onko syytä epäillä

Asun puisessa vanhassa rakennuksessa ja mulla on sellasia vittumaisia oireita jatkuvasti... esimerkiksi.. Pää tukossa, nenä tukossa, poskiontelot tukossa, kuulon taso vaihtelee kun joskus korvat enemmän tai vähemmän lukossa, joskus sellasta vittumaista ahdistusta puhuessa, väsyttää kokoajan niin saatanasti vaikka nukun paljon, ääni on ihan maassa kokoajan, ääni on usein käheä ja epäselvä, joskus kun nukun ja herään niin aamulla on suussa sellanen todella kuiva tunne, ja kaikkeen tähän vitun paskaan lisätään vielä Alipurentavian oireet niin elämänlaatu on helposti tiivistettävissä yhteen sanaan . ..
301612
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

oireita ovat Jatkuvat niskakivut ja niskan ja hartioiden seudun jännittyneisyys josta aiheutuu ajoittaista huimausta ja verenkiertohäiriöitä niskasta käsiin päin säteillen (aamulla käsissä ei verta hetkeen, tunto pois) ja kaiken lisäksi niskojen seudulla on oletettavasti hermo jäänyt jumiin joka tulee ilmi hermostoon liittyvinä oireina kuten ajoittaisena vitutuksena ja mahdollisesti käsien tärinänä Muita oireita: paikoittaisia pääkipukohtauksia (onneksi harvinaisia) niin että tuntuu kuin joku hakkaisi kepillä takaraivoa leukojen napsumista ja nivelten kulumista sun kaikenlaista muuta paskaa ja lopuksi vielä; VITTU MITÄ PASKAA TÄÄ ELÄMÄ TOISINAAN ON!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


noin, tuli avauduttua samalla kunnolla mutta tohon homejuttuun niitä vastauksia kaipaisin kun tää o kerran homesairaudet-palsta.

Äänestä
  • Pyydät terveystarkastajan kotikäynnille,hän tutkii asuntosi.
    Varaat ajan terveyskeskukseen vaivoinesi.

    Aloita näistä!

    ja purentaongelmissa käännyt hammaslääkärin puoleen.

    Äänestä

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome-Miten toimin.htm#Oireista

Kyllähän nuo oireesi vahvasti viittaavat homeeseen, ikävä kyllä. Jopa nuo purentavirheen aiheuttamat oireet (!) ovat mahdollisia homeoireita, ei tietenkään purentaongelma sinänsä.

Minullakin on purentavirhe, jonka epäiltiin aiheuttavan mm. huimausta. Vuosia kestänyt huimaus kuitenkin parani hometalon korjauksen myötä, vaikka purennalle ei ole tehty mitään. Lääkärit vain aina ensimmäisenä etsivät vikaa jostain muualta, siinäkin vaiheessa kun on tiedossa että potilas on kärsinyt runsaasta ja pitkäaikaisesta homealtistuksesta.

Äänestä
  • ton testin joskus, mulla oli kaikki muutamaa lukuunottamatta noista. Toki purentaviassa ja homeessa varmaa o samoja oireita mutta jotkut oireet selvästi purentavikaa. Ja mulla alkaakin tossa oikomishoito jossai vaiheessa hetiku saan ajan eka oikojalle ja senki piti tulla jo jokunen viikko sitte, tää on kai tätä saumatonta ja tehokasta julkisen terveydenhuollon toimintaa.

    Menin kerran lääkäriin valittamaan näistä oireista mut se anto lähetteen vaa allergiatesteihin ja niistä löyty Pujo mutta ei niissä kai homeet näy kuitenkaan. Mulla on sellanen pieni kynnys mennä sinne kun yleensä ne lääkärit o vähä sellasia että ku kertoo oireista ni tuijotetaa vaa silmät pyöreenä ja raavitaa päätä ja sanotaa pahimmas tapaukses "sellast se elämä o mut koita ny parantua.. "

    Ja oon lukenu pari ketjua täältä ja saanu sellasen käsityksen et lääkärit ei mielellään tee mitään testejä eikä auta tässä asiassa. Mutta voin toki soittaa ne tervviranomaset tänne tutkimaan talon. Mutta vaikeeta tää on ku lääkärit ei voi antaa mitää todisteita mistää homesairauksista joten tää vaikuttaa siltä että tavallaa ite oon keksiny taudinkuvan ja diagnosoinu itteni ja sen takia onki kynnys soittaa ees ne terveysviranomaset tänne.

    Ainut hoitovaihtoehto on kai se et muuttaa pois mutta koska en voi juuri nyt muuttaa mihinkään niin ei kai tässä oo muuta vaihtoehtoa kun sietää näitä oireita.

    Äänestä

  • oon jo tehnyt kirjoitti:

    ton testin joskus, mulla oli kaikki muutamaa lukuunottamatta noista. Toki purentaviassa ja homeessa varmaa o samoja oireita mutta jotkut oireet selvästi purentavikaa. Ja mulla alkaakin tossa oikomishoito jossai vaiheessa hetiku saan ajan eka oikojalle ja senki piti tulla jo jokunen viikko sitte, tää on kai tätä saumatonta ja tehokasta julkisen terveydenhuollon toimintaa.

    Menin kerran lääkäriin valittamaan näistä oireista mut se anto lähetteen vaa allergiatesteihin ja niistä löyty Pujo mutta ei niissä kai homeet näy kuitenkaan. Mulla on sellanen pieni kynnys mennä sinne kun yleensä ne lääkärit o vähä sellasia että ku kertoo oireista ni tuijotetaa vaa silmät pyöreenä ja raavitaa päätä ja sanotaa pahimmas tapaukses "sellast se elämä o mut koita ny parantua.. "

    Ja oon lukenu pari ketjua täältä ja saanu sellasen käsityksen et lääkärit ei mielellään tee mitään testejä eikä auta tässä asiassa. Mutta voin toki soittaa ne tervviranomaset tänne tutkimaan talon. Mutta vaikeeta tää on ku lääkärit ei voi antaa mitää todisteita mistää homesairauksista joten tää vaikuttaa siltä että tavallaa ite oon keksiny taudinkuvan ja diagnosoinu itteni ja sen takia onki kynnys soittaa ees ne terveysviranomaset tänne.

    Ainut hoitovaihtoehto on kai se et muuttaa pois mutta koska en voi juuri nyt muuttaa mihinkään niin ei kai tässä oo muuta vaihtoehtoa kun sietää näitä oireita.

    Älä hyvä ihminen odota, että ongelma poistuu itsestään tai paranet tuossa homeasunnossa.

    Jos se on vuokra-asunto, ilmoita omistajalle ja isännöitsijälle ja terveystarkastajalle. Asunto on korjattava. Helppohan sinulla on muuttaa homeettomaan asuntoon jos sellaisen löydät. Ei sinua mikään sido homeasuntoon.

    Jos se on omasi niin tutkituta missä kosteusvaurio on ja korjauta se, ennen kuin saat pysyviä terveysongelmia.

    Äänestä

  • oon jo tehnyt kirjoitti:

    ton testin joskus, mulla oli kaikki muutamaa lukuunottamatta noista. Toki purentaviassa ja homeessa varmaa o samoja oireita mutta jotkut oireet selvästi purentavikaa. Ja mulla alkaakin tossa oikomishoito jossai vaiheessa hetiku saan ajan eka oikojalle ja senki piti tulla jo jokunen viikko sitte, tää on kai tätä saumatonta ja tehokasta julkisen terveydenhuollon toimintaa.

