Nunnauunin kyljet 70 asteiset

Aika lailla tasaisen lämpimältä näytti koko kivikasa. Ainoastaan luukun ympäriltä oli kuumempi.

...Suuremman lämpötehon? Myyntimiehen puheita vai...?

ihmeen kirjoitti:

...Suuremman lämpötehon? Myyntimiehen puheita vai...?

Noin se menee.

Aiempi kirjoitukseni http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001393&posting=22000000023273919

Tiilitakalla saa tuon 70C ja korkeammankin lämmön yhdellä pesällisellä/vrk. Kyseessä on kuoreton ns. runkotakka, pitää lämmön yllä 1 vrk, 2 vrk niin pinta on vielä haalean lämmin.

Ei mene kaaliin, mikä itseisarvo se korkea pintalämpötila uunissa on.
Uunin tarkoitushan on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti.
Liian korkea pintalämpötila on epämiellyttävä, se aiheuttaa asunnossa suuria lämpötilan vaihteluja ja ongelmia muiden lämmönlähteiden säädön kanssa ( esim. kosteiden tilojen lattiat ja ilmanvaihto).
Jos korkea pintalämpötila ja hiki uunin vieressä on tavoite, kannattaa hommata sellainen tonnin painoinen rautatakka ja lämmittää se joka ilta tulipunaiseksi.

Minäkin tässä kirjoitti:

Ei mene kaaliin, mikä itseisarvo se korkea pintalämpötila uunissa on.
Uunin tarkoitushan on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti.
Liian korkea pintalämpötila on epämiellyttävä, se aiheuttaa asunnossa suuria lämpötilan vaihteluja ja ongelmia muiden lämmönlähteiden säädön kanssa ( esim. kosteiden tilojen lattiat ja ilmanvaihto).
Jos korkea pintalämpötila ja hiki uunin vieressä on tavoite, kannattaa hommata sellainen tonnin painoinen rautatakka ja lämmittää se joka ilta tulipunaiseksi.

Lue lisää

Tuntuu tosiaan olevan asia joka ei kaikille mene jakeluun. Käsittämätön epätietoisuus tuntuu leimaavan monia ilmeisesti tiiliuunin omistajia.

"Uunin tarkoitushan on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti."

Eiköhän uunin tarkoitus ole vastata käyttäjän tarpeita ihan kuten minkä tahansa tuotteen. Vuolukiviuuni luovuttaa lämpönsä (yleensä) nopeammin, mutta sinä aikana lämmitysteho on suurempi. Tässä on homman kluu. Vuolukiviuuni sopii suuremman lämpötehon takia paremmin ainoaksi lämmönlähteeksi. Tiiliuunilla pärjää heikommin ilman tukilämmitystä, ellei kyseessä ole kymmenenkuution mötikkä, jollaista useimmat eivät asuntoonsa halua.

Mitään ongelmiahan korkeammasta pintalämpötilasta ei tule jos rakennuksen lämmityskokonaisuus on oikein suunniteltu. Meillä esimerkiksi on lämpömittari vajaan kolmen metrin päässä uunista ja siinä kohtaa lämpötila nousee polton aikana korkeintaan pari astetta. Uunin viereiset massiiviset rakenteet tasaavat lämmön. Että se siitä hikoilusta.

Kosteissa tiloissa ym. on tietenkin omat lämmönjakopiirit kuten pitää uunista riippumatta ollakin. Ilmanvaihdon kanssa vuolukivinen toimii erinomaisesti. Lämpöä siirtyy lämmön talteenoton avulla jokaiseen huoneeseen.

vääntäen kirjoitti:

Tuntuu tosiaan olevan asia joka ei kaikille mene jakeluun. Käsittämätön epätietoisuus tuntuu leimaavan monia ilmeisesti tiiliuunin omistajia.

"Uunin tarkoitushan on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti."

Eiköhän uunin tarkoitus ole vastata käyttäjän tarpeita ihan kuten minkä tahansa tuotteen. Vuolukiviuuni luovuttaa lämpönsä (yleensä) nopeammin, mutta sinä aikana lämmitysteho on suurempi. Tässä on homman kluu. Vuolukiviuuni sopii suuremman lämpötehon takia paremmin ainoaksi lämmönlähteeksi. Tiiliuunilla pärjää heikommin ilman tukilämmitystä, ellei kyseessä ole kymmenenkuution mötikkä, jollaista useimmat eivät asuntoonsa halua.

Mitään ongelmiahan korkeammasta pintalämpötilasta ei tule jos rakennuksen lämmityskokonaisuus on oikein suunniteltu. Meillä esimerkiksi on lämpömittari vajaan kolmen metrin päässä uunista ja siinä kohtaa lämpötila nousee polton aikana korkeintaan pari astetta. Uunin viereiset massiiviset rakenteet tasaavat lämmön. Että se siitä hikoilusta.

Kosteissa tiloissa ym. on tietenkin omat lämmönjakopiirit kuten pitää uunista riippumatta ollakin. Ilmanvaihdon kanssa vuolukivinen toimii erinomaisesti. Lämpöä siirtyy lämmön talteenoton avulla jokaiseen huoneeseen.

Lue lisää

Vuolukivimainokseesi kantaa sen kummemmin ottamatta:
Eikö muka pidä paikkaansa:
"Uunin tarkoitus on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti"

Minulla itselläni on Tulikiven takka mökillä.
Ei ainakaan meille sovellu. Syy on se, että lämpöä tulee sellaisena ryöppynä, että mukavuus kärsii.
Toinen ongelma on se, että mökin oltua kylmillään tai peruslämmöllä ja muutamia viikkoja käyttämättä uunin kivet ilmeisesti imevät kosteutta.
Veto on kosteana huono. Kun käytetään tiuhempaan, toimii paremmin.

vääntäen kirjoitti:

Tuntuu tosiaan olevan asia joka ei kaikille mene jakeluun. Käsittämätön epätietoisuus tuntuu leimaavan monia ilmeisesti tiiliuunin omistajia.

"Uunin tarkoitushan on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti."

Eiköhän uunin tarkoitus ole vastata käyttäjän tarpeita ihan kuten minkä tahansa tuotteen. Vuolukiviuuni luovuttaa lämpönsä (yleensä) nopeammin, mutta sinä aikana lämmitysteho on suurempi. Tässä on homman kluu. Vuolukiviuuni sopii suuremman lämpötehon takia paremmin ainoaksi lämmönlähteeksi. Tiiliuunilla pärjää heikommin ilman tukilämmitystä, ellei kyseessä ole kymmenenkuution mötikkä, jollaista useimmat eivät asuntoonsa halua.

Mitään ongelmiahan korkeammasta pintalämpötilasta ei tule jos rakennuksen lämmityskokonaisuus on oikein suunniteltu. Meillä esimerkiksi on lämpömittari vajaan kolmen metrin päässä uunista ja siinä kohtaa lämpötila nousee polton aikana korkeintaan pari astetta. Uunin viereiset massiiviset rakenteet tasaavat lämmön. Että se siitä hikoilusta.

Kosteissa tiloissa ym. on tietenkin omat lämmönjakopiirit kuten pitää uunista riippumatta ollakin. Ilmanvaihdon kanssa vuolukivinen toimii erinomaisesti. Lämpöä siirtyy lämmön talteenoton avulla jokaiseen huoneeseen.

Lue lisää

Olen samaa mieltä.

Lopulta massa ratkaisee paljonko lämpöä voi uuniin varastoitua. Lämmönluovutusaika riippuu tulisijan rakenteesta. Jos verrataan 3tn painoista vuolukivi ja tiilitulisijaa niin kumpikin voi varata parhaimmillaan n.100kWh energiaa(kun poltetaan 20kg puuta). Vuolukivi luovuttaa tavallisesti lämmon n. vuorokaudessa ja silloin on väkisinkin oltava kuuma pinta jotta tämä on mahdollista. Keskimääräinen teho vuorokaudelle on n. 4kW. Tiilitulisija luovuttaa lämmön n. kahdessa vuorokaudessa ja keskiteho on silloin n. 2kW

On siis makuasia kumpi on parempi. Molemmissa on sellainen puute että lämpöteho on aluksi suuri ja lopuksi pieni. Vuolukivisen lähtöteho on jotain 6kW luokkaa ja lopuksi 2kW. Tiilisellä teho on aluksi 4kWh ja toisena päivänä 2kW ja lopuksi enää 1kW.

Tiilitulisijalla voi saavuttaa tasaisemman lämpötehon kun lämmittää joka päivä. Vuolukivisellä saavutetaan suurempi teho mutta pitää lämmittää tiheämpään jotta lämmönluovutus onyhtä tasaista. Vain varaavalla kiertoilmatakalla voi saada täysin tasaisen lämmönluovutuksen ja tehoa haluttaessa enemmän tai vähemmän.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Olen samaa mieltä.

Lopulta massa ratkaisee paljonko lämpöä voi uuniin varastoitua. Lämmönluovutusaika riippuu tulisijan rakenteesta. Jos verrataan 3tn painoista vuolukivi ja tiilitulisijaa niin kumpikin voi varata parhaimmillaan n.100kWh energiaa(kun poltetaan 20kg puuta). Vuolukivi luovuttaa tavallisesti lämmon n. vuorokaudessa ja silloin on väkisinkin oltava kuuma pinta jotta tämä on mahdollista. Keskimääräinen teho vuorokaudelle on n. 4kW. Tiilitulisija luovuttaa lämmön n. kahdessa vuorokaudessa ja keskiteho on silloin n. 2kW

On siis makuasia kumpi on parempi. Molemmissa on sellainen puute että lämpöteho on aluksi suuri ja lopuksi pieni. Vuolukivisen lähtöteho on jotain 6kW luokkaa ja lopuksi 2kW. Tiilisellä teho on aluksi 4kWh ja toisena päivänä 2kW ja lopuksi enää 1kW.

Tiilitulisijalla voi saavuttaa tasaisemman lämpötehon kun lämmittää joka päivä. Vuolukivisellä saavutetaan suurempi teho mutta pitää lämmittää tiheämpään jotta lämmönluovutus onyhtä tasaista. Vain varaavalla kiertoilmatakalla voi saada täysin tasaisen lämmönluovutuksen ja tehoa haluttaessa enemmän tai vähemmän.

Lue lisää

joutuu maksamaan tuplahinnan.
Joissakin tapauksissa enemmänkin.
Kestostakaan ei ole vielä kovin tarkkaa tietoa, 80-luvun uuneja on jo purettu loppuun poltettuina.

vuolukivestä kirjoitti:

joutuu maksamaan tuplahinnan.
Joissakin tapauksissa enemmänkin.
Kestostakaan ei ole vielä kovin tarkkaa tietoa, 80-luvun uuneja on jo purettu loppuun poltettuina.

Lue lisää

Vuolukivi on kalliimpi. Tietysti siinä on sellainen ulkonäkö josta jotkut pitävät(minä en). Toisaalta tiiliuuninkin saa vuolukivilaatoilla pinnoitettuna jolloin ulkonäkö on sama. Vuolukivinen on samalla massalla hieman pienempi joten se voi sopia paremmin joihinkin taloihin.

Minulla on sen verran suuri olohuone että tulisijallakin piti olla kokoa jottei se näyttäisi koomiselta pikku kamiinalta nurkassa.

vuolukivestä kirjoitti:

joutuu maksamaan tuplahinnan.
Joissakin tapauksissa enemmänkin.
Kestostakaan ei ole vielä kovin tarkkaa tietoa, 80-luvun uuneja on jo purettu loppuun poltettuina.

Lue lisää

Vanhimmat käytössä olevat uunit yli 50 vuotiaita. Vuolukiviuuneja on tehty itäsuomessa 1800-1900 luvun vaihteesta alkaen.

Sivusta seurannut kirjoitti:

Vuolukivimainokseesi kantaa sen kummemmin ottamatta:
Eikö muka pidä paikkaansa:
"Uunin tarkoitus on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti"

Minulla itselläni on Tulikiven takka mökillä.
Ei ainakaan meille sovellu. Syy on se, että lämpöä tulee sellaisena ryöppynä, että mukavuus kärsii.
Toinen ongelma on se, että mökin oltua kylmillään tai peruslämmöllä ja muutamia viikkoja käyttämättä uunin kivet ilmeisesti imevät kosteutta.
Veto on kosteana huono. Kun käytetään tiuhempaan, toimii paremmin.

