Mistä johtuu, että joissakin kouluissa aloitetaan vieraiden kielten opetus jo ensimmäisellä, joissakin toisella luokalla, ja osassa vasta myöhemmin?
Melkoinen epätasa-arvo kun osa lapsista saa paljon paremmat kielelliset valmiudet muita vuosia aikaisemmin.
Noin 25% kouluista aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opetuksen ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Melkoinen epätasa-arvo kun osa lapsista saa paljon paremmat kielelliset valmiudet muita vuosia aikaisemmin.
Noin 25% kouluista aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opetuksen ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lapsella on tietty määrä voimia oppia uusia asioita joka ikävaiheessa. Jos hänelle ei opeteta vieraita kieliä, hän oppii sillä aikaa muita tärkeitä asioita ja oppii ne kielet sitten myöhemmin.
Ai mitä tärkeitä asioita? Uskontoa? LOL!
Siinä mielessä kannattaisi ottaa kielet mahdollisimman aikaisin ohjelmaan, koska ne omaksutaan parhaiten lapsena. Jokainen voi ajatella, miten hyvin osaa äidinkielensä ja kuitenkaan ei muista nähneensä vaivaa sen opetteluun. Tosin eräiden tutkimusten mukaan jo ekaluokalla on luontainen kielenomaksumisikä ohi. Toisaalta kuitenkin meidänkin kaupungissa, jossa on englanninkielinen luokka, kokemukset ovat todella hyviä. Jo puolen vuoden englannin opiskelun jälkeen ekaluokkalaiset osaavat kieltä paremmin kuin yhtä kauan lukeneet kolmasluokkalaiset.
Pienillä paikkakunnilla, ainakin kyläkouluilla, voi olla vaikeaa saada ekaluokkalaisille kieltenopettajaa. Toisaalta on olemassa vaikka musiikkiluokkia. Osa vanhemmista voi tuntea katkeruutta, koska omaa lasta ei ole mahdollista laittaa musiikkiluokalle. Suomenkin koulutusjärjestelmässä on alueellista epätasa-arvoa. Jos minulla tulee olemaan lapsia, vien heidät vieraskieliseen päiväkotiin, jos vaan kotipaikkakunnallamme tällainen on. Se on kaikkein luonnollisin tapa oppia toinen kieli, kun sitä puhutaan pienestä pitäen käytännön tilanteissa aivan niin kuin mekin käytämme suomea. Kielikylpypäiväkoteja ei vaan ole kuin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.
Ainakaan ruotsinkielisiin päiväkoteihin et lastasi saa ilman (onnistunutta) kielikylpyä. Tuskin muihinkaan.
Okei, voi olla että jollain paikkakunnilla järjettömästi umpisuomalaisiakin otetaan, mutta jos näin, niin virheen siinä tekevät.
Tarkoitus kun ei näissä ole kasvattaa suomenkielisistä kaksikielisiä, vaan antaa lapsille mahdollisuus kasvaa äidinkielisessään ympäristössä.
Siis mitä? "Ainakaan ruotsinkielisiin päiväkoteihin et lastasi saa ilman (onnistunutta) kielikylpyä. Tuskin muihinkaan." En ymmärrä, mitä tarkoitat. Kielikylpy on Suomessa ruotsinkielinen päiväkoti ja ruotsinkielinen opetus, joka on tarkoitettu lähinnä sellaisille lapsille, jotka koulun ulkopuolella käyttävät suomea. Katso sivut www.helsinginkielikylpy.fi.
Kielikylvyssä on tavoitteena. Lapsen suomalaista identiteettiä ei suinkaan pyritä hävittämään. Ensinnäkin koulun ulkopuolinen elämä pitää huolen siitä, että lapsi tuntee itsensä suomalaiseksi. Lisäksi kielikylpykoulussa on viikoittain myös joitakin äidinkielisiä tunteja. Näin opetusta tulee myös suomen kielessä, itsensä ilmaisussa ja suomeksi lukemisessa.
Kielikylpymenetelmä on monien tutkimuksien mukaan onnistunut. Se todellakin kasvattaa henkilön varmaksi ruotsin kielen käyttäjäksi. Lisäksi kielikylpylapset oppivat myös vieraita kieliä, kuten englantia ja saksaa, helpommin kuin suomenkielisessä opetuksessa olevat. Tämä johtuu siitä, että he ovat tottuneet vertailemaan kieliä toisinsa. Lisäksi kielikylpyoppilaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia, koska omaksuvat ruotsin kielen niin hyvin. Ruotsi on englannin ja saksan sukulaiskieli, joten jos sitä osaa äidinkielenomaisesti (niin kuin kielikylpylapsi yleensä), sujuvat myös englanti ja saksa suhteellisen hyvin. Kielikylvystä on vaikeita löytää heikkouksia, hyviä puolia voi sen sijaan luetella paljonkin. Jos tiedät huonoja puolia, kerro niistä tällä palstalla.
Käy myös sivuilla http://www.saunalahti.fi/eel/pics/eegbtc.jpg ja http://yritysrekisteri.ouka.fi/yrityshakemisto.php?toiminto=yritys&yritysid=514. Suomessa on siis englannin-, saksan- ja ranskankielisiä päivähoitopaikkoja. Niihin otetaan ummikkosuomalaisesta perheestä tulleita lapsia. Tiukan määritelmän mukaan nämä eivät ole kielikylpyjä, koska niissä ei opetella maan virallista kieltä. Niissä kuitenkin omaksutaan vieras kieli samalla periaatteella kuin ruotsinkielisessä kielikylvyssä.
