YT-laki, kuuma peruna Keskustalle?

Palkansaajien järjestäytyminen ammattiliittoihin on nykyisin melko vähäistä. SAK:laisten liittojen jäsenmäärät ovat vähentyneet todella huimasti viimeisen 10-20 vuoden aikana.

Työpaikoilla on erittäin vähän sellaisia ongelmia, joita pitäisi ay-toiminnalla ratkaista, kun ongelmat keskittyvät ennen muuta julkishallinnon alueelle (jota yt-laki ei koske) sekä kartellimaisesti toimiviin suuryrityksiin.

Tämän seurauksena väki on eronnut ammattiliitoista ja liittynyt loimaan kassoihin työttömyysturvan vuoksi, koska palkansaajan ainoa uhka markkinataloudessa on työttömyys ja sen turvan ostamiseen ei tarvita ammattiliiton jäsenmaksuja.

SAK yritti paikata jäsenkatoaan (pienenviä jäsenmaksutulojaan) polttamalla rahaa täysin tehottomaan mainoskampanjaan, jossa karrikoitiin epäuskottavalla apinalauma-analogialla työnantajan ja työntekijän vastakkainasettelua, jollaista ei todellisuudessa missään esiinny, paitsi ay-politrukkien propaqgandistisessa mielikuvituksessa.

Kun kampanjaan paloi rahaa mielettömiä määriä ilman mitään tuloksia, niin oli otettava uudet keinot käyttöön, eli siirryttävä takaisin SAK:n pitkäaikaiseen strategiaan.

Tässä olisi keskustan nyt oltava hyvin tarkkana ja myös vahvana, ettei anneta 25% kannatuksen omaavan SDP:n sanella ihan mitä tahansa SAK sen käskee sanella.

SAK:n tavoite nimittäin on aina ollut saada aikaan sellainen lainsäädäntö, jossa määrätään ay-toiminta lakisääteiseksi kaikille työpaikoille, myös jopa vain 10 työntekijän yrityksiin.

Ja tässä ei ole takana muuta kuin rahan ja vallan ahneus.

SAK haluaa menetettyjen jäsentensä tilalle uusia ja SDP haluaa tätä kautta myös lisää kannattajia.

Törkeintä asiassa on se, että koko homma nojaa valheelliseen propagandaan, jolla lietsotaan keinotekoista vastakkainasettelua yrittäjän ja hänen työntekijöidensä väliin, ja vastakkainasettelulla lietsotaan riitaa, jotta järjestäytyminen voitaisi demonstroida tarpeelliseksi.

Pienyritysten työntekijöiden järjestäytymisaste on erittäin pieni, koska järjestäytyminen ei ole tarpeellista. pienen yrittäjän ei ole varaa houtaa henkilökuntaansa huonosti, koska henkilöstön vaihtuminen on kallista yrittäjälle.

Kun tilanne on tämä, SAK:lla ei ole mitään keinoa houkutella uusia jäseniä pienyrityksistä, koska SAK: ei pysty tarjoamaan näille palkansaajille mitään lisähyötyä jäsenmaksun vastineeksi, koska ienyrityksissä ei ole mitään sellaisia ongelmia, jotka ay-jäsenyys hoitaisi.

Niinpä SAK:n on ajettava pienyrityksiin lakeja ja näiden lakien soveltamisen varjolla työnnyttävä tarjoamaan "asiantuntija-apuaan".

Verkkouutisten linkki paljastaa erittäin hyvin, miten SAK samalla ajaa luottamusmiesjärjestelmää miltei lakisääteiseksi ja edelleen haluaa jäykistää työmarkkinooita vaikeuttamalla irtisanomisia, eli työvoiman liikkuvuutta.

Vanhanen on valitettavan heikko ja saamaton SAK:n edessä, koska Vanhasen ainoa tavoite on, että punamulta jatkuu ihan millä hinnalla hyvänsä.

Nyt Vanhanen on uhraamassa seuraavan punamullan alttarille maaseudun työpaikkojen helpomman vähentämisen, pienyrittäjien työllistämiskyvyn vaikeuttamisen ja keskustan kansanedustajien kunnian, kun hän pakottaa ryhmänsä äänestämään niin kuin SAK käskee.

Luepa tämän ketjun muihin viesteihin antamani vastaukset. huomaat, että keskustalla ja yt-lailla on paljon yhteyksiä:

Irtisanomissuojaa alennetaan, mikä helpottaa tehtaiden tyhjentämistä.

Pienyritystoimintaa vaikeutetaan tarpeettomasti, mikä hidastaa työllistämistä.

Kun tuota tapahtuu myös maaseudulla, on minusta on ihme, jos yt-lailla ja keskustalla ei olisi mitään yhteyttä niin kuin väität.