    Menin kerran lääkäriin valittamaan näistä oireista mut se anto lähetteen vaa allergiatesteihin ja niistä löyty Pujo mutta ei niissä kai homeet näy kuitenkaan. Mulla on sellanen pieni kynnys mennä sinne kun yleensä ne lääkärit o vähä sellasia että ku kertoo oireista ni tuijotetaa vaa silmät pyöreenä ja raavitaa päätä ja sanotaa pahimmas tapaukses "sellast se elämä o mut koita ny parantua.. "

    Ja oon lukenu pari ketjua täältä ja saanu sellasen käsityksen et lääkärit ei mielellään tee mitään testejä eikä auta tässä asiassa. Mutta voin toki soittaa ne tervviranomaset tänne tutkimaan talon. Mutta vaikeeta tää on ku lääkärit ei voi antaa mitää todisteita mistää homesairauksista joten tää vaikuttaa siltä että tavallaa ite oon keksiny taudinkuvan ja diagnosoinu itteni ja sen takia onki kynnys soittaa ees ne terveysviranomaset tänne.

    Ainut hoitovaihtoehto on kai se et muuttaa pois mutta koska en voi juuri nyt muuttaa mihinkään niin ei kai tässä oo muuta vaihtoehtoa kun sietää näitä oireita.

    Yleistä

    Rakennusten kosteusvaurioiden toteaminen tapahtuu terveystarkastajan ja rakennusvalvontaviranomaisten toimesta ensisijaisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella. Näytteitä vaurioalueilta ja ilmasta otetaan tarvittaessa etenkin epäiltäessä homesienten aiheuttamia terveyshaittoja. Kosteusvaurio on aina terveysriski, joka on korjattava.

    Diagnostiikka

    Kosteusvaurioissa on tyypillistä, että oireet ovat usein hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus ym. Homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia.

    Perusterveydenhuolto

    Tutkimukset

    Huolellinen oireanamneesi ja altistumistietojen selvittäminen
    Kliininen status: silmien, nenän ja nielun inspektio ja keuhkojen auskultaatio
    Oireiden mukaan suunnatut tutkimukset: Prick perussarja, NSO-rtg tai sinus-UÄ, thorax-rtg, B- ja Ex-Eos, PEF-seuranta, spirometria
    Homepölyvasta-aineet: yksilötasolla pelkästä IgG-vasta-ainemäärityksestä on harvoin hyötyä eikä niitä suositella rutiinikäyttöön.

    Hoito


    Kosteusvaurion perusteellinen korjaaminen
    Altistumisen lopettaminen esim. siirto toiseen työpisteeseen tai sairasloma (oireita ja löydöksiä seurattava)
    Lääketieteellinen hoito määräytyy oireiden ja löydösten mukaan.

    Erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja läheteaiheet :


    Vaikeat, pitkittyneet tai epäselvät oireet
    Epäily allergisesta nuhasta, astmasta, alveoliitista tai orgaanisen pölyn aiheuttamasta toksisesta oireyhtymästä
    Epäily työperäisestä sairaudesta (yhteydenotto ensisijaisesti työterveyshuollon kautta)

    (kopio suoraan sairaanhoitopiirin toimintaohjeistuksesta, näin toimitaan, siitä on ihan ohjeet ja määräykset olemassa)

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Yleistä

    Rakennusten kosteusvaurioiden toteaminen tapahtuu terveystarkastajan ja rakennusvalvontaviranomaisten toimesta ensisijaisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella. Näytteitä vaurioalueilta ja ilmasta otetaan tarvittaessa etenkin epäiltäessä homesienten aiheuttamia terveyshaittoja. Kosteusvaurio on aina terveysriski, joka on korjattava.

    Diagnostiikka

    Kosteusvaurioissa on tyypillistä, että oireet ovat usein hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus ym. Homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia.

    Perusterveydenhuolto

    Tutkimukset

    Huolellinen oireanamneesi ja altistumistietojen selvittäminen
    Kliininen status: silmien, nenän ja nielun inspektio ja keuhkojen auskultaatio
    Oireiden mukaan suunnatut tutkimukset: Prick perussarja, NSO-rtg tai sinus-UÄ, thorax-rtg, B- ja Ex-Eos, PEF-seuranta, spirometria
    Homepölyvasta-aineet: yksilötasolla pelkästä IgG-vasta-ainemäärityksestä on harvoin hyötyä eikä niitä suositella rutiinikäyttöön.

    Hoito


    Kosteusvaurion perusteellinen korjaaminen
    Altistumisen lopettaminen esim. siirto toiseen työpisteeseen tai sairasloma (oireita ja löydöksiä seurattava)
    Lääketieteellinen hoito määräytyy oireiden ja löydösten mukaan.

    Erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja läheteaiheet :


    Vaikeat, pitkittyneet tai epäselvät oireet
    Epäily allergisesta nuhasta, astmasta, alveoliitista tai orgaanisen pölyn aiheuttamasta toksisesta oireyhtymästä
    Epäily työperäisestä sairaudesta (yhteydenotto ensisijaisesti työterveyshuollon kautta)

    (kopio suoraan sairaanhoitopiirin toimintaohjeistuksesta, näin toimitaan, siitä on ihan ohjeet ja määräykset olemassa)

    mutta miten mun pitäis esittää tää asia terveyskeskuslääkärille jotta se ymmärtäisi etsiä vastausta homesairauksien kautta? Ja onko kaikilla terveyskeskuslääkäreillä koulutusta tällasten tutkimusten suunnitteluun tai tietoa yhdistää oireet homesairauksiin?

    Äänestä

  • hienoja tutkimusmenetelmiä kirjoitti:

    mutta miten mun pitäis esittää tää asia terveyskeskuslääkärille jotta se ymmärtäisi etsiä vastausta homesairauksien kautta? Ja onko kaikilla terveyskeskuslääkäreillä koulutusta tällasten tutkimusten suunnitteluun tai tietoa yhdistää oireet homesairauksiin?

    Pyydä tk-lääkäriltäsi, että ottaa huomioon myös homeen mahdollisena oireiden aiheuttajana. Sitten tk-lääkärisi voi otattaa muutaman peruskokeen, katsoo vaikka omasta tietokannastaan, miten sairaanhoitopiirissä on ohjeistettu toimimaan home-epäilyssä. Sitten sinun pitäisi kysyä, että tietääkö lääkäri, miten tulee menetellä, kun haluaa selvittää onko rakennuksessa hometta. Tuskin tietää, ei siitä yleensä ole ohjeita annettu, kun ei rakennustekniset asiat kuulu tk-lääkärille. Kysy vaikka neuvonnasta tai vastaanoton ajanvarauksesta miten saat yhteyden terveystarkastajaan tai rakennustarkastajaan, asia kuuluu heille. Kunnan terveystarkastajan tai rakennustarkastajan pitäisi sitten ottaa homma ohjeiden mukaan haltuun ja tulla selvittämään onko asunnossasi kosteusvaurio ja/tai hometta. Jos on, niin he antavat suosituksen remontista.