Lue lisää

Eikö muka pidä paikkaansa:
"Uunin tarkoitus on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti"

Pitää paikkansa jos argumentit vastaavat käyttötarkoitusta. Joissain tapauksissa uunin tarkoitus voi olla luovuttaa mahdollisimman paljon tehoa lyhyessä ajassa vrt. kamiinat. Tämäkin pitää yhtä paljon paikkaansa.

Mitä tulee tuohon ensimmäiseen väittämään niin ne toteutuvat kyllä vuolukiviuuneissakin. Ota myös huomioon että on myös muita tekijöitä jotka vaikuttavat uunin valintaan. Niistä esimerkkeinä keskimääräinen lämpöteho/aika, koko, ulkonäkö ym.

Jos takkasi ei sovellu mökillesi, olet valitettavasti tehnyt väärän valinnan. Olisit ihmeessä hankkinut tiilitakan. Sillä tosin mökin lämmittäminen talvella kestää huomattavasti pidempään. Tilaakaan ei mökeillä usein liikaa ole. Kaikki huokoinen kivimateriaali imee kosteutta. Tiilitakat eivät tee poikkeusta siinä asiassa.

Kokemusperäisesti voin sanoa, että kyllä vuolukivi lämmittää, mutta ei se mikään ylivertainen ole. Turhan usein vuolukiviuunia verrataan epäonnistuneisiin itse muurattuihin takkoihin. Näin verratuna vuolukivi on suvereeni.
Kuitenkin tekijämiehen muuraama tiilitakka, pönttöuuni, hyvä kaakeliuuni tai valmiina ostettu tiilitakka ei ole lämmittäjänä juurikaan sen huonompi kuin vuolukivitakka.
Sisustukseen sopivuus ja hinta kun huomioidaan putoaa vuolukivitakka usein pois pelistä.
Nykyään on kyllä tullut perinteisten Nunnan ja Tulikiven rinnalle muitakin tarjoajia, joilla on kilpailukykyiset hinnat.
Entisessä talossani minulla oli Nunnauuni, uuteen taloon en enää laittanut.
Osaksi siksi, että uuteen taloon sain muurattuna piipun, palomuurin ja varaavan tehdastekoisen tiilitakan pelkän ison tulikiviuunin hinnalla.

vääntäen kirjoitti:

Tuntuu tosiaan olevan asia joka ei kaikille mene jakeluun. Käsittämätön epätietoisuus tuntuu leimaavan monia ilmeisesti tiiliuunin omistajia.

"Uunin tarkoitushan on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti."

Eiköhän uunin tarkoitus ole vastata käyttäjän tarpeita ihan kuten minkä tahansa tuotteen. Vuolukiviuuni luovuttaa lämpönsä (yleensä) nopeammin, mutta sinä aikana lämmitysteho on suurempi. Tässä on homman kluu. Vuolukiviuuni sopii suuremman lämpötehon takia paremmin ainoaksi lämmönlähteeksi. Tiiliuunilla pärjää heikommin ilman tukilämmitystä, ellei kyseessä ole kymmenenkuution mötikkä, jollaista useimmat eivät asuntoonsa halua.

Mitään ongelmiahan korkeammasta pintalämpötilasta ei tule jos rakennuksen lämmityskokonaisuus on oikein suunniteltu. Meillä esimerkiksi on lämpömittari vajaan kolmen metrin päässä uunista ja siinä kohtaa lämpötila nousee polton aikana korkeintaan pari astetta. Uunin viereiset massiiviset rakenteet tasaavat lämmön. Että se siitä hikoilusta.

Kosteissa tiloissa ym. on tietenkin omat lämmönjakopiirit kuten pitää uunista riippumatta ollakin. Ilmanvaihdon kanssa vuolukivinen toimii erinomaisesti. Lämpöä siirtyy lämmön talteenoton avulla jokaiseen huoneeseen.

Lue lisää

Minulla suorasähkölämmitteinen täystiilitalo patterein.
Kaksi tiilitakkaa hella käytössä päivittäin.
Patterit ei ollut käytössä koskaan.
Märkätilat luonnollisesti lattialämmityksellä.
Kovimmillakaan pakkasilla riittää molempien takkojen kertaalleen päivittäinen lämmitys.Pintalämmöt ovat max40-60.
Sähkönkultus 84kwh/m2
Korkea pintalämpötila(ja pieni pinta-ala) tarkoittaa helevetin kovaa hetkellistä tehoa up to 5-6 kw.
Vrt tiilitakat 1,5-2kw.
Mutta tehoillahan takat myydään.
70 astetta pinnassa on melk hikinen....
Hetkellistä tehonnostoa varten sähkönjakelun keskeytystä varten on puuhella, joka on todella loistava, edullinen,pieni,pippurinen,ja erittäin monipuolinen jos uunilla varustettu.

Lämpömittari makuuhuoneessa,siis kaukana uuneista,mutta lämpö on erittäin tasainen, vaikka vain tulisijoilla päälämmitys,lämpö vaihtelee työpäivän mittaan 1-1,5 astetta.
Tiilitakat oikein käytettynä ja oikein sijoitettuina mainettaan paljon parempi sijoitus.
Ai niin, täytyyhän vuolukiveä ostajan puoltaa; ei tietenkään voi tunnustaa,että vituttaa ja tuli annettua myyjän uunottaa oikeen reiruhun!"

Mauno Laronlukko kirjoitti:

Minulla suorasähkölämmitteinen täystiilitalo patterein.
Kaksi tiilitakkaa hella käytössä päivittäin.
Patterit ei ollut käytössä koskaan.
Märkätilat luonnollisesti lattialämmityksellä.
Kovimmillakaan pakkasilla riittää molempien takkojen kertaalleen päivittäinen lämmitys.Pintalämmöt ovat max40-60.
Sähkönkultus 84kwh/m2
Korkea pintalämpötila(ja pieni pinta-ala) tarkoittaa helevetin kovaa hetkellistä tehoa up to 5-6 kw.
Vrt tiilitakat 1,5-2kw.
Mutta tehoillahan takat myydään.
70 astetta pinnassa on melk hikinen....
Hetkellistä tehonnostoa varten sähkönjakelun keskeytystä varten on puuhella, joka on todella loistava, edullinen,pieni,pippurinen,ja erittäin monipuolinen jos uunilla varustettu.

Lämpömittari makuuhuoneessa,siis kaukana uuneista,mutta lämpö on erittäin tasainen, vaikka vain tulisijoilla päälämmitys,lämpö vaihtelee työpäivän mittaan 1-1,5 astetta.
Tiilitakat oikein käytettynä ja oikein sijoitettuina mainettaan paljon parempi sijoitus.
Ai niin, täytyyhän vuolukiveä ostajan puoltaa; ei tietenkään voi tunnustaa,että vituttaa ja tuli annettua myyjän uunottaa oikeen reiruhun!"

Lue lisää

Kummastuttaa nuo hetkellisellä korkealla teholla elämöinnit.
Tulisijan hankinnalla ja käytöllä tähdätään taloudelliseen ja mukavaan asumiseen.
Jos on liian kuuma , vaikkapa vain lyhyen aikaa, ei ole mukavaa.
Jos maksaa itsensä kipeäksi, ei ole taloudellista, ei myöskään mukavaa.
Kyllä vuolukiviuuni lämmittää, mutta järjetöntä on pelkän hetkittäisen tehon arvostus.

Mauno Laronlukko kirjoitti:

Minulla suorasähkölämmitteinen täystiilitalo patterein.
Kaksi tiilitakkaa hella käytössä päivittäin.
Patterit ei ollut käytössä koskaan.
Märkätilat luonnollisesti lattialämmityksellä.
Kovimmillakaan pakkasilla riittää molempien takkojen kertaalleen päivittäinen lämmitys.Pintalämmöt ovat max40-60.
Sähkönkultus 84kwh/m2
Korkea pintalämpötila(ja pieni pinta-ala) tarkoittaa helevetin kovaa hetkellistä tehoa up to 5-6 kw.
Vrt tiilitakat 1,5-2kw.
Mutta tehoillahan takat myydään.
70 astetta pinnassa on melk hikinen....
Hetkellistä tehonnostoa varten sähkönjakelun keskeytystä varten on puuhella, joka on todella loistava, edullinen,pieni,pippurinen,ja erittäin monipuolinen jos uunilla varustettu.

Lämpömittari makuuhuoneessa,siis kaukana uuneista,mutta lämpö on erittäin tasainen, vaikka vain tulisijoilla päälämmitys,lämpö vaihtelee työpäivän mittaan 1-1,5 astetta.
Tiilitakat oikein käytettynä ja oikein sijoitettuina mainettaan paljon parempi sijoitus.
Ai niin, täytyyhän vuolukiveä ostajan puoltaa; ei tietenkään voi tunnustaa,että vituttaa ja tuli annettua myyjän uunottaa oikeen reiruhun!"

Lue lisää

Vuolukiviuunien hetkellinen teho on max. 2-3 kw. Meillä osittain varaavalla laatalla lämmitetty uusi puutalo ja yksi vuolukiviuuni. Lämpöviihtyvyys on huippuluokkaa, kiitos huolellisen suunnittelun. Lämpötilat vaihtelevat 20,5-21,5 asteen välillä. Uunilla tuotetaan n. 70% lämmöntarpeesta. Tunnen molempien materiaalien hyvät ja huonot puolet, mutta vuolukiveä en tiilen vaihtaisi mistään hinnasta.

Ainoastaan jos rakentaisin kaksi tulisijaa, saattaisin toisen laittaa tiilestä. Niiden yhdistelmä voisi olla paras mahdollinen.

analyysisi kirjoitti:

Vuolukiviuunien hetkellinen teho on max. 2-3 kw. Meillä osittain varaavalla laatalla lämmitetty uusi puutalo ja yksi vuolukiviuuni. Lämpöviihtyvyys on huippuluokkaa, kiitos huolellisen suunnittelun. Lämpötilat vaihtelevat 20,5-21,5 asteen välillä. Uunilla tuotetaan n. 70% lämmöntarpeesta. Tunnen molempien materiaalien hyvät ja huonot puolet, mutta vuolukiveä en tiilen vaihtaisi mistään hinnasta.

Ainoastaan jos rakentaisin kaksi tulisijaa, saattaisin toisen laittaa tiilestä. Niiden yhdistelmä voisi olla paras mahdollinen.

Lue lisää

Silloin varmaan tiilitakan huipputeho on 500wattia.
Koitapa vaan laskea teho, jos lämpötila on 70 ja luovuttavaa pinta-alaa on 1,6x2 metriä noin suunnilleen...taitaa olla enemmän kuin 3kw.
Vuolukivi on ihan hyvä tulisijavärkki,esim mökille, missä suuri hetkellinen teho on oikeasti tarpeen; siellä pelkkä tiilitakka on auttamattoman hidas ja tarvii kaveriksi ehdottomasti puuhellan.
Työkseni teen tulisijoja,joten jonkun verran kyllä on kokemusta jos jonkinlaisista materiaaleista.
Edelleen olen sitä mieltä, että uunikauppias parhaat välistävedot suorittaa kuluttajan kustannuksella.

Mauno Laronlukko kirjoitti:

Silloin varmaan tiilitakan huipputeho on 500wattia.
Koitapa vaan laskea teho, jos lämpötila on 70 ja luovuttavaa pinta-alaa on 1,6x2 metriä noin suunnilleen...taitaa olla enemmän kuin 3kw.
Vuolukivi on ihan hyvä tulisijavärkki,esim mökille, missä suuri hetkellinen teho on oikeasti tarpeen; siellä pelkkä tiilitakka on auttamattoman hidas ja tarvii kaveriksi ehdottomasti puuhellan.
Työkseni teen tulisijoja,joten jonkun verran kyllä on kokemusta jos jonkinlaisista materiaaleista.
Edelleen olen sitä mieltä, että uunikauppias parhaat välistävedot suorittaa kuluttajan kustannuksella.

Lue lisää

Eiköhän maksukykyiset asiakkaat itse päätä mihin rahansa laittavat. Jos minä olisi halunut tiilitakan, olisin laittanut sellaisen. Mutta kun en halunut, enkä halua tänä päivänäkään.