Kaikkein nolointahan asiassa on se, että vanhanen ja jokainen keskustan kansanedustaja vastustaa yt-lain sitä pykälää, jossa lain soveltamisalaa laajennetaan pienyrityksiin, mutta siitähuolimatta Vanhanen ja keskustan kansanedustajat äänestävät niin kuin SAK on heidän käskenyt äänestää: työpaikkojen vähenemisen ja työllistämisen vaikeuttamisen puolesta ainoastaan siksi, että SAK saa 66000 uutta potentiaalista jäsentä jäsenhankintakampanjaansa, kun yt-laki laajenee 2800 pienyritykseen

Yt-lain laajennus koskisi välittömästi 2800 yritystä, niiden 66 000 työntekijää. Laskelmiisi 1400 yrittäjä-äänestäjistä en puutu.

Nyt on kuitenkin huomattava, että laki tekee 20:nennestä työntekijästä kynnyksen kaikille muille pienyrityksille, joita on reilusti yli 200 000 ja niissä yrittäjäosakkaita perheenjäsenineen oman arvioni mukaan varmasti yli 500 000.

Varovastikin arvioiden on tilanne nyt se, että puoli miljoonaa äänestäjää seuraa tarkasti, miten keskusta nt toimii yt-lain suhteen.

Eduskuntakäsittelyssä nousee varmasti esiin, että SAK antoi EK:lle periksi siinä, että irtisanomisten sakkoja alennettiin: toisin sanoen irtisanomiskynnystä madallettiin. Tämä lain muutos siis helpottaa yritysten siirtymistä mm. Kiinaan (mistä sinä olet vastustanut) ja nopeuttaa maaseuudun työpaikkojen alasajoa

Kuinkahan moni keskustan kannattaja on tähän signaaliin ihastunut.

Pienyrittäjille keskusta taas antaa sen signaalin, että keskusta sallii SAK:n ja EK:n sopia keskenään lakitekstejä, joilla ei paranneta yhdenkään palkansaajan asemaa 20-29 työntekijän yrityksissä, mutta aiheutetaan yrittäjille lisää tarpeetonta työtä siinä muodossa, että pienyrityksille luonteva, yrittäjän ja työntekijöiden yhteistyö pakotetaan nyt sakon uhalla suuryritysten määrämuotoisiin byrokraattisiin raameihin.

Yksikään asiasta tehty tutkimus ei nimittäin ole osoittanut, että 20-29 työntekijän yrityksissä olisi sellaisia ongelmia, jotka poistuisivat suuryritysten yt-menettelyyn siirtymällä.

Itse lakitekstin perusteluissakaan ei ole ainuttakaan mainintaa siitä, että soveltamisalan laajennuksella tavoteltaisi palkansaajien etujen parantamista 20-29 työntekijän yrityksissä.

Keskustan signaali kaikille äänestäjilleen on nyt se, että keskusta sallii palkansaajan irtisanomiskynnyksen alentamisen ja pienyrittäjältä velvoitettavan turhan byrokraytian lisäämisen ainoastaan siksi, että EK ja SAK vat keskenään niin sopineet, kun ovat käyneet kauppaa suuryritysten velvoitteita vähentämällä ja pienyritysten velvoitteita lisäämällä.

Melkoinen signaali on sekin, että jokainen keskustan kansanedustaja (näin muistan jonkin uutisinsertin maininneen) vastustaa lain laajentamista pienyrityksiin. Tästä huolimatta Vanhanen pakottaa eduskuntaryhmänsä äänestämään pienyritysten rasitusten lisäämiseksi vain siksi, että SAK ja EK ovat niin sopineet ja SDP:kin painostaa.

Vanhanen on todella surkeassa jamassa nyt, jos hän alistuu SDP:n puoluekuriin ja pakottaa keskustan eduskuntaryhmän työmarkkinajärjestöjen lehmänkauppojen kumileimasimeksi.

Jaba_43 kirjoitti:

Yt-lain laajennus koskisi välittömästi 2800 yritystä, niiden 66 000 työntekijää. Laskelmiisi 1400 yrittäjä-äänestäjistä en puutu.

Nyt on kuitenkin huomattava, että laki tekee 20:nennestä työntekijästä kynnyksen kaikille muille pienyrityksille, joita on reilusti yli 200 000 ja niissä yrittäjäosakkaita perheenjäsenineen oman arvioni mukaan varmasti yli 500 000.

Varovastikin arvioiden on tilanne nyt se, että puoli miljoonaa äänestäjää seuraa tarkasti, miten keskusta nt toimii yt-lain suhteen.

Eduskuntakäsittelyssä nousee varmasti esiin, että SAK antoi EK:lle periksi siinä, että irtisanomisten sakkoja alennettiin: toisin sanoen irtisanomiskynnystä madallettiin. Tämä lain muutos siis helpottaa yritysten siirtymistä mm. Kiinaan (mistä sinä olet vastustanut) ja nopeuttaa maaseuudun työpaikkojen alasajoa

Kuinkahan moni keskustan kannattaja on tähän signaaliin ihastunut.

