Pöypunkkiallergeeni heikentää ihon läpäisyestettä
Huonepölypunkkien Dermatophagoides pteronyssinus ja D. farinae pääallergeenit Der p 1 ja Der f 1 kuuluvat kysteiiniproteaaseihin. Niiden proteolyyttisen aktiivisuuden on aikaisemmin osoitettu heikentävän keuhkoputkien epiteelin läpäisyestettä. Niiden on epäilty heikentävän myös ihon läpäisyestettä ja vaikuttavan sitä kautta atooppisen ekseemaan ja mahdollisesti muidenkin ekseemoiden syntyyn ja pahentumiseen.
Epäily on nyt osoittautumassa todeksi (J Invest Dermatol 2006;126:2719). Tutkijat laittoivat karvattomien hiirten selkään L-kysteiinillä aktivoitua rekombinantti Der f 1:tä okkluusion alle joka toinen päivä viikon ajan. Läpäisyesteen kuntoa seurattiin mittaamalla ihon läpi haihtuvan veden määrä (transepidermal water loss, TEWL) ja riboflaviinin imeytyminen ihon pinnasta läpäisyesteen läpi muualle elimistöön. Kolmannen koepäivän mittaustuloksissa ei ollut merkitseviä muutoksia, mutta seitsemännen päivän mittauksessa TEWL oli suurentunut ekseema-arvoihin ja riboflaviinin imeytyminen oli kaksin- tai kolminkertaistunut. Vertailuvalmisteena käytetty aktivoimaton allergeeni ei heikentänyt läpäisyestettä.
Pölypunkki ei Suomessa ole kovin suuri ongelma kylmän ajan ja lämmityskauden pituuden ansiosta, mutta käsitys sen merkityksestä selkiytyy. Hilseilevä ihminen, onpa hän kuivaihoinen atoopikko tai rasvaihoinen seborrooikko, elättelee sängyssään pölypunkkeja todennäköisemmin kuin hänen hilseilemätön lajitoverinsa. Tutkimustuloksen mukaan pölypunkin allergeenit pahentavat vastavuoroisesti ihottumaa, olipa pölypunkin elättäjä sille allerginen tai ei. Ja taas yksi noidankehä on valmis. Somaa, eikö totta? -MaHa
pölypunkkiallergisille huonoja uutisia
57
3294
Vastaukset
- hilkkaliisa
Minulla ei ole (vielä) todettu huonepölypunkkiallergiaa. Koskevatko nuo "huonot uutiset" siis myös minua ?
Varastopölypunkkiallergia minulla on todettu yhdelle varastopunkki lajikkeelle TTL:lla 2003. Varastopölypunkit viihtyy siellä missä on kosteusvauriomikrobeja ja viljaa ja se käyttää niitä ravinnokseen. Varastopölypunkit voivat aiheuttaa astmaa ja allergista nuhaa.
Työnantajani ei suostunut teettämään työpaikallani varastopölypunkki testejä.
Monenlaisia kosteusvauriomikrobeja ja aktinobakteeriakin eli "sädesientä" löytyi työpaikaltani ja ammattitautidiagnoosin sain TTL:n altistusten perusteella.mitään. Ei varmaan kuitenkaan ole väärin olettaa, että varastopunkit vaikuttavat samalla tavalla. Minua huolestutti tuo keuhkoputkien epiteelin läpäisyesteen heikentyminen?
- f123ly
homeahdistus kirjoitti:
mitään. Ei varmaan kuitenkaan ole väärin olettaa, että varastopunkit vaikuttavat samalla tavalla. Minua huolestutti tuo keuhkoputkien epiteelin läpäisyesteen heikentyminen?
todettuna prick testein sekä allergiasairaalan kokeissa, että TTL:n kokeissa, pari kotipölypunkkia oli myös allergiasairaalan tutkimuksissa, mutta TTL:n tutkimuksissa ne eivät aiheuttaneet riittävää reaktiota.
Eli eipä nuo prick testit nyt niin varmoja ole, riippuu ihan aineesta ja miten tehdään. Allergiasairaalassa tehtiin kahdella eri aineella samat testit, toinen aine joka kuului johonkin Eurooppalaiseen tutkimukseen aiheutti isommat paukamat suhteessa histamiinipaukamaan kuin tuo normaali testiaine. TTL:n vastaavat aineet taas sitten eivät aiheuttaneet kuin 2mm paukamat, vain varastopunkki meni riittävän isoksi, jotta voitiin todeta tuo allergia.
Eli pitäisin testejä kyllä aivan yliarvostettuina, ja varsinkin sitä, että Allergiasairaalassa tuli, TTL:llä ei ja siitä sitten päätös että nuo allergiasairaalan testit eivät olleet yhtään mitään, vain TTL:n omat testit ja testiuutteet merkkaavat jotain. Ihan kummaa lääketiedettä. Moni voi parantua ihan tyystin allergiastaan menemällä useisiin testeihin, kyllä jossakin vaiheessa tärppää testiaine jolle et reakoi ollenkaan. Ja voila, olet terve jälleen.
- Lääkäri 2
Homeahdistus on ottanut terveysportin oikein tehokäyttöönsä näköjään. Duodecimin uutislyhennelmiähän tuo taisi olla eikö?
Mutta mitä tekemistä tuolla on homeen kanssa? Pölypunkkeja on ollut aina ja on aina oleva, kaikkialla, haittaahan niistä on kyllä, joillekin enempi, joillekin vähempi. Allergisille ja atoopikoille tietysti enemmän. Kannattaisi siis viedä etenkin huippupakkasilla vuodevaatteet ulos pitkäksi aikaa, esim. muutama vuorokausi -30 asteen pakkasessa tuhoaa pölypunkit perusteellisesti ja sen jälkeen kun vielä pesee kunnolla pitkällä ohjelmalla tehokkaalla pesuaineella 90 asteessa niin eipä ole vähään aikaan pölupunkkeja ja määrä pysyy vähempänä, tietysti ne taas lisääntyvät pikkuhiljaa, mutta kerran vuoteenkin kun edes tuon tekee, niin auttaa jo kivasti.- f123ly
Olet taas väärillä jäljillä, varastopunkki viihtyy siellä missä homekin. Ja yllättäen olen allerginen vain ja ainoastaan tuolle varastopunkille TTL:n tutkimusten mukaan.
Sun kyllä kannattaisi mennä neuvomaan noita TTL:n tumpeloita, etteivät nyt ottaisi taas näitäkin turhia kokeita. Ota kuule yhteyttä TTL:n johtoon ja pyydä päästä asiantuntijalääkäriksi. Varmasti kaipaavat sun tietotaitoasi turhista kokeista. Palkkakin varmasti nousee, joten onnea työnhakuun. - Lääkäri 2
f123ly kirjoitti:
Olet taas väärillä jäljillä, varastopunkki viihtyy siellä missä homekin. Ja yllättäen olen allerginen vain ja ainoastaan tuolle varastopunkille TTL:n tutkimusten mukaan.
Sun kyllä kannattaisi mennä neuvomaan noita TTL:n tumpeloita, etteivät nyt ottaisi taas näitäkin turhia kokeita. Ota kuule yhteyttä TTL:n johtoon ja pyydä päästä asiantuntijalääkäriksi. Varmasti kaipaavat sun tietotaitoasi turhista kokeista. Palkkakin varmasti nousee, joten onnea työnhakuun.Varastopunkin vaikutuksesta ihon läpäisevyyteen allergeeneille yms. vieraille aineille ei voitane vetää kovin suoria johtopäätöksiä sen perusteella mitä pölypunkista on todettu. Eikä varastopunkkiallergian pohjalta voitane diagnosoida homeen aiheuttamaa ammattiastmaa tai alveoliittiakaan, vai kuinka. Olet allergisoitunut varastopunkille ja työpaikallasi on hometta ilmeisesti koska on varastopunkkejakin, jos olet varastopunkkiallergiasi työpaikalla saanut etkä esim. kotona tai muualla, esim. kirjastossa, tiedetäänkö sitäkään siis? Onko siis edes varmaa tietoa onko työpaikallasi varastopunkkeja, puhumattakaan siitä, että oletko voinut niille allergisoitua muualla kuin työmaalla? Vaikka olisitkin allergisoitunut varastopunkille työpaikallasi, niin mitä se tieto meitä sitten hyödyttää, ei kai se ammattitauti ainakaan ole?
- f123ly
Lääkäri 2 kirjoitti:
Varastopunkin vaikutuksesta ihon läpäisevyyteen allergeeneille yms. vieraille aineille ei voitane vetää kovin suoria johtopäätöksiä sen perusteella mitä pölypunkista on todettu. Eikä varastopunkkiallergian pohjalta voitane diagnosoida homeen aiheuttamaa ammattiastmaa tai alveoliittiakaan, vai kuinka. Olet allergisoitunut varastopunkille ja työpaikallasi on hometta ilmeisesti koska on varastopunkkejakin, jos olet varastopunkkiallergiasi työpaikalla saanut etkä esim. kotona tai muualla, esim. kirjastossa, tiedetäänkö sitäkään siis? Onko siis edes varmaa tietoa onko työpaikallasi varastopunkkeja, puhumattakaan siitä, että oletko voinut niille allergisoitua muualla kuin työmaalla? Vaikka olisitkin allergisoitunut varastopunkille työpaikallasi, niin mitä se tieto meitä sitten hyödyttää, ei kai se ammattitauti ainakaan ole?
läpinäkyvää tuo sinun tietosi on. Kyllä minulla on työpaikaltani saatu ammattitauti todettuna ja maksettuna.
Toki olen voinut saada ihan kaiken jossakin muualla, vaikka tuolla kirjastossa. Tuskin työpaikkani kosteusvauriot, jatkuvat sellaiset ja monesti todetut nyt mitenkään ovat asiaan vaikuttaneet.
TTL:n on vain epäpätevästi todennut minulla ammattitaudin ja tuon varastopunkkiallergian. Niillä kun ei ole sun ammattitaitoasi. Odottavat sinua sinne töihin kyllä ihan varmasti, jotta osaavat itsekin sitten jättää kaikki tutkimukset tekemättä. Eipä tule enää näitä turhia ammattitauteja ja diagnooseja. Mitä niillä nyt on väliä, eihän ne mitään sairautta paranna. Ja sinun mielestäsi vain sellaiset tutkimukset ovat tarpeellisia jotka parantavat jonkun sairauden. Kerrotko mitkä tutkimukset ylipäätään parantavat jonkun sairauden? f123ly kirjoitti:
läpinäkyvää tuo sinun tietosi on. Kyllä minulla on työpaikaltani saatu ammattitauti todettuna ja maksettuna.
Toki olen voinut saada ihan kaiken jossakin muualla, vaikka tuolla kirjastossa. Tuskin työpaikkani kosteusvauriot, jatkuvat sellaiset ja monesti todetut nyt mitenkään ovat asiaan vaikuttaneet.
TTL:n on vain epäpätevästi todennut minulla ammattitaudin ja tuon varastopunkkiallergian. Niillä kun ei ole sun ammattitaitoasi. Odottavat sinua sinne töihin kyllä ihan varmasti, jotta osaavat itsekin sitten jättää kaikki tutkimukset tekemättä. Eipä tule enää näitä turhia ammattitauteja ja diagnooseja. Mitä niillä nyt on väliä, eihän ne mitään sairautta paranna. Ja sinun mielestäsi vain sellaiset tutkimukset ovat tarpeellisia jotka parantavat jonkun sairauden. Kerrotko mitkä tutkimukset ylipäätään parantavat jonkun sairauden?ollaan sairastuttu, selvä se. Ei väliä homeisesta kodista ja työpaikasta. Kirjastoissa on vaarallisia homeita, jotka sairastuttavat kymmenien kilometrien säteellä ihmisiä. En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-)
Lääkärimme varmaan tietää tutkimuksia, jotka parantavat sairauden, ne ovat ainoita tutkimuksia, joita kannattaa tehdä. Muiden sairauksien kohdalla voidaan arpoa vaikka kahvinporoista oikea diagnoosi ja hoito. Sitten on nämä homesairaudet, hajusteyliherkkyydet sun muut. Nehän ovat non-disease lääkärimme mielestä, ei sairauksia ollenkaan, tai ehkä vähän psyykenongelmaa. Niitä ei tarvitse hoitaa tai tutkia.
Allergia- ja astmalehti kirjoitti taannoin hajusteyliherkkyydestä eikä maininnut mitään non-diseasejuttua, mistäköhän se mahtaa johtua? Monissa sairaaloissa ja nykyään jopa oppilaitoksissa on kielletty hajusteiden käyttö, mutta lääkärimme ei ole varmaan tästäkään mitään vielä kuullut.
Toivottavasti hän menee pian hilkkaliisan ehdottamaan lisäkoulutukseen.- sinun on pakko
olla töissä työterveyslaitoksella, koska eihän sinulla ole edes potilaita, koska ehdit kirjoitella jonnin joutavia tälle palstalle.
Tunnut myös olevan hyvin perillä homeongelmista. Muista tämä: suurin ongelma homesairaille on juuri sinun työpaikkasi eli työterveyslaitos. Hae nyt äkkiä töitä jostain muualta, sillä kohta et pääse töihin edes Utsjoelle. Valitettavasti kun menet oikeisiin töihin, niin et enää ehdi kirjoitella keskustelupalstalla. - Lääkäri 2
homeahdistus kirjoitti:
ollaan sairastuttu, selvä se. Ei väliä homeisesta kodista ja työpaikasta. Kirjastoissa on vaarallisia homeita, jotka sairastuttavat kymmenien kilometrien säteellä ihmisiä. En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-)
Lääkärimme varmaan tietää tutkimuksia, jotka parantavat sairauden, ne ovat ainoita tutkimuksia, joita kannattaa tehdä. Muiden sairauksien kohdalla voidaan arpoa vaikka kahvinporoista oikea diagnoosi ja hoito. Sitten on nämä homesairaudet, hajusteyliherkkyydet sun muut. Nehän ovat non-disease lääkärimme mielestä, ei sairauksia ollenkaan, tai ehkä vähän psyykenongelmaa. Niitä ei tarvitse hoitaa tai tutkia.
Allergia- ja astmalehti kirjoitti taannoin hajusteyliherkkyydestä eikä maininnut mitään non-diseasejuttua, mistäköhän se mahtaa johtua? Monissa sairaaloissa ja nykyään jopa oppilaitoksissa on kielletty hajusteiden käyttö, mutta lääkärimme ei ole varmaan tästäkään mitään vielä kuullut.
Toivottavasti hän menee pian hilkkaliisan ehdottamaan lisäkoulutukseen.Kerrotkos minulle tarkemmin että mikä tuo tauti on tuo hajusteyliherkkyys? Haluaisin lähinnä tietää sen diagnoosinumeron, latinalaisen taudinnimen ja sitten vielä diagnoosikriteerit ja että miten sen diagnostiikka tehdään? Hoitokin olisi kiva tietää. Vai onko diagnoosi vain se, että potilas kertoo että hän saa hengitystieoireita hajusteista, siis jälleen yksi tauti, jonka toteamiseen ei lääkäriä tarvita, vaan potilas voi itse määrittää tautinsa ja tulla sitten jostain kumman syystä lääkärin vastaanotolle lääkärilleen kertomaan että "totesinpa itselläni tuollaisen taudin"...
Ja kun ei mitään "homesairautta" ole myöskään kansainvälisessä tautiluokituksessa olemassa, ei löydy ICD-10:stä "homesairautta", niin voisitkin kertoa, että mikä sairaus sinulla on, miten todettu ja kenen toimesta ja mikä taudin nimeksi on annettu, vai oletko itse päätellyt sairastuneesi homeista jotenkin, onko se muka osoitettu varmaksi? "En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-) " Niin siis mihin olet sairastunut ja miten tuo diagnoosi on tehty, eritteletkö tarkemmin kuin vain että "olen sairastunut homeesta". - JOS ylipäätään
Lääkäri 2 kirjoitti:
Kerrotkos minulle tarkemmin että mikä tuo tauti on tuo hajusteyliherkkyys? Haluaisin lähinnä tietää sen diagnoosinumeron, latinalaisen taudinnimen ja sitten vielä diagnoosikriteerit ja että miten sen diagnostiikka tehdään? Hoitokin olisi kiva tietää. Vai onko diagnoosi vain se, että potilas kertoo että hän saa hengitystieoireita hajusteista, siis jälleen yksi tauti, jonka toteamiseen ei lääkäriä tarvita, vaan potilas voi itse määrittää tautinsa ja tulla sitten jostain kumman syystä lääkärin vastaanotolle lääkärilleen kertomaan että "totesinpa itselläni tuollaisen taudin"...
Ja kun ei mitään "homesairautta" ole myöskään kansainvälisessä tautiluokituksessa olemassa, ei löydy ICD-10:stä "homesairautta", niin voisitkin kertoa, että mikä sairaus sinulla on, miten todettu ja kenen toimesta ja mikä taudin nimeksi on annettu, vai oletko itse päätellyt sairastuneesi homeista jotenkin, onko se muka osoitettu varmaksi? "En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-) " Niin siis mihin olet sairastunut ja miten tuo diagnoosi on tehty, eritteletkö tarkemmin kuin vain että "olen sairastunut homeesta".olet LÄÄKÄRI! Olet kyllä todella vaarallinen potilaillesi. Ja jos sairauslomasi on päättymässä, niin hae muutama vuosi sitäkin sitten lisää. Eläke ei myöskään kohdallasi ole mitenkään huono vaihtoehto.
Lääkäri 2 kirjoitti:
Kerrotkos minulle tarkemmin että mikä tuo tauti on tuo hajusteyliherkkyys? Haluaisin lähinnä tietää sen diagnoosinumeron, latinalaisen taudinnimen ja sitten vielä diagnoosikriteerit ja että miten sen diagnostiikka tehdään? Hoitokin olisi kiva tietää. Vai onko diagnoosi vain se, että potilas kertoo että hän saa hengitystieoireita hajusteista, siis jälleen yksi tauti, jonka toteamiseen ei lääkäriä tarvita, vaan potilas voi itse määrittää tautinsa ja tulla sitten jostain kumman syystä lääkärin vastaanotolle lääkärilleen kertomaan että "totesinpa itselläni tuollaisen taudin"...
Ja kun ei mitään "homesairautta" ole myöskään kansainvälisessä tautiluokituksessa olemassa, ei löydy ICD-10:stä "homesairautta", niin voisitkin kertoa, että mikä sairaus sinulla on, miten todettu ja kenen toimesta ja mikä taudin nimeksi on annettu, vai oletko itse päätellyt sairastuneesi homeista jotenkin, onko se muka osoitettu varmaksi? "En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-) " Niin siis mihin olet sairastunut ja miten tuo diagnoosi on tehty, eritteletkö tarkemmin kuin vain että "olen sairastunut homeesta".tässäpä linkki hajusteyliherkkyydestä:
http://www.tilia.se/
Jos olet lääkäri, niin allergia- ja astmaliiton lehti pitäisi tulla sinulle. Kai luit joulukuun numeron?
En nyt jaksa omaa sairauskertomustani tähän laittaa, olen sen liiankin monta kertaa tällä palstalla esittänyt. Sen voin kuitenkin kertoa, että oma hajuste- ja kemikaaliyliherkkyyteni ei oireile "pelkästään" hengitysteissä, myös iho reagoi.
