Miksi te jotkut kiihko-vl:t olette luterilaiseen kirkkoon kuuluvia jos ette millään hyväksy luterilaista kastekäsitystä, ette hyväksy sen sakramenttioppeja, jne? Minkä kumman takia kuulutte te kiihkoilijat juuri ev.lut kirkkoon? Ymmärrän että he kulkevat luterilaisen kirkon mukana, jotka eivät tuomitse kirkon oppeja ja pidä niitä väärinä, vaan jotka näkevät niissäkin oikeaa asiaa.
Mitä hyötyä kuulua kirkkoon, jos uskoo sen menevän helvettiin?
Mitä hyötyä kuulua kirkkoon, jos uskoo sen menevän helvettiin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko kastamaton lapsi sinun ja kirkon virallisen käsityksen mukaan tuomion oma? Vastako kasteessa lapsi "otetaan Jumalan lapseksi"("ja seurakunnan yhteyteen"), kuten monesti jumalanpalveluksissa ilmoitetaan?
Vanhoillislestadiolaiset eivät missään tapauksessa eroa kansankirkostamme, sillä erosta koituisi lestadiolaisille kestämättömät kustannukset. Opillisesti ero äitikirkosta tosin olisi hyvin perusteltua.
SRK-lainen tulkinta kristinopista poikkeaa monessa kohdin kristillisyyden yhteisesti tunnustamasta opista. Tarvitsee vain lukea Katekismus, Tunnustuskirjat (erityisesti Augsburgin tunnustuksen puolustus) ja perehtyä Jeesuksen opetuksiin Uudesta Testamentista, niin erot käyvät selväksi.
Tästä syystä vanhoillislestadiolaiset ovat järjestäneet kirkon toiminnasta erillään sanajulistuksen seuroissaan sekä omat rippikoulut. Nuorelle polvelle opetetaan vain oman tunnustuksen mukainen opinkäsitys.
Tavallisia oman seurakunnan jumalanpalveluksia ei suositella. Vielä joitakin vuosia sitten lestadiolaiset jopa erottivat keskuudestaan sellaisen lestadiolaisen, joka oli käynyt kirkon jumalanpalveluksessa.
Nykyään rauhayhdistyksissä käydään kiistaa siitä, onko vanhusten sopivaa käydä seurakunnan vanhustenkerhossa, tai sallittaisiinko vl-perheiden viedä lapsiaan seurakunnan lapsityöhön. Monien lestadiolaisten mielestä seurakunnan toimintaan osallituminen on vahingoksi uskovaisen kuolemattomalle sielulle.
Lestadiolaissaarnaajat käyttävät kirkon toiminnasta seurapuheissaan usein varsin halventavia ilmaisuja.
Toisaalta, kirkon tarjoama mahdollisuus saada valta-asemia ja silkkaa rahaa kiinnostaa lestadiolaisia. Yli 10 % kirkolliskokousedustajista on vanhoillislestadiolaisia, eli paljon suurempi osa kuin heidän osuutensa on kirkon jäsenistä. Tämä johtuu siitä että lestadiolaiset ovat erittäin aktiivisia seurakuntavaaleissa ja ajavat voimakkaasti omiaan valtaapitäviin asemiin, samalla kun tavalliset kirkon jäsenet ovat välinpitämättömiä. Myös seurakuntien hallinnossa on lestadiolaisia huomattavasti enemmän kuin heidän osuutensa on seurakuntien jäsenistä.
Kanttoreista yli 40 % on vanhoillislestadiolaisia. Tämä taas johtuu siitä että musikaalisille lestadiolaisnuorille ei SRK:n päätöksin ole sallittua harjoittaa muuta muusikon ammattia kuin toiminta seurakuntatyössä tai musiikin opettajana.
Kaiken kaikkiaan, kirkon sisällä toimiminen on SRK:lle tavattoman edullista, eikä eroamista siksi ole edes harkittu. Ei yli sataan vuoteen. Kirkosta eroammiskysymys on ollut liikkeen päätöksentekoelimissä aikoinaan esillä, sillä noin sata vuotta sitten siitä käytiin herätysliikkeessä keskustelua. Silloisten puhujien kokouksessa ajatuksesta luovuttiin.
...vanhoillislestadiolaisuus on edelleen kirkon HERÄTYSliike? Eikös sielläkin kritisoida mm. tapakristillisyyttä ja teennäistä uskonnollisuutta vastaan, kaikesta huolimatta? Sitä löytyy ev.lut.kirkosta ja ilman muuta myös vl:istä itsestään.
"Vanhoillislestadiolaiset eivät missään tapauksessa eroa kansankirkostamme, sillä erosta koituisi lestadiolaisille kestämättömät kustannukset."