Pienyrittäjille keskusta taas antaa sen signaalin, että keskusta sallii SAK:n ja EK:n sopia keskenään lakitekstejä, joilla ei paranneta yhdenkään palkansaajan asemaa 20-29 työntekijän yrityksissä, mutta aiheutetaan yrittäjille lisää tarpeetonta työtä siinä muodossa, että pienyrityksille luonteva, yrittäjän ja työntekijöiden yhteistyö pakotetaan nyt sakon uhalla suuryritysten määrämuotoisiin byrokraattisiin raameihin.

Yksikään asiasta tehty tutkimus ei nimittäin ole osoittanut, että 20-29 työntekijän yrityksissä olisi sellaisia ongelmia, jotka poistuisivat suuryritysten yt-menettelyyn siirtymällä.

Itse lakitekstin perusteluissakaan ei ole ainuttakaan mainintaa siitä, että soveltamisalan laajennuksella tavoteltaisi palkansaajien etujen parantamista 20-29 työntekijän yrityksissä.

Keskustan signaali kaikille äänestäjilleen on nyt se, että keskusta sallii palkansaajan irtisanomiskynnyksen alentamisen ja pienyrittäjältä velvoitettavan turhan byrokraytian lisäämisen ainoastaan siksi, että EK ja SAK vat keskenään niin sopineet, kun ovat käyneet kauppaa suuryritysten velvoitteita vähentämällä ja pienyritysten velvoitteita lisäämällä.

Melkoinen signaali on sekin, että jokainen keskustan kansanedustaja (näin muistan jonkin uutisinsertin maininneen) vastustaa lain laajentamista pienyrityksiin. Tästä huolimatta Vanhanen pakottaa eduskuntaryhmänsä äänestämään pienyritysten rasitusten lisäämiseksi vain siksi, että SAK ja EK ovat niin sopineet ja SDP:kin painostaa.

Vanhanen on todella surkeassa jamassa nyt, jos hän alistuu SDP:n puoluekuriin ja pakottaa keskustan eduskuntaryhmän työmarkkinajärjestöjen lehmänkauppojen kumileimasimeksi.

Mikä merkitys on sillä, että tuo mainittu kynnys laskisi 30:n sijasta 20:een. Eikö se kynnys ole tähänkin saakka sitten estänyt yrityksiä suurentumasta?

Sitten puhut täyttä potaskaa siitä, että tämä olisi joku kynnys 200 000 yritykselle. Uskaltaisin väittää, että valtaosa noista yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä, joilla ei ole tarkoitustakaan ottaa työntekijöitä. Näille todellinen reaalinen kynnys on siellä 2-3 työntekijän maisemissa. Todellisuudessa lain uudistaminen koskee lähinnä osaa sellaisista yrityksistä, joissa on 10-19 työntekijää ja joilla on kasvupotentiaalia. Silloin taidetaankin puhua jo aika pienestä joukosta. Ehkä se on lähempänä sitä toista 2800 yrittäjää.

Perheenjäsenetkin (ilmeisesti sulilapset mukaanlukien) lasket huoletta mukaan siihen joukkoon, jolle tämä on muka jotenkin merkityksellinen asia. Aika erikoisesti ovat asiat, jos esim. palkansaajina ja perheellisinä asuvat yrittäjän lapset pitäisivät omalta kohdaltaan iskukin yritysasioita oman elämänsä tärkeimpinä määrittäjinä.

Sitten täytyy antaa sinulle todellinen tunnustus siitä, että olet huolissasin irtisanomissakkojen alentamisesta. Kaiken lisäksi kerrot, että alentaminen on ilmeinen syy tuleviin irtisanomisiin ja niin sanotusti perlosten tekemisiin. Irtisanomissuojan heikentäminen siis johtaa Kiinailmiön voimistumiseen. Hieno huomio. Toivotaan, että Kokoomus nostaa asian vahvasti esille. Vähän kuitenkin pelottaa, kun lukee esim. Jussi Järventauksen taannoisia mielipiteitä.

http://www.yrittajat.fi/sy/bulletin.nsf/745a847687c5925bc2256e92002fd7c8/cfe495c437307bfec2256c4b001b663a!OpenDocument

Ei liene myöskään yhtään tutkimusta, mikä osoittaisi, että yt-lain laajentaminen toisi yrityksille mitään ongelmia.

Kuten olen sanonut, jotkut haluavat nyt suuresti suurennella uudistuksen merkittävyyttä. Todellisuudessa asia unohtuu vaalien jälkeen eikä nouse esille senkään jälkeen, kun mitään erityisiä ongelmia ei ilmaannu. Yritykset eivät nimittäin suunnittele toimintaansa jonkun yt-lain kynnyksen mukaan, vaan taloudellisten näkymien valossa. Jos yrityksen tuotteet menevät kaupaksi, yrityksenomistaja ei ala jarrutella vauhtia minkää yt-rajan mukaan. Työntekijöitä palkataan juuri niin paljon kuin kapasiteetille on kysyntää.

UPDATE_7173133 kirjoitti:

.


Ensinnäkin aiheen käsittely on sulla kuin suoraan siitä kirjoittamattomasta kirjasta "Mitä yhteistä on Keskustalla ja Kokoomuksella".