Lääkärinä varmaan tiedät, että useimmat astmaatikot reagoivat hajuista, vai oliko tämäkin sinulle uutinen?- ammattilaisena
Lääkäri 2 kirjoitti:
Kerrotkos minulle tarkemmin että mikä tuo tauti on tuo hajusteyliherkkyys? Haluaisin lähinnä tietää sen diagnoosinumeron, latinalaisen taudinnimen ja sitten vielä diagnoosikriteerit ja että miten sen diagnostiikka tehdään? Hoitokin olisi kiva tietää. Vai onko diagnoosi vain se, että potilas kertoo että hän saa hengitystieoireita hajusteista, siis jälleen yksi tauti, jonka toteamiseen ei lääkäriä tarvita, vaan potilas voi itse määrittää tautinsa ja tulla sitten jostain kumman syystä lääkärin vastaanotolle lääkärilleen kertomaan että "totesinpa itselläni tuollaisen taudin"...
Ja kun ei mitään "homesairautta" ole myöskään kansainvälisessä tautiluokituksessa olemassa, ei löydy ICD-10:stä "homesairautta", niin voisitkin kertoa, että mikä sairaus sinulla on, miten todettu ja kenen toimesta ja mikä taudin nimeksi on annettu, vai oletko itse päätellyt sairastuneesi homeista jotenkin, onko se muka osoitettu varmaksi? "En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-) " Niin siis mihin olet sairastunut ja miten tuo diagnoosi on tehty, eritteletkö tarkemmin kuin vain että "olen sairastunut homeesta".voivat kait nettiä tarkkailevat henkilöt vastuuttaa ko. henkilön teoistaan. Yhä useamminhan saamme lukea kuinka nettiin päätynyt tieto johti tutkimuksiin.
Jos lääkärinä esiintyvä neuvoo homepalstalla sairastuneita virheellisesti, voi kait käydä sama nakki? - Metsäläinen2
Lääkäri 2 kirjoitti:
Kerrotkos minulle tarkemmin että mikä tuo tauti on tuo hajusteyliherkkyys? Haluaisin lähinnä tietää sen diagnoosinumeron, latinalaisen taudinnimen ja sitten vielä diagnoosikriteerit ja että miten sen diagnostiikka tehdään? Hoitokin olisi kiva tietää. Vai onko diagnoosi vain se, että potilas kertoo että hän saa hengitystieoireita hajusteista, siis jälleen yksi tauti, jonka toteamiseen ei lääkäriä tarvita, vaan potilas voi itse määrittää tautinsa ja tulla sitten jostain kumman syystä lääkärin vastaanotolle lääkärilleen kertomaan että "totesinpa itselläni tuollaisen taudin"...
Ja kun ei mitään "homesairautta" ole myöskään kansainvälisessä tautiluokituksessa olemassa, ei löydy ICD-10:stä "homesairautta", niin voisitkin kertoa, että mikä sairaus sinulla on, miten todettu ja kenen toimesta ja mikä taudin nimeksi on annettu, vai oletko itse päätellyt sairastuneesi homeista jotenkin, onko se muka osoitettu varmaksi? "En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-) " Niin siis mihin olet sairastunut ja miten tuo diagnoosi on tehty, eritteletkö tarkemmin kuin vain että "olen sairastunut homeesta".haisuli (lastulevystä) nuorisokaappi vietiin lapsemme huoneesta pois - ei olla muita astmalääkkeitä kuin Seretideä tarvittu käyttää; yöllä ei yskitä itseä spira-kuntoon ja silmiä ei toistaiseksi olla hangattu (ollut huoneesta pois tuo kaappi viikkotolkulla). Lapsen opettaja kertoi läheisestään, jonka omakotitalokin piti rakentaa niin, että edes yhden yhtä lastulevyseinää ei käytetty; esim. lastulevylle voi olla todella pahasti "allerginen".
Haihtuvat mömmöt todella ovat liikaa joillekin. - sitten sanoisi
homeahdistus kirjoitti:
ollaan sairastuttu, selvä se. Ei väliä homeisesta kodista ja työpaikasta. Kirjastoissa on vaarallisia homeita, jotka sairastuttavat kymmenien kilometrien säteellä ihmisiä. En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-)
Lääkärimme varmaan tietää tutkimuksia, jotka parantavat sairauden, ne ovat ainoita tutkimuksia, joita kannattaa tehdä. Muiden sairauksien kohdalla voidaan arpoa vaikka kahvinporoista oikea diagnoosi ja hoito. Sitten on nämä homesairaudet, hajusteyliherkkyydet sun muut. Nehän ovat non-disease lääkärimme mielestä, ei sairauksia ollenkaan, tai ehkä vähän psyykenongelmaa. Niitä ei tarvitse hoitaa tai tutkia.
Allergia- ja astmalehti kirjoitti taannoin hajusteyliherkkyydestä eikä maininnut mitään non-diseasejuttua, mistäköhän se mahtaa johtua? Monissa sairaaloissa ja nykyään jopa oppilaitoksissa on kielletty hajusteiden käyttö, mutta lääkärimme ei ole varmaan tästäkään mitään vielä kuullut.
Toivottavasti hän menee pian hilkkaliisan ehdottamaan lisäkoulutukseen.jos se työpaikka olisikin ollut se kirjasto, sitten se allergia olisi varmaan saanut alkunsa jossain pölyisessä virastossa käydessä, huomattua on että kaikki muu hänelle kelpaa, kunhan ei mainitse mahdollista altistumista työympäristössä?
- -homekorva-
f123ly kirjoitti:
läpinäkyvää tuo sinun tietosi on. Kyllä minulla on työpaikaltani saatu ammattitauti todettuna ja maksettuna.
Toki olen voinut saada ihan kaiken jossakin muualla, vaikka tuolla kirjastossa. Tuskin työpaikkani kosteusvauriot, jatkuvat sellaiset ja monesti todetut nyt mitenkään ovat asiaan vaikuttaneet.
TTL:n on vain epäpätevästi todennut minulla ammattitaudin ja tuon varastopunkkiallergian. Niillä kun ei ole sun ammattitaitoasi. Odottavat sinua sinne töihin kyllä ihan varmasti, jotta osaavat itsekin sitten jättää kaikki tutkimukset tekemättä. Eipä tule enää näitä turhia ammattitauteja ja diagnooseja. Mitä niillä nyt on väliä, eihän ne mitään sairautta paranna. Ja sinun mielestäsi vain sellaiset tutkimukset ovat tarpeellisia jotka parantavat jonkun sairauden. Kerrotko mitkä tutkimukset ylipäätään parantavat jonkun sairauden?MIKROBIT JA PUNKIT UHKAAVAT HOITAJIA KOSTEUSVAURIOISISSA LAITOKSISSA
Tutkimus osoitti, että terveydenhoitohenkilöstö voi altistua työssään sekä kosteusvauriomikrobeille että punkeille. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
Tärkein löydös on sekä punkeille että homeille IgE-välitteisen herkistymisen ja lääkärin toteaman astman välinen vahva yhteys. Kuvaa täydentää astmaoireiden liittyminen herkistymislöydöksiin. Sekä IgE-vasta-aineen mittaus että astman diagnoosi on todettu objektiivisin menetelmin toisistaan riippumattomasti. Kun tutkittavana oli hoitohenkilökuntaa, heiltä sai todennäköisesti luotettavaa tietoa.
Samansuuntainen, vaikkakaan ei merkittävä, yhteys havaittiin allergisen nuhan ja punkeille herkistymisen välillä. Atooppinen ihottuma selitti sekä punkeille että homeille herkistymistä. Todennäköisesti ennestään atooppiset henkilöt reagoivat altistusympäristössä IgE-välitteisesti kehittämällä sekä vasta-aineita että astman, joka saattaa olla sekä IgE-välitteinen että tulehdusreaktioihin pohjautuva sairaus.
Vaikkakin sekä homeille että punkeille herkistyminen oli valikoimattomassa aineistossa melko harvinaista, tutkimus osoitti, että kosteusvaurioituneessa rakennuksessa esiintyvä altistuminen homeille ja varastopunkeille voi aiheuttaa oireilua ja sairautta. Kyseessä on tärkeä altiste, joka on syytä ottaa huomioon silloinkin, kun selvitetään hoitoalan ammattitauteja ja suunnitellaan työympäristön turvallisuuteen parannuksia.
Yhteenveto
PUNKIT JA SIENET AIHEUTTAVAT LIKI PUOLET HOIVA-ALAN AMMATTITAUDEISTA
Punkeille altistumista on Suomessa tutkittu melko vähän. Työpaikkojen kosteus- ja homevauriot ovat lisänneet selvitysten tarvetta, sillä huonosta sisäilmasta johtuvat sairaudet aiheuttavat oireilua ja sairauspoissaoloja työpaikoilla. Tutkimuksessa selvitettiin terveydenhoitohenkilöstön samanaikaista altistumista homeille ja punkeille sekä sitä, onko homelajien ja punkkien esiintyvyydellä yhteyttä.
Ammattitautitilastojen mukaan punkki- ja homesieniammattitaudit ovat yleisiä terveydenhuollon ja sosiaalialan laitoksissa työskentelevillä henkilöillä. Vuonna 2002 homesienet, sädesienet ja punkit aiheuttivat 40 prosenttia terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen ammattitaudeista.
Kostea ympäristö suosii sekä homeiden että punkkien lisääntymistä. Tutkimuksissa on todettu, että kodeissa hengitystieoireet kasvavat, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea, tai asunnossa esiintyy hometta tai punkkeja. Työpaikoista ei ennen tätä tutkimusta ollut vastaavaa tietoa, ei myöskään homeiden ja punkkien yhteisesiintymisestä.
Tutkimuskohteina oli Pohjois-Savosta sellaisia terveyskeskuksia, joissa oli rakennusteknisessä selvityksessä havaittu kosteusvaurio tai muu sisäilmaongelma. Neljästä terveyskeskuksesta imuroitiin laskeutunutta pölyä punkkien ja sisäilman allergeenianalyysejä varten. Lisäksi kerättiin ilma- ja pölynäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Tutkimushenkilöstön oireilua ja sairastavuutta tutkittiin oirekyselyllä. Herkistymistä ja immunologisia vasteita tutkittiin seerumin IgE- ja IgG- vasta-ainemäärityksillä. Punkit poimittiin pölyn seasta objektilaseille, joilta punkit laskettiin ja tyypitettiin. Mikrobinäytteistä analysoitiin lajistot ja määrät. Sisäilman allergeenit määritettiin kaksoisvasta-ainemenetelmällä.
Punkkeja löytyi joka toisesta näytteestä
Punkkeja löytyi 47 prosentista tutkituista näytteistä, ja pitoisuudet vaihtelivat 14:stä 67 kappaleeseen grammassa. Suurin osa punkeista oli Astigmata- ja Prostigmata-lahkojen varastopunkkeja. Mikrobimäärityksiä varten kerättyjen ilmanäytteiden pitoisuudet olivat pieniä. Tosin näytteissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa.
Pölynäytteiden elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet vaihtelivat 102–105 cfu (pesäkkeen muodostava yksikkö, termi kuvaa elinkykyisten sieni-itiöiden tai bakteerien määrää jossakin yksikössä) grammaa kohti ja bakteerien pitoisuudet 105–108 cfu grammaa kohti.
Sekä punkki- että homeallergeenien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kissa-allergeenia löytyi 93 prosentista ja koira-allergeenia 80 prosentista pölynäytteitä.
Kosteusvaurioituneissa kohteissa esiintyi runsaasti hengitysteiden ärsytysoireita ja infektiosairauksia. Muihin sisäilmaongelmiin liittyi ärsytys- ja yleisoireita. Kuudella prosentilla tutkituista löytyi IgE-luokan vasta-aineita sisätilojen punkeille. Homeille IgG-positiivisia oli 64 prosenttia ja homeille IgE-positiivisia 17 prosenttia.
Herkistyminen selittää osan raportoiduista oireista. Tulokset osoittavat, että terveydenhoitohenkilöstö voi altistua sekä punkeille että mikrobeille. Varastopunkkiallergia selittää joissakin tapauksissa homevauriokohteista raportoidun oireilun.
Perushoitajista kahdeksan prosenttia herkistyi homeille
Oirekysely saatiin täytettynä takaisin 247 henkilöltä. Koko aineistosta viisi prosenttia oli herkistynyt jollekin huonepöly- tai varastopunkille. Homeille herkistyneitä oli neljä prosenttia aineistosta.
Ammattiryhmittäin perushoitajat herkistyivät yleisimmin – kahdeksan prosenttia – homeille. Homeille herkistyminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yskään ja limannousuun. Näitä esiintyi viikoittain erittäin merkitsevästi IgE-välitteisesti herkistyneillä. Myös nivelturvotus ja valkosormisuus viittasivat tilastollisesti merkitsevästi homeherkistymiseen.
Sekä punkeille että homeille herkistyminen korreloi tilastollisesti merkitsevästi lääkärin toteaman astman kanssa. Samansuuntainen kehitys havaittiin allergisen nuhan ja punkeille herkistymisen välillä.
Atooppinen ihottuma selitti tilastollisesti merkitsevästi IgE-välitteistä herkistymistä sekä punkeille että homeille herkistyneillä potilailla. Vastaajilla, joiden työympäristössä oli homeen hajua, oli korkeammat IgG-vasta-aineiden tasot lähes kaikille tutkituille mikrobeille kuin muilla. Korkeimmat IgG-vasta-ainetasot havaittiin heillä, joilla oli aiemmin havaittuja kosteusvaurion merkkejä työpaikallaan.
Tutkijoiden mukaan laajempi selvitys tarpeen
Tutkimus oli pilottihanke. Kun tutkimuksessa löytyi näyttöä punkki- ja mikrobialtistumisesta, tutkijoiden mukaan jatkossa pitäisi selvittää laajemmin työperäistä terveydenhoitohenkilöstön altistumista ja terveyshaittoja. Myös punkkien ja mikrobien esiintymistä kosteusvauriokohteissa olisi syytä vielä tutkia.
Aineiston pienuuden vuoksi mikrobipitoisuuksien ja -lajiston sekä punkkien esiintymisen välillä ei havaittu yhteyttä. Siksi tutkijat pitävät tärkeänä jatkotutkimusta suurella aineistolla. Mahdollisesti punkit kuljettavat mikrobeja esimerkiksi viemäreistä rakennuksen muihin osiin.
Tutkimusta on esitelty vuonna 2004 ja 2005 Sisäilmastoseminaarissa, ja vuonna 2004 seuraavissa suomalaisissa kokouksissa: Allergia- ja työpäivä, Työhygieniapäivät ja Ympäristölääketiedepäivät. Kansainvälisesti tutkimusta on esitelty Eaaci-kongressissa Hollannissa ja Iutox-kongressissa Tampereella vuonna 2004. Tuloksia on tarkoitus esitellä myös vuonna 2005 vastaavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kokouksissa. Tuloksista laaditaan myös tieteellisiä artikkeleita. Lisäksi aineistosta on valmisteilla yksi opinnäytetyö.
Toimittaja
Hannu Kaskinen 17.3.2005
(Tätä on tutkittu-tietokanta
103060
Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille, kosteusvauriomikrobit ja punkit -pilottitutkimus. Tutkimus- ja kehityshanke.
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Kuopion aluetyöterveyslaitos
Tutkimusaika
1.11.2003 - 4.1.2005
Raportti
Mirka Pippuri, Sirpa Pennanen, Marjut Reiman ja Tuula Husman: Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille, kosteusvauriomikrobit ja punkit -pilottitutkimus. Kuopion aluetyöterveyslaitos ja Kansanterveyslaitos. Loppuraportti 20.12.2004, 47 sivua 20 liitesivua.
Lisätietoja
Sirpa Pennanen, Kuopion aluetyöterveyslaitos, PL 93, 70701 Kuopio, puh. (017) 201 234, faksi (017) 201 474, [email protected]
Aiheluokitus (aiheluokitukset)
Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
- Biologiset altisteet ja altistuminen (virus, home...)
Avainsanat
herkistyminen, huonepölypunkki, kosteusvauriomikrobi, terveydenhoitohenkilöstö, varastopunkki, altistuminen
)http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=103060 - -homekorva-
-homekorva- kirjoitti:
MIKROBIT JA PUNKIT UHKAAVAT HOITAJIA KOSTEUSVAURIOISISSA LAITOKSISSA
Tutkimus osoitti, että terveydenhoitohenkilöstö voi altistua työssään sekä kosteusvauriomikrobeille että punkeille. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
Tärkein löydös on sekä punkeille että homeille IgE-välitteisen herkistymisen ja lääkärin toteaman astman välinen vahva yhteys. Kuvaa täydentää astmaoireiden liittyminen herkistymislöydöksiin. Sekä IgE-vasta-aineen mittaus että astman diagnoosi on todettu objektiivisin menetelmin toisistaan riippumattomasti. Kun tutkittavana oli hoitohenkilökuntaa, heiltä sai todennäköisesti luotettavaa tietoa.
Samansuuntainen, vaikkakaan ei merkittävä, yhteys havaittiin allergisen nuhan ja punkeille herkistymisen välillä. Atooppinen ihottuma selitti sekä punkeille että homeille herkistymistä. Todennäköisesti ennestään atooppiset henkilöt reagoivat altistusympäristössä IgE-välitteisesti kehittämällä sekä vasta-aineita että astman, joka saattaa olla sekä IgE-välitteinen että tulehdusreaktioihin pohjautuva sairaus.
Vaikkakin sekä homeille että punkeille herkistyminen oli valikoimattomassa aineistossa melko harvinaista, tutkimus osoitti, että kosteusvaurioituneessa rakennuksessa esiintyvä altistuminen homeille ja varastopunkeille voi aiheuttaa oireilua ja sairautta. Kyseessä on tärkeä altiste, joka on syytä ottaa huomioon silloinkin, kun selvitetään hoitoalan ammattitauteja ja suunnitellaan työympäristön turvallisuuteen parannuksia.
Yhteenveto
PUNKIT JA SIENET AIHEUTTAVAT LIKI PUOLET HOIVA-ALAN AMMATTITAUDEISTA
Punkeille altistumista on Suomessa tutkittu melko vähän. Työpaikkojen kosteus- ja homevauriot ovat lisänneet selvitysten tarvetta, sillä huonosta sisäilmasta johtuvat sairaudet aiheuttavat oireilua ja sairauspoissaoloja työpaikoilla. Tutkimuksessa selvitettiin terveydenhoitohenkilöstön samanaikaista altistumista homeille ja punkeille sekä sitä, onko homelajien ja punkkien esiintyvyydellä yhteyttä.
Ammattitautitilastojen mukaan punkki- ja homesieniammattitaudit ovat yleisiä terveydenhuollon ja sosiaalialan laitoksissa työskentelevillä henkilöillä. Vuonna 2002 homesienet, sädesienet ja punkit aiheuttivat 40 prosenttia terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen ammattitaudeista.
Kostea ympäristö suosii sekä homeiden että punkkien lisääntymistä. Tutkimuksissa on todettu, että kodeissa hengitystieoireet kasvavat, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea, tai asunnossa esiintyy hometta tai punkkeja. Työpaikoista ei ennen tätä tutkimusta ollut vastaavaa tietoa, ei myöskään homeiden ja punkkien yhteisesiintymisestä.
Tutkimuskohteina oli Pohjois-Savosta sellaisia terveyskeskuksia, joissa oli rakennusteknisessä selvityksessä havaittu kosteusvaurio tai muu sisäilmaongelma. Neljästä terveyskeskuksesta imuroitiin laskeutunutta pölyä punkkien ja sisäilman allergeenianalyysejä varten. Lisäksi kerättiin ilma- ja pölynäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Tutkimushenkilöstön oireilua ja sairastavuutta tutkittiin oirekyselyllä. Herkistymistä ja immunologisia vasteita tutkittiin seerumin IgE- ja IgG- vasta-ainemäärityksillä. Punkit poimittiin pölyn seasta objektilaseille, joilta punkit laskettiin ja tyypitettiin. Mikrobinäytteistä analysoitiin lajistot ja määrät. Sisäilman allergeenit määritettiin kaksoisvasta-ainemenetelmällä.
