Olen kiinnittänyt huomiota jo pitkään yo. aiheeseen.
Tällä palstalla jos jollain, on erittäinsuuri osa viesteistä loukaavaa, herjaavaa tai muuten asiatonta. Mutta kun menemme seuraamaan puuveneilijöiden threadia sekä täällä että muualla keskustelupalstolla, ei näitä em. ilmiöitä ole. Ei siis edes täällä Suomi24.Fi palstalla.
Olenkin pohtinut seuraavaa; onko puuveneilijät läpeensä herrasmiehiä vai kokevatko häiriköt puuveneilijät 2. luokan kansalaisiksi? Jos kokevat, niin se olisi hyvä syy ostaa puuvene :)
Tällä palstalla jos jollain, on erittäinsuuri osa viesteistä loukaavaa, herjaavaa tai muuten asiatonta. Mutta kun menemme seuraamaan puuveneilijöiden threadia sekä täällä että muualla keskustelupalstolla, ei näitä em. ilmiöitä ole. Ei siis edes täällä Suomi24.Fi palstalla.
Olenkin pohtinut seuraavaa; onko puuveneilijät läpeensä herrasmiehiä vai kokevatko häiriköt puuveneilijät 2. luokan kansalaisiksi? Jos kokevat, niin se olisi hyvä syy ostaa puuvene :)
Vastaukset 30
Vanhimmat
puuveneilijät eivät juuri muusta osaa puhua kuin limi / tasasaumasta tai Ovatrolista ja puuvenehengestä.
Onneksi heille on järjestetty ralli Suokin ympäri, saavat pukinpökkimissä villapaidoissa punaisilla purjeilla leikkiä todellista skabaa.
Oikeassa olet, tuo SirBBin kommentointikin se jo todistaa :)
Jospa häiriköt kokevat meidän puuveneilijät 2. luoka veneilijöihin eivätkä viitsi lähteä meitä kuisaamaan. Sopii hyvin että pysyvät muovisoikoissaan, säilykepurkeissaan ja betonilaitureilaan :)
Purjehdusharrastus on ollut vuosikymmenien ajan suhteellisen pienessä piirissä tapahtuvaa ja voimakkaasti luokkautunutta toimintaa. Ulkopuoliset ovat kokeneet sen elitistiseksi. Elintason yleinen kohoaminen on nyt kuitenkin avannut harrastuksen laajemmille piireille.
Harrastusvälineiden eli veneiden osalta kehitystä ei ennen 2000-lukua tapahtunut kovin merkittävästi. Kehitys oli ainakin hidasta. Tärkein innovaatio tapahtui 60-luvulla, kun muovi alkoi yleistymään rungon rakennusmateriaalina. Venemarkkinoita hallitsi käytettyjen veneiden kierrätys 80-luvulta aina 2000-luvun alkupuolelle asti.
2000-luvun alkupuolella ryhdyttiin Keski-Euroopassa veneteollisuuden voimakkaaseen rationalisointiin ja uudenaikaistamiseen. Suunnittelu- ja tuotantoteknologiaan käytettiin suuria summia rahaa. Investoinnit ovat nyt mullistamassa venetuotantoa ja - markkinoita. Käytettyjen kauppa on ensimmäisenä tulilinjalla. Pienien pohjoismaalaisten veneveistämöiden on ollut mahdotonta iskeä takaisin. Ainakin Suomessa pienet ja keskisuuret veistämöt ovat eläneet selvitystilauhan alaisena koko toimintansa ajan. Mallistojen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ei ole riittänyt panoksia.
Uusien veneiden ostajista varsin suuri osa haluaa perhe-/ matkaveneen. Mukavuuksia halutaan enemmän. Kilpailuharrastus ei ole kasvanut näissä yli 30-jalkaisten kokoluokissa.
KAIKKI MUUTOKSET AIHEUTTAVAT PANIIKKIA. NYT ON PURJEHTIJOIDEN VUORO PANIKOIDA. KYLLÄ SE OHI MENEE AIKANAAN!
veneiden rakennusmateriaalina. Lasikuidusta en ole niin varma...
Mikä arvo puun säilymisellä rakennusmateriaalina mahtaa olla? Kyllähän lampaan villakin on säilynyt, mutta ei siitä kaikkia purjehdustakkeja tehdä edes puuvenepurjehtijoille. Ja miksi ette käytä pumpulipurjeita enää? Totuus on että puu on aikansa elänyt museaalinen materiaali veneen rakennukseen. Varmaan lasikuituakin parempia (hiilikuidut) materiaaleja vielä löytyy ja grp joutaa museoon.