Nunnauunin esitteissä suurin nimellisteho on 3KW. Käytännössä tuo ylittyy täydellä puumäärällä hetkellisesti muutamalla prosentilla. Tehot mitattu SAA 142/222 mukaan.

Ammattailaisena tiedät varmaan, että osa vuolukiviuuneistakin on tiiliuunien tapaan kuorellisia. Eli sydän on eristetty kuoresta. Tällöin lämmönluovutus on tasaista ja pitkää.

+tehoista kirjoitti:

Eiköhän maksukykyiset asiakkaat itse päätä mihin rahansa laittavat. Jos minä olisi halunut tiilitakan, olisin laittanut sellaisen. Mutta kun en halunut, enkä halua tänä päivänäkään.

Nunnauunin esitteissä suurin nimellisteho on 3KW. Käytännössä tuo ylittyy täydellä puumäärällä hetkellisesti muutamalla prosentilla. Tehot mitattu SAA 142/222 mukaan.

Ammattailaisena tiedät varmaan, että osa vuolukiviuuneistakin on tiiliuunien tapaan kuorellisia. Eli sydän on eristetty kuoresta. Tällöin lämmönluovutus on tasaista ja pitkää.

Lue lisää

sama.Niinhän sitä vois luulla, että asiakkaat valitsee,ihan vierestä olen nähnyt monasti, miten uunimyyjä uunottaa asiakkaan tarttumaan siihen naruun, mitä myyjä haluaa,tottakai asiakas uskoo myyjää,hänhän on se joka tietää.
Minun liikevaihtoon ei uunimyynti liity kuin ehkä 10% verran,joten se nyt on ihan sama mulle mitä ihmiset ostaa.
Joku haluaa vuolukiven=ok, joku jotain muuta,sekin on okei.
Mutta tehojutuissa olen eri mieltä: Lämpö siirtyy vuolukivessä 5 kertaa nopeammin kuin tiilessä; se on tekninen ominaisuus.Ja 70 asteen lämpötila ja 6-7 neliön pinta-ala on takuulla enemmän kuin 3 kilowattia.Kun se huipputeho on 6kw kohdalla, niin tiedän kokemuksesta, ettei sisälläolo tunnu mukavalta, vaan on pakko avata ikkunaa. Tämähän on tietysti järkevää lämmityspolitiikkaa.

Lämmön pitkään tuottoon vaikuttaa ensisijaisesti tasainen lämmitys ja toisaalta suuri massa, elikkä nämä kaksi elementtiä tarvitsee suhteuttaa,jolloin suurimmassa roolissa on käyttäjä,ei niinkään käytetty materiaali.
Tiilitakkaa parjataan monasti syyttä,ei lämpiä jne,tosin syytä on tekijöissäkin ja suunnittelussa:Haetaan hurjia muotoja joissa on käytännössä mahdoton toteuttaa tasainen lämpö.

Tosta hetkellisestä tehosta viel, että esitteessä on ihan turha mainita teho,koska se riippuu käyttäjästä.

Mauno Laronlukko kirjoitti:

sama.Niinhän sitä vois luulla, että asiakkaat valitsee,ihan vierestä olen nähnyt monasti, miten uunimyyjä uunottaa asiakkaan tarttumaan siihen naruun, mitä myyjä haluaa,tottakai asiakas uskoo myyjää,hänhän on se joka tietää.
Minun liikevaihtoon ei uunimyynti liity kuin ehkä 10% verran,joten se nyt on ihan sama mulle mitä ihmiset ostaa.
Joku haluaa vuolukiven=ok, joku jotain muuta,sekin on okei.
Mutta tehojutuissa olen eri mieltä: Lämpö siirtyy vuolukivessä 5 kertaa nopeammin kuin tiilessä; se on tekninen ominaisuus.Ja 70 asteen lämpötila ja 6-7 neliön pinta-ala on takuulla enemmän kuin 3 kilowattia.Kun se huipputeho on 6kw kohdalla, niin tiedän kokemuksesta, ettei sisälläolo tunnu mukavalta, vaan on pakko avata ikkunaa. Tämähän on tietysti järkevää lämmityspolitiikkaa.

Lämmön pitkään tuottoon vaikuttaa ensisijaisesti tasainen lämmitys ja toisaalta suuri massa, elikkä nämä kaksi elementtiä tarvitsee suhteuttaa,jolloin suurimmassa roolissa on käyttäjä,ei niinkään käytetty materiaali.
Tiilitakkaa parjataan monasti syyttä,ei lämpiä jne,tosin syytä on tekijöissäkin ja suunnittelussa:Haetaan hurjia muotoja joissa on käytännössä mahdoton toteuttaa tasainen lämpö.

Tosta hetkellisestä tehosta viel, että esitteessä on ihan turha mainita teho,koska se riippuu käyttäjästä.

Lue lisää

asiaa.
On sääli, että niin tärkeällä alalla kuin lämmitys ja rakentaminen yleisemminkin saa mielikuvamainonta ja jopa aivan hömppä niin suuren osan.
On ehdottoman suositeltavaa, että ihmiset varustaisivat talonsa kunnon puulämmityslaitteilla. Niitä ovat mm. niin vuolukiviuunit kuin kunnolliset tiilitakatkin.
Tietoa valinnan perusteeksi pitäisi olla lisää luulojen sijaan.

Mauno Laronlukko kirjoitti:

sama.Niinhän sitä vois luulla, että asiakkaat valitsee,ihan vierestä olen nähnyt monasti, miten uunimyyjä uunottaa asiakkaan tarttumaan siihen naruun, mitä myyjä haluaa,tottakai asiakas uskoo myyjää,hänhän on se joka tietää.
Minun liikevaihtoon ei uunimyynti liity kuin ehkä 10% verran,joten se nyt on ihan sama mulle mitä ihmiset ostaa.
Joku haluaa vuolukiven=ok, joku jotain muuta,sekin on okei.
Mutta tehojutuissa olen eri mieltä: Lämpö siirtyy vuolukivessä 5 kertaa nopeammin kuin tiilessä; se on tekninen ominaisuus.Ja 70 asteen lämpötila ja 6-7 neliön pinta-ala on takuulla enemmän kuin 3 kilowattia.Kun se huipputeho on 6kw kohdalla, niin tiedän kokemuksesta, ettei sisälläolo tunnu mukavalta, vaan on pakko avata ikkunaa. Tämähän on tietysti järkevää lämmityspolitiikkaa.

Lämmön pitkään tuottoon vaikuttaa ensisijaisesti tasainen lämmitys ja toisaalta suuri massa, elikkä nämä kaksi elementtiä tarvitsee suhteuttaa,jolloin suurimmassa roolissa on käyttäjä,ei niinkään käytetty materiaali.
Tiilitakkaa parjataan monasti syyttä,ei lämpiä jne,tosin syytä on tekijöissäkin ja suunnittelussa:Haetaan hurjia muotoja joissa on käytännössä mahdoton toteuttaa tasainen lämpö.

Tosta hetkellisestä tehosta viel, että esitteessä on ihan turha mainita teho,koska se riippuu käyttäjästä.

Lue lisää

Asiat ei ole noin yksiselitteisiä. Vuolukiviuunin korkeampi pintalämpötila on ominaisuus, ei vika. Se ominaisuus voidaan joko hyödyntää tehokkaasti, tai sillä voidaan heikentää lähitilojen lämpöviihtyvyyttä. Meillä uusi talo on rakennettu tulisijan ja muun lämmityksen yhteiskäyttöä, sekä lämpöviihtyvyyttä silmällä pitäen. Lämmöt pysyvät aina tasaisina kun kokonaisuus on huomioitu.

VTT on tutkinut paljon tulisijoja ja lämmittämistä. Tutkimuksista löytyy laboratorio-olosuhteissa mitatut lämmönluovutuskäyrät ym., joista voi helposti todeta että riittävän massiivisessa tulisijassa lämmönluovutus on tasaista, eikä teho nouse koskaan liian korkeaksi. Tottakai jos 3000 kg uuni on 10 neliön takkahuoneessa niin olot käyvät tukalaksi.

Lämmityksen tasaisuus riippuu käyttäjästä, mutta viitteelliset lämmönluovutuskäyrät antavat hyvän kuvan tulisijan käyttäytymisestä eri lämmitystiheyksillä.

Vuolukiviuunin valinta voi yhtä hyvin olla myös asioihin perehtyneen tietoinen ratkaisu. Halutaan hyödyntää riittävä lämpöteho, saada uuni pidettyä kompaktin kokoisena jne.

vuolukivestä kirjoitti:

Asiat ei ole noin yksiselitteisiä. Vuolukiviuunin korkeampi pintalämpötila on ominaisuus, ei vika. Se ominaisuus voidaan joko hyödyntää tehokkaasti, tai sillä voidaan heikentää lähitilojen lämpöviihtyvyyttä. Meillä uusi talo on rakennettu tulisijan ja muun lämmityksen yhteiskäyttöä, sekä lämpöviihtyvyyttä silmällä pitäen. Lämmöt pysyvät aina tasaisina kun kokonaisuus on huomioitu.

VTT on tutkinut paljon tulisijoja ja lämmittämistä. Tutkimuksista löytyy laboratorio-olosuhteissa mitatut lämmönluovutuskäyrät ym., joista voi helposti todeta että riittävän massiivisessa tulisijassa lämmönluovutus on tasaista, eikä teho nouse koskaan liian korkeaksi. Tottakai jos 3000 kg uuni on 10 neliön takkahuoneessa niin olot käyvät tukalaksi.

Lämmityksen tasaisuus riippuu käyttäjästä, mutta viitteelliset lämmönluovutuskäyrät antavat hyvän kuvan tulisijan käyttäytymisestä eri lämmitystiheyksillä.

Vuolukiviuunin valinta voi yhtä hyvin olla myös asioihin perehtyneen tietoinen ratkaisu. Halutaan hyödyntää riittävä lämpöteho, saada uuni pidettyä kompaktin kokoisena jne.

Lue lisää

VTT:n testit tehdään huom laboratoriotiloissa,jotka eivät vastaa normaalia käyttöympäristöä,ja siksi toiseksi VTT mainittuna ihmiset tekee aaltoja ihan samoin, kun VTT vesieristyssertifikaatti olisi joku Jumalasta seuraava asia= ihan huuhaa toimintaa;ratsastetaan nimen tuomalla maineella, mutta niinku sanottu ihmiset tekee päätöksiään pääasiassa mielikuvien perusteella, ja jos VTT testi sanoo että vuolukivi on hyvä ja tiili on pelkkää paskaa, niin sitähän ihmiset ostavat.
Ookko ikinä aatellut,että VTT ei tee mitään hyvästä tahdosta, vaan rahaa pitää olla ja paljon.Eli toisinsanoen rahalla saadaan asiat näyttämään siltä kuin ne halutaan.
Käyttäjä on keskeisimmässä roolissa tulisijoja käytettäessä sehän on selvaa,ja olenkin sitä mieltä,että kaikki tulisijat oikein käytettynä ajavat asiansa, mutta ongelma onkin siinä ettei pesiä osata käyttää pakosta niinkuin pitäisi:tulisijojen lämmitys vaatii aikaa ja harkintaa,ja tämän päivän ihmisillä ei tahdo oikein olla kumpaakaan.

Mauno Laronlukko kirjoitti:

VTT:n testit tehdään huom laboratoriotiloissa,jotka eivät vastaa normaalia käyttöympäristöä,ja siksi toiseksi VTT mainittuna ihmiset tekee aaltoja ihan samoin, kun VTT vesieristyssertifikaatti olisi joku Jumalasta seuraava asia= ihan huuhaa toimintaa;ratsastetaan nimen tuomalla maineella, mutta niinku sanottu ihmiset tekee päätöksiään pääasiassa mielikuvien perusteella, ja jos VTT testi sanoo että vuolukivi on hyvä ja tiili on pelkkää paskaa, niin sitähän ihmiset ostavat.
Ookko ikinä aatellut,että VTT ei tee mitään hyvästä tahdosta, vaan rahaa pitää olla ja paljon.Eli toisinsanoen rahalla saadaan asiat näyttämään siltä kuin ne halutaan.
Käyttäjä on keskeisimmässä roolissa tulisijoja käytettäessä sehän on selvaa,ja olenkin sitä mieltä,että kaikki tulisijat oikein käytettynä ajavat asiansa, mutta ongelma onkin siinä ettei pesiä osata käyttää pakosta niinkuin pitäisi:tulisijojen lämmitys vaatii aikaa ja harkintaa,ja tämän päivän ihmisillä ei tahdo oikein olla kumpaakaan.

