http://www.youtube.com/watch?v=QBk1sDculpM
Ei tuolla biodieselilläkään kummoisia ajella, jos aikovat tosiaan rajoittaa EU:ssa uusien autojen co2 päästörajaksi ehdotetun 120g/km!
Ei tuolla biodieselilläkään kummoisia ajella, jos aikovat tosiaan rajoittaa EU:ssa uusien autojen co2 päästörajaksi ehdotetun 120g/km!
Vastaukset 9
Vanhimmat
aikaan tavallinen tallaaja vetyä tankkaa.
Biokaasumetaani tulee ensin, joka on todellinen ja paras biopolttoaine. Kestää kuitenkin vielä vuosi tai kaksi, ennenkuin Suomessa päättäjät tajuaa suosia biokaasumetaania polttoaineena.
Vety saattaa olla vielä parempi, mutta edellyttää sitä, että se tuotetaan käyttämällä uusiutuvilla tuotettua sähköä.
Vety on oiva polttoaine oppikirjoissa tai laboratoriomittakaavassa. Vetyä ei kuitenkaan ole maapallolla poltettavaksi kelpaavana vetynä missään vaan ainoastaan yhdisteinä jonkin muun alkuaineen kanssa. Vetyä voi teollisessa mittakaavassa tehdä maakaasusta tai raakaöljystä, mutta valmistuksessa vapautuu CO2:ta, joten kokonaisuutena se vety on "fossiilinen" polttoaine.
Vetyä voisi tehdä biokaasusta, mutta kyllä sen biokaasun voi käyttää sellaisenaankin.
Vetyä on mielin määrin järviemme vesissä, mutta vesi on kerran poltettua vetyä ilman hyötyenergiasisältöä. Kyllä vety saadaan irti vedestä, jopa paljon helpommin kuin savusta saadaan tehtyä bensaa, mutta vedyn tekoon teollisessa mittakaavassa tarvitaan julmetusti sähköenergiaa. Jos Suomen autot pantaisiin kulkemaan vedyllä, pitäisi tehdä 5 - 10 uutta ydinvoimalaa jauhamaan sähköä.
Vety on kyllä oiva tavara jos joskus on keinoja tehdä halvalla, saasteettomasti ja paljon sähköä, jolla tehdään vetyä vedestä.
Silti autokäytön ongelmaksi jää vetysäiliö, joka on iso ja raskas paineastia tai hyvin kylmäksi jäähdytettävä säiliö, ja silti ajomatkat per tankkaus ovat lyhyitä.
Kyllä vain! Kehitystä tarvitaan nimenomaan mainitsemistasi syistä. Muutoinhan autot kulkisivat tietysti vedyllä jo nyt. Öljyn kulutuksen kasvu on niin hurjaa, että rinnalle on tulossa näitä vaihtoehtoja joka tapauksessa.
Periaattessa vesi-ja tuulivoimaloilla voitaisiin Suomessa tuottaa vetyä liki päästöittä, mutta ei koko autokannan käyttöön.
http://www.shell.com/home/Framework?siteId=hydrogen-en
Myös pakkanen tuo omat ongelmansa vetykennoteknnologiaan.
Jossain ohjelmassa vuosia sitten oli puhetta vedyn käytöstä polttoaineena ja siinä mainittiin ettei tankkauksen yhteydessä ja saumoista karkaava vety pysy ilmakehässä vaan karkaa avaruuteen. Ja kun vetyä on karannut riittävän monta kiloa avaruuteen aiheutuisi siitä maapallolle ratamuutoksia. Lieneekö asialla mitään perää?
http://www.hilavitkutin.com/2007/01/17/jack-nicholsonin-vetyauto-vuosimallia-1978/
Siisti peli. Ja Esittely!
tehty jo paljon ennemminkin, mutta ylläkerrotuista syistä niistä ei ole normaaliin käyttöön. Eli ei Nichols mitään uutta ole keksinyt eikä ensimmäisenä vedyllä kokeillut.
www.kemia-lehti.fi/pdf/Kemia_2005_8_6_8 Vetyauto.pdf
tuo Salonen nykyisin biokaasun puolella. Eli häärää nykyisin sen kanssa enemmän. Kävi meillä ja innostui, huomasi kuinka helppoa on valmistaa biokaasua.
Vetyn polttamainen moottoreissa ei tuotaa ongelmia, se toimii pienin muutoksin nykymoottoreissa ja näin on jonkun bemarin esittely vetyautoona pelkkä bemarin mainostemppu.
Ongelman on tunnetusti vedyn tuotanto ja siiheen ei löydy taloudellisesti perusteltavissa olevia tapoja, ei vielä ja mahdollisesti ei koskaan.
Sitä vastoin toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantotapa jäljittää luonnon menetelmän "tehdää" nestemäisiä polttoaineita. Tähän siis voi käytää minkä tahansa biomassa joka muutuu melko yksinkertaisesa prosessissä nesteeksi. Kun tämä mittatilaustyönä tehtävissä oleva polttoaine on täysin puhdas ja palaa täysin hallitetusti siiheen sopivissa moottoreissa huomattavan vähemmällä päästöillä, on siinä se ratkaisu tulevaisuuden autoiluun, eikä vedyssä, eikä myöskään ensimäisen sukupolven biopolttoaineissa.