Iha en saanut kiinni mikä oli ajatus verrata puuat lampaanvillaan. Enkä oikein ymmärrä miksi purjehdutakkeja tulisi saada lampaanvilla "täytteellä"? Miksi ostaa sitten sellainen kombinaatio, koska lampaanvillaisia takkeja löytyy. Ja halvemmallakin kuin purjehdustakkeja - ja on muuten parempkin. Kun heittää öljyrotsin niskaan, niin ei sen parempaa voi olla.
Noista saa ainakin Visbystä. Eikä ihan tusinatuotteita olekaan, toista kuin muoviveneet... eikun purjehdustakit.
Pitää meinaan nykyään olla jonnin verran täpäkkää jos marssii asialliseen puuveneveistämöön ja laittaa veistäjän vuodeksi töihin.
Onhan ne kyllä hienoja, puuveneet, mutta ei huolimattoman harrastus. Jos laiminlyöt keväthuollon niin vene pilalla.
Mienaatko että kuttaperka tulee halvemmaksi? Kuinkahan monta miestyötuntia kuttaperkkavene maksaa? Luulen että ovat kokolailla samoissa hinnoissa ja toki se riippuu niin veneestä/merkistä/mallista ym.
Mutta ei se maksa sanottavasti enempää. Ei ainakaan mulla maksanut ja kelpo veistäjä sekä kelpo vene :)
Nooh, onhan se huolloista tarkka, mutta ei nyt IHAN noin mene :)
Mulla on just pruskunnostettu puuvene ja siihen meni kaikkineen viime vuonna 3 viikonloppua, eli sama kuin naapurin Maxilla meni.
Muta se on totta, että jos tuon 3 viikonloppua jatkuvasti väliin jättää, on se huomo. Mutta jos ei ole aikaa 3 viikonloppua huoltaa venettä, niin kannattaa vuokrata vene. Se on sitten sama onko puuta vai rautaa.
Jostain syystä on syntynyt käsitys, ettei lasikuituveneet tarvitsisi huoltoa. Kaikki veneet ränsistyvät, ellei niitä hoideta. Kaikkien peruskunnostus on työläs, jos ne on päästetty ränsistymään. Työmäärä riippuu veneen koosta ja kunnosta.
Kuulun niihin, joiden mielestä veneen kunnosta huolehtiminen on osa purjehdusharrastuksesta.
Esimerkiksi Louhissa uusin menetelmin rakennetut puupaatit päihittävät lasikuituiset.
Pumpulipurjeita ei käytetä, koska ne ei mm. kestä kosteutta, mikä on aika oleellinen ominaisuus purjeille.
Dacron sen sijaan on aika suosittu materiaali.
aika erikoista porukaa nämä nykyiset puuveneilijät ovat. sisäänlämpiäviä ja hyvin omituisia ihmisiä joukossa. melkein voisi lisätä diagnoosiluokitukseen jonkin taudin kohdalle, että puuveneilijä.pelle pelottimia. tai sitten puuvene-viherpiipertäjä. oma lukunsa on sitten nuo vanhat osittain lasikuidutetut puuveneet, joissa gåsiksessa ja jakomäessä juodaan viikonloput pääksetysten. nämä on kyllä häirköitä,mutta noista kahdesta aiemmin mainitsemastani puuvenetyypeistä ei juurikaan ole haittaa ympäristölleen ellei ota lukuun sitä kun tungetaan olemattomiin rakoihin matalalaitaisella veneellä ilman kunnon fendareita. marginaaliporukkaa. plussaa vanhempien puuveneilijöiden ahkeruus seuran talkoissa. joutuvat/ajautuvat yleensä puuceen tyhjentäjiksi jostain syystä.
Jos rehellisiä ollaan voidaan näitä puuvene harrastajia hyvällä omallatunnolla kutsua aidoiksi veneilijöiksi jotka tekevät mitä tahtovat, kun taas saippualaatikko kipparit tekevät vain mitä osaavat. Yleensä nämä kansakoulun opettajat eivät tee mitään itse vaan huutavat heti apua kun joku paikka hajoaa.
kanssaveneilijöitä kohtaan? Täytyy olla kyse tosi syvästä murrosvaiheesta ihmisten elämässä.
niitä on 2.