Lue lisää

sieltä saa ostaa testejä.
Näin on marjat.

Mauno Laronlukko kirjoitti:

VTT:n testit tehdään huom laboratoriotiloissa,jotka eivät vastaa normaalia käyttöympäristöä,ja siksi toiseksi VTT mainittuna ihmiset tekee aaltoja ihan samoin, kun VTT vesieristyssertifikaatti olisi joku Jumalasta seuraava asia= ihan huuhaa toimintaa;ratsastetaan nimen tuomalla maineella, mutta niinku sanottu ihmiset tekee päätöksiään pääasiassa mielikuvien perusteella, ja jos VTT testi sanoo että vuolukivi on hyvä ja tiili on pelkkää paskaa, niin sitähän ihmiset ostavat.
Ookko ikinä aatellut,että VTT ei tee mitään hyvästä tahdosta, vaan rahaa pitää olla ja paljon.Eli toisinsanoen rahalla saadaan asiat näyttämään siltä kuin ne halutaan.
Käyttäjä on keskeisimmässä roolissa tulisijoja käytettäessä sehän on selvaa,ja olenkin sitä mieltä,että kaikki tulisijat oikein käytettynä ajavat asiansa, mutta ongelma onkin siinä ettei pesiä osata käyttää pakosta niinkuin pitäisi:tulisijojen lämmitys vaatii aikaa ja harkintaa,ja tämän päivän ihmisillä ei tahdo oikein olla kumpaakaan.

Lue lisää

Parasta käytettävissä olevaa tietoa joka tapauksessa, oli sitten kuinka puolueelista hyvänsä. Kyllä minä ainakin VTT:n tutkimuksille enemmän painoarvoa annan kuin keskustelupalstoilla käytäville analyyseille.
Eikä VTT ole ainakaan minun lukemissani tutkimuksissa vuolukiveä tiiltä paremmaksi väittänyt vaan tutkinut objektiivisesti tulisijojen lämpökäyttäytymistä.

"Käyttäjä on keskeisimmässä roolissa tulisijoja käytettäessä"

Olen samaa mieltä. Siksi en ymmärräkään sitä, että kun joku kertoo pitävänsä vuolukiviuunistaan niin heti seuraavassa kommentissa todetaan sen olevan huono, vaikka asia ei näin olisikaan.

Itse peräänkuuluttaisin objektiivisuutta myös keskusteluihin. Mielestäni kyseessä ei pitäisi olla vuolukivi-tiili vastakkain asettelu kun kyseessä hieman erityyppiset ratkaisut. Itsekin joskus sorrun tähän vastakkain asetteluun silloin kun joku vuolukiviuunia perusteettomasti haukkuu. Toinen sopii toiselle ja toinen kaverille.

merkityksestä kirjoitti:

Parasta käytettävissä olevaa tietoa joka tapauksessa, oli sitten kuinka puolueelista hyvänsä. Kyllä minä ainakin VTT:n tutkimuksille enemmän painoarvoa annan kuin keskustelupalstoilla käytäville analyyseille.
Eikä VTT ole ainakaan minun lukemissani tutkimuksissa vuolukiveä tiiltä paremmaksi väittänyt vaan tutkinut objektiivisesti tulisijojen lämpökäyttäytymistä.

"Käyttäjä on keskeisimmässä roolissa tulisijoja käytettäessä"

Olen samaa mieltä. Siksi en ymmärräkään sitä, että kun joku kertoo pitävänsä vuolukiviuunistaan niin heti seuraavassa kommentissa todetaan sen olevan huono, vaikka asia ei näin olisikaan.

Itse peräänkuuluttaisin objektiivisuutta myös keskusteluihin. Mielestäni kyseessä ei pitäisi olla vuolukivi-tiili vastakkain asettelu kun kyseessä hieman erityyppiset ratkaisut. Itsekin joskus sorrun tähän vastakkain asetteluun silloin kun joku vuolukiviuunia perusteettomasti haukkuu. Toinen sopii toiselle ja toinen kaverille.

Lue lisää

mieltä,mutta VTT on monen mielestä Jumalasta seuraava.En juuri anna painoarvoa.

Sivusta seurannut kirjoitti:

Vuolukivimainokseesi kantaa sen kummemmin ottamatta:
Eikö muka pidä paikkaansa:
"Uunin tarkoitus on varata lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä tasaisesti"

Minulla itselläni on Tulikiven takka mökillä.
Ei ainakaan meille sovellu. Syy on se, että lämpöä tulee sellaisena ryöppynä, että mukavuus kärsii.
Toinen ongelma on se, että mökin oltua kylmillään tai peruslämmöllä ja muutamia viikkoja käyttämättä uunin kivet ilmeisesti imevät kosteutta.
Veto on kosteana huono. Kun käytetään tiuhempaan, toimii paremmin.

Lue lisää

Saattaa olla hormissa kosteutta eikä siksi lähde vetämään jos pitkään ollu käyttämättä,kannattaa jättää pelliä vähän auki että ilma kiertää.

Jos haluat hyöty suhdetta niin osta kierto ilmatakka. On meinaan paljon parempi hyötysuhde kuin uuneilla kertoon han se päästötkin!

käyttäjä kirjoitti:

Jos haluat hyöty suhdetta niin osta kierto ilmatakka. On meinaan paljon parempi hyötysuhde kuin uuneilla kertoon han se päästötkin!

Ei ole kuin vähäistä kokemusta kiertoilmatakasta, mutta nekin ovat negatiivisiä.

Kieroilmatakka luovuttaa lämmön palamisen aika ja varaava uuni parin päivän aikana. Jos poltaltan kopallisen puita kiertoilmatakassa luovuttaa se lämpöä noin 40kWh parin tunnin aikana. Vastaavasti varaavassa uunissa poltettaessa sama puumäärä luovuttaa se 40kWh parin päivän aikan. Tästä seuraa se, että kiertoilmatakassa joutuu polttamaan pientä savuavaa kytyä. Tällöin palaminen ei todellkaan ole tehokasta eikä puhdasta. Kaikki palokaasut eivät tällöin pala, koska vaadittaisiin useiden satojen asteiden lämpötila.

Lisäksi hormi nokeentuu ja tulee nokipalon vaara. Että se siitä kiertoilmatakan hyvästä hyötysuhteesta ja puhtaasta palamisesta.

Millaisia kokemuksia kiertoilmatakkojen käyttäjillä on kyseisitä takoista. Korjatkaa, jos käsitykseni on aivan pielessä.

PS. Maistuu muuten hyvälle tuore arinalla paistettu leipä.

Viilataanpa vielä vähän pilkkua noiden tehojen ja energioiden suhteen, jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi.

"Pointtini olikin siinä, että samankokoisesta vuolukivitakasta saadaan enemmän enrgiaa siirtymään huoneilmaan, kun pintalämpö on korkeampi."

Jos vuolukivitakassa ja jossain muussa takassa poltetaan saman verran puuta, niin saman verranhan niistä saadaan energiaa, mutta tarkoitit varmaan, että vuolukivitakka kestää yleensä kovempaa lämmitystä ja suurempi teho saavutetaan polttamalla enemmän puita.

H.J. kirjoitti:

Viilataanpa vielä vähän pilkkua noiden tehojen ja energioiden suhteen, jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi.

"Pointtini olikin siinä, että samankokoisesta vuolukivitakasta saadaan enemmän enrgiaa siirtymään huoneilmaan, kun pintalämpö on korkeampi."

Jos vuolukivitakassa ja jossain muussa takassa poltetaan saman verran puuta, niin saman verranhan niistä saadaan energiaa, mutta tarkoitit varmaan, että vuolukivitakka kestää yleensä kovempaa lämmitystä ja suurempi teho saavutetaan polttamalla enemmän puita.

Lue lisää

Yleensä en ala lämmittämään uudestaan ennen kuin pesä on jäähtynyt, ettei edellisen kerran lämmöt mene hormin kautta harakoille.

Tällaisella periaatteella voin siis lämmittää vuolukiviuunia useammin, koska se jäähtyy nopeammin. Tällöin saan enemmän energiaa siirtymään huoneilmaan.

Lämmittäjä kirjoitti:

Yleensä en ala lämmittämään uudestaan ennen kuin pesä on jäähtynyt, ettei edellisen kerran lämmöt mene hormin kautta harakoille.

Tällaisella periaatteella voin siis lämmittää vuolukiviuunia useammin, koska se jäähtyy nopeammin. Tällöin saan enemmän energiaa siirtymään huoneilmaan.

Lue lisää

vuolukivellä on tiiltä parempi lämmönjohto kyky,eli se imee tiiltä paremmin lämmön savukaasuista.Meillä on vuolukiviuuni,muulla ei muuten lämmitetäkään kuin uuneilla,se on osoittautunut erinomaiseksi lämmitysuuniksi,kokemukset on samanlaiset kuin sullakin.Tehtiin se tiiliuunin tilalle,mikä oli tosi huono lämmittämään,puun kulutus pieneni huomattavasti.Kuorelliset tiiliuunit sopivat lisälämmikkeeksi muun järjestelmän lisäksi,mutta jos aikoo oikeasti puulla lämmittää,niin kuoreton tiiliuuni tai vuolukiviuuni on oikea valinta,muuten voi tulla vilu.Varaakos muuten kiertoilmatakka lämpöä?

Kokemus puhuu kirjoitti:

vuolukivellä on tiiltä parempi lämmönjohto kyky,eli se imee tiiltä paremmin lämmön savukaasuista.Meillä on vuolukiviuuni,muulla ei muuten lämmitetäkään kuin uuneilla,se on osoittautunut erinomaiseksi lämmitysuuniksi,kokemukset on samanlaiset kuin sullakin.Tehtiin se tiiliuunin tilalle,mikä oli tosi huono lämmittämään,puun kulutus pieneni huomattavasti.Kuorelliset tiiliuunit sopivat lisälämmikkeeksi muun järjestelmän lisäksi,mutta jos aikoo oikeasti puulla lämmittää,niin kuoreton tiiliuuni tai vuolukiviuuni on oikea valinta,muuten voi tulla vilu.Varaakos muuten kiertoilmatakka lämpöä?

Lue lisää

Yleensä kiertoilmatakat ovat kevytrakenteisia joihin ei varastoidu yhtään lämpöä.

Tiilisen varaavan kiertoilmatakan tekeminen ei ole kovin vaikeaa. Minulla on sellainen. Sen lämmönluovutusajan voi säätää 1-3 vuorokauden välillä. Takastani saadaan:
- 6-8kW teho 12 tunnin ajan
- tai 4kW 24 tunnin ajan
- tai 2kW 2 vuorokauden ajan.

Tarpeen mukaan siis vaikka koko talon lämmitys kovalla pakkasella tai 2-3 vuorokautta täysin tasaista lämpöä lauhalla ilmalla. Kovalla pakkasella on kuitenkin ongelmallista saada etäisimmät nurkatkin pysymään lämpimänä pelkän takan avulla. Pitää olla kaikki ovet täysin auki ja tuuletin kierrättämässä ilmaa.

H.J. kirjoitti:

Viilataanpa vielä vähän pilkkua noiden tehojen ja energioiden suhteen, jotta asia ei jäisi kenellekään epäselväksi.

"Pointtini olikin siinä, että samankokoisesta vuolukivitakasta saadaan enemmän enrgiaa siirtymään huoneilmaan, kun pintalämpö on korkeampi."

Jos vuolukivitakassa ja jossain muussa takassa poltetaan saman verran puuta, niin saman verranhan niistä saadaan energiaa, mutta tarkoitit varmaan, että vuolukivitakka kestää yleensä kovempaa lämmitystä ja suurempi teho saavutetaan polttamalla enemmän puita.