Punkkeja löytyi joka toisesta näytteestä
Punkkeja löytyi 47 prosentista tutkituista näytteistä, ja pitoisuudet vaihtelivat 14:stä 67 kappaleeseen grammassa. Suurin osa punkeista oli Astigmata- ja Prostigmata-lahkojen varastopunkkeja. Mikrobimäärityksiä varten kerättyjen ilmanäytteiden pitoisuudet olivat pieniä. Tosin näytteissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa.
Pölynäytteiden elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet vaihtelivat 102–105 cfu (pesäkkeen muodostava yksikkö, termi kuvaa elinkykyisten sieni-itiöiden tai bakteerien määrää jossakin yksikössä) grammaa kohti ja bakteerien pitoisuudet 105–108 cfu grammaa kohti.
Sekä punkki- että homeallergeenien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kissa-allergeenia löytyi 93 prosentista ja koira-allergeenia 80 prosentista pölynäytteitä.
Kosteusvaurioituneissa kohteissa esiintyi runsaasti hengitysteiden ärsytysoireita ja infektiosairauksia. Muihin sisäilmaongelmiin liittyi ärsytys- ja yleisoireita. Kuudella prosentilla tutkituista löytyi IgE-luokan vasta-aineita sisätilojen punkeille. Homeille IgG-positiivisia oli 64 prosenttia ja homeille IgE-positiivisia 17 prosenttia.
Herkistyminen selittää osan raportoiduista oireista. Tulokset osoittavat, että terveydenhoitohenkilöstö voi altistua sekä punkeille että mikrobeille. Varastopunkkiallergia selittää joissakin tapauksissa homevauriokohteista raportoidun oireilun.
Perushoitajista kahdeksan prosenttia herkistyi homeille
Oirekysely saatiin täytettynä takaisin 247 henkilöltä. Koko aineistosta viisi prosenttia oli herkistynyt jollekin huonepöly- tai varastopunkille. Homeille herkistyneitä oli neljä prosenttia aineistosta.
Ammattiryhmittäin perushoitajat herkistyivät yleisimmin – kahdeksan prosenttia – homeille. Homeille herkistyminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yskään ja limannousuun. Näitä esiintyi viikoittain erittäin merkitsevästi IgE-välitteisesti herkistyneillä. Myös nivelturvotus ja valkosormisuus viittasivat tilastollisesti merkitsevästi homeherkistymiseen.
Sekä punkeille että homeille herkistyminen korreloi tilastollisesti merkitsevästi lääkärin toteaman astman kanssa. Samansuuntainen kehitys havaittiin allergisen nuhan ja punkeille herkistymisen välillä.
Atooppinen ihottuma selitti tilastollisesti merkitsevästi IgE-välitteistä herkistymistä sekä punkeille että homeille herkistyneillä potilailla. Vastaajilla, joiden työympäristössä oli homeen hajua, oli korkeammat IgG-vasta-aineiden tasot lähes kaikille tutkituille mikrobeille kuin muilla. Korkeimmat IgG-vasta-ainetasot havaittiin heillä, joilla oli aiemmin havaittuja kosteusvaurion merkkejä työpaikallaan.
Tutkijoiden mukaan laajempi selvitys tarpeen
Tutkimus oli pilottihanke. Kun tutkimuksessa löytyi näyttöä punkki- ja mikrobialtistumisesta, tutkijoiden mukaan jatkossa pitäisi selvittää laajemmin työperäistä terveydenhoitohenkilöstön altistumista ja terveyshaittoja. Myös punkkien ja mikrobien esiintymistä kosteusvauriokohteissa olisi syytä vielä tutkia.
Aineiston pienuuden vuoksi mikrobipitoisuuksien ja -lajiston sekä punkkien esiintymisen välillä ei havaittu yhteyttä. Siksi tutkijat pitävät tärkeänä jatkotutkimusta suurella aineistolla. Mahdollisesti punkit kuljettavat mikrobeja esimerkiksi viemäreistä rakennuksen muihin osiin.
Tutkimusta on esitelty vuonna 2004 ja 2005 Sisäilmastoseminaarissa, ja vuonna 2004 seuraavissa suomalaisissa kokouksissa: Allergia- ja työpäivä, Työhygieniapäivät ja Ympäristölääketiedepäivät. Kansainvälisesti tutkimusta on esitelty Eaaci-kongressissa Hollannissa ja Iutox-kongressissa Tampereella vuonna 2004. Tuloksia on tarkoitus esitellä myös vuonna 2005 vastaavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kokouksissa. Tuloksista laaditaan myös tieteellisiä artikkeleita. Lisäksi aineistosta on valmisteilla yksi opinnäytetyö.
Toimittaja
Hannu Kaskinen 17.3.2005
(Tätä on tutkittu-tietokanta
103060
Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille, kosteusvauriomikrobit ja punkit -pilottitutkimus. Tutkimus- ja kehityshanke.
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Kuopion aluetyöterveyslaitos
Tutkimusaika
1.11.2003 - 4.1.2005
Raportti
Mirka Pippuri, Sirpa Pennanen, Marjut Reiman ja Tuula Husman: Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille, kosteusvauriomikrobit ja punkit -pilottitutkimus. Kuopion aluetyöterveyslaitos ja Kansanterveyslaitos. Loppuraportti 20.12.2004, 47 sivua 20 liitesivua.
Lisätietoja
Sirpa Pennanen, Kuopion aluetyöterveyslaitos, PL 93, 70701 Kuopio, puh. (017) 201 234, faksi (017) 201 474, [email protected]
Aiheluokitus (aiheluokitukset)
Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
- Biologiset altisteet ja altistuminen (virus, home...)
Avainsanat
herkistyminen, huonepölypunkki, kosteusvauriomikrobi, terveydenhoitohenkilöstö, varastopunkki, altistuminen
)http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=103060varasto punkki aiheuttaa esim astmaa.
se on myös ammattitauti.
http://www.google.fi/search?hl=fi&sa=X&oi=spell&resnum=0&ct=result&cd=1&q=varastopunkki%2Bammattitauti&spell=1
myös:
Punkit aiheuttavat lukuisia ammattitauteja vuosittain
Punkkeja löytyy kaikkialta. Useimmiten ihmisille tulee punkeista mieleen puutiainen ja sen aiheut-tamat taudit borrelioosi ja lymen tauti.
Maailmaanmahtuu kuitenkin paljon muitakin ihmisille tärkeitä punkkeja.
Kotien ja työpaikkojen huone-pöly- ja varastopunkit ovat merkittäviä allergisten sairauksien aiheuttajia,
aiheuttaen vuosittain 50 - 150 ammattitautia
(taulukko 1).
Suurin osanäistä on varastopunkkien aiheuttamia astmoja,nuhia tai ihottumia.
Vuoden 1994 jälkeen myös syyhypunkki on noussut huomattavaksi ammattitautien aiheuttajaksi lähinnä terveydenhuolto-henkilöstön keskuudessa.
Varasto- ja huone-pölypunkit aiheuttavat yleensä ongelmia maatalouden parissa työskenteleville,
tosin yksittäisiä tapauksia ilmaantuu myös muissa ammateissa. !!
Tutkimuksessa —Työperäinen altistuminen ja herkistyminen varastopunkeille:
Suurkeittiöt,elintarvikeliikkeet ja maatalous“ pyrimme selvittämään, löytyykö punkkeja maatalouden lisäksi elintarvikkeita valmistavista tai niitä myyvistä kohteista.
Navettoja on tutkittu jo aikaisemmin,mutta nyt kohteenamme olevia kanaloita, sikaloita ja talleja ei vielä tähän mennessä ole Suo-messa tutkittu, ei myöskään lomittajien altistumista punkeille.
Tässä tutkimuksessa olemme seuranneet punkkimäärien vuodenaikaisvaihtelua sekä selvittäneet punkkien kulkeutumista työpaikalta (tuotantotilasta) kotiin.
Kanaloissa suotuisimmat olosuhteet.
Näytteitä kerättiin sikaloista, kanaloista jatalleista sekä itse eläintiloista ja työvaatetukses-ta että viljelijöiden kotoa.
Lähes kaikista näytteistä (84 - 91 %, riippuen vuodenajasta) löytyi punkkeja, määrien ollessa suurimmat eläintiloissa. Erot näytteiden punkkimäärissä olivatsuuria, esimerkiksi talvella eläintilojenpunkkimäärät vaihtelivat 45 - 68 000 kpl/g.
Pitoisuudet olivat usein terveyden kannalta mer-kittäviä, sillä 100 punkkia pölygrammassa riit-tää herkistämään siihen taipuvat henkilöt ja 500 punkkia pölygrammassa voi aiheuttaaherkistyneille akuutteja hengitystieoireita.
Kanaloista löytyi kaikkina vuodenaikoina enitenpunkkeja, 1,5 - 10-kertaisesti verrattuna muihintiloihin. Syksyllä punkkeja näyttäisi kanaloissaesiintyvän eniten, keskimäärin 2 500 kpl/g.Kanaloissa on suotuisat olosuhteet punkkien kas-vulle: paljon orgaanista pölyä (jauhoruokinta jahöyhenet) sekä riittävän korkea kosteus ja lämpötila. Lisäksi kanoissa itsessään voi ollapunkkeja. Tutkimusten perusteella punkkienmäärä maatiloilla vähenee järjestyksessä.
kanalat,navetat, sikalat ja tallit
Elinympäristön perusteella punkit jaetaan huone-pöly- ja varastopunkkeihin. Huonepölypunkkeja(Pyroglyphidae) esiintyy nimensä mukaisestihuonepölyssä ja mm. lintujen ja nisäkkäidenpesissä. Huonepölypunkit käyttävät ravinnok-seen ihmisen hilsettä, siitepölyä, sienten itiöitäja rihmoja sekä bakteereja ja kasviperäisiäkuituja. Asunnoissa huonepölypunkkeja tavataaneniten patjoista ja pehmustetuista huonekaluistaja vähäisessä määrin lattiapölystä ja matoista.Varastopunkit elävät pääasiassa varastoissa javarastoiduissa tuotteissa, kuten viljassa, heinis-sä ja oljissa. Asunnoissa varastopunkit ovat ylei-sempiä lattioilla kuin esimerkiksi patjoissa taihuonekaluissa, sillä niiden pääasiallinenravinnonlähde ei ole hilse, vaan kasvi- ja eläin-peräiset kuidut sekä homeet. Cheyletidae -hei-mon punkit syövät toisia punkkeja, minkä vuok-si niitä kutsutaankin petopunkeiksi.
Punkit kulkeutuvat mukanammeEri tutkimuksissa on havaittu, että viljelijöidentyövaatetuksesta ja kodeista löytyy varastopunk-keja, joten punkkien kulkeutuminen tuotanto-tiloista asuntoihin on todennäköistä. Kuvasta 1näkyy, että punkkipitoisuudet työvaatetuksessaja kodeissa olivat lähes yhtä suuret, mutta selke-ästi pienemmät kuin eläintiloissa. Punkkeja löy-tyy vaatetuksesta ja kodeista eniten kesällä, mää-rien jäädessä kuitenkin keskimäärin alle sadankappaleen pölygrammassa.
Kodeissa yleisiä punkkeja olivat odotetusti huonepölypunkit, mutta myös Acaridae -heimon varastopunkkeja, joihin muun muassa Acarus siro ja Tyrophagusputrescentiae kuuluvat, löytyi useista näytteistä.
Mesostigmata -lahkon punkkeja löytyi kodeista pieniä määriä, mutta kuitenkin kaikkina vuoden-aikoina. Tarsonemidae -heimon varastopunkit, joista tunnetuin lienee Tarsonemus sp. olivat yleisiä sekäkodeissa että työvaatetuksessa. Toinen hallitseva punkkiheimo työvaatetuksessa oli Acaridae.
Tulokset osoittavat erityisesti näiden kahden heimon kulkeutumista tuotantotiloista asuntoihinnimenomaan työvaatteiden mukana.
Myös maatalouslomittajien työvaatetuksesta,autosta ja kodista otettiin näytteitä kun selvitettiin punkkien kulkeutumista. Lomittajat työskentelivät sikaloiden, kanaloiden ja tallien lisäksinautakarja- ja lammastiloilla.
Työvaatetuksessa oli selvästi eniten punkkeja, noin kaksi kertaaenemmän kuin kodeista kerätyissä näytteissä. Acaridae oli yleisin punkkiheimo. Viljelijöiden työvaatetuksesta löytyi enemmän punkkeja kuin lomittajien työvaatetuksesta. Samoin viljelijöiden kodeissa oli lomittajien koteihin verrattuna enemmän punkkeja.
Huomattavaero oli Tarsonemidae -punkkien puuttuminen lomittajien kodeista.
Kotieläintiloilla työskentelevät altistuvat tutki-musten mukaan punkeille sekä työssään että ko-tonaan. Kotialtistuminen on ainakin osittain seu-rausta punkkien kulkeutumisesta tuotantotiloistakoteihin. Viljelijöitä onkin syytä opastaa sekätyövaatteiden säilytyksessä että huollossa. Myös punkkien torjuntaan tuotantotiloissa ja kodeissatulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Altistumisen arviointi on tärkeää etenkin, jos työntekijät oireilevat.Suojautuminen kannattaaKoska punkit tuntuvat viihtyvän pölyssä, on erityisesti pölyisissä olosuhteissa työskenneltäessä henkilökohtainen suojautuminen tärkeää. Työvaatteiden käyttö on ensimmäinen askel altistumisen vähentämiseksi.
Työvaatteet on syytä säilyttää joko tuotantotilojen puolella tai erillisessä tilassa kotona. Usein mm. sikatiloilla tämä onkin huomioitu sekä hajuhaitan että mahdollisentautivaaran vuoksi.
Ylipäätään pitäisi välttää kotona liikkumista työvaatteissa, sillä muutenpunkit voivat kulkeutua kodin altisteeksi. Työvaatteiden peseminen yli 55 ºC lämpötilassa tappaa punkit sekä poistaa niiden allergeenit.
Vaatteiden säännöllinen tuulettaminen niihin tarttu-neen pölyn poistamiseksi auttaa myös asiaa. Hengityksensuojaimen (vähintään P2-luokanhiukkassuodatin tai kevytsuojain) käyttö on suo-siteltavaa. Suojaimen kanssa työskentely lisäätyön rasittavuutta, miksi useat työntekijät eivätehkä halua suojainta käyttää.
Jos työtila on silminnähden pölyinen tai pölyä leijuu ilmassa työskentelyn aikana, on erityisen tärkeää käyttääsuojainta. Siivouksen lisääminen siten, ettei pö-lyä pääse työtiloihin kertymään voi vähentää al-tistumista punkeille ja hengityksensuojaimenkäyttötarvetta.
Usein ne punkintorjuntakeinot,jotka ovat tehokkaita (ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan laskeminen alle 50 % ja 25ºC),ovat vaikeasti toteutettavissa.
Punkkien torjunnassa voidaan käyttää myös erilaisia hyönteis,-sieni- tai punkkimyrkkyjä, joista punkkeja vastaan tarkoitetut bentsyylibentsoaattia sisältävätvalmisteet ovat yleisimpiä. Myrkkyjen tehosta onkuitenkin ristiriitaista tietoa, ja niiden käyttö voiolla riski sekä ihmisille että eläimille. Eläintilojenmyrkyttämistä punkkien poistamiseksi ei voidakaan suositella, ainakaan jos tilat ovat jatkuvassa käytössä.
Altistumista voidaan arvioida Mikäli työntekijä oireilee ja syyksi epäilläänpunkkeja, voidaan altistumista arvioida joko mittaamalla ympäristön punkkeja tai työntekijän reagointia punkeille.
Henkilön veren seerumistavoidaan mitata punkeille ominaisia vasta-aineita.
Ympäristömikrobiologian laboratorio Kuopi-on aluetyöterveyslaitoksella tekee IgE-vasta-aineanalyysejä yhdeksälle eri varasto- jahuonepölypunkkiallergeenille. Tämän yhdeksänlajin paneelin hinta on 66 e.
Ympäristönäytteistä voidaan mitata punkkialler-geeneja tai määrittää punkit mikroskoopin avul-la. Yksinkertaisin tapa selvittää onko ympäristö-näytteessä punkkeja on mitata pölyn sisältämäguaniinipitoisuus.
Guaniinin määrä näytteessäkuvaa punkkien ulosteiden määrää, mutta ei sitämitä lajeja näytteessä on. Toisena vaihtoehtonaon selvittää löytyykö näytteestä punkkien allergeeneja. Tällä hetkellä kaupallisesti on tarjollamenetelmä vain kahden huonepölypunkin allergeenin määrittämiseksi ja näitä lajeja ei välttämättä tuotantotiloista löydy.
Kolmantena mahdollisuutena on tutkia mikroskoopin avulla löytyykö näytteestä punkkeja. Menetelmä on aikaavievin, mutta kertoo myös eniten, eli kuinka paljon punkkeja löytyy ja mitä lajia ne ovat. Kaik-kia näitä määrityksiä tehdään ympäristö-mikrobiologian laboratoriossa hintaan 68 é• 22 % alv (allergeenit, guaniini) ja 130 • 22 %alv (punkkimääritykset).
Tutkimus jatkuu Kuopion aluetyöterveyslaitoksella on tehtypunkkitutkimusta 1990-luvulta lähtien.
Joidenkin työympäristöjen, esimerkiksi rehutehtaiden,tekstiilitehtaiden ja toimistojen, punkkilajistoa onjo kartoitettu, mutta työ jatkuu edelleen.
Kaikkialta, mistä punkkeja on tähän mennessä etsitty,´on niitä myös löydetty. Lisääntyneet kosteus- ja homevauriot ovat kasvattaneet myös meidäntyösarkaamme, sillä ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että punkit ja homeet viihtyvät hyvin yhdessä.
Home- ja punkkiherkistyminensaattavatkin liittyä toisiinsa. Tulevaisuudessa haluamme myös selvittää miten punkkien torjuminen meidän olosuhteissamme olisi kaikkein helpointa ja vaivattominta.
Varastopunkki, Lepidoglyphus.
--------------------------------------------------------------------------------
http://209.85.129.104/search?q=cache:_OnQ1wtqc8IJ:www.ttl.fi/NR/rdonlyres/962BADEB-4392-401C-8F96-47C1C5C124B7/0/at2002.pdf varastopunkki%2Bammattitauti&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=8 - lääkäri 2:selle..
-homekorva- kirjoitti:
MIKROBIT JA PUNKIT UHKAAVAT HOITAJIA KOSTEUSVAURIOISISSA LAITOKSISSA
Tutkimus osoitti, että terveydenhoitohenkilöstö voi altistua työssään sekä kosteusvauriomikrobeille että punkeille. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
Tärkein löydös on sekä punkeille että homeille IgE-välitteisen herkistymisen ja lääkärin toteaman astman välinen vahva yhteys. Kuvaa täydentää astmaoireiden liittyminen herkistymislöydöksiin. Sekä IgE-vasta-aineen mittaus että astman diagnoosi on todettu objektiivisin menetelmin toisistaan riippumattomasti. Kun tutkittavana oli hoitohenkilökuntaa, heiltä sai todennäköisesti luotettavaa tietoa.
Samansuuntainen, vaikkakaan ei merkittävä, yhteys havaittiin allergisen nuhan ja punkeille herkistymisen välillä. Atooppinen ihottuma selitti sekä punkeille että homeille herkistymistä. Todennäköisesti ennestään atooppiset henkilöt reagoivat altistusympäristössä IgE-välitteisesti kehittämällä sekä vasta-aineita että astman, joka saattaa olla sekä IgE-välitteinen että tulehdusreaktioihin pohjautuva sairaus.