Tekeydytkö useinkin tahallaan tyhmäksi, vai onko sinun kehityksessäsi kenties ollut häiriöitä?
Kielikylpypäiväkodeilla ja tavallisilla ruotsinkielisillä päiväkodeilla on vissi ero. Tavalliseen ruotsinkieliseen päiväkotiin ei suomalaisia ummikkolapsia oteta. Kielikylpypäiväkoteihin kyllä.
Kielikylpypäiväkodista voi jatkaa ruotsinkielisessä koulussa (yllä oli erheessä p-kodissa), mikäli taidot riittävät. Jos ei, sinne ei pääse. Kaikki eivät opi ruotsia riittävän hyvin. Tärkeintä on, että kotona on joku ruotsia puhuva. Muuten jää kieli usein niin vajavaiseksi, ettei koulussa oppiminen onnistu. Mainoslauseissa ja teidän koulutuksessanne tätä ei välttämättä kerrota.
Sama koskenee muitakin kuin ruotsinkielisiä kielikylpyjä. Englanninkielisissä kouluissa kielikylvyistä tulleet lapset ovat usein hyviä englannissa, mutteivät lähimainkaan natiivitasoa. Kaukana siitä. Paitsi ne, jotka puhuvat kotonaan englantia.
En harrasta tekeytymistä tyhmäksi. En vain tajunnut edellisen viestisi sanomaa. Luetun ymmärtämisessä minulla ei ole häiriöitä. Tiedän kyllä, miten kielikylpypäiväkoti ja ruotsinkielinen päiväkoti eroavat toisistaan. Ruotsinkielisellä päiväkodilla vaan voidaan arkikielessä tarkoittaa sekä kielikylpyä että yleensä ruotsinkielisille tarkoitettua päiväkotia.
Ruotsinkielisestä kielikylpypäiväkodista jatketaan suomenkielisen koulun kielikylpyluokalle. Lapset ovat siis suomenkielisistä perheistä. Teen tällä hetkellä tutkimusta kielikylvystä ja lukemaan oppimisesta. Sitä varten olen haastatellut toisluokkalaisia suomenkielisestä perheestä tulleita kielikylpylapsia. He ovat siis tulleet kielikylpyluokalle ruotsinkielisestä kielikylpypäiväkodista. Heidän kommenttejaan on seuraavat: "Ruotsiksi lukeminen on aika vaikeaa, koska kotona puhutaan vain suomea", "Ruotsiksi on vaikeampaa lukea kuin suomeksi, koska suomi on äidinkieli" tai "Ruotsiksi lukeminen on vaikeaa, koska äiti ja isä puhuvat vain suomea". Haastattelin neljää luokkaa. Kaikista tutkittavista lapsista ainoastaan yksi oli sellainen, joka käyttää ruotsia myös kotonaan. Hänet jätin pois, koska haluan yhtenäisen tutkimusaineiston.
Mitä muuten tarkoitat noilla "muilla ruotsinkielisillä kielikylvyillä"?
En harrasta tekeytymistä tyhmäksi. En vain tajunnut edellisen viestisi sanomaa. Luetun ymmärtämisessä minulla ei ole häiriöitä. Tiedän kyllä, miten kielikylpypäiväkoti ja ruotsinkielinen päiväkoti eroavat toisistaan. Ruotsinkielisellä päiväkodilla vaan voidaan arkikielessä tarkoittaa sekä kielikylpyä että yleensä ruotsinkielisille tarkoitettua päiväkotia.
Ruotsinkielisestä kielikylpypäiväkodista jatketaan suomenkielisen koulun kielikylpyluokalle. Lapset ovat siis suomenkielisistä perheistä. Teen tällä hetkellä tutkimusta kielikylvystä ja lukemaan oppimisesta. Sitä varten olen haastatellut toisluokkalaisia suomenkielisestä perheestä tulleita kielikylpylapsia. He ovat siis tulleet kielikylpyluokalle ruotsinkielisestä kielikylpypäiväkodista. Heidän kommenttejaan on seuraavat: "Ruotsiksi lukeminen on aika vaikeaa, koska kotona puhutaan vain suomea", "Ruotsiksi on vaikeampaa lukea kuin suomeksi, koska suomi on äidinkieli" tai "Ruotsiksi lukeminen on vaikeaa, koska äiti ja isä puhuvat vain suomea". Haastattelin neljää luokkaa. Kaikista tutkittavista lapsista ainoastaan yksi oli sellainen, joka käyttää ruotsia myös kotonaan. Hänet jätin pois, koska haluan yhtenäisen tutkimusaineiston.
Mitä muuten tarkoitat noilla "muilla ruotsinkielisillä kielikylvyillä"?
kerron, ettei ruotsinkieliseen kielikylpyyn pääse, jos kotona puhutaan ruotsia. Silloinhan lapsi oppii ruotsin kotonaan ja kielikylpy on tarpeeton. Jos taas pääsee, ei kyseessä ole oikea kielikylpy.
Kouluun pääsyssäkin on joissakin kunnissa kielikoe, mutta ei kaikissa. Espoo mittaa kielikylpyoppilaidensa äidinkielen taidot ennen ekalle luokalle ottoa. Sinänsä typerää, koska testi ei luotettavasti kerro oppilaan mahdollisista tulevista kielivaikeuksista mitään. Noin minulle sanoi lastenneurologi ja tajuaahan sen muutenkin, että erityisesti tulevaisuuden ennistaminen on vaikeaa.