Lue lisää

Veikkaan että suurempi tekijä ko lauseessa oli se että samankokoisissa uunissa vuolukivisessä on puolet enemmän massaaa kuin tiilisessä

tulisijatieteilijä kirjoitti:

Veikkaan että suurempi tekijä ko lauseessa oli se että samankokoisissa uunissa vuolukivisessä on puolet enemmän massaaa kuin tiilisessä

Tästä aiheesta on väitelty ja väitellään jatkossakin. Oman lisänsä keskusteluihin tuo, kun yksi puhuu aidasta ja toinen seipäästä eikä kumpikaan niin selvästi, että kaikki ymmärtäisivät.

Eihän siinä ole massan kanssa mitään tekemistä, jos väittää, että 70-asteisesta pinnasta siirtyy enemmän energiaa huoneilmaan kuin samankokoisesta 40-asteisesta. Väite on sinänsä täysin tosi ja itsestään selvä. Oikeastaan vain pitäisi puhua tehosta.

Korkeasta pintalämpötilasta ja siten korkeasta hetkellisestä tehosta ei ole haittaa, kunhan se pystyy leviämään rakennukseen. Kuoritakan tasaisen rauhallinen lämpötehokaan ei ole kaikille tärkeä. "Lämmittäjällä" on ihan hyvä teoria vuolukivitakan paremmalle hyötysuhteelle. Käyttäjän vaikutus hyötysuhteeseen on kylläkin myös merkittävä.

Ehkä joskus tulisijavalmistajat antavat tiedot tuotteittensa lämmitysominaisuuksista yhtenevän standardin mukaan. Olkoon siihen asti vuolukivitakka tehokas lämmittäjä, joka lämmittää ensin liikaa ja päästää kämpän sitten jäähtymään ja tiilitakka tasainen lämmittäjä, jonka teho ei riitä mihinkään.

H.J. kirjoitti:

Tästä aiheesta on väitelty ja väitellään jatkossakin. Oman lisänsä keskusteluihin tuo, kun yksi puhuu aidasta ja toinen seipäästä eikä kumpikaan niin selvästi, että kaikki ymmärtäisivät.

Eihän siinä ole massan kanssa mitään tekemistä, jos väittää, että 70-asteisesta pinnasta siirtyy enemmän energiaa huoneilmaan kuin samankokoisesta 40-asteisesta. Väite on sinänsä täysin tosi ja itsestään selvä. Oikeastaan vain pitäisi puhua tehosta.

Korkeasta pintalämpötilasta ja siten korkeasta hetkellisestä tehosta ei ole haittaa, kunhan se pystyy leviämään rakennukseen. Kuoritakan tasaisen rauhallinen lämpötehokaan ei ole kaikille tärkeä. "Lämmittäjällä" on ihan hyvä teoria vuolukivitakan paremmalle hyötysuhteelle. Käyttäjän vaikutus hyötysuhteeseen on kylläkin myös merkittävä.

Ehkä joskus tulisijavalmistajat antavat tiedot tuotteittensa lämmitysominaisuuksista yhtenevän standardin mukaan. Olkoon siihen asti vuolukivitakka tehokas lämmittäjä, joka lämmittää ensin liikaa ja päästää kämpän sitten jäähtymään ja tiilitakka tasainen lämmittäjä, jonka teho ei riitä mihinkään.

Lue lisää

Tuo loppukaneetti oli oikein osuva
"vuolukivitakka tehokas lämmittäjä, joka lämmittää ensin liikaa ja päästää kämpän sitten jäähtymään ja tiilitakka tasainen lämmittäjä, jonka teho ei riitä mihinkään"

Tänään huomasin lisäksi, että käyttäjällä tosiaan on vaikutusta hyötysuhteeseen. Pienensin ensimmäistä kertaa peltiä palon aikan. Tarkoituksena oli hillitä vetoa, kun ilmaräppänöillä se ei oikein onnistu. Lopputulos oli se, että samalla puumäärällä uuni oli nyt illalla 30 astetta lämpimämpi kuin aiemmin.

Istutko lieden päällä ruokaa tehdessäsi tai kiukaan päällä saunoessasi?

"Taitaapi pojat teidän torpissa vetää aikas vilkkaastin!"
Ei muuten vedä. Juuri kuvasin lämpökameralla, eikä mitää kunnollisia vuotokohtia löytynyt.

"Meinaan jos takan pinta alkaa olemaan 70°C ja talo on edes nykypäivän määräämillä eristeillä, niin taitaapi huoneessa pukata hikeä!"
Normaalit nykyajan määräykset ylittyvät eristeiden osalta. Silti olohuoneessa lämpö nousee maksimissaan 23 asteeseen. Siihen miksi lämpötila ei nouse liian korkeaksi on kolme syytä:

1. Ilmanvaihdon takkakierto imee lämmintä ilmaa, ja samalla vähentää tuloilman lämmitystarvetta. Lämmintä ilmaa siirretään tätä kautta makuuhuoneisiin. Uunin päältä imetyn ilman lämpötila on maksimissaan 35 astetta.

2. Uunin ympärillä on 56 neliötä avointa tilaa, jota se erityisesti lämmittää. Tästä tulee 146 kuutiota. Lisäksi muiden huoneiden ovet pidetään auki.

3. Uunia lämmitetään säännölisesti, jolloin uunin tuottama lämpö on huomioitu muussa lämmityksessä. Kyllä meilläkin olisi tukalan kuuma, jos talo olisi sopivan lämmin varaavan lattialämmön tuottamalla lämmöllä, ja sen lisäksi lämmitettäisiin uuni esimerkiksi kerran viikossa.

Niinjoo...ennempää kannattaa se lämpöhukka työntää piipun kautta harakoille kun lämmittämään huoneistoa.

Talosi valitettavan huonosti suunniteltu jos tulisijan käyttö aiheuttaa tuonkaltaisia ongelmia. Muuta selitystä ei ole. Toisilla kun kokonaisuus toimii täydellisesti vaikka takan tuottama teho olisi vähän suurempikin. Edellä mainittu koskee myös matalaenergiataloja.

Miksi ihmeessä laitoit lämmityskäyttöön tarkoitetun uunin tuollaiseen paikkaan??? Sehän on täysin itsestään selvää että kuuma tulee, kun tehokkaasta uunista säteilevä lämpö ei pääse leviämään vapaasti huoneistoon niin kuin tarkoitus olisi.

Kun minulla uunin mittari näyttää 150 astetta, niin lisään pesän täyteen puuta. Silloin lämpötila nousee lopuksi 300 asteeseen, kun hiilet ovat palaneet loppuun. Eihän tuo 150 astetta ole edes kunnolla lämmin.

Lämmittäjä kirjoitti:

Kun minulla uunin mittari näyttää 150 astetta, niin lisään pesän täyteen puuta. Silloin lämpötila nousee lopuksi 300 asteeseen, kun hiilet ovat palaneet loppuun. Eihän tuo 150 astetta ole edes kunnolla lämmin.

Lue lisää

Sulle ja tuolle edelliselle. Minä en ole laittanut moista vuolukivi-tulisija viritystä kämppään, vaan alkuperäinen omistaja-rakentaja. Se on sellanen kulmatakka-leivinuuni, jossa takan palokaasut lämmittää myös leivinuunin. Leivinuunissa ei siis polteta puita..

Lämpö pääsee kyllä siirtymään muuallekin, sillä ~100 m2 pohjaratkaisu on yksinkertainen ja ovia pidetään auki.
Kulmatakka-leivinuuni on yhdistetyssä takka-olohuoneessa, jonka pinta-ala on 30 m2 luokkaa. Jo 150 astetta (=leivinuunin mittari) pikku pakkasella tarkoittaa 26 asteen lämpötilaa ko. tilassa ja 180 astetta = 28 astetta lämpöä tuvassa. Jos lämmitän 300 asteeseen, niin olohuone on kuin huonosti lämmitetty sauna ja siellä ei viihdy pirukaan!
On vaan niin, että jos takan lämmittää illalla vain n. 100 asteeseen, niin lämpöä riittää vain seuraavaan aamuun.

Vaan ihan samoin minä aiemmin tein, siis niin kuin sinäkin. Paikallamuuratun takan ja/tai leivinuunin saattoi huoletta lämmittää niin kuumaksi kuin halusi. Koskaan ei silti ollut liian kuuma, eikä tulisijan pinassa polttanut sormiaan. Se takka oli muuten maalattu valkoiseksi Tikkurilan Lujalla ja maalitkin pysyi..

Vika on vain ja ainoastaan vuolukivi-tulisijan järjettömän kuumassa pintalämpötilassa. Ikinä en moista laittaisi, jos vielä joskus takan tarvista tulisi. Paitsi tosiaankin mökille, jossa lämpöä tarvitaan nopeasti ja silti varaavasti.

mieltä edelleen kirjoitti:

Sulle ja tuolle edelliselle. Minä en ole laittanut moista vuolukivi-tulisija viritystä kämppään, vaan alkuperäinen omistaja-rakentaja. Se on sellanen kulmatakka-leivinuuni, jossa takan palokaasut lämmittää myös leivinuunin. Leivinuunissa ei siis polteta puita..

Lämpö pääsee kyllä siirtymään muuallekin, sillä ~100 m2 pohjaratkaisu on yksinkertainen ja ovia pidetään auki.
Kulmatakka-leivinuuni on yhdistetyssä takka-olohuoneessa, jonka pinta-ala on 30 m2 luokkaa. Jo 150 astetta (=leivinuunin mittari) pikku pakkasella tarkoittaa 26 asteen lämpötilaa ko. tilassa ja 180 astetta = 28 astetta lämpöä tuvassa. Jos lämmitän 300 asteeseen, niin olohuone on kuin huonosti lämmitetty sauna ja siellä ei viihdy pirukaan!
On vaan niin, että jos takan lämmittää illalla vain n. 100 asteeseen, niin lämpöä riittää vain seuraavaan aamuun.

Vaan ihan samoin minä aiemmin tein, siis niin kuin sinäkin. Paikallamuuratun takan ja/tai leivinuunin saattoi huoletta lämmittää niin kuumaksi kuin halusi. Koskaan ei silti ollut liian kuuma, eikä tulisijan pinassa polttanut sormiaan. Se takka oli muuten maalattu valkoiseksi Tikkurilan Lujalla ja maalitkin pysyi..

Vika on vain ja ainoastaan vuolukivi-tulisijan järjettömän kuumassa pintalämpötilassa. Ikinä en moista laittaisi, jos vielä joskus takan tarvista tulisi. Paitsi tosiaankin mökille, jossa lämpöä tarvitaan nopeasti ja silti varaavasti.

Lue lisää

Edellisessä asukkaassa joka on valinnut väärän tulisijan väärään paikkaan. Ei se tulisijan vika ole millään muotoa.

Miten selität sen että meillä hoidetaan 70% lämmöstä vuolukiviuunilla ja lämpötilat vaihtelevat keskimääräisestä asteen molempiin suuntiin. Voiko vuolukiviuuni sittenkin toimia vai onko lämpömittarini rikki?

Kyllä se on niin että suurin osa uusista torpista on päin metsää suunniteltu varaavan tulisijan käyttöä ajatellen. Suurin tyhmyys lämmitystä ajatellen on "takkahuone". Pelkkä oviaukko ei lämpöä riittävästi siirrä vaan takan ympärillä tulee olla reilusti avointa tilaa. Tulisijan sijaintu tulee aina olla mahdollisimman keskellä rakennusta ja avointa tilaa mahd. paljon ympärillä. Oli kyse sitten tiiliuunista tai vuolukivisestä.

vika on... kirjoitti:

Edellisessä asukkaassa joka on valinnut väärän tulisijan väärään paikkaan. Ei se tulisijan vika ole millään muotoa.

Miten selität sen että meillä hoidetaan 70% lämmöstä vuolukiviuunilla ja lämpötilat vaihtelevat keskimääräisestä asteen molempiin suuntiin. Voiko vuolukiviuuni sittenkin toimia vai onko lämpömittarini rikki?

Kyllä se on niin että suurin osa uusista torpista on päin metsää suunniteltu varaavan tulisijan käyttöä ajatellen. Suurin tyhmyys lämmitystä ajatellen on "takkahuone". Pelkkä oviaukko ei lämpöä riittävästi siirrä vaan takan ympärillä tulee olla reilusti avointa tilaa. Tulisijan sijaintu tulee aina olla mahdollisimman keskellä rakennusta ja avointa tilaa mahd. paljon ympärillä. Oli kyse sitten tiiliuunista tai vuolukivisestä.