    Lääkäreiden peruskoulutuksessa homeita käsitellään lähinnä maanviljelijöiden homepölykeuhkon osalta, kerrotaan että tällainen harvinainen sairaus on olemassa kuin maanviljelijän homepölykeuhko ja että sitä tulee epäillä alveoliittioirein oireilevalta maanviljelijältä ja lähettää potilas päivystyksenä heti keuhkosairauksille. Muuten ei homeista juuri mitään ole koulutuksessa erikseen. Joku niistä kysyi meillä korva- nenä- ja kurkkutautien kliinisellä kurssilla ja professori huokaisi, että "ne ovat sellainen pohjaton suo..." eikä niistä sen enmpää tullut sitten puhetta.

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Pyydä tk-lääkäriltäsi, että ottaa huomioon myös homeen mahdollisena oireiden aiheuttajana. Sitten tk-lääkärisi voi otattaa muutaman peruskokeen, katsoo vaikka omasta tietokannastaan, miten sairaanhoitopiirissä on ohjeistettu toimimaan home-epäilyssä. Sitten sinun pitäisi kysyä, että tietääkö lääkäri, miten tulee menetellä, kun haluaa selvittää onko rakennuksessa hometta. Tuskin tietää, ei siitä yleensä ole ohjeita annettu, kun ei rakennustekniset asiat kuulu tk-lääkärille. Kysy vaikka neuvonnasta tai vastaanoton ajanvarauksesta miten saat yhteyden terveystarkastajaan tai rakennustarkastajaan, asia kuuluu heille. Kunnan terveystarkastajan tai rakennustarkastajan pitäisi sitten ottaa homma ohjeiden mukaan haltuun ja tulla selvittämään onko asunnossasi kosteusvaurio ja/tai hometta. Jos on, niin he antavat suosituksen remontista.

    Lääkäreiden peruskoulutuksessa homeita käsitellään lähinnä maanviljelijöiden homepölykeuhkon osalta, kerrotaan että tällainen harvinainen sairaus on olemassa kuin maanviljelijän homepölykeuhko ja että sitä tulee epäillä alveoliittioirein oireilevalta maanviljelijältä ja lähettää potilas päivystyksenä heti keuhkosairauksille. Muuten ei homeista juuri mitään ole koulutuksessa erikseen. Joku niistä kysyi meillä korva- nenä- ja kurkkutautien kliinisellä kurssilla ja professori huokaisi, että "ne ovat sellainen pohjaton suo..." eikä niistä sen enmpää tullut sitten puhetta.

    "Muuten ei homeista juuri mitään ole koulutuksessa erikseen. Joku niistä kysyi meillä korva- nenä- ja kurkkutautien kliinisellä kurssilla ja professori huokaisi, että "ne ovat sellainen pohjaton suo..." eikä niistä sen enmpää tullut sitten puhetta. "

    Jos autokorjaaja ei osaa kaikkia merkkejä korjata, siirtää hän asiakkaan toiselle autokorjaajalle tai neuvoo jo ihan kättelyssä menemään oikeaan korjaamoon. MUTTA mitä tekee LÄÄKÄRI! Vähättelee potilaan vaivoja ja antaa lämmintä kättä kassan kautta ulos. Ei mitään tolkkua ja selkärankaa koko toiminnassa.

    Kyllä lääkäreilläkin pitäisi olla järki päässä, jos et osaa et osaa, siirrä sille lääkärille potilas joka osaa ja viitsii asian opetella. Älä turhaan nyhtää rahoja potilaalta siitä tiedosta, että olet epäpätevä tähän asiaan etkä tiedä mitään.

    Äänestä

  • näin pitäisi kirjoitti:

    "Muuten ei homeista juuri mitään ole koulutuksessa erikseen. Joku niistä kysyi meillä korva- nenä- ja kurkkutautien kliinisellä kurssilla ja professori huokaisi, että "ne ovat sellainen pohjaton suo..." eikä niistä sen enmpää tullut sitten puhetta. "

    Jos autokorjaaja ei osaa kaikkia merkkejä korjata, siirtää hän asiakkaan toiselle autokorjaajalle tai neuvoo jo ihan kättelyssä menemään oikeaan korjaamoon. MUTTA mitä tekee LÄÄKÄRI! Vähättelee potilaan vaivoja ja antaa lämmintä kättä kassan kautta ulos. Ei mitään tolkkua ja selkärankaa koko toiminnassa.

    Kyllä lääkäreilläkin pitäisi olla järki päässä, jos et osaa et osaa, siirrä sille lääkärille potilas joka osaa ja viitsii asian opetella. Älä turhaan nyhtää rahoja potilaalta siitä tiedosta, että olet epäpätevä tähän asiaan etkä tiedä mitään.

    Oioit paljon mutkia suoriksi äskeisessä kommentissasi. Ensinnäkään, ei kannattaisi varmaan verrata automekaanikkoa lääkäriin, vaikka automekaanikko korjaakin autoja ja lääkäri "korjaa" ihmisiä.

    Auton ollessa kyseessä on toimiminen asiassa pikkuisen helpompaa ja yksinkertaisempaa: autosta hajoaa alatukivarsi, asia huomataan katsastuksessa. Asiakas vie auton korjaamolle, jossa on uusi osa ja työkalut osan vaihtamiseen ja työtilat. Vika on jo tiedossa, katsastuksessa se huomattiin, asiakas menee korjaamolle ja sanoo, mitä haluaa: haluan että vaihdetaan viallinen alatukivarsi. Sitten korjaaja otaa työkalut, irrottaa vanhan osan ja laittaa uuden osan paikalleen. Se oli siinä.

    Tilannetta voisi verrata siihen että potilaalle olisi kasvanut yksi kynsi liian pitkäksi eikä hänellä itsellään olisi kynsileikkureita eikä tahtoa leikata kynttä lyhyemmäksi. Sitten joku muu huomaisi että potilaalla on kynsi liian pitkä. Sitten potilas tulisi lääkäriin ja ilmoittaisi että haluaa että kynsi leikataan poikki. Sitten lääkäri ottaisi kynsileikkurin ja lyhentäisi kynnen ja potilas olisi saanut mitä haluaa ja poistuisi tyytyväisenä. Siis että lääkäri tekee homman mitä potilas pyytää ja potilas tietää jo vian ja tietää mitä sille haluaa tehtävän ja temppu olisi jokin yksinkertianen. (Toki vaikeuksia voi tulla alatukivarren vaihdossa mutta voihan vaikeuksia tulla ihan yhtä helposti kynnen poikki leikkaamisessa.)

    Siis vaativuudeltaan samaa luokkaa olisi homma noin.

    Onko tullut mieleen että minkäköhän takia lääkärin perustutkinto on toiseksi korkein akateeminen loppututkinto ja koulutus siihen kestää peruskoulun jälkeen 3 vuotta lukio 6 vuotta yliopistoa, että on lisensiaatti?

    Sitten autonasentajan koulutus: 2v ammattikoulua peruskoulun jälkeen.

    Mutta onhan olemassa "autotohtoreitakin", tosin autotohtorin koulutus kestää 2-3 vuotta, kun ihmistohtorin koulutus kestää sen 12-13 vuotta...

    mutta samaa hommaahan se on noin käytännössä, tottakai. Jotain rotia noihin vertailuihinkin sentäs.