Vaikkakin sekä homeille että punkeille herkistyminen oli valikoimattomassa aineistossa melko harvinaista, tutkimus osoitti, että kosteusvaurioituneessa rakennuksessa esiintyvä altistuminen homeille ja varastopunkeille voi aiheuttaa oireilua ja sairautta. Kyseessä on tärkeä altiste, joka on syytä ottaa huomioon silloinkin, kun selvitetään hoitoalan ammattitauteja ja suunnitellaan työympäristön turvallisuuteen parannuksia.
Yhteenveto
PUNKIT JA SIENET AIHEUTTAVAT LIKI PUOLET HOIVA-ALAN AMMATTITAUDEISTA
Punkeille altistumista on Suomessa tutkittu melko vähän. Työpaikkojen kosteus- ja homevauriot ovat lisänneet selvitysten tarvetta, sillä huonosta sisäilmasta johtuvat sairaudet aiheuttavat oireilua ja sairauspoissaoloja työpaikoilla. Tutkimuksessa selvitettiin terveydenhoitohenkilöstön samanaikaista altistumista homeille ja punkeille sekä sitä, onko homelajien ja punkkien esiintyvyydellä yhteyttä.
Ammattitautitilastojen mukaan punkki- ja homesieniammattitaudit ovat yleisiä terveydenhuollon ja sosiaalialan laitoksissa työskentelevillä henkilöillä. Vuonna 2002 homesienet, sädesienet ja punkit aiheuttivat 40 prosenttia terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen ammattitaudeista.
Kostea ympäristö suosii sekä homeiden että punkkien lisääntymistä. Tutkimuksissa on todettu, että kodeissa hengitystieoireet kasvavat, kun ilman suhteellinen kosteus on korkea, tai asunnossa esiintyy hometta tai punkkeja. Työpaikoista ei ennen tätä tutkimusta ollut vastaavaa tietoa, ei myöskään homeiden ja punkkien yhteisesiintymisestä.
Tutkimuskohteina oli Pohjois-Savosta sellaisia terveyskeskuksia, joissa oli rakennusteknisessä selvityksessä havaittu kosteusvaurio tai muu sisäilmaongelma. Neljästä terveyskeskuksesta imuroitiin laskeutunutta pölyä punkkien ja sisäilman allergeenianalyysejä varten. Lisäksi kerättiin ilma- ja pölynäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Tutkimushenkilöstön oireilua ja sairastavuutta tutkittiin oirekyselyllä. Herkistymistä ja immunologisia vasteita tutkittiin seerumin IgE- ja IgG- vasta-ainemäärityksillä. Punkit poimittiin pölyn seasta objektilaseille, joilta punkit laskettiin ja tyypitettiin. Mikrobinäytteistä analysoitiin lajistot ja määrät. Sisäilman allergeenit määritettiin kaksoisvasta-ainemenetelmällä.
Punkkeja löytyi joka toisesta näytteestä
Punkkeja löytyi 47 prosentista tutkituista näytteistä, ja pitoisuudet vaihtelivat 14:stä 67 kappaleeseen grammassa. Suurin osa punkeista oli Astigmata- ja Prostigmata-lahkojen varastopunkkeja. Mikrobimäärityksiä varten kerättyjen ilmanäytteiden pitoisuudet olivat pieniä. Tosin näytteissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa.
Pölynäytteiden elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuudet vaihtelivat 102–105 cfu (pesäkkeen muodostava yksikkö, termi kuvaa elinkykyisten sieni-itiöiden tai bakteerien määrää jossakin yksikössä) grammaa kohti ja bakteerien pitoisuudet 105–108 cfu grammaa kohti.
Sekä punkki- että homeallergeenien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kissa-allergeenia löytyi 93 prosentista ja koira-allergeenia 80 prosentista pölynäytteitä.
Kosteusvaurioituneissa kohteissa esiintyi runsaasti hengitysteiden ärsytysoireita ja infektiosairauksia. Muihin sisäilmaongelmiin liittyi ärsytys- ja yleisoireita. Kuudella prosentilla tutkituista löytyi IgE-luokan vasta-aineita sisätilojen punkeille. Homeille IgG-positiivisia oli 64 prosenttia ja homeille IgE-positiivisia 17 prosenttia.
Herkistyminen selittää osan raportoiduista oireista. Tulokset osoittavat, että terveydenhoitohenkilöstö voi altistua sekä punkeille että mikrobeille. Varastopunkkiallergia selittää joissakin tapauksissa homevauriokohteista raportoidun oireilun.
Perushoitajista kahdeksan prosenttia herkistyi homeille
Oirekysely saatiin täytettynä takaisin 247 henkilöltä. Koko aineistosta viisi prosenttia oli herkistynyt jollekin huonepöly- tai varastopunkille. Homeille herkistyneitä oli neljä prosenttia aineistosta.
Ammattiryhmittäin perushoitajat herkistyivät yleisimmin – kahdeksan prosenttia – homeille. Homeille herkistyminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yskään ja limannousuun. Näitä esiintyi viikoittain erittäin merkitsevästi IgE-välitteisesti herkistyneillä. Myös nivelturvotus ja valkosormisuus viittasivat tilastollisesti merkitsevästi homeherkistymiseen.
Sekä punkeille että homeille herkistyminen korreloi tilastollisesti merkitsevästi lääkärin toteaman astman kanssa. Samansuuntainen kehitys havaittiin allergisen nuhan ja punkeille herkistymisen välillä.
Atooppinen ihottuma selitti tilastollisesti merkitsevästi IgE-välitteistä herkistymistä sekä punkeille että homeille herkistyneillä potilailla. Vastaajilla, joiden työympäristössä oli homeen hajua, oli korkeammat IgG-vasta-aineiden tasot lähes kaikille tutkituille mikrobeille kuin muilla. Korkeimmat IgG-vasta-ainetasot havaittiin heillä, joilla oli aiemmin havaittuja kosteusvaurion merkkejä työpaikallaan.
Tutkijoiden mukaan laajempi selvitys tarpeen
Tutkimus oli pilottihanke. Kun tutkimuksessa löytyi näyttöä punkki- ja mikrobialtistumisesta, tutkijoiden mukaan jatkossa pitäisi selvittää laajemmin työperäistä terveydenhoitohenkilöstön altistumista ja terveyshaittoja. Myös punkkien ja mikrobien esiintymistä kosteusvauriokohteissa olisi syytä vielä tutkia.
Aineiston pienuuden vuoksi mikrobipitoisuuksien ja -lajiston sekä punkkien esiintymisen välillä ei havaittu yhteyttä. Siksi tutkijat pitävät tärkeänä jatkotutkimusta suurella aineistolla. Mahdollisesti punkit kuljettavat mikrobeja esimerkiksi viemäreistä rakennuksen muihin osiin.
Tutkimusta on esitelty vuonna 2004 ja 2005 Sisäilmastoseminaarissa, ja vuonna 2004 seuraavissa suomalaisissa kokouksissa: Allergia- ja työpäivä, Työhygieniapäivät ja Ympäristölääketiedepäivät. Kansainvälisesti tutkimusta on esitelty Eaaci-kongressissa Hollannissa ja Iutox-kongressissa Tampereella vuonna 2004. Tuloksia on tarkoitus esitellä myös vuonna 2005 vastaavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kokouksissa. Tuloksista laaditaan myös tieteellisiä artikkeleita. Lisäksi aineistosta on valmisteilla yksi opinnäytetyö.
Toimittaja
Hannu Kaskinen 17.3.2005
(Tätä on tutkittu-tietokanta
103060
Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille, kosteusvauriomikrobit ja punkit -pilottitutkimus. Tutkimus- ja kehityshanke.
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Kuopion aluetyöterveyslaitos
Tutkimusaika
1.11.2003 - 4.1.2005
Raportti
Mirka Pippuri, Sirpa Pennanen, Marjut Reiman ja Tuula Husman: Terveydenhoitohenkilöstön altistuminen sisäilman biologisille pölyille, kosteusvauriomikrobit ja punkit -pilottitutkimus. Kuopion aluetyöterveyslaitos ja Kansanterveyslaitos. Loppuraportti 20.12.2004, 47 sivua 20 liitesivua.
Lisätietoja
Sirpa Pennanen, Kuopion aluetyöterveyslaitos, PL 93, 70701 Kuopio, puh. (017) 201 234, faksi (017) 201 474, [email protected]
Aiheluokitus (aiheluokitukset)
Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
- Biologiset altisteet ja altistuminen (virus, home...)
Avainsanat
herkistyminen, huonepölypunkki, kosteusvauriomikrobi, terveydenhoitohenkilöstö, varastopunkki, altistuminen
)http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=103060""
viestisi:
Vaikka olisitkin allergisoitunut varastopunkille työpaikallasi, niin mitä se tieto meitä sitten hyödyttää, ei kai se ammattitauti ainakaan ole?
""
mihin tämä tietosi oikein perustuu, katsoppa oheisia tutkimuksia. Oletko sinä tehnyt OMAN tutkimuksesi asiassa? - Lääkäri 2
lääkäri 2:selle.. kirjoitti:
""
viestisi:
Vaikka olisitkin allergisoitunut varastopunkille työpaikallasi, niin mitä se tieto meitä sitten hyödyttää, ei kai se ammattitauti ainakaan ole?
""
mihin tämä tietosi oikein perustuu, katsoppa oheisia tutkimuksia. Oletko sinä tehnyt OMAN tutkimuksesi asiassa?Niin, siis jos verestä löytyy vasta-aineita varastopunkille, niin pitääkö tutkittava henkilö sitten laittaa uudelleenkoulutukseen vai sairaseläkkeelle vai korvataanko varastopunkkiallergia ammattitautina? Noita punkkejahan on vähän kaikkialla, ainakin pölypunkkeja on ihan kaikilla kotona, mitä ihmettä sitten tehdään jos ja kun löytyy vasta-aineita pölypunkille? Tai peräti allergiaa pölypunkille Prick-testeissä? Varastopunkinhan saa onneksi hävitettyä näköjään, kun luki nuo tutkimukset, siis vaatteiden pesu ja rakennuksen siivoaminen sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Pölypunkkia ei sen sijaan niin vain hävitetäkään. Voidaanhan senkin määrää toki vähentää. Kyllähän huono sisäilman laatu aiheuttaa sairastavuutta, kuten huono ilmanlaatu kaupungissakin, totta. Mutta ei kai tässäkään mihinkään punkkihysteriaan liene aihetta, tietysti siivoamisen tasoa ja rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa ja hyvähän ne kosteusvauriot on korjata.
lääkäri 2:selle.. kirjoitti:
""
viestisi:
Vaikka olisitkin allergisoitunut varastopunkille työpaikallasi, niin mitä se tieto meitä sitten hyödyttää, ei kai se ammattitauti ainakaan ole?
""
mihin tämä tietosi oikein perustuu, katsoppa oheisia tutkimuksia. Oletko sinä tehnyt OMAN tutkimuksesi asiassa?kun hän vahingossa kirjoittaa jotain muuta kuin suoraa referaattia jostain... Eikö hän saa edes ketään tarkistamaan tekstejään, voi-voi miten vaikeaa on hänellä.
- että tasoa löytyy
Lääkäri 2 kirjoitti:
Niin, siis jos verestä löytyy vasta-aineita varastopunkille, niin pitääkö tutkittava henkilö sitten laittaa uudelleenkoulutukseen vai sairaseläkkeelle vai korvataanko varastopunkkiallergia ammattitautina? Noita punkkejahan on vähän kaikkialla, ainakin pölypunkkeja on ihan kaikilla kotona, mitä ihmettä sitten tehdään jos ja kun löytyy vasta-aineita pölypunkille? Tai peräti allergiaa pölypunkille Prick-testeissä? Varastopunkinhan saa onneksi hävitettyä näköjään, kun luki nuo tutkimukset, siis vaatteiden pesu ja rakennuksen siivoaminen sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Pölypunkkia ei sen sijaan niin vain hävitetäkään. Voidaanhan senkin määrää toki vähentää. Kyllähän huono sisäilman laatu aiheuttaa sairastavuutta, kuten huono ilmanlaatu kaupungissakin, totta. Mutta ei kai tässäkään mihinkään punkkihysteriaan liene aihetta, tietysti siivoamisen tasoa ja rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa ja hyvähän ne kosteusvauriot on korjata.
No, mitä nyt sitten tehdään?
Että tasoa löytyy tällä lääkärillä. Ei pitäis nauraa rassukalle, mutta itkeäkään ei viitsi. että tasoa löytyy kirjoitti:
No, mitä nyt sitten tehdään?
Että tasoa löytyy tällä lääkärillä. Ei pitäis nauraa rassukalle, mutta itkeäkään ei viitsi.jos laittaisit lääkäri 2 näitä potilaskertomuksia tänne ja pyytäisit konsultaatioapua, me voidaan auttaa :-)
Yleensä kyllä kollegiaalisuus toimii, mutta ehkä siellä teidän terkkarissa on henkilökuntapulaa?
Vai onko johto kieltänyt potilaiden lähettämisen kalliiseen erikoissairaanhoitoon joutavien homeoireiden vuoksi?
Hilkkaliisakin on kokenut sairaanhoitaja, kysäisepä häneltä. Monesti kokenut hoitaja osaa enemmän kuin nuori lääkäri. Yhdelläkin sairaalaosastolla tiedän, että fysioterapeutti teki diagnoosit ja sosiaalityöntekijä etsi jatkohoitopaikat, lääkäri vaan laittoi nimen alle...- Drifter#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Kerrotkos minulle tarkemmin että mikä tuo tauti on tuo hajusteyliherkkyys? Haluaisin lähinnä tietää sen diagnoosinumeron, latinalaisen taudinnimen ja sitten vielä diagnoosikriteerit ja että miten sen diagnostiikka tehdään? Hoitokin olisi kiva tietää. Vai onko diagnoosi vain se, että potilas kertoo että hän saa hengitystieoireita hajusteista, siis jälleen yksi tauti, jonka toteamiseen ei lääkäriä tarvita, vaan potilas voi itse määrittää tautinsa ja tulla sitten jostain kumman syystä lääkärin vastaanotolle lääkärilleen kertomaan että "totesinpa itselläni tuollaisen taudin"...
Ja kun ei mitään "homesairautta" ole myöskään kansainvälisessä tautiluokituksessa olemassa, ei löydy ICD-10:stä "homesairautta", niin voisitkin kertoa, että mikä sairaus sinulla on, miten todettu ja kenen toimesta ja mikä taudin nimeksi on annettu, vai oletko itse päätellyt sairastuneesi homeista jotenkin, onko se muka osoitettu varmaksi? "En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-) " Niin siis mihin olet sairastunut ja miten tuo diagnoosi on tehty, eritteletkö tarkemmin kuin vain että "olen sairastunut homeesta".Etkö ole tosiaakaan kuullut sellaisesta kuin hajusteyliherkkyys?
Olisikohan nyt syytä etsiytyä ihmisten pariin ja pitää silmät ja korvat auki sekä taju mukana.
Olekos kuullut sellaisen lauseen, että toiset ovat opetettuja ja toiset oppineita. - erityisosaajalle
homeahdistus kirjoitti:
ollaan sairastuttu, selvä se. Ei väliä homeisesta kodista ja työpaikasta. Kirjastoissa on vaarallisia homeita, jotka sairastuttavat kymmenien kilometrien säteellä ihmisiä. En ole vieläkään löytänyt kotikuntani kirjastoon, mutta silti sairastunut homeesta, näin se menee ;-)
Lääkärimme varmaan tietää tutkimuksia, jotka parantavat sairauden, ne ovat ainoita tutkimuksia, joita kannattaa tehdä. Muiden sairauksien kohdalla voidaan arpoa vaikka kahvinporoista oikea diagnoosi ja hoito. Sitten on nämä homesairaudet, hajusteyliherkkyydet sun muut. Nehän ovat non-disease lääkärimme mielestä, ei sairauksia ollenkaan, tai ehkä vähän psyykenongelmaa. Niitä ei tarvitse hoitaa tai tutkia.
Allergia- ja astmalehti kirjoitti taannoin hajusteyliherkkyydestä eikä maininnut mitään non-diseasejuttua, mistäköhän se mahtaa johtua? Monissa sairaaloissa ja nykyään jopa oppilaitoksissa on kielletty hajusteiden käyttö, mutta lääkärimme ei ole varmaan tästäkään mitään vielä kuullut.
Toivottavasti hän menee pian hilkkaliisan ehdottamaan lisäkoulutukseen."Lääkärimme varmaan tietää tutkimuksia, jotka parantavat sairauden"
Tutkimukset eivät paranna sairauksia. - on kyllä
erityisosaajalle kirjoitti:
"Lääkärimme varmaan tietää tutkimuksia, jotka parantavat sairauden"
Tutkimukset eivät paranna sairauksia.nimenomaan kritisoinut noita tutkimuksia jotka eivät paranna sairautta. Siis heh he. Mutta itsehän niin täällä kirjoittelee. Joten ihan oikein on kysyä tältä Lääkäri 2, mitkä tutkimukset ylipäätään parantavat sairauksia. Muut tutkimukset olivat näemmä hänen, siis Lääkäri 2 mielestä täysin turhia. Että sellainen lääkäri.
- ilmassa
ammattilaisena kirjoitti:
voivat kait nettiä tarkkailevat henkilöt vastuuttaa ko. henkilön teoistaan. Yhä useamminhan saamme lukea kuinka nettiin päätynyt tieto johti tutkimuksiin.
Jos lääkärinä esiintyvä neuvoo homepalstalla sairastuneita virheellisesti, voi kait käydä sama nakki?Älä Lääkäri2 reagoi tähän savustukseen. Palstalla on useita, jotka arvostavat kannanottojasi.
- Lääkäri 2
on kyllä kirjoitti:
nimenomaan kritisoinut noita tutkimuksia jotka eivät paranna sairautta. Siis heh he. Mutta itsehän niin täällä kirjoittelee. Joten ihan oikein on kysyä tältä Lääkäri 2, mitkä tutkimukset ylipäätään parantavat sairauksia. Muut tutkimukset olivat näemmä hänen, siis Lääkäri 2 mielestä täysin turhia. Että sellainen lääkäri.
Uskokaa tai älkää, niin monet potilaat tulevat pyytämään esim. alaselän osalta selkärangan rtg-kuvausta, kun siellä on kolotusta. Siis vaikka potilaalle sanoisikin, että alaselkää ei varmasti lähdetä leikkaamalla hoitamaan, että siellä ei varmasti ole sellaista vikaa että olisi leikattavaa, sen saa selville ilman röntgeniäkin, ja kolotukseen voidaan määrätä kipulääkkeet hoidoksi ilman röntgeniäkin, niin silti monet potilaat oikein vaativat saada röntgenkuvaa selästään. Sitten kun kerrotaan tulokset että joo, kulumia on ja paljon, mutta operatiivista hoitoa näille ei ole, niin potilas ihan oikeasti ihmettelee että jaa mitäs nyt, että on se selkä edelleen kipeä (kuvauksesta huolimatta, sitäkö tarkoittavat??) ja että lääkettäkö sitten vaan pitäisi syödä... monet toivovat oikeasti esim. röntgteniin kuvattavaksi ihan kuin se vaikuttaisi jotakin paranemiseen.
