Tällä palstalla on paljon lihavuuden asiantuntijoita, oletteko huomanneet? He yleensä ovat näitä lihakksikkaita, hoikkia, urheilullisia ym. miehiä ja naisia, joilla ei ilmeisesti ole ollut koskaan painonsa kanssa vaikeuksia. Välillä oikein naurattaa se spekulointi, miksi jotkut ovat lihavia, miksi eivät laihdu.
Näiden "parempien" :~) ihmisten mielestä laihduttaminen on niiiin helppoa, kun vain ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa liikkumaan ja katsomaan, mitä suuhunsa laittaa. No, tämähän on se perustotuus. Lihavuus kuitenkaan ei, yleensä, ole pelkästään liikkumattomuutta ja vääränlaista syömistä. Tiedän, että saan liudan todisteluja, että sitähän se lihavuus juuri on. Uskallan kuitenkin olla erimieltä.
Jos laihtuminen olisi yhtä helppoa kuin lihominen, lihavia tuskin olisi. Jos lihavuus olisi pelkkää laiskuutta ja itsekurittomuutta, Suomessa olisi huomattavasti vähemmän töissä käyviä ihmisiä. Eiväthän laiskat, itsekurittomat ihmiset viitsisi raahautua joka aamu töihinkään.
Lihavuus ei ole pelkkä fyysinen vaiva läheskään aina. Monella lihavalla on monenlaisia tarinoita takanaan, usein hyvinkin traumaattisia. Näiden yhteiskunnan parempien ihmisten on sitä vaikea uskoa. He ovat niin lujasti iskostaneet päähänsä yhden ainoan totuuden lihavuudesta, ja se ei ole psyyken kanssa missään tekemisissä.
Sitten yksi silmiinpistävä piirre täällä olevissa keskusteluissa, on tämä jatkuvasti vellova juupas-eipäs-juttu: hoikka = kaunis, lihava = ruma. Tämäkin on hyvin pitkälle huuhaata. Hoikka voi olla kaunis tai ruma tai, mitä tahansa tältä väliltä. Tämä pätee myös lihaviin. Ja ennen kuin voimme edes alkaa vääntää kättä kauneudesta ja rumuudesta, jonkun pitäisi määritellä, mitä on kauneus, mitä on rumuus. Nekin ovat asioita, joista monella on erilaisia käsityksiä. Näistäkään, ulkoisista seikoista, ei siis voi löytää yhtä absoluuttista totuutta.
Lopuksi vielä tämä sisäinen kauneus. Ensiksi pitää erottaa toisistaan ulkokuori ja persoona. Niin lihavissa kuin hoikissa löytyy sisäisesti kauniita. Kumpikaan ulkonäköseikka ei tee automaattisesti jommaksi kummaksi. Ja miten määritellään sisäinen kauneus?
Ei tehdä asioista niin yksinkertaisia ja jokaiseen sopivia, koska me kaikki olemme erilaisia, ainutlaatuisia ihmisiä, myös me lihavat. Emmekä me ole sen tyhmempiäkään kuin muutkaan. Uskoisitteko?
Näiden "parempien" :~) ihmisten mielestä laihduttaminen on niiiin helppoa, kun vain ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa liikkumaan ja katsomaan, mitä suuhunsa laittaa. No, tämähän on se perustotuus. Lihavuus kuitenkaan ei, yleensä, ole pelkästään liikkumattomuutta ja vääränlaista syömistä. Tiedän, että saan liudan todisteluja, että sitähän se lihavuus juuri on. Uskallan kuitenkin olla erimieltä.
Jos laihtuminen olisi yhtä helppoa kuin lihominen, lihavia tuskin olisi. Jos lihavuus olisi pelkkää laiskuutta ja itsekurittomuutta, Suomessa olisi huomattavasti vähemmän töissä käyviä ihmisiä. Eiväthän laiskat, itsekurittomat ihmiset viitsisi raahautua joka aamu töihinkään.
Lihavuus ei ole pelkkä fyysinen vaiva läheskään aina. Monella lihavalla on monenlaisia tarinoita takanaan, usein hyvinkin traumaattisia. Näiden yhteiskunnan parempien ihmisten on sitä vaikea uskoa. He ovat niin lujasti iskostaneet päähänsä yhden ainoan totuuden lihavuudesta, ja se ei ole psyyken kanssa missään tekemisissä.