    Niin, ja sitten se, että jos ei tiedä. No, ehkä yllätyksenä tulee tämä osalle, mutta ihan kaikkiin tauteihin ja ilmiöihin ei saa koulutusta lääkärin peruskoulutuksessa. Ei riitä aika eikä mahdollisuudet. Paljon jää lääkärin itse opiskeltavaksi. Nykyisin se on helpompaa, kun on mahtavat tietokannat sähköisesti, ennen oli puurrettava kirjojen ja paperin kanssa. Lääkärin peruskoulutus antaa kuitenkin mahdollisuuden jatkuvaan tiedon hakemiseen ja päivittämiseen ja kykyyn omaksua ja ymmärtää tietoa ja arvioida sitä kriittisesti. Ei lääkistä voi läpäistä opettelemalla ulkoa mitä kirjoissa sanotaan, asiat täytyy sisäistää ja ymmärtää ja soveltaa ja on erikseen tenttejä, joissa testataan kykyä arvioida kriittisesti uusia tutkimustuloksia (onneksi, muuten lääkärit olisivat varmasti lääkefirmojen vedätettäviä jopa jossain määrin).

    Kyllä uskoakseni jokainen lääkäri siirtää asian toiselle lääkärille, jos itse ei osaa auttaa potilasta. Siihen velvoitetaan jo lääkärin valassakin. Myönnetään jos ei osata tai tiedetä ja kehotetaan menemään toiselle lääkärille tai tehdään lähete toiselle lääkärille. Maksun periminen on tällöin hieman makuasia yksityislääkärillä. Maksun saa kyllä periä, koska lääkäri joutuu kuitenkin tekemään työtään ja tutkimaan potilaan ja ottamaan kantaa asiaan. Uskoakseni jotkut autonkorjauspajatkin ottavat maksun vaikka eivät saisi vikaa korjattuakaan, jos kerran niihin vertaillaan.

    ja tuohon autovertailuun vielä: jos menet autohuoltamolle valittelemaan jotain hyvin epämääräistä "vikaa" autossasi, niin eiköhän sen vian korjaaminen mene heti huomattavasti hankalammaksi, puhumattakaan jos autossasi olisi jokin epämääräinen vika ja et itse edes tietäisi mikä sitä vaivaa ja vain jättäisit auton korjattavaksi että käykää se kokonaan läpi ja korjatkaa kaikki mitä löytyy. Varmasti jäisi paljon korjaamatta.

    Viepä auto vaikka sellaisella vialla korjattavaksi, että kun ajaa mukulakivikadulla, niin joskus kuuluu lievää vikinää kojelaudan takaa ja joskus tuntuu kuin ohjaus olisi hieman tavanomaista tahmeampi ja ikään kuin jonkinlaista pientä nypytystä tuntuisi etumatkustajan penkissä 67km/h nopeudessa, muttei aina, ja sitten ihan kuin katon rajassa joskus kuuluisi jotain lievää sirisevää ääntä ja välillä tuntuu että jarrut lievästi puoltaisivat mutkassa kovaa jarruttaessa, siten että ikään kuin oikea puoli takajarruista pitäisi paremmin kuin vasen jne jne

    ja katsotaan niin autoa purettaisiin ja tongittaisiin ja laskua kertyisi, mutta silti jotain sirinää välillä edelleen kuuluisi eikä automekaanikko silti ohjannut toiselle mekaanikolle vaikkei itse osannut korjata autoa!

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Pyydä tk-lääkäriltäsi, että ottaa huomioon myös homeen mahdollisena oireiden aiheuttajana. Sitten tk-lääkärisi voi otattaa muutaman peruskokeen, katsoo vaikka omasta tietokannastaan, miten sairaanhoitopiirissä on ohjeistettu toimimaan home-epäilyssä. Sitten sinun pitäisi kysyä, että tietääkö lääkäri, miten tulee menetellä, kun haluaa selvittää onko rakennuksessa hometta. Tuskin tietää, ei siitä yleensä ole ohjeita annettu, kun ei rakennustekniset asiat kuulu tk-lääkärille. Kysy vaikka neuvonnasta tai vastaanoton ajanvarauksesta miten saat yhteyden terveystarkastajaan tai rakennustarkastajaan, asia kuuluu heille. Kunnan terveystarkastajan tai rakennustarkastajan pitäisi sitten ottaa homma ohjeiden mukaan haltuun ja tulla selvittämään onko asunnossasi kosteusvaurio ja/tai hometta. Jos on, niin he antavat suosituksen remontista.

    Lääkäreiden peruskoulutuksessa homeita käsitellään lähinnä maanviljelijöiden homepölykeuhkon osalta, kerrotaan että tällainen harvinainen sairaus on olemassa kuin maanviljelijän homepölykeuhko ja että sitä tulee epäillä alveoliittioirein oireilevalta maanviljelijältä ja lähettää potilas päivystyksenä heti keuhkosairauksille. Muuten ei homeista juuri mitään ole koulutuksessa erikseen. Joku niistä kysyi meillä korva- nenä- ja kurkkutautien kliinisellä kurssilla ja professori huokaisi, että "ne ovat sellainen pohjaton suo..." eikä niistä sen enmpää tullut sitten puhetta.

    että lääkäriopiskelijat tietävät jo tasan tarkkaan että jos on kosteusvaurio,on myös hometta. Ja että lääkärien koulutuksessa on osiona kosteus-ja homevauriot ja niihin liittyvät sairaudet.

    Kuka on väärässä!!!

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Oioit paljon mutkia suoriksi äskeisessä kommentissasi. Ensinnäkään, ei kannattaisi varmaan verrata automekaanikkoa lääkäriin, vaikka automekaanikko korjaakin autoja ja lääkäri "korjaa" ihmisiä.

    Auton ollessa kyseessä on toimiminen asiassa pikkuisen helpompaa ja yksinkertaisempaa: autosta hajoaa alatukivarsi, asia huomataan katsastuksessa. Asiakas vie auton korjaamolle, jossa on uusi osa ja työkalut osan vaihtamiseen ja työtilat. Vika on jo tiedossa, katsastuksessa se huomattiin, asiakas menee korjaamolle ja sanoo, mitä haluaa: haluan että vaihdetaan viallinen alatukivarsi. Sitten korjaaja otaa työkalut, irrottaa vanhan osan ja laittaa uuden osan paikalleen. Se oli siinä.

    Tilannetta voisi verrata siihen että potilaalle olisi kasvanut yksi kynsi liian pitkäksi eikä hänellä itsellään olisi kynsileikkureita eikä tahtoa leikata kynttä lyhyemmäksi. Sitten joku muu huomaisi että potilaalla on kynsi liian pitkä. Sitten potilas tulisi lääkäriin ja ilmoittaisi että haluaa että kynsi leikataan poikki. Sitten lääkäri ottaisi kynsileikkurin ja lyhentäisi kynnen ja potilas olisi saanut mitä haluaa ja poistuisi tyytyväisenä. Siis että lääkäri tekee homman mitä potilas pyytää ja potilas tietää jo vian ja tietää mitä sille haluaa tehtävän ja temppu olisi jokin yksinkertianen. (Toki vaikeuksia voi tulla alatukivarren vaihdossa mutta voihan vaikeuksia tulla ihan yhtä helposti kynnen poikki leikkaamisessa.)

    Siis vaativuudeltaan samaa luokkaa olisi homma noin.

