on siis pk -yrittäjä ja sosialistisessa Suomessa ei hänen yritystään todennäköisesti sosialisoida, eli se ei siirry yhteiskunnalliseen omistukseen, kuten yhteiskunnan perustuotantovälineet, koska kysymyksessä on Kallella hattukauppa, ei yhteiskunnan perustoimintojen ja -turvallisuuden kannalta mikään avainala. Yhteiskunnan perustuotantovälineet, pankit ja vakuutuslaitokset yms. siirtyvät yhteiskunnalliseen omistukseen, koska yhteiskunnassa siirrytään tuotannon anarkiasta suunnitelmalliseen talouteen ja finanssijärjestelmiin.
Pk -sektorilla ei useinkaan vaaranneta tätä yhteiskunnallista ja sosialistista kehitystä, siksi Kallenkin yrityksessä pyritään riistosuhde, jonka poistaminen on sosialistisen yhteiskuntaan siirryttäessä yksi päätehtävistä, eliminoimaan työntekijöiden asemaa parantamalla. Se tapahtuu mm. siten, että työntekijöiden irtisanomisturvaa, oikeutta yrityksen tuotannolliseen ja liiketaloudelliseen päätöksentekoon lisätään ratkaisevasti.
Tästä on etua Kallellekin, joka toki saa pitää toimitusjohtajansa tehtävät ja varmasti saa toimitusjohtajansa tehtävistä kelpo palkkaa, koska yrityksessä sosialistisin uudistuksin valjastetaan myös työntekijöiden henkinen luovuus yrityksen kaikenpuoliseen kehittämiseen niin tuotteiden kuin koko yrityksen osalta. Täytyy muistaa, että tulevassa sosialistisessa Suomessa ovat myös vallalla yhteiskunnan valvonnan alla ns. sosialistiset markkinat, joiden puute osaltaan vaikutti NL:ssa siihen, että tuotanto niin määrältään kuin laadultaan ohjautui yhteiskunnallisesti vikaan ja väärin.
Ja ehkä piankin Kalle huomaa, että yhteiskunnallinen tuotanto on kapitalismia huomattavasti parempi, koska sosialismi ei tunne kysynnän ja tarjonnan heilahteluja, jotka veisivät hattubisneksen perikadon partaalle, ja eikä Kallen tarvitse enää vatsahaavan uhalla pohtia yrityksensä asioita yötä päivää, kun tietää ollessaan anasaitulla kesälomallaan, että yritys on sitoutuneitten työntekijöiden valvonnassa!
suunnitellut markkinat estäisivät Kallen
yrityksen vapaan kasvun, jos vaikka tarvetta olisikin jo 30 työntekijälle.
Kalle olisi kummissaan niiden henkilöiden istumisesta hallituksessa, jotka eivät sitä
tointa osaa eikä hallitse. Silti siellä istuisi
kummallista väkeä päättämässä Kallen omista asioista.
Kalle ei oikein ymmärrä tämmöistäkään mallia puhumattakaan sen yhteiskunnalle tuomasta hyödystä..
---Ja ehkä piankin Kalle huomaa, että yhteiskunnallinen tuotanto on kapitalismia huomattavasti parempi, koska sosialismi ei tunne kysynnän ja tarjonnan heilahteluja, jotka veisivät hattubisneksen perikadon partaalle, ja eikä Kallen tarvitse enää vatsahaavan uhalla pohtia yrityksensä asioita yötä päivää, kun tietää ollessaan anasaitulla kesälomallaan, että yritys on sitoutuneitten työntekijöiden valvonnassa!----
"Sosialismi ei tunne kysynnän ja tarjonnan heilah-
teluja", no mikäs siinä.
Kysytäänpäs toveri Robbalta että mikä on se talous-
poliittinen asia joka todellakin tuon mahdollistaa.
Se nimittäin on mahdollista mutta tietääkö esittäjä
itse mistä elementistä on kysymys?
"sosialismi ei tunne kysynnän ja tarjonnan heilahteluja"
Tässä kohtaan olet oikeassa sillä sosialismissa ei ole juurikaan kysyntää ja tarjontaa ei ole lainkaan - ja tämä olotila on staattinen kommunistien ikeen alla elävissä maissa.
Mutta jos vielä kertoisit, että miksei sosialistinen suunnitelmatalous ole kertaakaan eikä missään pystynyt luomaan hyvinvointia muille kuin kommunistielle.
Kiitos.
/Kalle, joka ei usko yhdenkään SKP:n kansanedustaehdokkaan löytävän Arkadianmäelle vaan he kaikki tulevat eksymään pimeässä - ja pimeyden syynhän te jo tiedättekin
Miksi ottaa Kallelta yrityksen vetämisen taakka? Jos Kalle on saanut tuotannon pyörimään ja laitoksen tuottamaa hyvinvointia. Löytyykö jostakin motivoituneempi johtaja siihen? Missä menee raja kansallistettavan ja jääköön ennalleen.
Salli neukkulakin lehmän mutta jos kaksi on kulakki. Nämä yhden lehmän valtion torpparit piti neukkulan hengissä.
Pien yrittäjillä on iso rooli rakennettaessa elin tasoa. Nää kaikenmaailman Kallet kyllä huomaa herkästi kuluttajien tarpeet, mutta ei kolhoosirotan paimenet. Ne paimen pojat on hitaita reagoimaan kulutustavaroihin.
Koska pienyrittäjyys sallitaan vain siihen asti
että saadaan yksipuoluejärjestelmä pystytettyä.
Pienyrittäjyys=keskimääräistä suurempi vauraus ja
toimeentulo eivät sovi punikkien pirtaan.
Oppihan perustuu luontaiseen laiskuuteen ja kateu-
teen.
Neukkulassakin kukoisti kommunismin aikaan yritte-
liäisyys.
Harmaassa taloudessa ja yhteiskunnalta varastami-
sessa.
Oikein liikuttaa tuo konkreettinen lapsellisuus
jolla koetetaan ajaa oppia tämän päivän maailmas-
sa läpi.
Jatketaan aihetta kun saan vastauksen kysymyksee-
ni tuossa ylempänä.
Ottaisin mielelläni vastauksen.
Saa vastata myös, ettei tiedä.
Kallen yritys kasvaa. Kalle ottaa lisää työntekijöitä. Kalle omien käsiensä ja näppäryytensä ansiosta mies ansaitsee yhä enemmän, mikä on luonnollinen seuraus menestyvälle yritykselle. Miksi sitä kutsutaankaan kun jotkut eivät pidäkään Kallen menestymisestä ja pärjäämisestä? Miksi sitä sanotaankaan kun Kallella on keskivertoa hienompi
auto ja talo? Taitaa voittaa kiimankin...
annapa puheenvuoro. Tai olisi mielenkiintoista
kuulla vaikka alempien junttalaisten
ajatuksia! Suomi on näet yrityksiä täys ja kysymys on hyvä.