Kuvitteellisen kirjan sisältö on pääkohdiltaan tuttua tekstiä ryhmien useimmille kannattajille. Siksi pitääkin jo isoon ääneen kysyä Vanhasen motiiveitten perään!

Ei tuolla tavalla vasemman vetävän viertotien imulla rakenneta mitään pysyvää, sillä innokas SDP-SAK:n syliin tuppaantuminen tuottaa mitä varmimmin avauksessa mainitun kauhuskenaarion totuuden, jossa Keskusta saa kunnian anoa Hakaniemestä toisen poliittisen osaston asemaa, SDP:n rinnalle tai kerrosta sitä alempaa.

Jutussasi mainitust PK -ja pienyritysten tunnusluvut ovat kovan luokan faktaa. Noin 500.000 kansalaisen joukko jakaantuu nähdäkseni kolmeen ryhmään,



Merkittävin osa heistä äänestää Kokoomusta.

Pienempi mutta vaikuttava osa heistä on Keskustan kannattajia.

Keskustaa kannattavaa ryhmää suurempi joukko löytyy nukkuvista!


Keskusta ja Kokoomus saisivat yhdessä radikaalilla linjalla toimiessaan yritysmaailman kehittämiseksi ja ennen muuta yritystoimintaa jarruttavan lainsäädännön saneeraamiseksi merkittävä osan noista nukkujista hereille. Yhteenlaskettuna tuottaisi kahden toimiva kimppa reilusti runsaamman hyödyn kuin 1 1 konsanaan.

JOS kepu-kok saisivat lopultakin sovituksi yhteisen päälinjan, - jonka suuntianen pieni oireilu vuosi sitten jo tuotti yllättävän selkeän signaalin - niin olen varma että Vanhanen joutuisi kriitisesti arvioimaan omaa linjaansa tai joutuisi noine oppeineen vaihtoon.

Keskustalaisessa ja kokoomuslaisessa maailmankuvassa ovat painavimmat tekijät saman merkkisiä, jota seikkaa ei muuksi muuta joidenkin pyrkimykset tappavaan syleilyyn Hakaniemen suunnalla.

Keskustan kannalta menossa on itse asiassa kriittisen merkittävä itsetilityksen ja linjanvalinnan aika. Tässä kohdin pitää nostaa hattua Eero Lankialle hänen vuoden takaisesta päätöksestään, kun hän otti kunnioitettavalla tavallaan poliittista vastuuta pressavaalien fiaskosta. Korhosen valinta puoluesihteeriksi selvin näytöin Vanhasen linja suosikin kaatuessa oli mielestäni selkeä signaali Vanhasen linjalle, jossa kenttä kertoi Vanhaselta jääneen jotain tärkeätä hoitamatta; Eihän puoluekokousväki muuten olisi suurin surminkaan noussut merkittävällä enemmistöllä Vanhasen suosikin Alkion valintaa vastustamaan!

Kuten sanoit ei Vanhasen linja voi olla yleisen, varauksettoman kannatuksen kohteena Keskustan ryhmässä YT-lakiteemassa, eikä kentälläkään. Poliittisen leipäkoneen malli on kuitenkin leimannut myös Keskustan ryhmää siten, että rohkeutta nostaa päätään ja sanoa selvin sanoin vastaan tietyille keskustalaisen ideologian vinosuuntauksille ei tahdo löytyä.

Kriittiseksi ajan tekee sen kohtalokkuus ja eräänlainen pakko radikaaliin asennemuutokseen;

Keskustalla on selkeästi vahva uusi "toimitusjohtaja", aloitekykyinen ja aikaansaava puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Hän on saneerannut Apollon organisaatiota jo useilla merkittävillä henkilövaihdoksilla. Puolueen poliittinen johto on kuitenkin Vanhasen linjan mukainen. Uuden ja vanhan yhteentörmäystä on lähes mahdotonta välttää. Syitä on muitakin tällä linjalla YT-lakiin liittyvä aihe, mutta niistä toisessa yhteydessä.


Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta

Olet kyllä niin ulalla Kepun politiikan valintakriteereistä kuin vain voi olla. Kepulaisessa ja kokoomuslaisessa maailmankuvassa ei ole mitään painavia yhteismerkillisiä painavia tekijöitä. Kepun painavin tekijä on opportunismi, millä se tavoittelee hallitusvastuuta. Kokoomuksella on kyllä aatetta, jota se ei lähde myymään. Sen vuoksi kannattaakin äänestää suoraan Kokomusta, jos on viehtynyt senkaltaiseen (muita alas) painavaan maailmankuvaan.

Nukkuvia pitäisi kyllä heretellä, joten ottakaahan nyt okein kunnon kisa Kepun ja Kokoomuksen välillä tästä asiasta. Että asia nimittäin tulisi selväksi niille nukkuville duunareillekin.