Toinen on nuorehko Teknillisestä Korkeakoulusta valmistunut kaveri, Louhi-purjehtija/kilpailija. Vene viimmesen päälle hoidettu vanha mahonkinen kaunotar.
Toinen, arkipukeutumiseltaankin viherpipertäjän näköinen mukava vanhempi mies, purjehtii omia reittejään vanhalla Ruotsissa tehdyllä pienellä puuveneellä, jonka hoito kai Ok vaikka paikat ei aina siltä näytä.
Voi olla, että nuo edustavat puuveneilijöiden päätyyppejä. En voisi kuvitella kummankaan tulevan tänne häiriköimään. Jostain muualta ne häiriköt löytyvät.
Turhaa, mutta niin meille ominaista, luokitella ihmiset keinotekoisen eron mukaan mitä kummallisempiin joukkoihin ja ryhmiin. Niin nytkin veneiden materiaalin perusteella. Voisi olla epä-älyllisempiäkin erotteluja, kaikki toiset, muut, pitemmät, lyhyemmät, lihavammat ja eri automerkillä ajavat ovatkin jo puhkikaluttuja aiheita. Veneissä tuntuu vielä olevan kitkaa, siitä vaan. Olisi kuitenkin miellyttävää lukea silloin tällöin hiukan harkitumpia ja perustellumpia mielipiteitä.
Puu veneitä rakennetaan edelleen.
hiiltä sisältävistä biomateriaaleista "öljyä" ja siitä muoveja, joista tehdään veneitä.
Öljyn loputtua meillä taitaa olla vähän jotain muita huolia kuin veneenrakennus materiaalit..
;)
Silloin tosi eliitin harrastus,taitaa puu tulla takaisin,kyllä tervanhaju on toista kuin styreenin.
Kävin 2 v. sitten kuuluisalla Austral Yachtsin veistämöllä katsomassa valmistusvaiheessa olleita veneitä (venevalmistajan tiedot löytynevät netistä). Materiaali oli puu-epoksi. Paikallisen telakkamestarin mukaan puu-epoksin suosio oli syrjäyttänyt lasikuiturunkoisten veneiden tilaukset. Puu-epoksilla saadaan lujia, kevytrunkoisia veneitä ja menetelmä sopii erityisen hyvin one-off tuotantoon eikä rungoissa ole odotettavissa osmoosiongelmaa. Saa nähdä lisääntyykö puu-epoksin suosio Euroopassa.
vannoo vielä laskutikunkin nimeen!
Niin, ja sitten? Mikä tuossa oli asia tai viesti?
On muuten sellaisiakinjotka ei käytä laskiessa mitään, eikö vaan :)
Söörihän ei tiedä muusta kuin housuunlaskemisesta.
Lasketaan me muut pojat kohta veneet vesille!
Tuskin nähnytkään laskutikkua,sen käyttö tarvii aivoja joten unohda koko juttu.
Träbåt veneilijä ei ehdi roikku netis provoamas kun pitä purkkaa, ottaa mitta, höölätä, sovittaa, niitata, hioo, kyllästää, lakata och turvottaa och så vidare...
..tai vähempää kuin muissakaan purjehtijoissa.
Tällä palstalla olevat häiriköt eivät ole purjehtijoita.
Tai veneilijöitä muutenkaan.
Moderoimattomille keskustelupalstoille kun tuppaa noita muka_vitsikkäitä häiriköitä aina pesiytymään. Tyypillisesti ne on kouluikäisiä, jotka saavat "kiksejä" siitä, kun laittavat tänne mielestään vitsikkään provon, jota sitten tosikkopurjehtijat lähtevät ruotimaan.
Vaikenemalla ne häviäisivät, mutta palstan lukijoiden vaihtuvuus pitää huolen siitä, että aina tulee uusia, jotka eivät vielä homman nimeä tiedä, ja erehtyvät provosoitumaan....
Oikeat puuveneet on klohmuisia, tervattuja puttareita millä 75v. jäärä menee yskivää wikströmiä kiroillen kokemaan lyhkäisiä verkkojaan.
Uudet flyygelit, perheen laatuajasta kertovine nettisivuineen, on hiukka... niin no...
Norjassahan niitä vanhoja CA-veneitä näkee aika runsaasti. Taitavat rakennella vieläkin. Ainakin Listan veistämö aloitti uudelleen (poikkesin yhdellä purjehdusreissullani tutustumaan veistämöön, kun sellainen paatti kiinnosti).