Sitten: näistä IgG-vasta-aineista. Niihin pätee ihme kyllä sama asia. Jotkut potilaat luulevat että heidän tautinsa paranemista jotenkin ihan oikeasti edistetään ottamalla nuo IgG vasta-aineet homeille. Sitten he tulevat todella pyytämään noita kokeita, vaikka niistä ei ole mitään hyötyä yksittäisen potilaan kohdalla. Ne ovat useilla aivan oireettomilla koholla ja se, että niitä on veressä ei tarkoita että olisi jotenkin juuri homeista sairastunut. Kertovatpa vain että homeelle on altistunut. Diagnostiikan kannalta ne ovat yhtä tyhjän kanssa eikä se mitään paranna niiden ottaminen. Silti jotkut potilaat tulevat niitä pyytämään lääkäriltään kuin jonain pelastavana oljenkortena, "otetaan ne homevasta-aineet" sitten ovat hetken tyytyväisiä ja kun tulokset tulevat, niin mikään ei muutu mihinkään, ja potilas jopa kysyy hölmistyneenä, että "ai oli vasta-aineita vai? No, niin, vähän olisin jo arvannutkin! Ja mitäs nyt sitten?" siihen kun sanoo, että joo, olet siis altistunut homeelle, pitäisi siis selvittää, että missä, eli aletaanpas tutkia rakennuksia, niin potilas ihmettelee että jaa pitääkö nyt alkaa kuitenkin tutkia rakennuksista onko niissä hometta, olisihan niitä voinut alkaa tutkia ilman mitään vasta-ainetestejäkin! - toistoksi
on kyllä kirjoitti:
nimenomaan kritisoinut noita tutkimuksia jotka eivät paranna sairautta. Siis heh he. Mutta itsehän niin täällä kirjoittelee. Joten ihan oikein on kysyä tältä Lääkäri 2, mitkä tutkimukset ylipäätään parantavat sairauksia. Muut tutkimukset olivat näemmä hänen, siis Lääkäri 2 mielestä täysin turhia. Että sellainen lääkäri.
Tutkimukset eivät paranna sairauksia. Tutkimukset, joilla ei ole merkitystä diagnostiikan kannalta, ovat tarpeettomia.
- mutta arvostellakin pitää
ilmassa kirjoitti:
Älä Lääkäri2 reagoi tähän savustukseen. Palstalla on useita, jotka arvostavat kannanottojasi.
Kuvia ei kannata kumartaa.
- käy ikäviä ja
toistoksi kirjoitti:
Tutkimukset eivät paranna sairauksia. Tutkimukset, joilla ei ole merkitystä diagnostiikan kannalta, ovat tarpeettomia.
tyhmiä potilaita. No tällä palstalla käy ikäviä ja tyhmiä lääkäreitä. Tasoissa ollaan.
- kullakin
että tasoa löytyy kirjoitti:
No, mitä nyt sitten tehdään?
Että tasoa löytyy tällä lääkärillä. Ei pitäis nauraa rassukalle, mutta itkeäkään ei viitsi."No, mitä nyt sitten tehdään?
Että tasoa löytyy tällä lääkärillä. Ei pitäis nauraa rassukalle, mutta itkeäkään ei viitsi."
Jos nykylääketieteen tietämys ei teille riitä, eikä korjaustoimenpiteissä nähdä ratkaisua, kannattaa teiltä kysyä mielipidettä, koska olette huippuosaajia.
Kertokaa ihan omin sanoin, miten pitäisi toimia. Voisitte myös kirjoittaa asiasta vaikka Suomen Kuvalehteen, jotta kansa ei joudu elämään tietämättömyydessä.
En voinut kuin ihmetellä, kun Iltasanomien keskustelupalstalla oli homekeskustelu ja maltoitte pysyä vaiti. Olisiko arvovaltanne joutunut koetukselle? - sanottu
käy ikäviä ja kirjoitti:
tyhmiä potilaita. No tällä palstalla käy ikäviä ja tyhmiä lääkäreitä. Tasoissa ollaan.
"No tällä palstalla käy ikäviä ja tyhmiä lääkäreitä. Tasoissa ollaan."
En ole koskaan tuntenut itseäni näin loukatuksi. Olet oikeassa. Olen nujerrettu. Ei olla tasoissa, vaan voitit. Onneksi olkoon. Hienosti tehty. - joille korjaustoimenpiteet
kullakin kirjoitti:
"No, mitä nyt sitten tehdään?
Että tasoa löytyy tällä lääkärillä. Ei pitäis nauraa rassukalle, mutta itkeäkään ei viitsi."
Jos nykylääketieteen tietämys ei teille riitä, eikä korjaustoimenpiteissä nähdä ratkaisua, kannattaa teiltä kysyä mielipidettä, koska olette huippuosaajia.
Kertokaa ihan omin sanoin, miten pitäisi toimia. Voisitte myös kirjoittaa asiasta vaikka Suomen Kuvalehteen, jotta kansa ei joudu elämään tietämättömyydessä.
En voinut kuin ihmetellä, kun Iltasanomien keskustelupalstalla oli homekeskustelu ja maltoitte pysyä vaiti. Olisiko arvovaltanne joutunut koetukselle?tulevat myöhässä? Ai niin niillähän oli vain niitä somaattisia homehysteriaoireita. Joten maalataan seinät, ja kaikki on hyvin. Ja lääkäri on taas tehnyt oman osansa. Mieletön taso lääkäreillä, kun osaavat niin paljon. Nuha ja yskä ovat ikäviä pikku oireita, mutta homehysteriaan ei tarvitse mennä. Sehän on ihan hassua se. Ei homeet ole vaarallisia ne ovat ystäviämme.
- Drifter#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Niin, siis jos verestä löytyy vasta-aineita varastopunkille, niin pitääkö tutkittava henkilö sitten laittaa uudelleenkoulutukseen vai sairaseläkkeelle vai korvataanko varastopunkkiallergia ammattitautina? Noita punkkejahan on vähän kaikkialla, ainakin pölypunkkeja on ihan kaikilla kotona, mitä ihmettä sitten tehdään jos ja kun löytyy vasta-aineita pölypunkille? Tai peräti allergiaa pölypunkille Prick-testeissä? Varastopunkinhan saa onneksi hävitettyä näköjään, kun luki nuo tutkimukset, siis vaatteiden pesu ja rakennuksen siivoaminen sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Pölypunkkia ei sen sijaan niin vain hävitetäkään. Voidaanhan senkin määrää toki vähentää. Kyllähän huono sisäilman laatu aiheuttaa sairastavuutta, kuten huono ilmanlaatu kaupungissakin, totta. Mutta ei kai tässäkään mihinkään punkkihysteriaan liene aihetta, tietysti siivoamisen tasoa ja rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa ja hyvähän ne kosteusvauriot on korjata.
hyvin millaisissa olosuhteissa varastopunkki elää ja viihtyy.
Tiedät senkin, että varastopunkkia ei hävitetä ennenkuin sen elinolosuhteet eli homeiset rakenteet ovat kunnossa.
Voit tietenkin tapella mielesi mukaan vaikka DDT:llä sitä vastaan, mutta perimmäistä syytä et sillä tavalla korjaa.
Jos tuo edellinen on sinun "lääkkeesi" varastopunkin esiintymiselle, voin vain ihmetellä tätä Suomen lääkärien tietotaitoa tämän kasvavan ja välinpitämättömyyden aiheuttaman homeongelman edessä.
Huono ilmanlaatu on aivan toinen asia kuin homekasvuston saastuttama ilmanlaatu.
Tietenkin voidaan sanoa, että homekasvusto aiheuttaa huonoa ilmanlaatua, mutta sepä aiheuttaa paljon enemmän, jos olet huomannut monen kirjoittajan kokemuksesta.
Vai sivuutatko nämä ihmisten kokemukset.
En ainakaan minä laita niitä minkään arvelun tai luulon "piikkiin".
Tuolla kentällä liikkuessa kyllä näkee jos minkäkin laista tapaa rakentaa ja suojata rakennustarvikkeita tai hoitaa rakennusta.
"Hutoi hommaa" hyvin monasti ja tulokset ovat sen mukaisia.
Sitten vielä nämä terveydestä, joka kuuluu ihmisen ensisijaiseen hyvinvointiin, vastaavat vähättelevät vielä monen kymmenen vuoden ajalta saadusta tiedosta ja tutkimuksista piittamatta tätä ongelmaa.
Kukaan ei voi kiistää sitä tosi asiaa, että tämä ongelma on olemassa ja vieläpä "voi hyvin" sekä sen lisäksi tästä hoitamattomasta asiasta yhteiskunnan kustannukset lisääntyvät, lasten allergiat lisääntyvät ym.
Tietenkin voidaan sanoa, että lasten allergioiden kasvu johtuu kaikenlaisesta lisääntyvästä kemiallisesta "saastumisesta", mutta sehän ei kerro koko totuutta.
Se kertoo tässä tapauksessa, että lasten immuunitaso heikentyy ja silloin he ovat entistä herkempiä kaikenlaiselle muullekin kuten homeelle.
Eikä home ole niitä kaikkein vaarattomimpia, se pitäisi jo ymmärtää.
Kyllä olisi jo aika katsoa asioita kokonaisuutena, eikä lähteä sille linjalle, jolle monasti ja hyvin herkästi nykyisin lähdetään, että potilaalle annetaan vain kipulääkkeitä johonkin ns. paikalliseen kipuun tutkimatta sen enempää.
Mitä se muuta on kuin arvausta.
Tässä äsken tapahtui eräs hyvin kuvaava tapaus edellisestä.
Potilas meni vatsaoireiden takia vastaanotolle. Lääkäri teki diagnoosiksi Helico-bakteerin aiheuttama oireilu.
Potilaan kunto ei alkanut parantumaan lääkityksestä huolimatta.
Sitten Piiiiiiiiitkän ajan kuluttua alettiin tutkimaan tarkemmin. Sepä olikin syöpä ja oli vielä levinnyt.
Sitten olikin edessä laaja leikkaus.
Hieman ajatellen jokainen arvaa miten tässä tulee käymään.
Miksi sitä perusteellista tutkimista jatkuvasti vältetään.
Kun sanotaan, että pitää tutkia perusteellisesti, heti joku älähtää että se maksaa hirveästi.
Mutta jos asia hoidetaan tuollaisella "mutu"-tavalla, tulee kokonaislasku olemaan paljon suurempi kuin jos asia olisi heti tehty perusteellisesti.
Sama ongelma tuntuu olevan homeille allergisoituneiden kohdalla, arvellaan jotain muuta ja pistetään ihminen takaisin homeiselle työpaikalle saamaan vielä pahempaa tilannetta itselleen ts. menettämään terveytensä lopullisesti.
Tämäkö on sitä ihmisen terveydestä huolehtimista.
Asioista vastuussa olevat vain hymistelevät ja syyttömät maksavat laskut.
Ei tuota voi kutsua parhaalla tahdollakaan ammattiosaamiseksi...
Eikä lääkärin etiikka kiellä asioihin vaikuttamista, varsinkin kun kyseessä on ihmisen terveys. - Lääkäri 2
Drifter# kirjoitti:
hyvin millaisissa olosuhteissa varastopunkki elää ja viihtyy.
Tiedät senkin, että varastopunkkia ei hävitetä ennenkuin sen elinolosuhteet eli homeiset rakenteet ovat kunnossa.
Voit tietenkin tapella mielesi mukaan vaikka DDT:llä sitä vastaan, mutta perimmäistä syytä et sillä tavalla korjaa.
Jos tuo edellinen on sinun "lääkkeesi" varastopunkin esiintymiselle, voin vain ihmetellä tätä Suomen lääkärien tietotaitoa tämän kasvavan ja välinpitämättömyyden aiheuttaman homeongelman edessä.
Huono ilmanlaatu on aivan toinen asia kuin homekasvuston saastuttama ilmanlaatu.
Tietenkin voidaan sanoa, että homekasvusto aiheuttaa huonoa ilmanlaatua, mutta sepä aiheuttaa paljon enemmän, jos olet huomannut monen kirjoittajan kokemuksesta.
Vai sivuutatko nämä ihmisten kokemukset.
En ainakaan minä laita niitä minkään arvelun tai luulon "piikkiin".
Tuolla kentällä liikkuessa kyllä näkee jos minkäkin laista tapaa rakentaa ja suojata rakennustarvikkeita tai hoitaa rakennusta.
"Hutoi hommaa" hyvin monasti ja tulokset ovat sen mukaisia.
Sitten vielä nämä terveydestä, joka kuuluu ihmisen ensisijaiseen hyvinvointiin, vastaavat vähättelevät vielä monen kymmenen vuoden ajalta saadusta tiedosta ja tutkimuksista piittamatta tätä ongelmaa.
Kukaan ei voi kiistää sitä tosi asiaa, että tämä ongelma on olemassa ja vieläpä "voi hyvin" sekä sen lisäksi tästä hoitamattomasta asiasta yhteiskunnan kustannukset lisääntyvät, lasten allergiat lisääntyvät ym.
Tietenkin voidaan sanoa, että lasten allergioiden kasvu johtuu kaikenlaisesta lisääntyvästä kemiallisesta "saastumisesta", mutta sehän ei kerro koko totuutta.
Se kertoo tässä tapauksessa, että lasten immuunitaso heikentyy ja silloin he ovat entistä herkempiä kaikenlaiselle muullekin kuten homeelle.
Eikä home ole niitä kaikkein vaarattomimpia, se pitäisi jo ymmärtää.
Kyllä olisi jo aika katsoa asioita kokonaisuutena, eikä lähteä sille linjalle, jolle monasti ja hyvin herkästi nykyisin lähdetään, että potilaalle annetaan vain kipulääkkeitä johonkin ns. paikalliseen kipuun tutkimatta sen enempää.
Mitä se muuta on kuin arvausta.
Tässä äsken tapahtui eräs hyvin kuvaava tapaus edellisestä.
Potilas meni vatsaoireiden takia vastaanotolle. Lääkäri teki diagnoosiksi Helico-bakteerin aiheuttama oireilu.
Potilaan kunto ei alkanut parantumaan lääkityksestä huolimatta.
Sitten Piiiiiiiiitkän ajan kuluttua alettiin tutkimaan tarkemmin. Sepä olikin syöpä ja oli vielä levinnyt.
Sitten olikin edessä laaja leikkaus.
Hieman ajatellen jokainen arvaa miten tässä tulee käymään.
Miksi sitä perusteellista tutkimista jatkuvasti vältetään.
Kun sanotaan, että pitää tutkia perusteellisesti, heti joku älähtää että se maksaa hirveästi.
Mutta jos asia hoidetaan tuollaisella "mutu"-tavalla, tulee kokonaislasku olemaan paljon suurempi kuin jos asia olisi heti tehty perusteellisesti.
Sama ongelma tuntuu olevan homeille allergisoituneiden kohdalla, arvellaan jotain muuta ja pistetään ihminen takaisin homeiselle työpaikalle saamaan vielä pahempaa tilannetta itselleen ts. menettämään terveytensä lopullisesti.
Tämäkö on sitä ihmisen terveydestä huolehtimista.
Asioista vastuussa olevat vain hymistelevät ja syyttömät maksavat laskut.
Ei tuota voi kutsua parhaalla tahdollakaan ammattiosaamiseksi...
Eikä lääkärin etiikka kiellä asioihin vaikuttamista, varsinkin kun kyseessä on ihmisen terveys.Sinä et nyt näytä tietävän mitä eroa on perusterveydenhuollolla ja erkoissairaanhoidolla.
Tiivistettynä asia menee niin, että perusterveydenhuollossa diagnostiikka perustuu hyvin pitkälle erilaisiin todennäköisyyksiin ja erikoissairaanhoidossa diagnostiikka taas perustuu perusteelliseen tiedon keräämiseen.
Esimerkiksi sopii vaikkapa potilas, joka hakeutuu terveydenhuollon pariin yskän takia.
Potilasta vaivaa yskä. Yskä on alkanut melko äkisti ja kestänyt viikon. Potilas hakeutuu päivystysvastaanotolle. Sairaanhoitaja kysyy että mikä potilasta vaivaa ja koska ei osaa sanoa, mistä yskä johtuu ja ei uskalla jättää potilasta laittamatta lääkärin tutkittavaksi, niin potilas laitetaan päivystävälle lääkärille. Päivystävä lääkäri sitten tutkii potilaan ensiavussa illalla ja tutkimusvälineinä on lääkärin omat kädet, joilla hän voi koputella potilaan rintakehää ja lisäksi stetoskooppi, jolla hän voi kuunnella hengitysäänet. Lääkäri tutkii potilaan eikä totea mitään poikkeavaa, puhtaat normaalit hengitysäänet ja koputellen (perkussio) ei painumuksia todeta. Potilaan yleistila on hyvä, hänellä on lämpöä 37,4 astetta Celsius. Henkeä ei ahdista.
Nyt: yskän takana voi olla
95% todennäköisyydellä itsestään 2 viikossa paraneva keuhkoputken tulehdus
2% todennäköisyydellä keuhkokuume, joka vaatisi antibioottihoidon
2% todennäköisyydellä astma
0,5% todennäköisyydellä lääkeaineen aiheuttamat keuhkoreaktiot
0,2% todennäköisyydellä vierasesine hengitysteissä
0,1% todennäköisyydellä homepölykeuhko (jos potilas on maanviljelijä)
0,1% todennäköisyydellä syöpä
Nyt sitten sinun mielestäsi potilaalle pitäisi tehdä heti perusteellinen tietojen keruu erikoissairaanhoidossa. Siis otetaan CT tai MRI potilaasta, ja tähystetään keuhkoputket ainakin alkuun.
Ilman noita tutkimuksiahan ei voida olla VARMOJA ettei potilaalla ole esim. syöpää oireensa tasutalla. Ainahan jollakulla on nimittäin syöpäkin, joka alkaa yskällä. Tämä joku sitten päätyy lehtien lööppeihin.
Perusterveydenhuollossa tehdään näin: hyväksytään epävbarmuus, myönnetään, että ei varmuudella tiedetä, mikä potilaalla on, mutta todennäköisyyten pohjaten kyseessä on keuhkoputken tulehdus.
Tätä diagnoosistrategiaa perusterveydenhuollossa sanotaan hypoteettis-deduktiiviseksi hypoteesin testausmenetelmäksi:
hypoteesi: keuhkoputkentulehdus
deduktio (päätös): ei vaadi erikoistoimenpiteitä,
hypoteesin testausmenetelmä: yskänlääkettä potilaalle ja katsotaan paraneeko potilas seurannassa
Jos ja kun paranee, niin sitten hypoteesi osoittautuu oikeaksi ja samaten diagnoosi varmistuu.
Jos potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, niin sitten siellä ei hyväksytä hypoteeseja, vaan koko diagnostinen strategia perustuu perusteelliseen selvittämiseen, eli magneettikuvaus ja keuhkoputken tähystys tulisi kyseeseen ensimmäisenä. Siis kaivetaan juurta jaksain selville mikä oikein yskittää. Lopputulos on siis 95% tapauksista sama, kyseessä oli bronkiitti. 2% tapauksista selviää sairaalassa heti, perusterveydenhuollossa menee viikko, potilas palaa asiaan kuumeisena,saa antibiootit ja paranee, haukkuu lääkärin parturille, "kun ei se mistään mitään tiennyt". Tuon 0,1% kohdalla käy niin, että syöpä kasvaa lisää, sattumalta noista 0,1%:sta 0,05% kohdalla vielä potilaan oireet silti itsestään helpottavat ja syöpä pahenee ja selviää vasta vuoden kuluttua. Sitten tuo yksi 100.000:sta yskijästä tämän takia kuolee tuohon syöpään.
Siis pitäisikö nyt jokainen potilas jolle tulee yskä ja joka hakeutuu sen takia sairaanhoitoon, niin kuitenkin hoitaa suoraan sairaalassa ja lopettaa koko terveyskeskusjärjestelmä? - f123ly
Lääkäri 2 kirjoitti:
Sinä et nyt näytä tietävän mitä eroa on perusterveydenhuollolla ja erkoissairaanhoidolla.