Korhonen on paras tae jatkuvuudelle. Hänet valittiin siksi, ettei Vanhaselle piti asettaa joku vahtikoiraksi. Aisapari Vanhanen-Alkio olisi muuten hölmöillyt Kepun porvariyhteistyöhön. Kepun kenttä oli toista mieltä. Vielä kun Vanhasen tilalle äänestettäisiin Väyrynen, suunnasta ei olisi mitään epäselvyyttä.

mielipidepankki kirjoitti:

Mikä merkitys on sillä, että tuo mainittu kynnys laskisi 30:n sijasta 20:een. Eikö se kynnys ole tähänkin saakka sitten estänyt yrityksiä suurentumasta?

Sitten puhut täyttä potaskaa siitä, että tämä olisi joku kynnys 200 000 yritykselle. Uskaltaisin väittää, että valtaosa noista yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä, joilla ei ole tarkoitustakaan ottaa työntekijöitä. Näille todellinen reaalinen kynnys on siellä 2-3 työntekijän maisemissa. Todellisuudessa lain uudistaminen koskee lähinnä osaa sellaisista yrityksistä, joissa on 10-19 työntekijää ja joilla on kasvupotentiaalia. Silloin taidetaankin puhua jo aika pienestä joukosta. Ehkä se on lähempänä sitä toista 2800 yrittäjää.

Perheenjäsenetkin (ilmeisesti sulilapset mukaanlukien) lasket huoletta mukaan siihen joukkoon, jolle tämä on muka jotenkin merkityksellinen asia. Aika erikoisesti ovat asiat, jos esim. palkansaajina ja perheellisinä asuvat yrittäjän lapset pitäisivät omalta kohdaltaan iskukin yritysasioita oman elämänsä tärkeimpinä määrittäjinä.

Sitten täytyy antaa sinulle todellinen tunnustus siitä, että olet huolissasin irtisanomissakkojen alentamisesta. Kaiken lisäksi kerrot, että alentaminen on ilmeinen syy tuleviin irtisanomisiin ja niin sanotusti perlosten tekemisiin. Irtisanomissuojan heikentäminen siis johtaa Kiinailmiön voimistumiseen. Hieno huomio. Toivotaan, että Kokoomus nostaa asian vahvasti esille. Vähän kuitenkin pelottaa, kun lukee esim. Jussi Järventauksen taannoisia mielipiteitä.

http://www.yrittajat.fi/sy/bulletin.nsf/745a847687c5925bc2256e92002fd7c8/cfe495c437307bfec2256c4b001b663a!OpenDocument

Ei liene myöskään yhtään tutkimusta, mikä osoittaisi, että yt-lain laajentaminen toisi yrityksille mitään ongelmia.

Kuten olen sanonut, jotkut haluavat nyt suuresti suurennella uudistuksen merkittävyyttä. Todellisuudessa asia unohtuu vaalien jälkeen eikä nouse esille senkään jälkeen, kun mitään erityisiä ongelmia ei ilmaannu. Yritykset eivät nimittäin suunnittele toimintaansa jonkun yt-lain kynnyksen mukaan, vaan taloudellisten näkymien valossa. Jos yrityksen tuotteet menevät kaupaksi, yrityksenomistaja ei ala jarrutella vauhtia minkää yt-rajan mukaan. Työntekijöitä palkataan juuri niin paljon kuin kapasiteetille on kysyntää.

Puutut epäolennaisiin asioihin yrittäjien lukumäärällä saivartelussasi. On ihan sama miten paljon pienyrittäjiä on joita laki koskee nyt tai vasta tulevaisuudessa.

Olennaista on, että yt-lain laajentaminen ei poista mitään ongelmia, koska ongelmia ei ole, eikä siis paranna palkansaajan asemaakaan, koska suuryritysten henkilöstöhallintoa helpottavien muotomääräysten pakottaminen sakon uhalla pienyrityksiin ei millään tavalla paranna niiden työntekijöiden asemaa.

Yksikään tutkimus ei osoita, että yt-lain menettelyjen käyttäminen pienyrityksissä poistaisi ongelmia tai parantaisi tyäntekijöiden asemaa.

Laajentamiselle ei siis ole olemassa ainuttakaan perustetta, joka perustuisi palkansaajien ja pienyrittäjän yhteistoiminnan parantamiseen. Tällaisia perusteluja ei ole löydetty tutkimuksissa eikä niitä ole myöskään lain laajentamista koskevan ykälän perusteluissa.

Lain laajennus on siis SAK:n kauppahinta sille, että SAK suostui irtisanomissakkojen alentamiseen, joka puolestaan oli EK:n tavoite.

Perloksen tapaisten irtisanomisten yleistyminen siis helpottuu, ainakin teoriassa, mikä on aika omitunen signaali punamullalta, varsinkin kun siihen suostutaan pienyrittäjien kustannuksella.

Mitä minun mieipiteeseeni irtisanomisista tulee, niin irtisanomisten vaikeuttaminen on samaa kuin palkkaamiskynnyksen nostaminen, eli työllistämisen jarru ja paha jarru onkin.

