Haluaisin tietää tosiasioita, en mutu-juttuja. Kertokaa esimerkkejä siitä, millaisia haittoja ylipaino on aiheuttanut, esim. itsellä tai tuttavapiirissä kohonnutta verenpainetta, kolesterolia, 2 tyypin diabetesta tms? Entä perintötekijöiden tai kroonisten sairauksien osuus?
Itselläni on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö ja rajatilapersoonallisuus jo vuosia sitten. Tällä hetkellä käytössäni on 3 psyykenlääkettä, ja kukaan ei voi tietää tällaisen määrän yhteisvaikutuksia.
Olen ennen ollut hoikka, 53 kg. Viime talvena painoni nousi hujauksessa 20 kg, josta siis 13 kg ylipainoa painoindeksin mukaan. Jotkut veriarvot ovat huonontuneet yhtäkkiä: HDL-kolesteroli laskenut alle viitearvon 1,3, triglyseridit 2,1 (viitearvon yläraja 1,7) ja maksan gamma-GT-entsyymi yli 110 (naisilla viitearvon yläraja lähteestä riippuen 40 tai 50).
Lääkäreiden arvion mukaan kyseessä on Seroquel-psykoosilääkkeen aiheuttama yleinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Muistaakseni tämä sivuvaikutus on niinkin harvinainen kuin yhdellä tuhannesta käyttäjästä. Olen vuosien mittaan kokeillut Pharmaca Fennican läpi, ja muut lääkkeet ovat sopineet vielä huonommin.
Mieluummin ylipainoinen kuin psykoosissa, vai valitsisiko joku teistä toisin? Näin siis 24- vuotias vegetaristinainen.
Itselläni on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö ja rajatilapersoonallisuus jo vuosia sitten. Tällä hetkellä käytössäni on 3 psyykenlääkettä, ja kukaan ei voi tietää tällaisen määrän yhteisvaikutuksia.
Olen ennen ollut hoikka, 53 kg. Viime talvena painoni nousi hujauksessa 20 kg, josta siis 13 kg ylipainoa painoindeksin mukaan. Jotkut veriarvot ovat huonontuneet yhtäkkiä: HDL-kolesteroli laskenut alle viitearvon 1,3, triglyseridit 2,1 (viitearvon yläraja 1,7) ja maksan gamma-GT-entsyymi yli 110 (naisilla viitearvon yläraja lähteestä riippuen 40 tai 50).
Lääkäreiden arvion mukaan kyseessä on Seroquel-psykoosilääkkeen aiheuttama yleinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Muistaakseni tämä sivuvaikutus on niinkin harvinainen kuin yhdellä tuhannesta käyttäjästä. Olen vuosien mittaan kokeillut Pharmaca Fennican läpi, ja muut lääkkeet ovat sopineet vielä huonommin.
Mieluummin ylipainoinen kuin psykoosissa, vai valitsisiko joku teistä toisin? Näin siis 24- vuotias vegetaristinainen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ennemmin tasapainossa,ja olen saamut laihdutettua ylipainoni pois Lito lääkitykseen vaihdettuani
Sillä itse en aio syödä mitään psyyke lääkkeitä masennukseen. Syön ennemmin vähän enemmän kuin otan kemikaaleja purkista. Lääketeollisuus bisnestä en aio pursuttaa ainakaan kohdallani.
Miksi te tuhoottee kroppanne lääkkeillä?
Ihan normaalit ihmisen tuntemukset koitetaan lääkkeillä tukahduttaa. Lääketeollisuus pullistelee ihan normaaleilla asioilla.
Lääkkeillä en aio koskaan sisuksiani tappaa. Lääkkeet tappaa tulevaisuudessa monia. Lääkkeet ovat pahimpia, uskokaa se. Olen mielummin ylipainoinen kun alkaisin lääkkeillä pelleileen.
Kysyit että olisinko mieluummin lihava kuin psykoosissa tai kuollut. Vastaan tähän että olen ehdottomasti mieluummin lihava kuin psykoosissa.
Lihoin 30 kiloa 3-4 kuukaudessa sairaalassa ollessani. Sain skitsoaffektiivisen masennusoireiseen muotoon seroquelia ja cipramilia. Uskon että lihomiseni johtui osaltaan seroquelista, koska painon nousu tapahtui hyvin nopeasti ja juuri siihen aikaan kuin aloin syömään seroquelia. Tuolloin en tuntenut oloani koskaan kylläiseksi. En koskaan, lääke teki sen. Toisaalta myös masennus teki sen että teki makeaa mieli hirveästi..
Lihomisesta huolimatta en kadu päivääkään sitä että jouduin syömään lääkettä. Minun oli pakko, ei niitä kukaan huvikseen syö. Olisin luultavasti tappanut itseni tai alkanut käyttää huumeita ennen pitkää ilman kunnon hoitoa ja lääkitystä. Tai jäänyt sairaalaan loppuiäkseni. Olen siis mieluummin lihava kuin kuollut. Lihavuuden voin laihduttaa pois, mutta jos olisin kuollut niin silloin ei olisi väliä olisinko laiha vai lihava. (Ruumisarkkuun ei saa laihuusalennusta ;)
Mutta nyt olen päässyt takaisin jaloilleni, hankkinut kunnon ammatin, saanut töitä ja elämä maistuu taas hyvälle. Elämä maistuu hyvälle ja siksi minun ei tarvitse syödä niin paljoa lohdutukseksi. Ja toisaalta minun on mahdollista syödä vähemmän, koska lääkityksen loputtua tunnen taas itseni normaalista ruoka-annoksesta kylläiseksi.
Tsemppiä ja voimia sinulle!
olisin mieluummin psykoottinen, kuin lihava. Asiassa ei ole mitään miettimistä.
pian olisit myös mömmöinesi ihka oikea läski, että saisit kaksi kärpästä samalla iskulla.
melkoisen hölmö. Olisin psykoottinen juuri siksi, että en huolisi niitä lihottavia mömmöjä. Tajusitko?
et kauan ehtisi psyykkottisena kylänraittia tallustella kun joku sinut hoitoon hommaisi. Miten niin et huolisi mömmöjä? Kuule ei sitä sinulta kysytä.
kun kysymys, jonka tuo aloittaja esitti oli: olisitko mieluummin psykoottinen kuin lihava? Siihen vastasin: O-LI-SIN MIE-LUUM-MIN PSY-KOOT-TI-NEN KUIN LI-HA-VA. Enempää en viitsi kiistellä, koska tunnut olevan niin vahvasti lääkitty, ettei tuo ajatuksesi oikein juokse.
Sinun ehkä kuitenkin kannattaa harkita, josko ryhtyisit käyttämään lääkkeitä! Heh heh ettei vain pipo liikaa kiristä.
Mikäli kysessä on jokin psykoottinen häiriö, on usein lääkitys välttämätöntä, jotta millään tasolla normaalia elämää voitaisiin viettää. Jokaisella ihmisellä on oikeus opiskeluun/työn tekoon, ihmissuhteisiin, itsensähallintaan jne. Ilman lääkkeitä kaikilta nuo asiat eivät vaan onnistu.
Teitä ilmeisesti työkyvyttömyyseläkkeellä oleileva, laiha on parempi kuin sama ihminen psyykkisesti toimintakykyisenä mutta tukevampana?