    Onko tullut mieleen että minkäköhän takia lääkärin perustutkinto on toiseksi korkein akateeminen loppututkinto ja koulutus siihen kestää peruskoulun jälkeen 3 vuotta lukio 6 vuotta yliopistoa, että on lisensiaatti?

    Sitten autonasentajan koulutus: 2v ammattikoulua peruskoulun jälkeen.

    Mutta onhan olemassa "autotohtoreitakin", tosin autotohtorin koulutus kestää 2-3 vuotta, kun ihmistohtorin koulutus kestää sen 12-13 vuotta...

    mutta samaa hommaahan se on noin käytännössä, tottakai. Jotain rotia noihin vertailuihinkin sentäs.

    Niin, ja sitten se, että jos ei tiedä. No, ehkä yllätyksenä tulee tämä osalle, mutta ihan kaikkiin tauteihin ja ilmiöihin ei saa koulutusta lääkärin peruskoulutuksessa. Ei riitä aika eikä mahdollisuudet. Paljon jää lääkärin itse opiskeltavaksi. Nykyisin se on helpompaa, kun on mahtavat tietokannat sähköisesti, ennen oli puurrettava kirjojen ja paperin kanssa. Lääkärin peruskoulutus antaa kuitenkin mahdollisuuden jatkuvaan tiedon hakemiseen ja päivittämiseen ja kykyyn omaksua ja ymmärtää tietoa ja arvioida sitä kriittisesti. Ei lääkistä voi läpäistä opettelemalla ulkoa mitä kirjoissa sanotaan, asiat täytyy sisäistää ja ymmärtää ja soveltaa ja on erikseen tenttejä, joissa testataan kykyä arvioida kriittisesti uusia tutkimustuloksia (onneksi, muuten lääkärit olisivat varmasti lääkefirmojen vedätettäviä jopa jossain määrin).

    Kyllä uskoakseni jokainen lääkäri siirtää asian toiselle lääkärille, jos itse ei osaa auttaa potilasta. Siihen velvoitetaan jo lääkärin valassakin. Myönnetään jos ei osata tai tiedetä ja kehotetaan menemään toiselle lääkärille tai tehdään lähete toiselle lääkärille. Maksun periminen on tällöin hieman makuasia yksityislääkärillä. Maksun saa kyllä periä, koska lääkäri joutuu kuitenkin tekemään työtään ja tutkimaan potilaan ja ottamaan kantaa asiaan. Uskoakseni jotkut autonkorjauspajatkin ottavat maksun vaikka eivät saisi vikaa korjattuakaan, jos kerran niihin vertaillaan.

    ja tuohon autovertailuun vielä: jos menet autohuoltamolle valittelemaan jotain hyvin epämääräistä "vikaa" autossasi, niin eiköhän sen vian korjaaminen mene heti huomattavasti hankalammaksi, puhumattakaan jos autossasi olisi jokin epämääräinen vika ja et itse edes tietäisi mikä sitä vaivaa ja vain jättäisit auton korjattavaksi että käykää se kokonaan läpi ja korjatkaa kaikki mitä löytyy. Varmasti jäisi paljon korjaamatta.

    Viepä auto vaikka sellaisella vialla korjattavaksi, että kun ajaa mukulakivikadulla, niin joskus kuuluu lievää vikinää kojelaudan takaa ja joskus tuntuu kuin ohjaus olisi hieman tavanomaista tahmeampi ja ikään kuin jonkinlaista pientä nypytystä tuntuisi etumatkustajan penkissä 67km/h nopeudessa, muttei aina, ja sitten ihan kuin katon rajassa joskus kuuluisi jotain lievää sirisevää ääntä ja välillä tuntuu että jarrut lievästi puoltaisivat mutkassa kovaa jarruttaessa, siten että ikään kuin oikea puoli takajarruista pitäisi paremmin kuin vasen jne jne

    ja katsotaan niin autoa purettaisiin ja tongittaisiin ja laskua kertyisi, mutta silti jotain sirinää välillä edelleen kuuluisi eikä automekaanikko silti ohjannut toiselle mekaanikolle vaikkei itse osannut korjata autoa!

    "Onko tullut mieleen että minkäköhän takia lääkärin perustutkinto on toiseksi korkein akateeminen loppututkinto ja koulutus siihen kestää peruskoulun jälkeen 3 vuotta lukio 6 vuotta yliopistoa, että on lisensiaatti? "


    Miten ihmeessä lääkärit selviävät opinnoista oppimatta perusasioita? Joiltakin se näyttää onnistuvan ihan hienosti.

    Äänestä

  • hilkkaliisa kirjoitti:

    Älä hyvä ihminen odota, että ongelma poistuu itsestään tai paranet tuossa homeasunnossa.

    Jos se on vuokra-asunto, ilmoita omistajalle ja isännöitsijälle ja terveystarkastajalle. Asunto on korjattava. Helppohan sinulla on muuttaa homeettomaan asuntoon jos sellaisen löydät. Ei sinua mikään sido homeasuntoon.

    Jos se on omasi niin tutkituta missä kosteusvaurio on ja korjauta se, ennen kuin saat pysyviä terveysongelmia.

    niin asia kuuluu yhtä lailla isännöitsijälle ja terveystarkastajalle.

    Äänestä

  • että ei voi olla totta kirjoitti:

    "Onko tullut mieleen että minkäköhän takia lääkärin perustutkinto on toiseksi korkein akateeminen loppututkinto ja koulutus siihen kestää peruskoulun jälkeen 3 vuotta lukio 6 vuotta yliopistoa, että on lisensiaatti? "


    Miten ihmeessä lääkärit selviävät opinnoista oppimatta perusasioita? Joiltakin se näyttää onnistuvan ihan hienosti.

    Jos noin pitkän koulutuksen tuloksena on lääkäri joka osaa laittaa lähetteen verikokeeseen (siis peruskokeet tietenkin,ei vaikeita) ja kuuntelee automaattisesti keuhkot(kuulekohan edes mitään) ja nämä ovatkin sitten vakiotutkimukset maksimissaan,niin hukkaan on mennyt kallis koulutus.

    Äänestä

  • omistusasunto kirjoitti:

    niin asia kuuluu yhtä lailla isännöitsijälle ja terveystarkastajalle.

    omakotitalo, niin sinne ei taida onnistua terveystarkastajaa saamaan ilman talon omistajan lupaa.. tällaisiakin tapauksia löytyy, asutaan homepesässä ja pilataan lasten ja omakin terveys, eikä kenelläkään ole asiaa puuttua koska kyseessä heidän oma talo. On muutama paikka johon ei ole asiaa kyläilemään kun talo niin huonossa kunnossa, eivätkä ihmiset tajua että pilaavat lastensa terveyden. Näihin asioihin eivät taida lastensuojeluviranomaiset puuttua? Ei auta kuin katsoa vierestä ja kuunnella sairaskertomuksia. Eivätkö muuten homeasukit itse tajua miten he haisevat?

    Äänestä

  • omistusasuntona kirjoitti:

    omakotitalo, niin sinne ei taida onnistua terveystarkastajaa saamaan ilman talon omistajan lupaa.. tällaisiakin tapauksia löytyy, asutaan homepesässä ja pilataan lasten ja omakin terveys, eikä kenelläkään ole asiaa puuttua koska kyseessä heidän oma talo. On muutama paikka johon ei ole asiaa kyläilemään kun talo niin huonossa kunnossa, eivätkä ihmiset tajua että pilaavat lastensa terveyden. Näihin asioihin eivät taida lastensuojeluviranomaiset puuttua? Ei auta kuin katsoa vierestä ja kuunnella sairaskertomuksia. Eivätkö muuten homeasukit itse tajua miten he haisevat?