Markkinataloudessa pitäisi toimia niin, että henkilöstön lisääminen ja vähentäminen olisi mahdollisimman helppoa. Somalainen työelämä palveluvaltaistuu, joten monen yrityksen liiketoiminnan kuluista on yhä suurempi osuus työvoimakustannuksia.

Tällaisessa tilanteessa ei ole mitään mieltä siinä, että henkilöstön sopeuttaminen kysynnän muutoksiin tehdään ay-politikoinnilla jäykäksi.

Kun kasvun mahdollisuuksia on, on välittömästi palkattava lisää väkeä, jotta kasvu toteutuu. Irtisanomisen hankaluus on kuitenkin haitta, joka viivästyttää uuen väen palkkaamista, eli kasvun toteutuminen myöhästyy, mikä ei ole kenekään etu.

Irtisanomisten hankaluus taas johtaa siihen, että markkinoiden taantuessa yrityksille tulee pidempiä jaksoja, jolloin ne joutuvat toimimaan kannattamattomasti aivan turhaan, mistä ei ole hyötyä kenellekään, koska ei tappiolle painuva yritys ole koskaan mikään etu sen palkansaajillekaan.

Työvoiman liikkuvuudelle ei siis pidä rekentaa suljetun talouden aikaisia esteitä. Markkinataloudessa pitää työvoiman liikkua joustavasti, että ihmistyö tärkeimpänä tuotannontekijänä on aina siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Tämä vaatii koulutukselta erittäin paljon ja työttömyysturvan uudistamiselta sitä, että "between jobs" -tilanteet eivät ole palkansaajalle ansionmenetyksiä.

mielipidepankki kirjoitti:

Olet kyllä niin ulalla Kepun politiikan valintakriteereistä kuin vain voi olla. Kepulaisessa ja kokoomuslaisessa maailmankuvassa ei ole mitään painavia yhteismerkillisiä painavia tekijöitä. Kepun painavin tekijä on opportunismi, millä se tavoittelee hallitusvastuuta. Kokoomuksella on kyllä aatetta, jota se ei lähde myymään. Sen vuoksi kannattaakin äänestää suoraan Kokomusta, jos on viehtynyt senkaltaiseen (muita alas) painavaan maailmankuvaan.

Nukkuvia pitäisi kyllä heretellä, joten ottakaahan nyt okein kunnon kisa Kepun ja Kokoomuksen välillä tästä asiasta. Että asia nimittäin tulisi selväksi niille nukkuville duunareillekin.

Korhonen on paras tae jatkuvuudelle. Hänet valittiin siksi, ettei Vanhaselle piti asettaa joku vahtikoiraksi. Aisapari Vanhanen-Alkio olisi muuten hölmöillyt Kepun porvariyhteistyöhön. Kepun kenttä oli toista mieltä. Vielä kun Vanhasen tilalle äänestettäisiin Väyrynen, suunnasta ei olisi mitään epäselvyyttä.

Kukapa herättäisi suuryritysten duunarit huomaamaan, että SAK madalsi irtisanomiskynnystä heidän kohdallaan, eli petti maksavat jäsenensä päästäkseen hankkimaan uusia jäseniä pienyrityksistä.

UPDATE_7173133 kirjoitti:

.


Ensinnäkin aiheen käsittely on sulla kuin suoraan siitä kirjoittamattomasta kirjasta "Mitä yhteistä on Keskustalla ja Kokoomuksella".

Kuvitteellisen kirjan sisältö on pääkohdiltaan tuttua tekstiä ryhmien useimmille kannattajille. Siksi pitääkin jo isoon ääneen kysyä Vanhasen motiiveitten perään!

Ei tuolla tavalla vasemman vetävän viertotien imulla rakenneta mitään pysyvää, sillä innokas SDP-SAK:n syliin tuppaantuminen tuottaa mitä varmimmin avauksessa mainitun kauhuskenaarion totuuden, jossa Keskusta saa kunnian anoa Hakaniemestä toisen poliittisen osaston asemaa, SDP:n rinnalle tai kerrosta sitä alempaa.

Jutussasi mainitust PK -ja pienyritysten tunnusluvut ovat kovan luokan faktaa. Noin 500.000 kansalaisen joukko jakaantuu nähdäkseni kolmeen ryhmään,



Merkittävin osa heistä äänestää Kokoomusta.

Pienempi mutta vaikuttava osa heistä on Keskustan kannattajia.

Keskustaa kannattavaa ryhmää suurempi joukko löytyy nukkuvista!


Keskusta ja Kokoomus saisivat yhdessä radikaalilla linjalla toimiessaan yritysmaailman kehittämiseksi ja ennen muuta yritystoimintaa jarruttavan lainsäädännön saneeraamiseksi merkittävä osan noista nukkujista hereille. Yhteenlaskettuna tuottaisi kahden toimiva kimppa reilusti runsaamman hyödyn kuin 1 1 konsanaan.