Sitten yksi silmiinpistävä piirre täällä olevissa keskusteluissa, on tämä jatkuvasti vellova juupas-eipäs-juttu: hoikka = kaunis, lihava = ruma. Tämäkin on hyvin pitkälle huuhaata. Hoikka voi olla kaunis tai ruma tai, mitä tahansa tältä väliltä. Tämä pätee myös lihaviin. Ja ennen kuin voimme edes alkaa vääntää kättä kauneudesta ja rumuudesta, jonkun pitäisi määritellä, mitä on kauneus, mitä on rumuus. Nekin ovat asioita, joista monella on erilaisia käsityksiä. Näistäkään, ulkoisista seikoista, ei siis voi löytää yhtä absoluuttista totuutta.
Lopuksi vielä tämä sisäinen kauneus. Ensiksi pitää erottaa toisistaan ulkokuori ja persoona. Niin lihavissa kuin hoikissa löytyy sisäisesti kauniita. Kumpikaan ulkonäköseikka ei tee automaattisesti jommaksi kummaksi. Ja miten määritellään sisäinen kauneus?
Ei tehdä asioista niin yksinkertaisia ja jokaiseen sopivia, koska me kaikki olemme erilaisia, ainutlaatuisia ihmisiä, myös me lihavat. Emmekä me ole sen tyhmempiäkään kuin muutkaan. Uskoisitteko?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kaunis,vai ruma
Sekin on vain oma mielipiteesi. Naapurisi voi olla asiasta eri mieltä.
Tätä juuri tarkoitin. Määrittele, mikä sinulle on kaunista, mikä rumaa. Ja jos vielä perustelet miksi, olisin kiinnostunut lukemaan, mihin väitteesi perustat. En siis väitä vastaan tuohon, mitä kirjoitit, haluaisin vain tietää perustelusi.
Tämä kysymys on tarkoitettu, sille, joka näkee peilistä kauneuden ja rumuuden. Onko muuten kokovartalopeili vai kasvopeili :~)
Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä ja isä ruåtsalaisesta!
lihavan itsepetos.
On totta, että hoikka voi olla ruma, kaunis tai kaikkea siltä väliltä. Sen sijaan hyvin lihava ihminen voi olla vain ruma.
Lihavuus on luonnottoman ja irvokkaan näköistä. Piirteitä ei erota kasvoista, vartalon alkuperäinen malli jää arvailujen varaan, liha hyllyy epäesteettisesti, liikkuminen ja asennot ovat vastenmielistä katsottavaa.
Yhdysvalloissa tehtiin taannoin tutkimus, jossa eri-ikäiset koululaiset laittoivat miellyttävyysjärjestykseen ikätovereitaan valokuvien perusteella. Jopa vammaiset lapset sijoitettiin pääsääntöisesti ennen kuunaamaisia ja ihraposkisia tyttöjä ja poikia.
En tiedä onko aikuisilla tätä tutkittu, mutta olettaisin tulosten olevan täysin samansuuntaisia.
Kysymys on myös paljon siitä mitä kohtaa ihmisessä katsoo... Itse ajattelen, että hoikka vartalo on paljon kauniimpi kuin lihava, tosin pyöreästäkin pidän kunhan ei ole mikään 120kg. Ja sellainen normaali kurvikas on kauniimpi kuin laiha rinnaton mallivartalo. Kuitenkin jos arvioin jonkun ihmisen omassa mielessäni kauniiksi tai rumaksi, katson silloin ainoastaan kasvoja. Minusta kauneus on asia, joka kuvastuu kasvoista ja vartalolla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. On kauniita ihmisiä, joilla on ruma/lihava vartalo, ja rumia ihmisiä joilla on kaunis/hoikka vartalo, ja tietysti myös sekä kauniita että rumia ihmisiä joiden vartalo vastaa kasvoja.