Muunmuassa tästä syystä, kyllä. Syitä oikeaan eroon ei ole, ja puheet "rakkaasta kansankirkosta" eivät ole kurjaa valehtelua, vaan sitä esivallan kunnioittamista, mitä joka toisessa saarnassa toistetaan. Menikö vl-paatoksen puolelle?:)
Aloite on niin sanotusti evlut. kirkolla, enkä usko, että vl-liikettä aletaan hätistellä kirkosta ulos. "Pahempaakin" sakkia kirkko suvaitsee sisällään.
"Lestadiolaissaarnaajat käyttävät kirkon toiminnasta seurapuheissaan usein varsin halventavia ilmaisuja."
Tavallaan tulkittuna kyllä. Kritiikkiähän seurapuheissa saa ja pitääkin esittää, mutta halveeraaminen ja naureskelu toisten uskonasioilla on asiatonta. Eräät saarnamiehet syyllistynevät tähän:(
Vl:ien melko eksklusiivisella seurakuntaopilla keskiverto luterantti ei päätään varmaankaan enempää vaivaa, uskon ma.
Siitä, että vl:t ovat kirkossa aktiivisuudellaan saaneet yllättävän suuren jalansijan ei voi syyttää heitä, vaan niitä, jotka eivät vaivaudu osallistumaan seurakuntien toimintaan saatikka vaaleissa äänestämään.
Sitä ovatko esim. vl.kirkolliskokousedustajat vallanahneita pyrkyreitä, sopii kysyä heidän kanssaan läheisesti toimivilta muilta edustajilta.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä ettei äiti-kirkkomme tosiaankaan missään tapauksessa ala syrjiä suurinta herätysliikettään. Eihän kirkko ole edes sille korvaansa lotkauttanut, mitä tuhoa ja hengellistä terroria SRK kirkon helmassa on pannut hoitokokouksissa toimeksi. Ei ole koira perään haukkunut, sitten Mikko Juvan.
Kirkolle on suurta etua siitä että sen tiloissa on vl-tilaisuuksia. Silloin seinät pullistelevat ja kirkon tilaisuuksien osallistujamääriin saadaan tilastopiikki. Auttaa edes hieman kun muutoin kirkot kumisevat tyhjyyttään.
paljon väärää tietoa. MM. tässä:
Nykyään rauhayhdistyksissä käydään kiistaa siitä, onko vanhusten sopivaa käydä seurakunnan vanhustenkerhossa, tai sallittaisiinko vl-perheiden viedä lapsiaan seurakunnan lapsityöhön.
V: Nämä ovat tilannekohtasia, riippuen onko opettamassa uskovaiset opettajat.
Tunnustuskirjat ovat myös jossainkohden ristiriitaiset itsensä kanssa.
VL.t sanovat olevansa luterilaisia ja jopa luterilaisempia kuin tavallinen kirkkkokansa ja papit. Kuitenkin heidän opetuksessaan on paljon täysin epäraamatullista ainesta (erilaisia elämäntapasääntöjä evankeliumin ehtona)ja vastoin Tunnustuskirjojen opetusta (tekojen oppi). Luther ja muut uskonpuhdistajat kirjoittivat Tunnustuskirjat, ja niissä on kristinopin dogmit puhtaana ja kirkkaana.
Ulkonaisten tapojen ei Lutherinmukaan tarvitse olala yhdenkaltaiset ollakseen uskovainen!
Luther ja muut uskonpuhdistajat kirjoittivat Tunnustuskirjat, ja niissä on kristinopin dogmit puhtaana ja kirkkaana.
V: Ei Luther ole ollut elossakaan kun tunnustuskirjoja on kirjoitettu.
Esim. Luther soti vastaan lain kolmatta käyttöä koska se ei ole alkunkaan raamatullinen vaan
24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me
Gal 3:24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.
25. Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla.
Ei ole siis laki joka opettaa uskovaista elämään evankeliumin mukaisesti mutta:
Tiit 2: 11. Sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt.
12. Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,
Jumalan armo ohjaa, eli Pyhä Henki joka armoevankeliumin uskomisen kautta saa sijan ihmisen sydämessä on joka opettaa ja ohjaa Jumalan lasta.
Tämän tiesi ja koki Lutherkin, mutta kohta hänen kuoltuaan lihalliset ihmiset toivat lain opettajan ja orjuuttajan kirkkoon. Ei Jumalan lapsi määrittele syntiä lain taulujen avulla, sillä laki on hengellinen ja taulut ovat tarkoitettu herättämään lihallisia. Pyhä Henki elävässä seurakunnassa puhuu ja sille äänelle Jumalan lapsi tahtoo olla kuuliainen ja syntinä hyljätä se minkä Henki kirkastaa olevan uskolle ja hyvälle omalletunnolle vaaraksi.
Kerrotko mitä tarkoittaa lain kolmas käyttö? Ja mitä tarkoitat kun sanot, että lihalliset ihmiset toivat lain opettajan ja orjuuttajan kirkkoon?