JOS kepu-kok saisivat lopultakin sovituksi yhteisen päälinjan, - jonka suuntianen pieni oireilu vuosi sitten jo tuotti yllättävän selkeän signaalin - niin olen varma että Vanhanen joutuisi kriitisesti arvioimaan omaa linjaansa tai joutuisi noine oppeineen vaihtoon.

Keskustalaisessa ja kokoomuslaisessa maailmankuvassa ovat painavimmat tekijät saman merkkisiä, jota seikkaa ei muuksi muuta joidenkin pyrkimykset tappavaan syleilyyn Hakaniemen suunnalla.

Keskustan kannalta menossa on itse asiassa kriittisen merkittävä itsetilityksen ja linjanvalinnan aika. Tässä kohdin pitää nostaa hattua Eero Lankialle hänen vuoden takaisesta päätöksestään, kun hän otti kunnioitettavalla tavallaan poliittista vastuuta pressavaalien fiaskosta. Korhosen valinta puoluesihteeriksi selvin näytöin Vanhasen linja suosikin kaatuessa oli mielestäni selkeä signaali Vanhasen linjalle, jossa kenttä kertoi Vanhaselta jääneen jotain tärkeätä hoitamatta; Eihän puoluekokousväki muuten olisi suurin surminkaan noussut merkittävällä enemmistöllä Vanhasen suosikin Alkion valintaa vastustamaan!

Kuten sanoit ei Vanhasen linja voi olla yleisen, varauksettoman kannatuksen kohteena Keskustan ryhmässä YT-lakiteemassa, eikä kentälläkään. Poliittisen leipäkoneen malli on kuitenkin leimannut myös Keskustan ryhmää siten, että rohkeutta nostaa päätään ja sanoa selvin sanoin vastaan tietyille keskustalaisen ideologian vinosuuntauksille ei tahdo löytyä.

Kriittiseksi ajan tekee sen kohtalokkuus ja eräänlainen pakko radikaaliin asennemuutokseen;

Keskustalla on selkeästi vahva uusi "toimitusjohtaja", aloitekykyinen ja aikaansaava puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Hän on saneerannut Apollon organisaatiota jo useilla merkittävillä henkilövaihdoksilla. Puolueen poliittinen johto on kuitenkin Vanhasen linjan mukainen. Uuden ja vanhan yhteentörmäystä on lähes mahdotonta välttää. Syitä on muitakin tällä linjalla YT-lakiin liittyvä aihe, mutta niistä toisessa yhteydessä.


Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta

Työlainsäädäntö tulee olemaan ongelma niin kauan kuin eduskunta sallii hallitusten antavan vapaat kädet "kolmikannalle" työelämän lakien valmistelussa.

Nyt on jo ainakin kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä käynyt niin, että keskusjärjestöt käyvät kauppaa keskenään ja kävelevät pienyrittäjien, hallituksen ja eduskunnan yli kailottamalla, että "vaivalla aikaansaatu esitys on niin monen asian huolella laadittu kompromissi, ettei hallitus/eduskunta saa repisä sitä miltään osin auki, vaan lakiesitys on hyväksyttävä pilkulleen komitean esittämässä muodossa".

Homma on erittäin päin persettä siitä syystä, ettei noissa "kolmikannoissa" ole koskaan hallituspuolueiden poliittista edustusta, vaan ainoastaan työministeriön demarivirkamiehiä, joiden ei todellakaan voi sanoa edustavan hallituksen kantaa.

Se, minkä keskusta ja kokoomus voisivat yhdessä tehdä, on Suomen Yrittäjien nostaminen tasaveroiseksi neuvotteluosapuoleksi jokaiseen pöytään, jossa työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat. Tässä suhteessa keskustan ja kokoomuksen olisi siis lyötävä EK:n turpa tukkoon. Kyllä SAK sen jälkeen tokenee.

Toinen juttu on se, että joku roti siinäkin pitää olla, ettei eduskunnan yli kävellä mennen tullen. Nytkin keskustan kansanedustajien kännykät olivat viikkokaupalla tulvillaan ay-mafian tekstiviestejä, että "yt-laki on hyväksyttävä pilkkuakaan siirtämättä, tai muuten...".

mielipidepankki kirjoitti:

Mikä merkitys on sillä, että tuo mainittu kynnys laskisi 30:n sijasta 20:een. Eikö se kynnys ole tähänkin saakka sitten estänyt yrityksiä suurentumasta?

Sitten puhut täyttä potaskaa siitä, että tämä olisi joku kynnys 200 000 yritykselle. Uskaltaisin väittää, että valtaosa noista yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä, joilla ei ole tarkoitustakaan ottaa työntekijöitä. Näille todellinen reaalinen kynnys on siellä 2-3 työntekijän maisemissa. Todellisuudessa lain uudistaminen koskee lähinnä osaa sellaisista yrityksistä, joissa on 10-19 työntekijää ja joilla on kasvupotentiaalia. Silloin taidetaankin puhua jo aika pienestä joukosta. Ehkä se on lähempänä sitä toista 2800 yrittäjää.