Sama ihminen on todennäköisesti kauniimpi hoikempana, mutta jos eri ihmisiä verrataan, niin joku lihava voi erittäin mahdollisesti olla kauniimpi kuin hoikka naapurinsa ja toisinpäin. Useimmat ihmiset ovat kuitenkin täysin mitäänsanomattoman näköisiä, olivat sitten laihoja tai lihavia. Todellisuudessa oikeasti kauniita naisia on hyvin harvassa, mutta hyviä vartaloita on monella. Luulen, että monesti hoikkavartaloiset naiset saavat turhaa ylistystä miehiltä, jotka eivät ehkä vilkaisekaan kaulasta ylöspäin. Esimerkkeinä vaikka Jenni Dahlman, BB Sari tai nykyinen miss Suomi, jonka kasvot ovat oudon litistyneet (muistuttaa erehdyttävästi Bette Midleriä).
http://www.misssuomi.fi/
http://interaktiv.vg.no/filmextra/person.php?person=Bette Midler
http://www.vh1.com/sitewide/flipbooks/img/movies/people/m/midler_bette/2332298_10.jpg
Pieni muistin virkistys snulle "tyypillinen...". Mainitsemastasi tutkimuksesta on aikaa jo vaikka kuinka kauan, ja aina sitä käytetään kuin piru raamattua. Se ei ole kunnon perustelu johtuen, että se on tehty lapsille. Lapsethan ovat tunnetusti vanhempiensa "tuotteita".
Perusteluilla tarkoitan lähinnä teidän omia, perusteluja mielipiteitänne, en mitään "laboratoriotietoa".
Eikä perusteluihin kuuluu "tässä tyypillinen lihavan itsepetos". Eikö täällä tosiaan mistään voi keskustella vähemmän kiihkottomasti, ihan vain vaihtaen mielipiteitä perusteluineen?
lapset omaksuvat asenteitaan vanhemmiltaan.
Uskon silti myös, että lihavassa vartalossa on jotain biologisessa mielessä kuvottavaa.
Lihavuus viittaa heikentyneeseen toimintakykyyn ja myös mielen heikkouteen. Siksi uskon, että on ikään kuin luonnollista pitää lihavuutta epämiellyttävän näköisenä.
Vammaisuutta pidetään myös samoin samoista syistä alitajuisesti epämiellyttävänä. Eihän juurikaan kukaan terve ja kaunis seurustele vammaisen kanssa, ellei tämä ole suhteen aikana vammautunut.
Ehkäpä lapset sijoittavat kuitenkin vammaiset myötätunnosta lihavien edelle, koska ymmärtävät lihavuuden olevan ahneuden ja muutoinkin oman toiminnan tulosta toisin kuin vammaisuuden.
Aika samoilla linjoilla ollaan. Itse kyllä katson tosi paljon ns. sisäistä kauneutta, vaikka kuinka kliseeltä kuulostaakin. Eli monet ovat alkaneet myöhemmin näyttää upeilta tutustuttuani paremmin ja huomattuani heidät ihaniksi ihmisiksi. Toisin päinkin tietty voi käydä. Sinällään en ymmärrä lihavien mollaamista ollenkaan, mitä se minua häiritsee jos joku on lihava. Ei myöskään tule vihamielisiä tunteita erityisen pitkiä tai lyhyitä tai tummia tai vaaleita jne. kohtaan. Suurin syy siihen miksi en itse haluaisi olla lihava on se, että tykkään liikkua vaivattomasti ja tunnen oloni paremmaksi hoikkana, terveyssyyt tietysti myös itsestäänselvyys. Uskon, että hoikkuudentunteen tuomaa hyvää oloa ei pitäisi aliarvioidakaan, vaan se voi toimia hyvänä kannustimena painonpudotusponnisteluissa (joka oikeasti voi olla vaikeaa, ainakin aluksi!). Mutta jos joku tuntee olonsa hyväksi lihavana, olen siitä iloinen. Jos jollain on paha olla lihavana, olen hänen puolestaan pahoillani, en todellakaan millään tavalla vahingoniloinen tai syyttävä. Sitä lienevät vain todella katkerat ja itsensä kanssa pahoin voivat ihmiset, juuri ne tänne kirjoittelevat lihavien mollaajat.
Meillä on jostain syystä nyt tällainen kauneusihanne. Sata tai kaksisataa vuotta taaksepäin oltiin kalpeita kuin kalkkilaivat, rusketus edusti rahvautta. Ja vielä tuostakin hiukan kauemmas ajassa, niin vain rehevä nainen tai sukkahousuissa kulkeva mies oli jostain kotoisin... :D
Ihmisiä ja asenteita on joskus hankala käsittää, mielipide-erojahan nämäkin ovat. Monet ajatukset, mielipiteet ja ennakkoluulot perustuvat siihen mihin meidät kotona kasvatetaan, mitä opimme lehtien ja television välityksellä jne. Tietämättömyyskin voi olla osasyynä ennakkoluuloihin.