Lue lisää

Kyllä se vaan ja nimenomaan on tulisijan vika, vaikka vikaa on toki ymmärtämättömässä ja ehkä kokemattomassa tulisijan valitsijassakin.
Jos tulisija olisi sellainen, että pintalämpötila pysyisi aisoissa, niin mitään ongelmaa ei olisi.

Kooltaan tuo meidän harmaa "hautamonumentti" ei ole tilaan mitenkään suhteeton - vaikka helvatin ruma onkin. Täytyy kyllä myöntää, että kehitystä parempaan suuntaan on >15 vuodessa tapahtunut ja harmaan kiven kauneus on toki katsojan silmissä:)

Oikeassa olet, että väärin on torppia suunniteltukin, mutta oikeanlaisella tulisijalla ei ainakaan meillä olis mitään ongelmaa. Ei ole mitään erillistä takkahuonetta ja ilma kiertää niin hyvin kuin oikeastaan on mahdollista.
Kiertää niin hyvin, että pelkällä ilpilläkin lämpiää koko talo. Vaan jos ilpin puhallusta käyttää lisäksi takan ilman levittämiseen, niin silloin tulee tuska jo makuuhuoneissakin.

Takka lyksinkertaisesti luovuttaa liikaa lämpöä ja liian nopeasti. Kun viisari näyttää 150-180, niin veikkaan lämpötehoksi vähintään viittä kilowattia - joka on liikaa alle 100 m2 kämppään.

En edelleenkään ymmärrä, enkä tule koskaan ymmärtämään miksi asuinhuoneistossa käytettävän tulisijan pintalämpötilan pitäisi olla niin korkea, että pinta polttaa..

vikaa vääntää kirjoitti:

Kyllä se vaan ja nimenomaan on tulisijan vika, vaikka vikaa on toki ymmärtämättömässä ja ehkä kokemattomassa tulisijan valitsijassakin.
Jos tulisija olisi sellainen, että pintalämpötila pysyisi aisoissa, niin mitään ongelmaa ei olisi.

Kooltaan tuo meidän harmaa "hautamonumentti" ei ole tilaan mitenkään suhteeton - vaikka helvatin ruma onkin. Täytyy kyllä myöntää, että kehitystä parempaan suuntaan on >15 vuodessa tapahtunut ja harmaan kiven kauneus on toki katsojan silmissä:)

Oikeassa olet, että väärin on torppia suunniteltukin, mutta oikeanlaisella tulisijalla ei ainakaan meillä olis mitään ongelmaa. Ei ole mitään erillistä takkahuonetta ja ilma kiertää niin hyvin kuin oikeastaan on mahdollista.
Kiertää niin hyvin, että pelkällä ilpilläkin lämpiää koko talo. Vaan jos ilpin puhallusta käyttää lisäksi takan ilman levittämiseen, niin silloin tulee tuska jo makuuhuoneissakin.

Takka lyksinkertaisesti luovuttaa liikaa lämpöä ja liian nopeasti. Kun viisari näyttää 150-180, niin veikkaan lämpötehoksi vähintään viittä kilowattia - joka on liikaa alle 100 m2 kämppään.

En edelleenkään ymmärrä, enkä tule koskaan ymmärtämään miksi asuinhuoneistossa käytettävän tulisijan pintalämpötilan pitäisi olla niin korkea, että pinta polttaa..

Lue lisää

Sama juttu kun valitsisit liian tehokkaan kiukaan saunaan ja haukkuisit kiuasta, vaikka vika olisikin sinussa.

Eli tarpeita on erilaisia ja siksi on hyvä että erittäin tulisijojakin on erilaisia. Nopeampi, kuitenkin riittävän pitkä ja tasainen lämmönluovutus suuremmalla teholla on minulle tärkein. Siksi valitsin vuolukivisen. Tapanani ei myöskään ole paistaa näppejäni uunin kyljessä :)

"joka on liikaa alle 100 m2 kämppään."
Juuri kuten kiuasesimerkissäni totesin. Voit syyttää tulisijaa, tulijan valitsijaa tai liian pientä kämppää.

vikaa vääntää kirjoitti:

Kyllä se vaan ja nimenomaan on tulisijan vika, vaikka vikaa on toki ymmärtämättömässä ja ehkä kokemattomassa tulisijan valitsijassakin.
Jos tulisija olisi sellainen, että pintalämpötila pysyisi aisoissa, niin mitään ongelmaa ei olisi.

Kooltaan tuo meidän harmaa "hautamonumentti" ei ole tilaan mitenkään suhteeton - vaikka helvatin ruma onkin. Täytyy kyllä myöntää, että kehitystä parempaan suuntaan on >15 vuodessa tapahtunut ja harmaan kiven kauneus on toki katsojan silmissä:)

Oikeassa olet, että väärin on torppia suunniteltukin, mutta oikeanlaisella tulisijalla ei ainakaan meillä olis mitään ongelmaa. Ei ole mitään erillistä takkahuonetta ja ilma kiertää niin hyvin kuin oikeastaan on mahdollista.
Kiertää niin hyvin, että pelkällä ilpilläkin lämpiää koko talo. Vaan jos ilpin puhallusta käyttää lisäksi takan ilman levittämiseen, niin silloin tulee tuska jo makuuhuoneissakin.

Takka lyksinkertaisesti luovuttaa liikaa lämpöä ja liian nopeasti. Kun viisari näyttää 150-180, niin veikkaan lämpötehoksi vähintään viittä kilowattia - joka on liikaa alle 100 m2 kämppään.

En edelleenkään ymmärrä, enkä tule koskaan ymmärtämään miksi asuinhuoneistossa käytettävän tulisijan pintalämpötilan pitäisi olla niin korkea, että pinta polttaa..

Lue lisää

Mukava on nyt lämmittää vuolukiviuunilla. Kerran puolessatoista vuorokaudessa saa polttaa täyden satsin (noin 18kg). Ei paljoa tarvi lattialämpöjä isonnella, vaikka anturit ottavat huomioon vain laatan lämmön ja ulkona yöllä melki 30 pakksta.

pointtia kirjoitti:

Sama juttu kun valitsisit liian tehokkaan kiukaan saunaan ja haukkuisit kiuasta, vaikka vika olisikin sinussa.

Eli tarpeita on erilaisia ja siksi on hyvä että erittäin tulisijojakin on erilaisia. Nopeampi, kuitenkin riittävän pitkä ja tasainen lämmönluovutus suuremmalla teholla on minulle tärkein. Siksi valitsin vuolukivisen. Tapanani ei myöskään ole paistaa näppejäni uunin kyljessä :)

"joka on liikaa alle 100 m2 kämppään."
Juuri kuten kiuasesimerkissäni totesin. Voit syyttää tulisijaa, tulijan valitsijaa tai liian pientä kämppää.

Lue lisää

tai haluakaan ymmärtää.

Itse asiassa meillä on saunassa "liian iso" kiuas, vaan ei se mitään haittaa, sillä poltettavasta puumäärästä se lämpö syntyy - ei itse kiukaasta. Halutessaan saunan saa lämpimäksi puolessa tunnissa ja jos ei ole hoppu, niin silloin yksinkertaisesti poltellaan vähemmän puuta.

Tuo takka-leivinuuni ei ole kooltaan mitenkään liian iso. Ja vaikka se olisi pienempi, niin polttavista poskista ei pääsisi silti eroon, ne vain jäähtyisivät nopeammin ja varauskyky olisi mitättömämpi.

Minulle ei ole kotona tarvetta nopeaan lämmönluovutukseen, vaar arvostan nimenomaan tasaista ja pitkään kestävää lämmönluovutusta, jollaista vuolukivitaksata ei saa. Saa vain aluksi jumalattoman kuuman lämmön ,joka toki hiipuu vajaassa vuorokaudessa inhimilliseksi.

Kunpa pintalämpö olisikin illalla lämmityksen jälkeen samaa luokkaa mitä se on aamulla, niin jo vain olisi hyvä ja miellyttävä tulisija.

ymmärrä kirjoitti:

tai haluakaan ymmärtää.

Itse asiassa meillä on saunassa "liian iso" kiuas, vaan ei se mitään haittaa, sillä poltettavasta puumäärästä se lämpö syntyy - ei itse kiukaasta. Halutessaan saunan saa lämpimäksi puolessa tunnissa ja jos ei ole hoppu, niin silloin yksinkertaisesti poltellaan vähemmän puuta.

Tuo takka-leivinuuni ei ole kooltaan mitenkään liian iso. Ja vaikka se olisi pienempi, niin polttavista poskista ei pääsisi silti eroon, ne vain jäähtyisivät nopeammin ja varauskyky olisi mitättömämpi.

Minulle ei ole kotona tarvetta nopeaan lämmönluovutukseen, vaar arvostan nimenomaan tasaista ja pitkään kestävää lämmönluovutusta, jollaista vuolukivitaksata ei saa. Saa vain aluksi jumalattoman kuuman lämmön ,joka toki hiipuu vajaassa vuorokaudessa inhimilliseksi.

Kunpa pintalämpö olisikin illalla lämmityksen jälkeen samaa luokkaa mitä se on aamulla, niin jo vain olisi hyvä ja miellyttävä tulisija.

Lue lisää

En puhunut fyysisestä koosta vaan tehosta. Sulla on väärä uuni väärässä paikassa ja that's it. Tule toimeen sen kanssa tai vaihda toiseen, mutta turha ruikuttaa että se olisi uunin vika kun se kerran oikeissa olosuhteissa toimii parhaalla mahdollisella tavalla.

uorjifk kirjoitti:

En puhunut fyysisestä koosta vaan tehosta. Sulla on väärä uuni väärässä paikassa ja that's it. Tule toimeen sen kanssa tai vaihda toiseen, mutta turha ruikuttaa että se olisi uunin vika kun se kerran oikeissa olosuhteissa toimii parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue lisää

Voihan sviddu. Totta helvetissä se on uunin vika, jos kyljet lämpiää sellaisiksi, että niissä polttaa sormensa!!!!!!!!!!!!!!!

Ihan sama minkä kokoinen / tehoinen tuo olisi, jos perusjuttu on pielessä. Ei tilanne olisi yhtään kummoisenpi, jos tässä ko. tilassa olisi pienemoitehoinen vuolukivikamiina. Oikeastaan päinvastoin, sillä sehän täytyisi lämmittää vieläkin kuumemmaksi, jotta se varaisikin jotain.

En minä ole ainoa, jota järjetön pintalämpötila haittaa. Eräs tuttu kyllästyi ihan samaan ongelmaan ja teki vuolukivitakasta kuoritakan. Siis eristeet väliin ja muurasi kuoren päälle. Nyt toimii niin kuin pitääkin ja sama homma on ollut itselläkin mielessä.

itsellesi.. kirjoitti:

Voihan sviddu. Totta helvetissä se on uunin vika, jos kyljet lämpiää sellaisiksi, että niissä polttaa sormensa!!!!!!!!!!!!!!!

Ihan sama minkä kokoinen / tehoinen tuo olisi, jos perusjuttu on pielessä. Ei tilanne olisi yhtään kummoisenpi, jos tässä ko. tilassa olisi pienemoitehoinen vuolukivikamiina. Oikeastaan päinvastoin, sillä sehän täytyisi lämmittää vieläkin kuumemmaksi, jotta se varaisikin jotain.

En minä ole ainoa, jota järjetön pintalämpötila haittaa. Eräs tuttu kyllästyi ihan samaan ongelmaan ja teki vuolukivitakasta kuoritakan. Siis eristeet väliin ja muurasi kuoren päälle. Nyt toimii niin kuin pitääkin ja sama homma on ollut itselläkin mielessä.

Lue lisää

Mutta mikäpä siinä, anonyymeinähän täällä ollaan...