    Jos asukkaat epäilevät sairastavansa talon homeongelmien takia, terveystarkastajan on pakko tulla paikalle. Ei talon omistajalta tarvitse kysyä lupaa eikä hän sitä voi mitenkään estääkään.

    Äänestä

  • paikalle kirjoitti:

    Jos asukkaat epäilevät sairastavansa talon homeongelmien takia, terveystarkastajan on pakko tulla paikalle. Ei talon omistajalta tarvitse kysyä lupaa eikä hän sitä voi mitenkään estääkään.

    terveystarkastaja ei mene taloon ilman omistajan suostumusta, vaikka omistaja perheineen olisi miten huonossa kunnossa hyvänsä. Asukkaat (omistajat) pelkäävät että talo menee asumiskieltoon ja ovat mielummin sairaita. Lapsia tulee surku, ovat kaikkea muuta kuin terveitä iloisia lapsia. Eikö tuo ole toisaalta jo heitteille jättöä. Toisaalta ymmärrän ettei heillä ole varaa muuttaa talosta pois.

    Äänestä

  • kokeiltu on ja kysytty kirjoitti:

    terveystarkastaja ei mene taloon ilman omistajan suostumusta, vaikka omistaja perheineen olisi miten huonossa kunnossa hyvänsä. Asukkaat (omistajat) pelkäävät että talo menee asumiskieltoon ja ovat mielummin sairaita. Lapsia tulee surku, ovat kaikkea muuta kuin terveitä iloisia lapsia. Eikö tuo ole toisaalta jo heitteille jättöä. Toisaalta ymmärrän ettei heillä ole varaa muuttaa talosta pois.

    Ulkopuolinen ei tietenkään voi pyytää terveystarkastajaa käymään. Terveystarkastaja tulee asukkaan pyynnöstä eikä tarvitse siihen asunnon omistajan lupaa, jos asukas on vuokralainen.

    Äänestä

  • haaskattu koulutus kirjoitti:

    Jos noin pitkän koulutuksen tuloksena on lääkäri joka osaa laittaa lähetteen verikokeeseen (siis peruskokeet tietenkin,ei vaikeita) ja kuuntelee automaattisesti keuhkot(kuulekohan edes mitään) ja nämä ovatkin sitten vakiotutkimukset maksimissaan,niin hukkaan on mennyt kallis koulutus.

    Niin jos olisikin. Mutta ei ole olemassakaan. Mistä te kaivatte näitä juttujanne? Eihän noilla taidoilla varustettu lääkäri selviäisi kuin ainoastaan tavallisesta flunssapotilaasta (eikä siitäkään hyvin), vaikka senkin tavallisen flunssapotilaan tietysti sairaanhoitaja on laittanut lääkärin vastaanotolle ensiapuun jostakin syystä, ilmeisesti potilaan vaatimuksesta...

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Niin jos olisikin. Mutta ei ole olemassakaan. Mistä te kaivatte näitä juttujanne? Eihän noilla taidoilla varustettu lääkäri selviäisi kuin ainoastaan tavallisesta flunssapotilaasta (eikä siitäkään hyvin), vaikka senkin tavallisen flunssapotilaan tietysti sairaanhoitaja on laittanut lääkärin vastaanotolle ensiapuun jostakin syystä, ilmeisesti potilaan vaatimuksesta...

    näitä löytyy, paitsi että keuhkojen kuunteleminen ei yleensä onnistu, edes pyytämällä.

    Kannattaa pysyä nuorena ja terveenä.

    Äänestä

  • on todennut kirjoitti:

    että lääkäriopiskelijat tietävät jo tasan tarkkaan että jos on kosteusvaurio,on myös hometta. Ja että lääkärien koulutuksessa on osiona kosteus-ja homevauriot ja niihin liittyvät sairaudet.

    Kuka on väärässä!!!

    Opiskelijoista en tiedä, kun en ole opiskelija, enkä ole yhdeltäkään opiskelijalta kysynyt, että kuuluuko opetusohjelmaan kosteusvaurioasiat.

    Meillä ei ainakaan kuulunut, enkä tiedä kuuluvan nykyäänkään, ainakaan niiden tiedekuntien osalta, mistä opiskelijoita henk. koht. tunnen.

    Mitä niistä sitten voitaisiin opettaa? Että hyvää diagnostiikkaa ei ole ja että ei tiedetä tarkkaan mitä homeet aiheuttavat ja mitä eivät aiheuta ja että parasta on korjata vaurio joka tapauksessa?

    Kerrotkos sitten kun kerran väität että kuuluu opetusohjelmaan, että minkäköhän kliinisen kurssin alla nuo asiat opetetaan, keuhkosairauksien vai knk-tautien?

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Opiskelijoista en tiedä, kun en ole opiskelija, enkä ole yhdeltäkään opiskelijalta kysynyt, että kuuluuko opetusohjelmaan kosteusvaurioasiat.

    Meillä ei ainakaan kuulunut, enkä tiedä kuuluvan nykyäänkään, ainakaan niiden tiedekuntien osalta, mistä opiskelijoita henk. koht. tunnen.

    Mitä niistä sitten voitaisiin opettaa? Että hyvää diagnostiikkaa ei ole ja että ei tiedetä tarkkaan mitä homeet aiheuttavat ja mitä eivät aiheuta ja että parasta on korjata vaurio joka tapauksessa?

    Kerrotkos sitten kun kerran väität että kuuluu opetusohjelmaan, että minkäköhän kliinisen kurssin alla nuo asiat opetetaan, keuhkosairauksien vai knk-tautien?

    niin sinun kyllä pitäisi tietää, missä kohdassa ne opetetaan. Minä en ole, mutta jostain kumman syystä tiedän ihan tarkalleen missä vaiheessa nuo asiat käydään läpi esimerkiksi Helsingin yliopistossa. Missä yliopistossa oikein olet opiskellut lääketiedettä? Suorititko varmasti kaikki kurssit?

    Äänestä

  • UPDATE_7742623 kirjoitti:

    näitä löytyy, paitsi että keuhkojen kuunteleminen ei yleensä onnistu, edes pyytämällä.

    Kannattaa pysyä nuorena ja terveenä.

    Joopajoo. Tuo on tuota alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien ymmärtämättömien ja vähän yksinkertaisten ihmisten päivittelyä "ei se mitään tiennyt, ei se mitään osannut". Kumma sitten että kun kerran erikoissairaanhoitoon ei oteta ilman lähetettä potilaita sisään (siihen on muuten syynsä), vaan hoito on porrastettu, niin silti ei joka päivä kuole pilvin pimein vaikeasti sairaita potilaita, ja vain n. joka 20. - 30. potilas tilastojen mukaan lähetetään erikoissairaanhoitoon, niistäkin päivystyksenä vain osa...

    Miksei sitten muuten lopeteta koko tk-järjestelmää ? Mihin noin kykenemättömiä lääkäreitä tarvitaan, tuon perusteellahan mikään ei muuttuisi vaikka tk-lääkäreitä ei olisi ollenkaan olemassa, eikö? Siis mainitut asiathan voi jokainen tehdä itsekin tai eipä kirjoituksen perusteella haittaisi vaikka jättäisi tekemättäkin, eikö? Ja miten ihmeessä sinäkin olet vielä hengissä?