Ei kannata liiaksi tarttua pääkkösmäisten "minä olen aina oikeassa"-tyylisten ihmisten mielipiteisiin. Heillä ei ole tarpeeksi ihmis- tai itseymmärrystä käsittääkseen, että tekevät itsensä vain naurettaviksi kinatessaan mielipiteistään viimeiseen hengenvetoon asti. Arvosta itse itseäsi, se on tärkeintä!
Omasta mielestäni ihmisessä on kauneinta aito, silmissä asti kipunoiva hymy! Pinnallinen ja iloton tekohymy sekä jäykkä, huumorintajuton olemus ovat kamalinta mitä tiedän, oli ihminen sitten hoikka tai pullea...
symmetriset kasvot,Sopusuhtainen vartalo,siinähän se
"Jos lihavuus olisi pelkkää laiskuutta ja itsekurittomuutta, Suomessa olisi huomattavasti vähemmän töissä käyviä ihmisiä."
Lihavuus ei ole aina pelkkää laiskuutta ja itsekurittomuutta. Jokainen kehittää itselleen omanlaisen elämäntavan. Toinen painottaa eri osa-alueiden tärkeyttä. Lihavat ovat tottuneet syömään paljon usen jo nuorena, jolloin vähemmän ja terveellisemmin syöminen ja liikkuminen tuntuvat ylitsepääsemättömän vaikeilta. Sama juttu jos minun pitäisi jostain syystä jättää kuntoilu pois. Tässä vaiheessa astuu esiin tahdonvoima. Lähes jokainen kykenee laihduttamaan jos vain yrittää tarpeeksi. Kyseessä ei ole mikään pieni juttu vaan täytyy omaksua kokonaan uusi tapa elää. Tämä ei varmasti ole helppoa, mutta kun löytää tarpeeksi painavat syyt siihen niin se onnistuu.
"He ovat niin lujasti iskostaneet päähänsä yhden ainoan totuuden lihavuudesta, ja se ei ole psyyken kanssa missään tekemisissä."
Taidat puhua häiriköistä? Päivän selvää että ruumiilla ja mielellä on AINA hyvin paljon tekemistä toistensa kanssa.
"ulkoisista seikoista, ei siis voi löytää yhtä absoluuttista totuutta."
Ei voi löytää, mutta tiettyjä faktoja on olemassa. Esimerkiksi se että hoikkavartaloisella on huomattavasti suurempi mahdollisuus löytää seuraa kuin lihavalla. Mielestäni siinä on kaikki mitä tästä asiasta tarvii keskustella.
"Ja miten määritellään sisäinen kauneus?"
Ei sitä voi määritellä kuin hetkellisesti. Eri ihmiset kokevat saman ihmisen eri tavoin ja samankin ihmisen käsitys vaihtelee jatkuvasti. Eli voit sanoa jotain ihmistä sisäisesti kauniiksi kun sinulla on positiivinen kuva hänestä. Hän on sinulle ystävällinen jne. Samaan aikaan toinen ihminen voi pitää häntä ylimielisenä ja toinen vaikkapa säälittävänä. Eli ketä vain voi kutsua sisäisesti kauniiksi, jokainen tekee kuitenkin päätelmät itse ja absoluuttista totuutta ei ole. Tietenkin toiset ovat useammille mukavia kuin toiset, mutta prosentteja on turha ja mahdoton lähteä laskemaan.
"Ei tehdä asioista niin yksinkertaisia ja jokaiseen sopivia, koska me kaikki olemme erilaisia, ainutlaatuisia ihmisiä, myös me lihavat. Emmekä me ole sen tyhmempiäkään kuin muutkaan."
Aivan, mutta terveydelliset ja taloudelliset syyt ovat todella painavat syyt laihduttamiseen enkä näe todellakaan huonona sitä että lihavia painostetaan sopivasti laihduttamiseen, terveyden asiallahan siinä vain ollaan.
Ihmisryhmää en pidä tyhmänä, edes yksittäistä ihmistä en pidä tyhmänä, mutta puheita ja toimintoja pidän tyhmänä jos siihen on aihetta.