Täytyy vain ihmetellä sitä, että mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että tulisijamateriaaleilla on omat erityisominaisuudet ja eri materiaalit/rakenteet poikkeavat toisistaan lämpökäyttäytymiseltään. Vuolukiviuunin lämpökäyttäytyminen ei ole vika vaan OMINAISUUS. Kyse on käyttäjän tarpeesta ja tuotteen sopivuudesta näihin tarpeisiin. Jos tuote ei sovellu sinun tarpeisiisi, se ei riitä tekemään siitä huonoa. Jonkun muun tarpeiden täyttämisessä se voi olla korvaamaton.

Ajatellaampa vaikka talon lämmittämistä pelkän uunin voimin. Uunin säteily ja konvektiotehon tulee olla X jotta sen teho riittää lämmittämään tilan Y. Jos teho on X-1, tarvitaan korvaavaa lämmitysmuotoa.

Ajatellaampa sitten tilan lämmittämistä lämpötilasta T1 lämpötilaan T2 ajassa t. Tässäkin tapauksessa uunin tehon on oltava X. Jos se on X-1, tarvitaan korvaavaa lämmitysmuotoa.

Vuolukivi on materiaalina tiiltä huomattavasti tiiltä tiheämpää, joten sama lämpömäärä saadaan pakattua reilusti tiiviimpään pakettiin. Lämmönjohtokyky on myös parempi, joten vuolukivi luovuttaa eristämättömänä lämpöä nopeammmin. Kuitenkin, kuten kaverisikin on huomannut, kuorikerros voidaan eristää myös vuolukiviuunissa ja näin on tehty myös joissain kaupallisissakin valmisteissa. Kyseinen konstruktio ei siis ole mitenkään materiaaliriippuvainen. Tällainen tulisija vastaa lämpökäyttäytymiseltään kuoritakkaa, ollen kuitenkin huomattavasti pienempi ja hyötysuhteeltaan jopa hieman tiiliuunia parempi.

itsellesi.. kirjoitti:

Voihan sviddu. Totta helvetissä se on uunin vika, jos kyljet lämpiää sellaisiksi, että niissä polttaa sormensa!!!!!!!!!!!!!!!

Ihan sama minkä kokoinen / tehoinen tuo olisi, jos perusjuttu on pielessä. Ei tilanne olisi yhtään kummoisenpi, jos tässä ko. tilassa olisi pienemoitehoinen vuolukivikamiina. Oikeastaan päinvastoin, sillä sehän täytyisi lämmittää vieläkin kuumemmaksi, jotta se varaisikin jotain.

En minä ole ainoa, jota järjetön pintalämpötila haittaa. Eräs tuttu kyllästyi ihan samaan ongelmaan ja teki vuolukivitakasta kuoritakan. Siis eristeet väliin ja muurasi kuoren päälle. Nyt toimii niin kuin pitääkin ja sama homma on ollut itselläkin mielessä.

Lue lisää

Ei ne kyljet sentään niin kuumaksi lämpiä, että niissä sormiaan polttaisi. Jo vuodenikäinen lapsikin ymmärtää ottaa kätensä irti, jos lämmittää näppejä liikaa.

Lämmittäjä kirjoitti:

Ei ne kyljet sentään niin kuumaksi lämpiä, että niissä sormiaan polttaisi. Jo vuodenikäinen lapsikin ymmärtää ottaa kätensä irti, jos lämmittää näppejä liikaa.

Kyllä ne pirun kuumaksi lämpiää ja meidänkin vuolukivitakassa polttaa sormensa. Lämpötilaa en ole koskaan mitannut, näppituntumalla sanoisin 70 asteen luokkaa

Nunnauuni lienee tutkimus ja tuotekehityksessä hieman muita edellä, mutta tuskin niissä mitään suurta eroa on kuitenkaan. Nunnauunin ja Tulikiven kivimateriaali on peräisin saman kiviesiintymän eri päistä. Muiden kivestä en tiedä.

tki kirjoitti:

Nunnauuni lienee tutkimus ja tuotekehityksessä hieman muita edellä, mutta tuskin niissä mitään suurta eroa on kuitenkaan. Nunnauunin ja Tulikiven kivimateriaali on peräisin saman kiviesiintymän eri päistä. Muiden kivestä en tiedä.

Lue lisää

..on sekä Tulikiven että Nunnauunin käytössä. Nunnauunin valtaus sijaitsee yhtenä palana esiintymän keskellä. Tulikiven esiintymät Nunnauunin valtauksen eri puolilla. Tästä johtuen Nunnauunin kiviaines on hieman puhtaampaa "vuolukiveä" (tasainen vaaleanharmaa sävy) verrattuna Tulikiven hieman kirjavampaan. Kirjavuus (kiven vaaleat "oksankohdat") johtuu juuri tästä kiven laadun epätasaisuudesta. Tulikivi ottaa hieman lisähintaa lajittelemalla näitä kirjavia kiviään eri takkamallien ulkonäön mukaan.
Teknisesti näillä laatueroilla ei varmasti ole merkitystä.

Tasaisen lämmin oli. Kyllä se tiilikin lämmittää yhtä hyvin, kunhan polttaa puuta riittävästi. Vieläpä paljon tasaisemmin, eikä haittaa vaikka ei joka ilta ehtisikään poltelemaan.

200m2 pelkän takan avulla lämpimänä. Ulkona oli -10 - -15°C ja talossa kertalämmityksellä lämpötila pysyi 24h tasaisena -0,5°C (etäisimmissä kulmissa oli hieman viileämpää), sen jälkeen loppui takasta teho ja sähkö tuli apuun.

Nyt kun on ollut vain hieman pakkasta niin on pysynyt 2vrk kertalämmitksellä lämpimänä(ja tasaisena -0,5°C) pelkällä takalla. Plussakelillä menee kolmekin vuorokautta. Kertalämmitykseen menee kyllä paljon puuta. En punninnut mutta jotain yli 30kg. Tulipesä on melko suuri ja tuo määrä on noin kolme pesällistä.

Tämä nyt oli tällainen testi enkä viitsi tuollaista enempää harrastaa sillä 200m2 lämmittäminen pelkällä puulla on kyllä melkoista touhua. Puita menee kuutiotolkulla ja yhtä polttokertaa kohdenkin pitäisi raahata pari kottikärryllistä olohuoneeseen. Tuon vuoksi ei takan tarvitse normaalisti luovuttaa kaikkea lämpöänsä vuorokaudessa.

(tämä ei kylläkään ole mikään tavallinen tiilitakka)

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

200m2 pelkän takan avulla lämpimänä. Ulkona oli -10 - -15°C ja talossa kertalämmityksellä lämpötila pysyi 24h tasaisena -0,5°C (etäisimmissä kulmissa oli hieman viileämpää), sen jälkeen loppui takasta teho ja sähkö tuli apuun.

Nyt kun on ollut vain hieman pakkasta niin on pysynyt 2vrk kertalämmitksellä lämpimänä(ja tasaisena -0,5°C) pelkällä takalla. Plussakelillä menee kolmekin vuorokautta. Kertalämmitykseen menee kyllä paljon puuta. En punninnut mutta jotain yli 30kg. Tulipesä on melko suuri ja tuo määrä on noin kolme pesällistä.

Tämä nyt oli tällainen testi enkä viitsi tuollaista enempää harrastaa sillä 200m2 lämmittäminen pelkällä puulla on kyllä melkoista touhua. Puita menee kuutiotolkulla ja yhtä polttokertaa kohdenkin pitäisi raahata pari kottikärryllistä olohuoneeseen. Tuon vuoksi ei takan tarvitse normaalisti luovuttaa kaikkea lämpöänsä vuorokaudessa.

(tämä ei kylläkään ole mikään tavallinen tiilitakka)

Lue lisää

Voisitko selittää omilla fysiikan taidoillasi, miten voi olla mahdollista, että jos takan pintalämpötila on vaikkapa 60 astetta ja ikkunan pinnassa noin 16 astetta, niin kuitenkin huoneen lämnpötila on tasan 23 -0,5 astetta.

inssi kirjoitti:

Voisitko selittää omilla fysiikan taidoillasi, miten voi olla mahdollista, että jos takan pintalämpötila on vaikkapa 60 astetta ja ikkunan pinnassa noin 16 astetta, niin kuitenkin huoneen lämnpötila on tasan 23 -0,5 astetta.

Lue lisää

Ei se olekaan mahdollista normaalisti. Huoneiden eri kohdissa on aina lämpötilaeroja(ikkunan alla/nurkissa/huoneen sisä laidalla) oli lämmitys mikä hyvänsä. Yleensä takkalämmityksellä on vielä vaihteleva huonelämpötila. Lämmityksen jälkeen voi olla esimerkiksi 23 ja aamulla 20. Minulla huonelämpötila pysyy yhtä tasaisena kuin muillakin lämmitystavoilla.

Minulla on takassa kiertoilmakanavat kuoren ja sydämen välissä ja kanavan päässä puhallin. Puhallinta ohjaa huonetermostaatti. Kun takka lämmitetään kunnolla kuumaksi niin puhallin käy vain ajoittain. Kun takka viilenee niin puhallin alkaa käydä pidempään. Kun teho loppuu niin puhallin käy yhtäjaksoisesti. Osa lämmöstä tulee kuoren läpi mutta suurin teho tulee kiertoilmasta.

Minulla kiertoilmakavan tulo ja lähtö on samalla korkeudella(eripuolilla takkaa) jotta kiertoa ei synny painovoimaisesti. Homman voi tehdä niinkin että kanavien päät ovat eri korkeudella niin syntyy vapaa kierto. Tätä kiertoa voi hallita käsin suljettavalla venttiilillä.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

200m2 pelkän takan avulla lämpimänä. Ulkona oli -10 - -15°C ja talossa kertalämmityksellä lämpötila pysyi 24h tasaisena -0,5°C (etäisimmissä kulmissa oli hieman viileämpää), sen jälkeen loppui takasta teho ja sähkö tuli apuun.

Nyt kun on ollut vain hieman pakkasta niin on pysynyt 2vrk kertalämmitksellä lämpimänä(ja tasaisena -0,5°C) pelkällä takalla. Plussakelillä menee kolmekin vuorokautta. Kertalämmitykseen menee kyllä paljon puuta. En punninnut mutta jotain yli 30kg. Tulipesä on melko suuri ja tuo määrä on noin kolme pesällistä.

Tämä nyt oli tällainen testi enkä viitsi tuollaista enempää harrastaa sillä 200m2 lämmittäminen pelkällä puulla on kyllä melkoista touhua. Puita menee kuutiotolkulla ja yhtä polttokertaa kohdenkin pitäisi raahata pari kottikärryllistä olohuoneeseen. Tuon vuoksi ei takan tarvitse normaalisti luovuttaa kaikkea lämpöänsä vuorokaudessa.

(tämä ei kylläkään ole mikään tavallinen tiilitakka)

Lue lisää

Tuolla testillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Jos talo on tolkullisesti eristetty ja rakenteet eivät ole sieltä ihan heikommasta päästä niin jo pelkkä rakenteisiin varastoitunut lämpökin pitää huolen siitä ettei lämmöt tipu vuorokaudessa radikaalisti. Matalaenergiatalossa asian huomaa parhaiten.

Lämmitä vaikka viikon verran reiluilla pakkasilla samaa metodia käyttäen, ilman sähköä ja katso mihin lämmöt sitten riittävät.

30 kilosta koivua saat maksimissaan noin 96 kWh lämpöä talteen. Jos kertalämmityksellä lämpöä riittäa pikku pakkasilla kahdeksikin vuorokaudeksi niin keskimääräiseksi tehoksi saadaan 2000 W. Se tekee neliötä kohden tapauksessasi 0,01 W.

Ihmettelen sitä 200 m2 taloa joka pakkasilla pysyisi jatkuvasti tasaisen lämpimänä pelkällä 2000 watin sähköpatterilla, vaikka sähkölaitteet, LTO:t ym. huomioitaisiinkin.

lämpöä lämpöä kirjoitti:

Tuolla testillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Jos talo on tolkullisesti eristetty ja rakenteet eivät ole sieltä ihan heikommasta päästä niin jo pelkkä rakenteisiin varastoitunut lämpökin pitää huolen siitä ettei lämmöt tipu vuorokaudessa radikaalisti. Matalaenergiatalossa asian huomaa parhaiten.

Lämmitä vaikka viikon verran reiluilla pakkasilla samaa metodia käyttäen, ilman sähköä ja katso mihin lämmöt sitten riittävät.