    Tk:ssa tehtävä työ on arvioitu keskimäärin vaikeammaksi kuin sairaalatyö, koska potilsaineisto on täysin valikoimatonta ja ongelmat käsittämättömän moninaisia ja hankalia usein niillä ketkä ylipäätään lääkäriä tarvivat, toki potilaista suuri osa on sellaisia että eivät mitään lääkärikäyntiä olisi tarvinneetkaan ollenkaan, riippuen paikkakunnasta, esim. päivystysvastaanotoilla käyvistä potilaista suuremmissa kaupungeissa n. 30-40% ei olisi tarvinnut koko lääkärikäyntiä vaan vain uusavuttomuuttaan ovat vastaanotolle hakeutuneet, olisivat parantuneet itsestäänkin ajan kanssa muutamassa päivässä - viikossa. Mutta toki saa tulla tarkastuttamaan itsensä lääkärissä jos epäilyttää. Mukana on siis kuitenkin ihan oikeastikin sairaita ihmisiä ja paljon ja laidasta laitaan. Tk-työtä tekeviä lääkäreitä houkuttaa usein työn monipuolisuus ja haasteet ja parempi palkka kuin sairaalalääkäreillä. Osa viihtyy hyvinkin tk:ssa, etenkin ne, jotka ymmärtävät realiteetit eivätkä ahdistu turhaan, liian pedantti ja tunnollinen ahdistuu kaikesta siitä mitä työssä tulee vastaan, niin monenlaista elämäntuskaa siellä on.

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Joopajoo. Tuo on tuota alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien ymmärtämättömien ja vähän yksinkertaisten ihmisten päivittelyä "ei se mitään tiennyt, ei se mitään osannut". Kumma sitten että kun kerran erikoissairaanhoitoon ei oteta ilman lähetettä potilaita sisään (siihen on muuten syynsä), vaan hoito on porrastettu, niin silti ei joka päivä kuole pilvin pimein vaikeasti sairaita potilaita, ja vain n. joka 20. - 30. potilas tilastojen mukaan lähetetään erikoissairaanhoitoon, niistäkin päivystyksenä vain osa...

    Miksei sitten muuten lopeteta koko tk-järjestelmää ? Mihin noin kykenemättömiä lääkäreitä tarvitaan, tuon perusteellahan mikään ei muuttuisi vaikka tk-lääkäreitä ei olisi ollenkaan olemassa, eikö? Siis mainitut asiathan voi jokainen tehdä itsekin tai eipä kirjoituksen perusteella haittaisi vaikka jättäisi tekemättäkin, eikö? Ja miten ihmeessä sinäkin olet vielä hengissä?

    Tk:ssa tehtävä työ on arvioitu keskimäärin vaikeammaksi kuin sairaalatyö, koska potilsaineisto on täysin valikoimatonta ja ongelmat käsittämättömän moninaisia ja hankalia usein niillä ketkä ylipäätään lääkäriä tarvivat, toki potilaista suuri osa on sellaisia että eivät mitään lääkärikäyntiä olisi tarvinneetkaan ollenkaan, riippuen paikkakunnasta, esim. päivystysvastaanotoilla käyvistä potilaista suuremmissa kaupungeissa n. 30-40% ei olisi tarvinnut koko lääkärikäyntiä vaan vain uusavuttomuuttaan ovat vastaanotolle hakeutuneet, olisivat parantuneet itsestäänkin ajan kanssa muutamassa päivässä - viikossa. Mutta toki saa tulla tarkastuttamaan itsensä lääkärissä jos epäilyttää. Mukana on siis kuitenkin ihan oikeastikin sairaita ihmisiä ja paljon ja laidasta laitaan. Tk-työtä tekeviä lääkäreitä houkuttaa usein työn monipuolisuus ja haasteet ja parempi palkka kuin sairaalalääkäreillä. Osa viihtyy hyvinkin tk:ssa, etenkin ne, jotka ymmärtävät realiteetit eivätkä ahdistu turhaan, liian pedantti ja tunnollinen ahdistuu kaikesta siitä mitä työssä tulee vastaan, niin monenlaista elämäntuskaa siellä on.

    heh-hee, tänään saa nauraa melkein maha kippurassa :-)

    Kuuluuko lääkäri mielestäsi sitten ylempiin sosiaaliluokkiin?

    Miten voit olla, kuten väität, tk-lääkärinä töissä, jos suhtaudut potilaisiisi noin halveksuvasti? Maahamme on verovaroilla luotu julkinen terveydenhuolto, jossa potilaiden kuuluu saada tasaveroista hoitoa olivat he sitten asunnottomia alkoholisteja tai pääjohtajia. Jälkimmäiset tosin eivät vastaanotollasi käy, ellei heillä ole erityistä periaatetta suosia julkisia palveluita.

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Opiskelijoista en tiedä, kun en ole opiskelija, enkä ole yhdeltäkään opiskelijalta kysynyt, että kuuluuko opetusohjelmaan kosteusvaurioasiat.

    Meillä ei ainakaan kuulunut, enkä tiedä kuuluvan nykyäänkään, ainakaan niiden tiedekuntien osalta, mistä opiskelijoita henk. koht. tunnen.

    Mitä niistä sitten voitaisiin opettaa? Että hyvää diagnostiikkaa ei ole ja että ei tiedetä tarkkaan mitä homeet aiheuttavat ja mitä eivät aiheuta ja että parasta on korjata vaurio joka tapauksessa?

    Kerrotkos sitten kun kerran väität että kuuluu opetusohjelmaan, että minkäköhän kliinisen kurssin alla nuo asiat opetetaan, keuhkosairauksien vai knk-tautien?

    kerroin että Seuri on todennut näin.

    Mutta koska et ole lääkäri,et voinut tuota tietääkkään.

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Niin jos olisikin. Mutta ei ole olemassakaan. Mistä te kaivatte näitä juttujanne? Eihän noilla taidoilla varustettu lääkäri selviäisi kuin ainoastaan tavallisesta flunssapotilaasta (eikä siitäkään hyvin), vaikka senkin tavallisen flunssapotilaan tietysti sairaanhoitaja on laittanut lääkärin vastaanotolle ensiapuun jostakin syystä, ilmeisesti potilaan vaatimuksesta...

    kuten itsekin totesit,ei noilla taidoilla pärjääkään. Kyllä me tiedämme,sillä me homesairastuneet olemme näitä suurkuluttajia,joille on kertynyt kokemuspohjaa erilaista lääkäreistä.

    Menehän itsekin lääkäriin,sulla on selvästi stressi meistä homesairastuneista.

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Opiskelijoista en tiedä, kun en ole opiskelija, enkä ole yhdeltäkään opiskelijalta kysynyt, että kuuluuko opetusohjelmaan kosteusvaurioasiat.

    Meillä ei ainakaan kuulunut, enkä tiedä kuuluvan nykyäänkään, ainakaan niiden tiedekuntien osalta, mistä opiskelijoita henk. koht. tunnen.

    Mitä niistä sitten voitaisiin opettaa? Että hyvää diagnostiikkaa ei ole ja että ei tiedetä tarkkaan mitä homeet aiheuttavat ja mitä eivät aiheuta ja että parasta on korjata vaurio joka tapauksessa?