Tiivistettynä asia menee niin, että perusterveydenhuollossa diagnostiikka perustuu hyvin pitkälle erilaisiin todennäköisyyksiin ja erikoissairaanhoidossa diagnostiikka taas perustuu perusteelliseen tiedon keräämiseen.
Esimerkiksi sopii vaikkapa potilas, joka hakeutuu terveydenhuollon pariin yskän takia.
Potilasta vaivaa yskä. Yskä on alkanut melko äkisti ja kestänyt viikon. Potilas hakeutuu päivystysvastaanotolle. Sairaanhoitaja kysyy että mikä potilasta vaivaa ja koska ei osaa sanoa, mistä yskä johtuu ja ei uskalla jättää potilasta laittamatta lääkärin tutkittavaksi, niin potilas laitetaan päivystävälle lääkärille. Päivystävä lääkäri sitten tutkii potilaan ensiavussa illalla ja tutkimusvälineinä on lääkärin omat kädet, joilla hän voi koputella potilaan rintakehää ja lisäksi stetoskooppi, jolla hän voi kuunnella hengitysäänet. Lääkäri tutkii potilaan eikä totea mitään poikkeavaa, puhtaat normaalit hengitysäänet ja koputellen (perkussio) ei painumuksia todeta. Potilaan yleistila on hyvä, hänellä on lämpöä 37,4 astetta Celsius. Henkeä ei ahdista.
Nyt: yskän takana voi olla
95% todennäköisyydellä itsestään 2 viikossa paraneva keuhkoputken tulehdus
2% todennäköisyydellä keuhkokuume, joka vaatisi antibioottihoidon
2% todennäköisyydellä astma
0,5% todennäköisyydellä lääkeaineen aiheuttamat keuhkoreaktiot
0,2% todennäköisyydellä vierasesine hengitysteissä
0,1% todennäköisyydellä homepölykeuhko (jos potilas on maanviljelijä)
0,1% todennäköisyydellä syöpä
Nyt sitten sinun mielestäsi potilaalle pitäisi tehdä heti perusteellinen tietojen keruu erikoissairaanhoidossa. Siis otetaan CT tai MRI potilaasta, ja tähystetään keuhkoputket ainakin alkuun.
Ilman noita tutkimuksiahan ei voida olla VARMOJA ettei potilaalla ole esim. syöpää oireensa tasutalla. Ainahan jollakulla on nimittäin syöpäkin, joka alkaa yskällä. Tämä joku sitten päätyy lehtien lööppeihin.
Perusterveydenhuollossa tehdään näin: hyväksytään epävbarmuus, myönnetään, että ei varmuudella tiedetä, mikä potilaalla on, mutta todennäköisyyten pohjaten kyseessä on keuhkoputken tulehdus.
Tätä diagnoosistrategiaa perusterveydenhuollossa sanotaan hypoteettis-deduktiiviseksi hypoteesin testausmenetelmäksi:
hypoteesi: keuhkoputkentulehdus
deduktio (päätös): ei vaadi erikoistoimenpiteitä,
hypoteesin testausmenetelmä: yskänlääkettä potilaalle ja katsotaan paraneeko potilas seurannassa
Jos ja kun paranee, niin sitten hypoteesi osoittautuu oikeaksi ja samaten diagnoosi varmistuu.
Jos potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, niin sitten siellä ei hyväksytä hypoteeseja, vaan koko diagnostinen strategia perustuu perusteelliseen selvittämiseen, eli magneettikuvaus ja keuhkoputken tähystys tulisi kyseeseen ensimmäisenä. Siis kaivetaan juurta jaksain selville mikä oikein yskittää. Lopputulos on siis 95% tapauksista sama, kyseessä oli bronkiitti. 2% tapauksista selviää sairaalassa heti, perusterveydenhuollossa menee viikko, potilas palaa asiaan kuumeisena,saa antibiootit ja paranee, haukkuu lääkärin parturille, "kun ei se mistään mitään tiennyt". Tuon 0,1% kohdalla käy niin, että syöpä kasvaa lisää, sattumalta noista 0,1%:sta 0,05% kohdalla vielä potilaan oireet silti itsestään helpottavat ja syöpä pahenee ja selviää vasta vuoden kuluttua. Sitten tuo yksi 100.000:sta yskijästä tämän takia kuolee tuohon syöpään.
Siis pitäisikö nyt jokainen potilas jolle tulee yskä ja joka hakeutuu sen takia sairaanhoitoon, niin kuitenkin hoitaa suoraan sairaalassa ja lopettaa koko terveyskeskusjärjestelmä?"Jos potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, niin sitten siellä ei hyväksytä hypoteeseja, "
***
J44 on muu ahtauttava keuhkosairaus. Astmahan sinulla on. Tuo toinen oli vaan lisuke, hypoteesi.
Lääkkeet, jos auttaa, niin hyvä. B todistuksen teen sillä kuntoutusajatuksella. Tulee kotiosoitteella .Oma kertomus ja aktiviteetti teitysti painavat myös.
***
Tässä tätä erikoislääkärin diagnostiikkaa. Vastaus kysymykseen mitä teksteissäni, jotka keuhkolääkärini antoi tarkoitti tuo J44. Vastaus yllä, ja se on "hypoteesi". kullakin kirjoitti:
"No, mitä nyt sitten tehdään?
Että tasoa löytyy tällä lääkärillä. Ei pitäis nauraa rassukalle, mutta itkeäkään ei viitsi."
Jos nykylääketieteen tietämys ei teille riitä, eikä korjaustoimenpiteissä nähdä ratkaisua, kannattaa teiltä kysyä mielipidettä, koska olette huippuosaajia.
Kertokaa ihan omin sanoin, miten pitäisi toimia. Voisitte myös kirjoittaa asiasta vaikka Suomen Kuvalehteen, jotta kansa ei joudu elämään tietämättömyydessä.
En voinut kuin ihmetellä, kun Iltasanomien keskustelupalstalla oli homekeskustelu ja maltoitte pysyä vaiti. Olisiko arvovaltanne joutunut koetukselle?on kovin vähän, ikävä kyllä. Mutta ehkä tilanne vielä muuttuu jonain päivänä!
Tietysti osallistuin iltiksen keskusteluun. Itse asiassa ehdotin aihetta, että se siitä ;-) Et kai kuvittele että olen Homeahdistus kaikissa keskusteluissa, hih!- Hih!
homeahdistus kirjoitti:
on kovin vähän, ikävä kyllä. Mutta ehkä tilanne vielä muuttuu jonain päivänä!
Tietysti osallistuin iltiksen keskusteluun. Itse asiassa ehdotin aihetta, että se siitä ;-) Et kai kuvittele että olen Homeahdistus kaikissa keskusteluissa, hih!Mikset ollut siellä yhtä ärhäkkä ja autoritäärinen? Miten onnistuit hillitsemään itsesi? Mikset tuonut yksipuolisen kärjistettyjä mielipiteitäsi siellä esiin? Odottelin, että olisit tuonut itsesi julki suuremmalla foorumilla samalla tavalla kuin tällä palstalla, kun kerran oli siihen tilaisuus. Hiljaista oli. Kansa ei saanut kohdata homemessiasta.
Se kyllä tiedetään, että kirjoitat usealla nimimerkilllä, hih! Hih! kirjoitti:
Mikset ollut siellä yhtä ärhäkkä ja autoritäärinen? Miten onnistuit hillitsemään itsesi? Mikset tuonut yksipuolisen kärjistettyjä mielipiteitäsi siellä esiin? Odottelin, että olisit tuonut itsesi julki suuremmalla foorumilla samalla tavalla kuin tällä palstalla, kun kerran oli siihen tilaisuus. Hiljaista oli. Kansa ei saanut kohdata homemessiasta.
Se kyllä tiedetään, että kirjoitat usealla nimimerkilllä, hih!ei oikein sytytä. Edelleen korjaan paranoiaasi: homeahdistus ei kirjoita tällä palstalla jollain toisella nimimerkillä, siihen minulla ei ole mitään tarvetta. Vaikka sinusta tuntuukin, että ahdistaa ja näet homeahdistuksen joka tekstissä, niin siinä on kyllä kyse vain omista harhoistasi.
Ikävä että tuotin sinulle noin suuren pettymyksen siellä iltiksen palstalla. Tarkkaile nyt varmuuden vuoksi kaikkia muitakin palstoja, jos vaikka jossain olisi homeahdistus sittenkin? Kirjoitan esimerkiksi hesariin hyvin usein, kokeilepa bongata sieltä. Hyviä bongaushetkiä!- hoh
homeahdistus kirjoitti:
ei oikein sytytä. Edelleen korjaan paranoiaasi: homeahdistus ei kirjoita tällä palstalla jollain toisella nimimerkillä, siihen minulla ei ole mitään tarvetta. Vaikka sinusta tuntuukin, että ahdistaa ja näet homeahdistuksen joka tekstissä, niin siinä on kyllä kyse vain omista harhoistasi.
Ikävä että tuotin sinulle noin suuren pettymyksen siellä iltiksen palstalla. Tarkkaile nyt varmuuden vuoksi kaikkia muitakin palstoja, jos vaikka jossain olisi homeahdistus sittenkin? Kirjoitan esimerkiksi hesariin hyvin usein, kokeilepa bongata sieltä. Hyviä bongaushetkiä!Osaat olla siis välillä asiallinen ja välillä fanaatikko. Täsmää psykologiseen profiiliisi. Olet kiinnostavampi ilmiönä kuin sanomasi vuoksi.
- ettei tarvi välittääkö??
Lääkäri 2 kirjoitti:
Niin, siis jos verestä löytyy vasta-aineita varastopunkille, niin pitääkö tutkittava henkilö sitten laittaa uudelleenkoulutukseen vai sairaseläkkeelle vai korvataanko varastopunkkiallergia ammattitautina? Noita punkkejahan on vähän kaikkialla, ainakin pölypunkkeja on ihan kaikilla kotona, mitä ihmettä sitten tehdään jos ja kun löytyy vasta-aineita pölypunkille? Tai peräti allergiaa pölypunkille Prick-testeissä? Varastopunkinhan saa onneksi hävitettyä näköjään, kun luki nuo tutkimukset, siis vaatteiden pesu ja rakennuksen siivoaminen sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Pölypunkkia ei sen sijaan niin vain hävitetäkään. Voidaanhan senkin määrää toki vähentää. Kyllähän huono sisäilman laatu aiheuttaa sairastavuutta, kuten huono ilmanlaatu kaupungissakin, totta. Mutta ei kai tässäkään mihinkään punkkihysteriaan liene aihetta, tietysti siivoamisen tasoa ja rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa ja hyvähän ne kosteusvauriot on korjata.
huonepölypunkit: D.farinae ja D.Pter
Varastopölypunkit ovat mm Acarus siro, Lepidoglyphus destructor, Tyrophagus putrescentieaiheuttavat astmaa ja allergista nuhaa.
Näille on olemassa IgE vasta-ainetesti ja altistustesti.nämä ovat myös ammattitautirekisterissä listattu KTL sivustolla
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=397&vl=
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/sisailma_ja_terveys_-_rakentajan_opas/kuvaliite/?ord=16
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/sisailma_ja_terveys_-_rakentajan_opas/kuvaliite/?ord=13 - Hilkka-liisan vinkki
ettei tarvi välittääkö?? kirjoitti:
huonepölypunkit: D.farinae ja D.Pter
Varastopölypunkit ovat mm Acarus siro, Lepidoglyphus destructor, Tyrophagus putrescentieaiheuttavat astmaa ja allergista nuhaa.
Näille on olemassa IgE vasta-ainetesti ja altistustesti.nämä ovat myös ammattitautirekisterissä listattu KTL sivustolla
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=397&vl=
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/sisailma_ja_terveys_-_rakentajan_opas/kuvaliite/?ord=16
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/sisailma_ja_terveys_-_rakentajan_opas/kuvaliite/?ord=13Varastopölypunkkeja on useita lajeja Ne ovat tärkeitä allergeeneja, aiheuttaen allergiaa, allergista nuhaa ja astmaa. Ammattitautina korvattuja varastopunkkiastmoja oli 19, vuonna 2002 ammattinuhia oli 18. (Työterveyslaitos 2003, 19). Varastopölypunkit viihtyvät yli 80% kosteudessa ja käyttävät ravintonaan hometta ja viljaa. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985,122).
Nyt sinulla ei ole kyllä ihan oikea asiantunteva firma tekemässä remonttiasi. Suosittelen ehdottomasti tapettien poistamista ja M1 luokituksen omaavien materiaalien käyttämistä. Suosittelen maalipintoja seinille. Kosteusvauriomikrobit saattavat lisääntyä myös tapeteissa ja tapettiliisterissä.
Lisätietoa:
http://www.miame.net Husman T. 2004. Hometta 2. Julkaisut. Homealtistuksen aiheuttamat oireet ja sairaudet.
http://www.miame.net 2004. Seuri M. Hometta 2. Julkaisut. Muut sisäilman laatua huonontavat tekijät.
http://www.miame.net Tuomainen A. Hometta 2. Julkaisut. Muovimattojen hajoaminen sisäilmaongelmien aiheuttajana.
Parketti ja laminaatti ovat sopivia lattiapintoja allergikoille ja homesairaille
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000013072757#22000000013072757 - Drifter#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Sinä et nyt näytä tietävän mitä eroa on perusterveydenhuollolla ja erkoissairaanhoidolla.
Tiivistettynä asia menee niin, että perusterveydenhuollossa diagnostiikka perustuu hyvin pitkälle erilaisiin todennäköisyyksiin ja erikoissairaanhoidossa diagnostiikka taas perustuu perusteelliseen tiedon keräämiseen.
Esimerkiksi sopii vaikkapa potilas, joka hakeutuu terveydenhuollon pariin yskän takia.
Potilasta vaivaa yskä. Yskä on alkanut melko äkisti ja kestänyt viikon. Potilas hakeutuu päivystysvastaanotolle. Sairaanhoitaja kysyy että mikä potilasta vaivaa ja koska ei osaa sanoa, mistä yskä johtuu ja ei uskalla jättää potilasta laittamatta lääkärin tutkittavaksi, niin potilas laitetaan päivystävälle lääkärille. Päivystävä lääkäri sitten tutkii potilaan ensiavussa illalla ja tutkimusvälineinä on lääkärin omat kädet, joilla hän voi koputella potilaan rintakehää ja lisäksi stetoskooppi, jolla hän voi kuunnella hengitysäänet. Lääkäri tutkii potilaan eikä totea mitään poikkeavaa, puhtaat normaalit hengitysäänet ja koputellen (perkussio) ei painumuksia todeta. Potilaan yleistila on hyvä, hänellä on lämpöä 37,4 astetta Celsius. Henkeä ei ahdista.
Nyt: yskän takana voi olla
95% todennäköisyydellä itsestään 2 viikossa paraneva keuhkoputken tulehdus
2% todennäköisyydellä keuhkokuume, joka vaatisi antibioottihoidon
2% todennäköisyydellä astma
0,5% todennäköisyydellä lääkeaineen aiheuttamat keuhkoreaktiot
0,2% todennäköisyydellä vierasesine hengitysteissä
0,1% todennäköisyydellä homepölykeuhko (jos potilas on maanviljelijä)
0,1% todennäköisyydellä syöpä
Nyt sitten sinun mielestäsi potilaalle pitäisi tehdä heti perusteellinen tietojen keruu erikoissairaanhoidossa. Siis otetaan CT tai MRI potilaasta, ja tähystetään keuhkoputket ainakin alkuun.
Ilman noita tutkimuksiahan ei voida olla VARMOJA ettei potilaalla ole esim. syöpää oireensa tasutalla. Ainahan jollakulla on nimittäin syöpäkin, joka alkaa yskällä. Tämä joku sitten päätyy lehtien lööppeihin.
Perusterveydenhuollossa tehdään näin: hyväksytään epävbarmuus, myönnetään, että ei varmuudella tiedetä, mikä potilaalla on, mutta todennäköisyyten pohjaten kyseessä on keuhkoputken tulehdus.
Tätä diagnoosistrategiaa perusterveydenhuollossa sanotaan hypoteettis-deduktiiviseksi hypoteesin testausmenetelmäksi:
hypoteesi: keuhkoputkentulehdus
deduktio (päätös): ei vaadi erikoistoimenpiteitä,
hypoteesin testausmenetelmä: yskänlääkettä potilaalle ja katsotaan paraneeko potilas seurannassa
Jos ja kun paranee, niin sitten hypoteesi osoittautuu oikeaksi ja samaten diagnoosi varmistuu.
Jos potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, niin sitten siellä ei hyväksytä hypoteeseja, vaan koko diagnostinen strategia perustuu perusteelliseen selvittämiseen, eli magneettikuvaus ja keuhkoputken tähystys tulisi kyseeseen ensimmäisenä. Siis kaivetaan juurta jaksain selville mikä oikein yskittää. Lopputulos on siis 95% tapauksista sama, kyseessä oli bronkiitti. 2% tapauksista selviää sairaalassa heti, perusterveydenhuollossa menee viikko, potilas palaa asiaan kuumeisena,saa antibiootit ja paranee, haukkuu lääkärin parturille, "kun ei se mistään mitään tiennyt". Tuon 0,1% kohdalla käy niin, että syöpä kasvaa lisää, sattumalta noista 0,1%:sta 0,05% kohdalla vielä potilaan oireet silti itsestään helpottavat ja syöpä pahenee ja selviää vasta vuoden kuluttua. Sitten tuo yksi 100.000:sta yskijästä tämän takia kuolee tuohon syöpään.
Siis pitäisikö nyt jokainen potilas jolle tulee yskä ja joka hakeutuu sen takia sairaanhoitoon, niin kuitenkin hoitaa suoraan sairaalassa ja lopettaa koko terveyskeskusjärjestelmä?nyt lyhyesti, että asia selkenee.
Eihän potilaan asia ole tehdä lähetettä erilääkärille.
Sen tekee tutkimuksen? tehnyt lääkäri.
Kuka on lopettamassa terveyskeskujärjestelmää?
Kysymys on osaamisesta ja juuri sellaisesta ettei potilas kärsi turhaa ja vääristä diagnooseista.
Näin aluksi. - Drifter#
Drifter# kirjoitti:
nyt lyhyesti, että asia selkenee.
Eihän potilaan asia ole tehdä lähetettä erilääkärille.
Sen tekee tutkimuksen? tehnyt lääkäri.
Kuka on lopettamassa terveyskeskujärjestelmää?
Kysymys on osaamisesta ja juuri sellaisesta ettei potilas kärsi turhaa ja vääristä diagnooseista.
Näin aluksi.arvoisa lääkäri 2, et ole vastannut tähän yksinkertaistettuun kysymykseen.
Onko tapasi vain vastailla sellaisiin kysymyksiin ja tilanteisiin, jotka sopivat tähän tämän päivän "opetettuun juoksutahtiin".
Miten on?
Ja vielä lisäksi, kerropa tuosta tavastasi aliarvioida homeiden tuottamaa ongelmaa.
Mistä sekin johtuu.
Onko tarkoitus vain jaaritella ajankuluksi tai esittää sitä iänikuista luritusta, ettei tiedetä mitään.
Eihän tuo ole tosiasiassa mitään muuta kuin ongelmien väistämistä tai pelkkää ns. ajanpeluuta eli "yläkerran sanelemaa opastusta".
Missä lienee rehellisyys ja lääkärin etiikka.
Onhan niitä etiikkaansa kunnioittavia lääkäreitä, mutta heitä on perin harvassa.
Kumpaan luokkaan itsesi lasket? - Lääkäri 2
Drifter# kirjoitti:
arvoisa lääkäri 2, et ole vastannut tähän yksinkertaistettuun kysymykseen.