Perheenjäsenetkin (ilmeisesti sulilapset mukaanlukien) lasket huoletta mukaan siihen joukkoon, jolle tämä on muka jotenkin merkityksellinen asia. Aika erikoisesti ovat asiat, jos esim. palkansaajina ja perheellisinä asuvat yrittäjän lapset pitäisivät omalta kohdaltaan iskukin yritysasioita oman elämänsä tärkeimpinä määrittäjinä.

Sitten täytyy antaa sinulle todellinen tunnustus siitä, että olet huolissasin irtisanomissakkojen alentamisesta. Kaiken lisäksi kerrot, että alentaminen on ilmeinen syy tuleviin irtisanomisiin ja niin sanotusti perlosten tekemisiin. Irtisanomissuojan heikentäminen siis johtaa Kiinailmiön voimistumiseen. Hieno huomio. Toivotaan, että Kokoomus nostaa asian vahvasti esille. Vähän kuitenkin pelottaa, kun lukee esim. Jussi Järventauksen taannoisia mielipiteitä.

http://www.yrittajat.fi/sy/bulletin.nsf/745a847687c5925bc2256e92002fd7c8/cfe495c437307bfec2256c4b001b663a!OpenDocument

Ei liene myöskään yhtään tutkimusta, mikä osoittaisi, että yt-lain laajentaminen toisi yrityksille mitään ongelmia.

Kuten olen sanonut, jotkut haluavat nyt suuresti suurennella uudistuksen merkittävyyttä. Todellisuudessa asia unohtuu vaalien jälkeen eikä nouse esille senkään jälkeen, kun mitään erityisiä ongelmia ei ilmaannu. Yritykset eivät nimittäin suunnittele toimintaansa jonkun yt-lain kynnyksen mukaan, vaan taloudellisten näkymien valossa. Jos yrityksen tuotteet menevät kaupaksi, yrityksenomistaja ei ala jarrutella vauhtia minkää yt-rajan mukaan. Työntekijöitä palkataan juuri niin paljon kuin kapasiteetille on kysyntää.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus varoittaa työllistämisen kynnyksen nostamisesta irtisanomissakolla. Järventauksen mukaan palkansaajajärjestöjen tupo-vaatimus irtisanomissuojan parantamiseksi erityisellä irtisanomiskorvauksella heikentää työllisyyttä. Kävisi päinvastoin kuin vaatimuksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut.
--------------------
Erittäin realistista puhetta. Ay-jengin vaatimus sementoisi rakennetyöttömyyttä entisestään.


Ammattiyhdistysliike ei ole vaatimuksissaan ottanut huomioon ainakaan pienyrityksen olosuhteita. Tutkimusten mukaan palkansaajan työsuhdeturva on pienessä yrityksessä kunnossa. Yritykset eivät irtisano helposti, koska jokainen työntekijä on tärkeä. Lisäksi henkilösuhteet pitävät pienessä yrityksessä irtisanomisen kynnystä korkealla ja vaikeuksissa yrittäjän selkänahka venyy ensimmäisenä, hän sanoi Imatralla Etelä-Karjalan Yrittäjäjuhlassa perjantai-iltana.
------------------------
Erittäin totta kaikki tuokin, mutta sitähän ei sata vuotta sitten kaivetuissa työväenaatteen juoksuhaudassa säilötty ay-punikki myönnä, että maailma on muuttunut hänen ympärillään, ja työelämän ongelmat asuvat siellä, missä poliitikot huseeraavat päällimmäisinä, ei ulkisessa taloudessa ja siellä, missä markkinatalous ei toimi, eli kartellisoituneessa suurteollisuudessa.


Järventaus huomautti, että viimeisen vuoden aikana työttömyys ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka talouskasvu on ollut vaatimatonta. Tämä on seurausta yritysten vastuullisesta asenteesta työntekijöitä kohtaan.
------------------
Kasvut ja taantumat kohtelevat eri aikoina eri tavalla eri toimialoja. onneksi työvoima on liikkunut sieltä, missä työ on vahentynyt sinne, missä on ollut tarvetta rekrytoida lisää.


Järventauksen mukaan on päivänselvää, että uhka uusista irtisanomiskorvauksista korottaisi työllistämisen kynnystä. Työllisyys heikkenisi, koska uuden työvoiman rekrytointi vähenisi eikä irtisanomissakko juurikaan vähentäisi irtisanomisia, joita tilastojenkin mukaan joka tapauksessa pyritään välttämään. Työllistämisen kynnyksen noususta kärsisivät erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat palkansaajat ja työttömät.
-----------------
Pahin ongelma on, että irtisanomisten jäykistäminen hidastaa talouden kasvusignaaleihin reagoimista, eli siirtää kasvun toteutumista ja jopa jättää kasvun matalammalle tasolle, mikä siirtää myös työllistymistä ja jättää työttömyyden tarpeettomasti korkeammalle tasolle.

Järventaus on 100% oikeassa.