30 kilosta koivua saat maksimissaan noin 96 kWh lämpöä talteen. Jos kertalämmityksellä lämpöä riittäa pikku pakkasilla kahdeksikin vuorokaudeksi niin keskimääräiseksi tehoksi saadaan 2000 W. Se tekee neliötä kohden tapauksessasi 0,01 W.

Ihmettelen sitä 200 m2 taloa joka pakkasilla pysyisi jatkuvasti tasaisen lämpimänä pelkällä 2000 watin sähköpatterilla, vaikka sähkölaitteet, LTO:t ym. huomioitaisiinkin.

Lue lisää

Yritin eliminoida varastoituneen lämmön vaikutusta sillä että taloa pidettiin lämpimänä takan avulla jo pari päivää ennen tuota eli yksi viikonloppu. Sunnuntaina sitten pidin tulta oikein urakalla ja maantai iltana takka oli kylmä. 30kg oli vain arvio minkä verran puuta normaalisti tarvitaan takan lämmittämiseen kunnolla. Ehkä puuta meni enemmänkin kun en tarkemmin laskenut. Tarkoitus ei ollut mitata hyötysuhdetta vaan testata riittääkö takan lämpö yksin pitämään pirtin lämpimänä 24h. Ulkolämpötila pysyi melko tasaisena tuolloin, joten testitulos ei aivan metsässä ole. Varmaankin luotettavimman tuloksen saisi pitkällä testillä.

"Se tekee neliötä kohden tapauksessasi 0,01 W. "

Sinulla taisi tulla pilkkuvirhe. 2000W/200m2 = 10W/m2. Eihän tuo mikään hirvittävä teho ole mutta eipä sitä pikkupakkasella (0 - -5) suurempaakaan tarvitse. Lämmitys on mitoitettu 40-60W/m2 ja huipputarve jää alle 40W/m2. Eristyksiä on aika paljon mutten puhuisi kuitenkaan matalaenergiatalosta(Yp 450mm, seinä 220mm, ap 150mm, ikkunat u=1.1).

"hmettelen sitä 200 m2 taloa joka pakkasilla pysyisi jatkuvasti tasaisen lämpimänä pelkällä 2000 watin sähköpatterilla, vaikka sähkölaitteet, LTO:t ym. huomioitaisiinkin."

n.2kW riittä varmaankin pikkupakkasella muun lisänä. Testitilanteessa tehoa oli arviolta 4kW/24h. Takan sydän jäähtyi n. 200-250 astetta testin aikana. Sydän painaa suunnilleen 1,5t ja koko takka yli 3t. Lämpötiloja on vaikea tarkkaan sanoa koska sydämessä ei ole kuin yksi lämpömittari. Tehoa takasta saa irti arviolta välillä 2-6kW. Luonnollisesti suurella teholla pitää lämmittää useammin kuin pienellä. Lämmitysväli huippu/minimiteholla on 12-48h.

Otan varmaankin uusiksi vielä joskus kun on aikaa polttaa kottikärrymäärin puita. Mitään järkeähän siinä ei ole mutta tuleepa tutkittua.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Ei se olekaan mahdollista normaalisti. Huoneiden eri kohdissa on aina lämpötilaeroja(ikkunan alla/nurkissa/huoneen sisä laidalla) oli lämmitys mikä hyvänsä. Yleensä takkalämmityksellä on vielä vaihteleva huonelämpötila. Lämmityksen jälkeen voi olla esimerkiksi 23 ja aamulla 20. Minulla huonelämpötila pysyy yhtä tasaisena kuin muillakin lämmitystavoilla.

Minulla on takassa kiertoilmakanavat kuoren ja sydämen välissä ja kanavan päässä puhallin. Puhallinta ohjaa huonetermostaatti. Kun takka lämmitetään kunnolla kuumaksi niin puhallin käy vain ajoittain. Kun takka viilenee niin puhallin alkaa käydä pidempään. Kun teho loppuu niin puhallin käy yhtäjaksoisesti. Osa lämmöstä tulee kuoren läpi mutta suurin teho tulee kiertoilmasta.

Minulla kiertoilmakavan tulo ja lähtö on samalla korkeudella(eripuolilla takkaa) jotta kiertoa ei synny painovoimaisesti. Homman voi tehdä niinkin että kanavien päät ovat eri korkeudella niin syntyy vapaa kierto. Tätä kiertoa voi hallita käsin suljettavalla venttiilillä.

Lue lisää

Tuo vaikuttaa kyllä ehkä hieman ns. pupulta.

Olen tuolla toisessa ketjussa kommentoinut takan asentamista erilliseen takkahuoneeseen, kuten esim. meillä. Meidän talossa on oikea kiertoilmalämmitys, mutta kyllä meillä takkahuone on kaikkein lämpimin niin kauan kuin takka lämpöa luovuttaa. Ja meillä ei ole pinta-alaa kuin 110m2.

Ihmettelen suuresti, miten saat jaettua lämpösi tasaisemmin 200 m2:lle, varsinkin jos tila ei ole yhtä suurta hallia. Puhaltimen täytyy ainakin olla aika reilu, jos ei ole kunnollista kanavistoa ilman jakamiseen.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Yritin eliminoida varastoituneen lämmön vaikutusta sillä että taloa pidettiin lämpimänä takan avulla jo pari päivää ennen tuota eli yksi viikonloppu. Sunnuntaina sitten pidin tulta oikein urakalla ja maantai iltana takka oli kylmä. 30kg oli vain arvio minkä verran puuta normaalisti tarvitaan takan lämmittämiseen kunnolla. Ehkä puuta meni enemmänkin kun en tarkemmin laskenut. Tarkoitus ei ollut mitata hyötysuhdetta vaan testata riittääkö takan lämpö yksin pitämään pirtin lämpimänä 24h. Ulkolämpötila pysyi melko tasaisena tuolloin, joten testitulos ei aivan metsässä ole. Varmaankin luotettavimman tuloksen saisi pitkällä testillä.

"Se tekee neliötä kohden tapauksessasi 0,01 W. "

Sinulla taisi tulla pilkkuvirhe. 2000W/200m2 = 10W/m2. Eihän tuo mikään hirvittävä teho ole mutta eipä sitä pikkupakkasella (0 - -5) suurempaakaan tarvitse. Lämmitys on mitoitettu 40-60W/m2 ja huipputarve jää alle 40W/m2. Eristyksiä on aika paljon mutten puhuisi kuitenkaan matalaenergiatalosta(Yp 450mm, seinä 220mm, ap 150mm, ikkunat u=1.1).

"hmettelen sitä 200 m2 taloa joka pakkasilla pysyisi jatkuvasti tasaisen lämpimänä pelkällä 2000 watin sähköpatterilla, vaikka sähkölaitteet, LTO:t ym. huomioitaisiinkin."

n.2kW riittä varmaankin pikkupakkasella muun lisänä. Testitilanteessa tehoa oli arviolta 4kW/24h. Takan sydän jäähtyi n. 200-250 astetta testin aikana. Sydän painaa suunnilleen 1,5t ja koko takka yli 3t. Lämpötiloja on vaikea tarkkaan sanoa koska sydämessä ei ole kuin yksi lämpömittari. Tehoa takasta saa irti arviolta välillä 2-6kW. Luonnollisesti suurella teholla pitää lämmittää useammin kuin pienellä. Lämmitysväli huippu/minimiteholla on 12-48h.

Otan varmaankin uusiksi vielä joskus kun on aikaa polttaa kottikärrymäärin puita. Mitään järkeähän siinä ei ole mutta tuleepa tutkittua.

Lue lisää

2 kW / 200m2 = 0,01 kW.

Hienoahan se vaan on jos homma todella kuvaamallasi tavalla toimii. Pökköä pesään vaan.

lämpöä lämpöä kirjoitti:

2 kW / 200m2 = 0,01 kW.

Hienoahan se vaan on jos homma todella kuvaamallasi tavalla toimii. Pökköä pesään vaan.

Homman toimivuutta tässä tutkiskelen kun tuo takka ja talo on vielä uusia. Tuollaisiin johtopäätelmiin olen tähän mennessä päätynyt, teorian ja käytännön(testien) kautta. Takka tuntuisi toimivan kuten pitääkin. Tarkoitus oli alunperin että takan lämmönluovutus sopeutuisi lämmitystarpeeseen ettei huonelämpötila vaihtelisi epämukavasti. Takka jopa parantaa lämmön tasaisuutta kun kiertoilmalämmitys reagoi paljon nopeammin kuin lattialämmitys.

Helposti tuli todettua että jos oikeasti aikoo puilla lämmittää niin vain puukatilassa on järkeä. Nuo vesitakat yms. viritykset tuntuvat hullunhommalta. Minä olen kokeillut lämmittää vain taloa ja siinäkin tarvitaan jo aivan järkyttävä puunkuskaus olohuoneeseen. Vielä kun käyttövettä alkaisi lämmittämään niin johan olisi savotta.

inssi kirjoitti:

Tuo vaikuttaa kyllä ehkä hieman ns. pupulta.

Olen tuolla toisessa ketjussa kommentoinut takan asentamista erilliseen takkahuoneeseen, kuten esim. meillä. Meidän talossa on oikea kiertoilmalämmitys, mutta kyllä meillä takkahuone on kaikkein lämpimin niin kauan kuin takka lämpöa luovuttaa. Ja meillä ei ole pinta-alaa kuin 110m2.

Ihmettelen suuresti, miten saat jaettua lämpösi tasaisemmin 200 m2:lle, varsinkin jos tila ei ole yhtä suurta hallia. Puhaltimen täytyy ainakin olla aika reilu, jos ei ole kunnollista kanavistoa ilman jakamiseen.

Lue lisää

Kiertoilmalle ei ole kanavaa vaan se tulee takan kyljestä ulos. Puhallus ei ole niin voimakas että se leviäisi kovin laajalle. Takan ympäriltä lämpö leviää konvektiona ympäriinsä. Paransin kahdella pöytätuulettimella lämmön leviämistä.

Talon pohjaratkaisu on sellainen että takka on keskellä suuressa tilassa(oh-k-et-aula) ja kaikki huoneet avautuvat tuohon tilaan(poislukien ph-sa). Tietenkään lämpötila ei ole sama kaikissa huoneissa. Keskellä on pari astetta lämpimäpää kuin makuuhuoneessa vaikka ovet ovat auki.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Kiertoilmalle ei ole kanavaa vaan se tulee takan kyljestä ulos. Puhallus ei ole niin voimakas että se leviäisi kovin laajalle. Takan ympäriltä lämpö leviää konvektiona ympäriinsä. Paransin kahdella pöytätuulettimella lämmön leviämistä.

Talon pohjaratkaisu on sellainen että takka on keskellä suuressa tilassa(oh-k-et-aula) ja kaikki huoneet avautuvat tuohon tilaan(poislukien ph-sa). Tietenkään lämpötila ei ole sama kaikissa huoneissa. Keskellä on pari astetta lämpimäpää kuin makuuhuoneessa vaikka ovet ovat auki.

Lue lisää

Unohtui mainita.

Jos vastaavaa suunnittelee niin kannattaa tehdä väljät kiertoilmakanavat jotta ilma liikkuu kevyesti. Minulla on turhan pienet kanavat joten puhallin pitää turhan paljon ääntä kun pitää saada paljon ilmaa kanvan läpi. Puhallinnopeus on säädettävä ja sen saa pienemmälle(äänettömäksi) mutta silloin ei saada täyttä hyötyä kanavista.

Ei tullu lämmitettyä kertaakaan. Tupakeittiössä ei oikeastaan huomaa onko tuota meidän takkaa edes lämmitetty. Lattiat kuitenkin kylmenee kun menee säädöt pienemmälle. Semmonen mukava hehkuva lämpö puuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tullu lämmitettyä kertaakaan. Tupakeittiössä ei oikeastaan huomaa onko tuota meidän takkaa edes lämmitetty. Lattiat kuitenkin kylmenee kun menee säädöt pienemmälle. Semmonen mukava hehkuva lämpö puuttuu.

Lue lisää

Ristiriitaa tuossa?
Joku juttu saa termarit reagoimaan.
Lämpöä kuitenkin.
Mikä takka on,ja piippu?