Onko tapasi vain vastailla sellaisiin kysymyksiin ja tilanteisiin, jotka sopivat tähän tämän päivän "opetettuun juoksutahtiin".
Miten on?
Ja vielä lisäksi, kerropa tuosta tavastasi aliarvioida homeiden tuottamaa ongelmaa.
Mistä sekin johtuu.
Onko tarkoitus vain jaaritella ajankuluksi tai esittää sitä iänikuista luritusta, ettei tiedetä mitään.
Eihän tuo ole tosiasiassa mitään muuta kuin ongelmien väistämistä tai pelkkää ns. ajanpeluuta eli "yläkerran sanelemaa opastusta".
Missä lienee rehellisyys ja lääkärin etiikka.
Onhan niitä etiikkaansa kunnioittavia lääkäreitä, mutta heitä on perin harvassa.
Kumpaan luokkaan itsesi lasket?"Ja vielä lisäksi, kerropa tuosta tavastasi aliarvioida homeiden tuottamaa ongelmaa.
Mistä sekin johtuu. "
En aliarvioi homeiden aiheuttamaa ongelmaa, mutta se saattaa vaikuttaa aliarvioinnilta sellaisesta joka itse yliarvioi ongelman. Ongelma on olemassa mutta todellakin melkoisia ylilyöntejä ja jonkinlaista hysteriaa on ollut joissakin tilanteissa havaittavissa. Lisäksi ihmiset alkavat todella käyttäytyä hyvin erikoisesti jos on vain epäilystäkin että oireet voisivat johtua homeesta, home koetaan jotenkin pelottavana ja ihmeellisenä mörkönä ja suhtautuminen ongelmaan on joskus todella epärationaalista.
Itse olen sitä mieltä että jotkut hyvin harvat saattavat todella saada homeesta hankaliakin sairauksia, jona voidaan pitää esim. allergista alveoliittia. Mutta tiedän myös, että jotta saa allergisen alveoliitin, niin homepölyä pitää todella vetää keuhkoon. Ei siihen riitä se, että jossakin seinan takana kasvaa hometta ja sen aineenvaihduntatuotteita hengittelee sisäilmasta mitättömän pieniä määriä. Sitten on aivan eri asia, jos todella mennään vaikkapa purkamaan homeista tavaraa ja home pölisee ilmaan ja vedetään tuota pölyä kunnolla henkeen. Esim. maanviljelijöiden homepölykeuhko tulee siitä että maanviljelijä todella käsittelee homeista viljaa siten että home pölisee ilmaan kunnolla ja maanviljelijä hengittää sitä pölyä. Samaten muutamat tapaukset sauna taker´s lung: homeista löylyvettä kiukaalle, vähän eri tavalla siinä homeen proteiineja nousee hengitysilmaan, miksi sitten ei tule alveoliittia jos ei tuota löylyvettä heitetä, vaan se on vain löylykiulussa? Tilanne vastaa sitä että home on talon lattian alla, ei se sieltä aiheuta alveoliittia. TTL:n altistuskokeissa voidaan saada aikaan alveoliitti, siinähän uutetta todella tahalleen vedetään henkeen. Eikä sellaiset henkilöt jotka eivät ole syystä taikka toisesta allergisia homeelle saa edes tuota alveoliittia vaikka vetäisivät henkeen homepölyä. Koko homeille allergisoituminen on varsin harvinaista. Sitten juuri homeisiin liittyen on ollut todellista allergiahysteriaa, eihän vaikka lepän kukinnasta nouse samanlaista haloota joka vuosi.
Sen tiedän, että joillekin herkemmille homeet aiheuttavat esim. poskiontelotulehduksia. Useimmille taas ei niitäkään.
"Eihän tuo ole tosiasiassa mitään muuta kuin ongelmien väistämistä tai pelkkää ns. ajanpeluuta eli "yläkerran sanelemaa opastusta". "
Minkä yläkerran? Kuvitteletko todella että itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutetulle laillistetulle lääkärille sanellaan jostakin ylhäältä miten pitää menetellä joidenkin tiettyjen potilasryhmien kanssa?
"Missä lienee rehellisyys ja lääkärin etiikka.
Onhan niitä etiikkaansa kunnioittavia lääkäreitä, mutta heitä on perin harvassa.
Kumpaan luokkaan itsesi lasket?"
Rehellisyyttä on myöntää tosiasiat ja olla realisti näissäkin asioissa. Eikö tuo ole epärehellisyyttä että väitetään että homeet varmasti aiheuttavat sitä ja tätä vaikka tutkimustulokset ovat huomattavan ristiriitaisia ja varmaa näyttöä ei ole kuin joistakin muutamista asioista (mm. JOTKUT tietyt homelajit altistavat lapsia astmalle). Oikein hehkutetaan että VARMASTI homeet aiheuttavat sitä ja tätä ja sitten vielä epäillään että jokin mystinen salaliitto ja ylempi taho yrittää jostakin ihmeen syystä juuri "homesairaiden" elämää hankaloittaa ja estää jopa lääkäreitä hoitamasta heitä, vaikka muka varmasti tehokasta ja parantavaa hoitoa olisi olemassa jne jne jne
Eettistä on kertoa mitä tietää ja myöntää mitä ei tiedä. - miten voi vetää hometta keu...
Lääkäri 2 kirjoitti:
"Ja vielä lisäksi, kerropa tuosta tavastasi aliarvioida homeiden tuottamaa ongelmaa.
Mistä sekin johtuu. "
En aliarvioi homeiden aiheuttamaa ongelmaa, mutta se saattaa vaikuttaa aliarvioinnilta sellaisesta joka itse yliarvioi ongelman. Ongelma on olemassa mutta todellakin melkoisia ylilyöntejä ja jonkinlaista hysteriaa on ollut joissakin tilanteissa havaittavissa. Lisäksi ihmiset alkavat todella käyttäytyä hyvin erikoisesti jos on vain epäilystäkin että oireet voisivat johtua homeesta, home koetaan jotenkin pelottavana ja ihmeellisenä mörkönä ja suhtautuminen ongelmaan on joskus todella epärationaalista.
Itse olen sitä mieltä että jotkut hyvin harvat saattavat todella saada homeesta hankaliakin sairauksia, jona voidaan pitää esim. allergista alveoliittia. Mutta tiedän myös, että jotta saa allergisen alveoliitin, niin homepölyä pitää todella vetää keuhkoon. Ei siihen riitä se, että jossakin seinan takana kasvaa hometta ja sen aineenvaihduntatuotteita hengittelee sisäilmasta mitättömän pieniä määriä. Sitten on aivan eri asia, jos todella mennään vaikkapa purkamaan homeista tavaraa ja home pölisee ilmaan ja vedetään tuota pölyä kunnolla henkeen. Esim. maanviljelijöiden homepölykeuhko tulee siitä että maanviljelijä todella käsittelee homeista viljaa siten että home pölisee ilmaan kunnolla ja maanviljelijä hengittää sitä pölyä. Samaten muutamat tapaukset sauna taker´s lung: homeista löylyvettä kiukaalle, vähän eri tavalla siinä homeen proteiineja nousee hengitysilmaan, miksi sitten ei tule alveoliittia jos ei tuota löylyvettä heitetä, vaan se on vain löylykiulussa? Tilanne vastaa sitä että home on talon lattian alla, ei se sieltä aiheuta alveoliittia. TTL:n altistuskokeissa voidaan saada aikaan alveoliitti, siinähän uutetta todella tahalleen vedetään henkeen. Eikä sellaiset henkilöt jotka eivät ole syystä taikka toisesta allergisia homeelle saa edes tuota alveoliittia vaikka vetäisivät henkeen homepölyä. Koko homeille allergisoituminen on varsin harvinaista. Sitten juuri homeisiin liittyen on ollut todellista allergiahysteriaa, eihän vaikka lepän kukinnasta nouse samanlaista haloota joka vuosi.
Sen tiedän, että joillekin herkemmille homeet aiheuttavat esim. poskiontelotulehduksia. Useimmille taas ei niitäkään.
"Eihän tuo ole tosiasiassa mitään muuta kuin ongelmien väistämistä tai pelkkää ns. ajanpeluuta eli "yläkerran sanelemaa opastusta". "
Minkä yläkerran? Kuvitteletko todella että itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutetulle laillistetulle lääkärille sanellaan jostakin ylhäältä miten pitää menetellä joidenkin tiettyjen potilasryhmien kanssa?
"Missä lienee rehellisyys ja lääkärin etiikka.
Onhan niitä etiikkaansa kunnioittavia lääkäreitä, mutta heitä on perin harvassa.
Kumpaan luokkaan itsesi lasket?"
Rehellisyyttä on myöntää tosiasiat ja olla realisti näissäkin asioissa. Eikö tuo ole epärehellisyyttä että väitetään että homeet varmasti aiheuttavat sitä ja tätä vaikka tutkimustulokset ovat huomattavan ristiriitaisia ja varmaa näyttöä ei ole kuin joistakin muutamista asioista (mm. JOTKUT tietyt homelajit altistavat lapsia astmalle). Oikein hehkutetaan että VARMASTI homeet aiheuttavat sitä ja tätä ja sitten vielä epäillään että jokin mystinen salaliitto ja ylempi taho yrittää jostakin ihmeen syystä juuri "homesairaiden" elämää hankaloittaa ja estää jopa lääkäreitä hoitamasta heitä, vaikka muka varmasti tehokasta ja parantavaa hoitoa olisi olemassa jne jne jne
Eettistä on kertoa mitä tietää ja myöntää mitä ei tiedä.Työpaikallasi tehdään suojaamatonta homeremonttia ja henkilökunta vaan pyörii siellä kaiken pöllyn keskellä - melkoista venäläistä rulettia, mutta ihan tavallista toimintaa. Joten ei se tuon massiivisempaa pöllytystä tarvitse.
- f123ly
miten voi vetää hometta keu... kirjoitti:
Työpaikallasi tehdään suojaamatonta homeremonttia ja henkilökunta vaan pyörii siellä kaiken pöllyn keskellä - melkoista venäläistä rulettia, mutta ihan tavallista toimintaa. Joten ei se tuon massiivisempaa pöllytystä tarvitse.
meidän talossa remonttia on tehty pitkään. Myös ilmastointi on ollut remonttien vuoksi pois päältä ja sitten taas ilman ilmastointikanavien puhdistamista päälle vain. Myös tuo, että viikonloput tosi paskaset ilmastointilaitteet ovat pois päältä ja laitetaan päälle maanantaisin juuri kun olet tullut töihin. Siinä niitä itiöitä lentää tuutin täydeltä.
Ja näin jälkikäteen kyllä muistaa miten tuo remonttiaika oli aina tosi rasittavaakin. Monilla oli extra huono olla, päänsärkyä ja väsymystä. Jo remontin meteli oli aina inhaa, näin jälkikäteen se kyllä olikin sitten se pienin ongelma.
Lisäksi kun työhuoneessa oli huono ilma, piti ikkunaa auki, siellä sitten tehtiin uusia rakennustöitä. Myöhemmin kuulimme, että maata kuljetetettiin pois, koska se oli tosi myrkyllistä. Siinä ilma oli sakeana tuota multaa ja mitälie mömmöä jota noiden jatkuvien autojonojen lavoille siirrettiin. Myöhemmin kerrottiin, että ikkunat olisi pitänyt pitää ehdottomasti kiinni!
Tätä ongelmaa lisää vielä paikallinen tehdas, joka vuosia päästeli ilmaan saasteita, joita tosin nyt lähiaikoina on tosi paljon vähennetty.
Välttele siinä sitten ongelmia ja hengittele puhdasta ilmaa. - käytännössä on
miten voi vetää hometta keu... kirjoitti:
Työpaikallasi tehdään suojaamatonta homeremonttia ja henkilökunta vaan pyörii siellä kaiken pöllyn keskellä - melkoista venäläistä rulettia, mutta ihan tavallista toimintaa. Joten ei se tuon massiivisempaa pöllytystä tarvitse.
Rahanahneus voittaa työpaikoilla näköjään työntekijöiden terveyden, eli meininki on se, että jos nyt muutama sairastuu pöllytyksessä, niin mitä sitten - uusia tulijoita löytyy aina jotka eivät nurise ja valita.
- Lääkäri 2
miten voi vetää hometta keu... kirjoitti:
Työpaikallasi tehdään suojaamatonta homeremonttia ja henkilökunta vaan pyörii siellä kaiken pöllyn keskellä - melkoista venäläistä rulettia, mutta ihan tavallista toimintaa. Joten ei se tuon massiivisempaa pöllytystä tarvitse.
Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
Sinällään sitten toisaalta huvittavaa sekin, että ihan yhtä haitallista se on jos maanviljelijä menee ilman hengityssuojaimia käsittelemään homeista viljaa/heinää eli jos on ollut kostea talvi ja homeita on kasvanut ja mennään pöyhimään vaikka lehmille tarkoitettua rehua, nostellaan sitä vaikka kyytiin ja home pölisee ilmaan, niin se voi aiheuttaa joille kuille allergisen alveoliitin. Ei kaikille ja varsin harvinaistahan se on, mutta jotkut herkästi allergisoituvat sen saavat kyllä. Sitten alkavat käyttää raitisilmakypärää töissä jos heiniä pöyhivät. Nuo raitisilmakypärät ovat todella hienoja laitteita, ylipaineella ilmaa kypärän sisällä ja tehokkaat suodattimet, voitaisiin käyttää suojana muissakin hommissa kuin maanviljelyssä. Ainakin jos kerran pakko on olla remontin keskellä töissä, ja vielä homepölyä saattaa olla ilmassa! - f123ly
Lääkäri 2 kirjoitti:
Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
Sinällään sitten toisaalta huvittavaa sekin, että ihan yhtä haitallista se on jos maanviljelijä menee ilman hengityssuojaimia käsittelemään homeista viljaa/heinää eli jos on ollut kostea talvi ja homeita on kasvanut ja mennään pöyhimään vaikka lehmille tarkoitettua rehua, nostellaan sitä vaikka kyytiin ja home pölisee ilmaan, niin se voi aiheuttaa joille kuille allergisen alveoliitin. Ei kaikille ja varsin harvinaistahan se on, mutta jotkut herkästi allergisoituvat sen saavat kyllä. Sitten alkavat käyttää raitisilmakypärää töissä jos heiniä pöyhivät. Nuo raitisilmakypärät ovat todella hienoja laitteita, ylipaineella ilmaa kypärän sisällä ja tehokkaat suodattimet, voitaisiin käyttää suojana muissakin hommissa kuin maanviljelyssä. Ainakin jos kerran pakko on olla remontin keskellä töissä, ja vielä homepölyä saattaa olla ilmassa!Raitisilmakypärää ei voi käyttää 8 - 12 tuntia päivässä putkeen ja vaikka 5 työpäivää! Eikä homeiden haitat ole pelkästään sisäänhengitettäviä, joten ihon kautta ne kulkeutuvat elimistöön myös. Eikä kukaan jaksa pitää ko. kypärää päässä tuntitolkulla päivä päivän jälkeen!
Voit varmasti lääkärinä kokeilla miltä ko. kypärä tuntuu. Tee siinä sitten toimistotyöt ja mene kokouksiin esittämään asiasi!
****
KASCO - RAITISILMAKYPÄRÄ MONEEN KÄYTTÖÖN!
Malli: K80S-T5
Tämä kevyt raitisilmakypärä suojaa käyttäjäänsä pölyltä, kaasuilta ja muilta haitallisilta aineilta kasvihuoneissa, karjasuojissa tms. – Kypärä sopii raskaisiinkin töihin, sillä pumpattava ilmamäärä on nelinkertainen verrattuna normaalisti hengitettävään määrään.
Kypärään sopivat standardisuodattimet EN 148/1 (hiukkas-, kaasu- ja yhdistelmäsuodattimet)
Toimintaperiaate:
Puhallinyksikkö vetää ilman suodattimien läpi ja lähettää sen kypärän sisälle, jossa suodatetun ilman virtaus aiheuttaa lievän ylipaineen.
Tuotetiedot:
- CE-hyväksytty ( PPE/AT No. 153-96 §257-98)
- Täydellinen pään, kasvojen, korvien, niskan ja hengitysteiden suojaus
- Hengittäminen kevyttä raskaissakin olosuhteissa
- Visiiri ei estä näkemistä
- Hyvä istuvuus, säätö 53-63 cm
- Tilava; sopii sekä silmälasien että kuulonsuojaimien kanssa käytettäväksi
- Kestää lämpötilojen ja vaihtelua ja ultraviolettisäteilyä
- Ilmanvirtaus tasaista
- Ammattikäyttöön sopivat puhallinyksiköt
- Laturi varustettu mikroprosessoriohjatuilla lataustoiminnoilla
Tekniset tiedot kypärästä K80S:
Kypärän materiaali: Lasikuitu
Väri: Valkoinen
Visiiri: Nostaen avautuva (ANSI Z 87.1.1989)
Koko: Säädettävä pääpanta 53 – 63 cm
Kaulus: polyamidia
Äänitaso: < 75 dB
Paino: 700 gr
Yhdistelmään K80S (0313077) T5 -puhallinyksiköllä kuuluu:
- K80S-kypärä
- T5-puhallin
- 1 kpl ZP3-hiukkassuodatin
- ladattava 6V6Ah lyijyakku
- lataukseen BP-6 laturi
- letku
- liitosjohto
- ilmavirtauksen ilmaisin
- vyö
Muut tiedot:
- akun kesto: > 5 tuntia
- latausaika: < 8 tuntia
- ilmavirtaus: > 160 Lpm
Akku ladattava joka käytön jälkeen. Käyttämättömänä lataus joka kolmas kuukausi.
http://www.noramaa.fi/index.phtml?s=80 - joten siitä vain
Lääkäri 2 kirjoitti:
Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
Sinällään sitten toisaalta huvittavaa sekin, että ihan yhtä haitallista se on jos maanviljelijä menee ilman hengityssuojaimia käsittelemään homeista viljaa/heinää eli jos on ollut kostea talvi ja homeita on kasvanut ja mennään pöyhimään vaikka lehmille tarkoitettua rehua, nostellaan sitä vaikka kyytiin ja home pölisee ilmaan, niin se voi aiheuttaa joille kuille allergisen alveoliitin. Ei kaikille ja varsin harvinaistahan se on, mutta jotkut herkästi allergisoituvat sen saavat kyllä. Sitten alkavat käyttää raitisilmakypärää töissä jos heiniä pöyhivät. Nuo raitisilmakypärät ovat todella hienoja laitteita, ylipaineella ilmaa kypärän sisällä ja tehokkaat suodattimet, voitaisiin käyttää suojana muissakin hommissa kuin maanviljelyssä. Ainakin jos kerran pakko on olla remontin keskellä töissä, ja vielä homepölyä saattaa olla ilmassa!lääkärit määräämään toimistotyöntekijöille raitisilmakypäriä käyttöön! Kuka senkin sitten maksaa? Työntekijäkö?
- Drifter#
Lääkäri 2 kirjoitti:
"Ja vielä lisäksi, kerropa tuosta tavastasi aliarvioida homeiden tuottamaa ongelmaa.
Mistä sekin johtuu. "
En aliarvioi homeiden aiheuttamaa ongelmaa, mutta se saattaa vaikuttaa aliarvioinnilta sellaisesta joka itse yliarvioi ongelman. Ongelma on olemassa mutta todellakin melkoisia ylilyöntejä ja jonkinlaista hysteriaa on ollut joissakin tilanteissa havaittavissa. Lisäksi ihmiset alkavat todella käyttäytyä hyvin erikoisesti jos on vain epäilystäkin että oireet voisivat johtua homeesta, home koetaan jotenkin pelottavana ja ihmeellisenä mörkönä ja suhtautuminen ongelmaan on joskus todella epärationaalista.
Itse olen sitä mieltä että jotkut hyvin harvat saattavat todella saada homeesta hankaliakin sairauksia, jona voidaan pitää esim. allergista alveoliittia. Mutta tiedän myös, että jotta saa allergisen alveoliitin, niin homepölyä pitää todella vetää keuhkoon. Ei siihen riitä se, että jossakin seinan takana kasvaa hometta ja sen aineenvaihduntatuotteita hengittelee sisäilmasta mitättömän pieniä määriä. Sitten on aivan eri asia, jos todella mennään vaikkapa purkamaan homeista tavaraa ja home pölisee ilmaan ja vedetään tuota pölyä kunnolla henkeen. Esim. maanviljelijöiden homepölykeuhko tulee siitä että maanviljelijä todella käsittelee homeista viljaa siten että home pölisee ilmaan kunnolla ja maanviljelijä hengittää sitä pölyä. Samaten muutamat tapaukset sauna taker´s lung: homeista löylyvettä kiukaalle, vähän eri tavalla siinä homeen proteiineja nousee hengitysilmaan, miksi sitten ei tule alveoliittia jos ei tuota löylyvettä heitetä, vaan se on vain löylykiulussa? Tilanne vastaa sitä että home on talon lattian alla, ei se sieltä aiheuta alveoliittia. TTL:n altistuskokeissa voidaan saada aikaan alveoliitti, siinähän uutetta todella tahalleen vedetään henkeen. Eikä sellaiset henkilöt jotka eivät ole syystä taikka toisesta allergisia homeelle saa edes tuota alveoliittia vaikka vetäisivät henkeen homepölyä. Koko homeille allergisoituminen on varsin harvinaista. Sitten juuri homeisiin liittyen on ollut todellista allergiahysteriaa, eihän vaikka lepän kukinnasta nouse samanlaista haloota joka vuosi.
Sen tiedän, että joillekin herkemmille homeet aiheuttavat esim. poskiontelotulehduksia. Useimmille taas ei niitäkään.
"Eihän tuo ole tosiasiassa mitään muuta kuin ongelmien väistämistä tai pelkkää ns. ajanpeluuta eli "yläkerran sanelemaa opastusta". "
Minkä yläkerran? Kuvitteletko todella että itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutetulle laillistetulle lääkärille sanellaan jostakin ylhäältä miten pitää menetellä joidenkin tiettyjen potilasryhmien kanssa?
"Missä lienee rehellisyys ja lääkärin etiikka.
Onhan niitä etiikkaansa kunnioittavia lääkäreitä, mutta heitä on perin harvassa.
Kumpaan luokkaan itsesi lasket?"
Rehellisyyttä on myöntää tosiasiat ja olla realisti näissäkin asioissa. Eikö tuo ole epärehellisyyttä että väitetään että homeet varmasti aiheuttavat sitä ja tätä vaikka tutkimustulokset ovat huomattavan ristiriitaisia ja varmaa näyttöä ei ole kuin joistakin muutamista asioista (mm. JOTKUT tietyt homelajit altistavat lapsia astmalle). Oikein hehkutetaan että VARMASTI homeet aiheuttavat sitä ja tätä ja sitten vielä epäillään että jokin mystinen salaliitto ja ylempi taho yrittää jostakin ihmeen syystä juuri "homesairaiden" elämää hankaloittaa ja estää jopa lääkäreitä hoitamasta heitä, vaikka muka varmasti tehokasta ja parantavaa hoitoa olisi olemassa jne jne jne
Eettistä on kertoa mitä tietää ja myöntää mitä ei tiedä."En aliarvioi homeiden aiheuttamaa ongelmaa, mutta se saattaa vaikuttaa aliarvioinnilta sellaisesta joka itse yliarvioi ongelman. Ongelma on olemassa mutta todellakin melkoisia ylilyöntejä ja jonkinlaista hysteriaa on ollut joissakin tilanteissa havaittavissa. Lisäksi ihmiset alkavat todella käyttäytyä hyvin erikoisesti jos on vain epäilystäkin että oireet voisivat johtua homeesta, home koetaan jotenkin pelottavana ja ihmeellisenä mörkönä ja suhtautuminen ongelmaan on joskus todella epärationaalista."
Näin voi äkkiä ajatellen olevan, mutta kuitenkin tilanne sellaisen kohdalla, joka on menettänyt terveytensä, pysyvästi, ei ole milläänlailla ylilyöty.
Ei edes sellaista voi mennä sanomaan.
Liikun paljon monenlaisissa kohteissa ja siinä on tullut nähtyä monenlaisia rakennustapoja.
Ja myös monenlaiisia ihmiskotaloita näiden kelvottomasti rakennettujen tai hoidettujen rakennusten takia.
Kyllä home kaikessa karuudessaan on, kuten haluat asian ilmaista, pelottava ja ihmeellinen mörkö.
Tässä käyttäisin jotain muuta kuvausta kuin mörkö, koska tällä tavalla ilmaistuna asian vakauvuus halutaan sotkea johonkin kuvitelmaan.
Tuskinpa sellaisella ihmisellä, joka on menettänyt terveytensä tai hänen jälkikasvunsa on alkanut oireilla jatkuvasti oleskeltuaan tuon kaltaisessa mädäntyneessä tilassa, on minkään laisia kuvitelmia tai satumaailmaan viittaavia kuvia valitsevasta tilanteesta.
Tuosta epärationaalista suhtautumisesta sanoisin sen pikemmiten olevan aivan muissa tahoissa kuin tilanteesta kärsivän ihmisen.
"Itse olen sitä mieltä että jotkut hyvin harvat saattavat todella saada homeesta hankaliakin sairauksia, jona voidaan pitää esim. allergista alveoliittia. Mutta tiedän myös, että jotta saa allergisen alveoliitin, niin homepölyä pitää todella vetää keuhkoon. Ei siihen riitä se, että jossakin seinan takana kasvaa hometta ja sen aineenvaihduntatuotteita hengittelee sisäilmasta mitättömän pieniä määriä."
Jaa, niinkö.
No, sehän on sinun ja tilanteesi kokoama kuva tilanteesta.
Valitettavasti yhdessä tai muutamassa paikassa toimiessa ja lisäksi vain vastaanottopöydän takana ei luo koko kuvaa tässä maassa vallitsevasta tilanteesta.
Jos tähän vielä lisäisi sen tosiasian, että ihmiset eivät ymmärrä jotain tilannetta ennenkuin itse joutuvat siihen.
"... Samaten muutamat tapaukset sauna taker´s lung: homeista löylyvettä kiukaalle, vähän eri tavalla siinä homeen proteiineja nousee hengitysilmaan, miksi sitten ei tule alveoliittia jos ei tuota löylyvettä heitetä, vaan se on vain löylykiulussa? Tilanne vastaa sitä että home on talon lattian alla, ei se sieltä aiheuta alveoliittia."
Jos rakenteiden ja ilmankierron sekä nesteen yhteenynnäys on tämän kaltaista voi huoletta sanoa, että jätä ihmeessä kosteusvauriohomeen arviointi toisille ja kuuntele heitä "isolla korvalla".
"... Koko homeille allergisoituminen on varsin harvinaista. Sitten juuri homeisiin liittyen on ollut todellista allergiahysteriaa, eihän vaikka lepän kukinnasta nouse samanlaista haloota joka vuosi."
Tiedätkös miten saadaan hysteria aikaan.
Yksi hyvä keino on ao. asiasta jättää kansalle kertomasta heti ja selkeästi kaikki tiedettävä.
Näinhän tässäkin asiassa on tapahtunut.
Vaikka tietoa löytyy niin kuitenkin politiikot ja suurin osa lääkäreistä on kuin mitään ei tiedettäisi.
Mikä muu voi tuottaa häiritsevää hysteriaa, jos sellaisesta tässä tapauksessa voi edes puhua, kuin jatkuva ns. tietämättömyys ja välinpitämättömyys ja kuitenkin ihmiset tietävät jo tästäkin ongelmasta, välillä tuntuu että enemmän kuin joku tk-lääkäri.
Tässä on pohjaa sille mainitsemallesi "hysterialle" ja syy sellaiseen on kokonaan aivan muissa kuin tavallisessa tallaajassa.
"Minkä yläkerran? Kuvitteletko todella että itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutetulle laillistetulle lääkärille sanellaan jostakin ylhäältä miten pitää menetellä joidenkin tiettyjen potilasryhmien kanssa?"
Viitaten edelliseen voidaan kysyä rehellisesti miksi tämä asia on niin vaikea useimmille lääkäreille ja poliittisille päättäjille, koska tutkijat ympäri maailmaa ovat tuoneet ongelman juuria aivan riittävästi esille.
Kuten esim. Putus tai Salkinoja-Salonen, muutamia mainitakseni.
(Niin, miten muuten Salkinoja-Salosen pätevää tutkimusta ei enää rahoitettu, vaikka siinä tutkimukselle olisi ollut vielä tilaa?)
Kerro sitten miksi asia, joka on kuitenkin tätä päivää, on niin vaikea pala muille kuin tavalliselle kansalaiselle.
"Rehellisyyttä on myöntää tosiasiat ja olla realisti näissäkin asioissa. Eikö tuo ole epärehellisyyttä että väitetään että homeet varmasti aiheuttavat sitä ja tätä vaikka tutkimustulokset ovat huomattavan ristiriitaisia ja varmaa näyttöä ei ole kuin joistakin muutamista asioista (mm. JOTKUT tietyt homelajit altistavat lapsia astmalle). Oikein hehkutetaan että VARMASTI homeet aiheuttavat sitä ja tätä ja sitten vielä epäillään että jokin mystinen salaliitto ja ylempi taho yrittää jostakin ihmeen syystä juuri "homesairaiden" elämää hankaloittaa ja estää jopa lääkäreitä hoitamasta heitä, vaikka muka varmasti tehokasta ja parantavaa hoitoa olisi olemassa jne jne jne
Eettistä on kertoa mitä tietää ja myöntää mitä ei tiedä."
Niinpä, eettistä on kertoa mitä tietää ja myöntää mitä ei tiedä.
Jos tähän vedotaan ja siihen helposti varmaan tämän jälkeen käykin, pitää silloin ymmärtää mitä todella jo tiedetään.
Nimenomaan tässä homekysymyksessä tuntuu olevan aikamoista tietokirjavuutta lääkärien parissa.
Mistähän moinen kirjavuus mahtaa johtua, sitä voisit enemmänkin kritisoida kuin potilaita.
Otapa selvää miksi jotkut eivät tiedä tai ovat tietämättömiä.
Tai miksi asian selvittäminen sairastuneen kohdalla tai vaurioituneen rakennuksen kohdalla jatkuvasti takertelee.
Vasta nyt alkaa tämä rakennusten väärä rakennustapa tuoda tuloksiaan näkyville.
Siihen vielä lisättynä 70-80 luvun vimmattu lämmityksen säästäminen.
Tästä kärsivät nyt työelämässä olevat ja työelämään kasvava sukupolvi, joten kyllä pitäisi asian vakavuus olla ymmärretty. - Drifter#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
Sinällään sitten toisaalta huvittavaa sekin, että ihan yhtä haitallista se on jos maanviljelijä menee ilman hengityssuojaimia käsittelemään homeista viljaa/heinää eli jos on ollut kostea talvi ja homeita on kasvanut ja mennään pöyhimään vaikka lehmille tarkoitettua rehua, nostellaan sitä vaikka kyytiin ja home pölisee ilmaan, niin se voi aiheuttaa joille kuille allergisen alveoliitin. Ei kaikille ja varsin harvinaistahan se on, mutta jotkut herkästi allergisoituvat sen saavat kyllä. Sitten alkavat käyttää raitisilmakypärää töissä jos heiniä pöyhivät. Nuo raitisilmakypärät ovat todella hienoja laitteita, ylipaineella ilmaa kypärän sisällä ja tehokkaat suodattimet, voitaisiin käyttää suojana muissakin hommissa kuin maanviljelyssä. Ainakin jos kerran pakko on olla remontin keskellä töissä, ja vielä homepölyä saattaa olla ilmassa!jäi saneerattavan tilan alipaineistus.
Jos tilaa saneerataan niin vaikka kuinka erottaisit tilan ehjästä tilasta ja sitä kuitenkaan alipaineisteta, tulee kaikenlainen pöly, kuten lasivilla ja homeitiöt, leviämään kaikkialle tiloihin.
Koko homma kokonaisuudessaan on sitten yhtä tyhjän kanssa. - m,m,,m,,m
Lääkäri 2 kirjoitti:
Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
Sinällään sitten toisaalta huvittavaa sekin, että ihan yhtä haitallista se on jos maanviljelijä menee ilman hengityssuojaimia käsittelemään homeista viljaa/heinää eli jos on ollut kostea talvi ja homeita on kasvanut ja mennään pöyhimään vaikka lehmille tarkoitettua rehua, nostellaan sitä vaikka kyytiin ja home pölisee ilmaan, niin se voi aiheuttaa joille kuille allergisen alveoliitin. Ei kaikille ja varsin harvinaistahan se on, mutta jotkut herkästi allergisoituvat sen saavat kyllä. Sitten alkavat käyttää raitisilmakypärää töissä jos heiniä pöyhivät. Nuo raitisilmakypärät ovat todella hienoja laitteita, ylipaineella ilmaa kypärän sisällä ja tehokkaat suodattimet, voitaisiin käyttää suojana muissakin hommissa kuin maanviljelyssä. Ainakin jos kerran pakko on olla remontin keskellä töissä, ja vielä homepölyä saattaa olla ilmassa!Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
- on se,
m,m,,m,,m kirjoitti:
Keskellä remontin aiheuttamia sisäilmahaittoja ei saisi työskennellä. Remontti pitäisi tehdä siten että paikalla ei ole kuin hyvin hengityssuojaimin varustetut työmiehet.
että kaikki siellä remontin keskellä työskentelee ilman suojaimia, niin remppamiehet kuin rakennuksen henkilökuntakin.
- kirjoittaa näin
Lääkäri 2 kirjoitti:
"Ja vielä lisäksi, kerropa tuosta tavastasi aliarvioida homeiden tuottamaa ongelmaa.
Mistä sekin johtuu. "
En aliarvioi homeiden aiheuttamaa ongelmaa, mutta se saattaa vaikuttaa aliarvioinnilta sellaisesta joka itse yliarvioi ongelman. Ongelma on olemassa mutta todellakin melkoisia ylilyöntejä ja jonkinlaista hysteriaa on ollut joissakin tilanteissa havaittavissa. Lisäksi ihmiset alkavat todella käyttäytyä hyvin erikoisesti jos on vain epäilystäkin että oireet voisivat johtua homeesta, home koetaan jotenkin pelottavana ja ihmeellisenä mörkönä ja suhtautuminen ongelmaan on joskus todella epärationaalista.
Itse olen sitä mieltä että jotkut hyvin harvat saattavat todella saada homeesta hankaliakin sairauksia, jona voidaan pitää esim. allergista alveoliittia. Mutta tiedän myös, että jotta saa allergisen alveoliitin, niin homepölyä pitää todella vetää keuhkoon. Ei siihen riitä se, että jossakin seinan takana kasvaa hometta ja sen aineenvaihduntatuotteita hengittelee sisäilmasta mitättömän pieniä määriä. Sitten on aivan eri asia, jos todella mennään vaikkapa purkamaan homeista tavaraa ja home pölisee ilmaan ja vedetään tuota pölyä kunnolla henkeen. Esim. maanviljelijöiden homepölykeuhko tulee siitä että maanviljelijä todella käsittelee homeista viljaa siten että home pölisee ilmaan kunnolla ja maanviljelijä hengittää sitä pölyä. Samaten muutamat tapaukset sauna taker´s lung: homeista löylyvettä kiukaalle, vähän eri tavalla siinä homeen proteiineja nousee hengitysilmaan, miksi sitten ei tule alveoliittia jos ei tuota löylyvettä heitetä, vaan se on vain löylykiulussa? Tilanne vastaa sitä että home on talon lattian alla, ei se sieltä aiheuta alveoliittia. TTL:n altistuskokeissa voidaan saada aikaan alveoliitti, siinähän uutetta todella tahalleen vedetään henkeen. Eikä sellaiset henkilöt jotka eivät ole syystä taikka toisesta allergisia homeelle saa edes tuota alveoliittia vaikka vetäisivät henkeen homepölyä. Koko homeille allergisoituminen on varsin harvinaista. Sitten juuri homeisiin liittyen on ollut todellista allergiahysteriaa, eihän vaikka lepän kukinnasta nouse samanlaista haloota joka vuosi.
Sen tiedän, että joillekin herkemmille homeet aiheuttavat esim. poskiontelotulehduksia. Useimmille taas ei niitäkään.
"Eihän tuo ole tosiasiassa mitään muuta kuin ongelmien väistämistä tai pelkkää ns. ajanpeluuta eli "yläkerran sanelemaa opastusta". "
Minkä yläkerran? Kuvitteletko todella että itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutetulle laillistetulle lääkärille sanellaan jostakin ylhäältä miten pitää menetellä joidenkin tiettyjen potilasryhmien kanssa?
"Missä lienee rehellisyys ja lääkärin etiikka.
Onhan niitä etiikkaansa kunnioittavia lääkäreitä, mutta heitä on perin harvassa.
Kumpaan luokkaan itsesi lasket?"
Rehellisyyttä on myöntää tosiasiat ja olla realisti näissäkin asioissa. Eikö tuo ole epärehellisyyttä että väitetään että homeet varmasti aiheuttavat sitä ja tätä vaikka tutkimustulokset ovat huomattavan ristiriitaisia ja varmaa näyttöä ei ole kuin joistakin muutamista asioista (mm. JOTKUT tietyt homelajit altistavat lapsia astmalle). Oikein hehkutetaan että VARMASTI homeet aiheuttavat sitä ja tätä ja sitten vielä epäillään että jokin mystinen salaliitto ja ylempi taho yrittää jostakin ihmeen syystä juuri "homesairaiden" elämää hankaloittaa ja estää jopa lääkäreitä hoitamasta heitä, vaikka muka varmasti tehokasta ja parantavaa hoitoa olisi olemassa jne jne jne
Eettistä on kertoa mitä tietää ja myöntää mitä ei tiedä."TTL:n altistuskokeissa voidaan saada aikaan alveoliitti, siinähän uutetta todella tahalleen vedetään henkeen. Eikä sellaiset henkilöt jotka eivät ole syystä taikka toisesta allergisia homeelle saa edes tuota alveoliittia vaikka vetäisivät henkeen homepölyä.
- nvnvnvn
homeahdistus kirjoitti:
jos laittaisit lääkäri 2 näitä potilaskertomuksia tänne ja pyytäisit konsultaatioapua, me voidaan auttaa :-)
Yleensä kyllä kollegiaalisuus toimii, mutta ehkä siellä teidän terkkarissa on henkilökuntapulaa?
Vai onko johto kieltänyt potilaiden lähettämisen kalliiseen erikoissairaanhoitoon joutavien homeoireiden vuoksi?
Hilkkaliisakin on kokenut sairaanhoitaja, kysäisepä häneltä. Monesti kokenut hoitaja osaa enemmän kuin nuori lääkäri. Yhdelläkin sairaalaosastolla tiedän, että fysioterapeutti teki diagnoosit ja sosiaalityöntekijä etsi jatkohoitopaikat, lääkäri vaan laittoi nimen alle...vnnvnvn
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman481548Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!761355- 241080
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊881044- 88970
Ai miehillä ei ole varaa maksaa
Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee187906Olet mielessäni
viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s20851Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi99845- 82821
Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?70789