    Kerrotkos sitten kun kerran väität että kuuluu opetusohjelmaan, että minkäköhän kliinisen kurssin alla nuo asiat opetetaan, keuhkosairauksien vai knk-tautien?

    Eläinlääkärit näyttävät ainakin opiskelevan eläinten homesairauksia.

    http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/kliin/vk/simonen-jokinen/abstract.html

    Äänestä

  • homealtistus kirjoitti:

    Eläinlääkärit näyttävät ainakin opiskelevan eläinten homesairauksia.

    http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/kliin/vk/simonen-jokinen/abstract.html

    Nyt oli kyse lääkärien peruskoulutuksesta. Tehdäänhän ihmislääketieteenkin puolella väitöskirjoja vaikka mistä aiheista, mutta kyse oli nyt siitä, että mitä homeista ja niiden mahdollisesti tai varmasti aiheuttamista sairauksista opetetaan lääkärin perus curriculumissa. Ei juuri mitään. Keuhkosairauksilla meillä ei ollut käsittelyssä kuin maanviljelijöiden homepölykeuhko allergisen alveoliitin yhteydessä, ei muuta homeista tullut esiin. KNK-kurssilla homeista todettiin, että ne ovat eräänlainen pohjaton suo, eikä asiaa katsottu voitavan käsitellä peruskoulutuksessa enempää, koska on niin paljon yleisiä ja merkittäviä korva- nenä kurkku-tauteja, että homeiden aiheuttamiin oireisiin ei ole resursseja paneutua, ja allergiat käsiteltiin useiden eri erikoisalojen yhteydessä, iho- ja allergiasairauksien yhteydessä, KNK-taudeilla ja kuehkosairauksilla muun muassa, mutta varsinainen allergisoituminen homeillehan on harvinaista ja allergian hoidossa pätee samat ohjeet, oli allergian aiheuttajana siitepöly, eläinpöly tai home, homeiden aiheuttamat oireethan välittyvät pääosin muilla mekanismeilla kuin allergialla.

    Kerran homeista tuli puhetta valmiiden lääkäreiden täydennyskoulutuksessa astman hoidon käypähoitosuosituksen yhteydessä, tässä yhteydessä jatkokoulutusta vetävä dosentti totesi, että jos noiden homeiden kanssa lähtee selvittelyihin, niin asiaan voi upota todella syvälle ja silti mitään konkreettista tai käytännöllistä ei usein saada aikaan muuta kuin kehotus poistaa homevaurio. Mutta jos teillä on parempaa tietoa miten pitäisi menetellä, niin kertokaa toki.

    Otetaanpa esimerkkipotilas. Potilaalla on alkanut ilmetä päänsärkyä, väsymystä ja poskiontelotulehdusoireita. Kuitenkaan poskiontelopunktioissa ei ole märkäistä tulehdusta esiintynyt, punktioerite on ollut kirkasta, eikä bakteeri-infektioon viittaavaa ole ilmennyt, eritteen viljelyssäkään ei ole paljastunut erityistä. Oire onkin lähinnä tukkoisuutta ja limakalvoturvotusta. Sieniviljely eritteestä on myäs otettu ja se on jäänyt toistetusti negatiiviseksi myös. Antihistamiinit ja nenäkortisonisuihkeet auttavat jonkin verran oireisiin. Lisäksi potilaalla alkaa sitten esiintyä käsien vapinaa etenkin jos tekee käsillä jotain rasittavampaa työtä, esim. vatkaa. Sitten alkaa tuntua tuntohäiriöitä kasvoilla. Alkaa tuntua vihlovaa kipua ajoittain kasvojen alueella, ns. epätyypillisiä kasvokipuja, eivät sovi kolmoishermosäryksi. Lisäksi potilas alkaa tuntea sähköiskumaisia nykäyksiä käsissään. Lisäksi potilas kokee hengenahdistusta, mutta hapetus on normaalia, ei ole hapenpuutetta eikä myöskään spirometriassa tule esiin poikeavaa. Potilaalla ei siis oikeasti ole keuhkoissa toimintavikaa, eikä veren hapetuksessa ole todellisuudessa häiriötä. Kuitenkin potilas kokee että henkeä ahdistaa. Potilas tutkitaan sisätaudeilla ja neurologialla perusteellisesti yliopistosairaalassa eikä mitään poikkeavaa tule esiin, mitään yksittäistä tautia ei potilaalta tule esiin, potilas todetaan somaattisesti terveeksi. Sitten potilas mainitsee että kotona on joskus sattunut vesivahinko kylpyhuoneessa, kuitenkaan tietoa ei ole, että olisiko kotona hometta.

    Mitä teidän mielestä olisi seuraavaksi sitten potilaan kohdalla tehtävä?

    Olisiko hyötyä ottaa potilaalta verikokeena homevasta-aineet ja ns. kosteusvauriopaneeli? Jos siitä olisi hyötyä, niin mikä hyöty tutkimuksesta olisi? Jos tuloksena olisi että on IgG-vasta-aineita veressä, niin mihin toimenpiteisiin se johtaisi? Jos tuloksena olisi että ei ole IgG-vasta-aineita homeille, niin muuttaisiko se oleellisesti jatkotoimenpiteiden osalta suunnitelmia?

    Kannattaisiko selvittää, onko kotona homevauriota? Jos olisi niin kannattaisiko se korjata?

    Jos homevaurion korjaamisen jälkeenkin potilas jatkaisi oireilua niin mitä sitten pitäisi tehdä?

    Jos potilas kokee itsensä työkyvyttömäksi omaan tai siihen läheisesti verrattavaan työhön (potilas olisi ala-asteen luokanopettaja), niin millä diagnoosilla tai perusteella voitaisiin potilaalle kirjoittaa sairaslomaa? Jos sairaslomaa kirjoitettaisiin jollakin ylimalkaisella ja hyvällä mielikuvituksella keksityllä diagnoosilla, niin sitten kun Kela pyytää 60 vrk:n jälkeen B-lausuntoa sairasloman jatkamiseksi, niin mitä lausuntoon tulisi laittaa? Että potilaalta ei ole löytynyt mitään sairautta, mutta potilaalla on kaikenlaisia erikoisia oireita kertomansa mukaan, näitä oireita ei voida kuitenkaan mitenkään todentaa, voidaan vain laittaa lausuntoon, että "pyynnöstä todistetaan, että potilas kertoo, että hänellä on erikoisia tuntemuksia kasvojen alueella". luuletteko että tuo lausunto menisi Kelassa läpi? Mainittakoon, että potilaan työpaikalla ei mitään hometta ole löytynyt eikä kosteusvauriota, eikä työpaikalla kukaan muu oireile. Pitäisikö potilas käyttää kuitenkin myös psykiatrin arviossa, koska ei ole poissuljettu kuitenkaan sitäkään, että potilas olisi psyykkisesti sairas ja kuvittelisi oireensa, vaikka ne hänelle täyttä todellisuutta olisivatkin, niin ei niitä voida todentaa millään eikä voida muuta kuin luottaa potilaan kertomukseen. Psyykkisesti sairaalle toki nuo tuntemukset ovat täyttä totta, mutta psykiatrille laittamiseen liittyy eräänlaista hulluksi leimaamista ja vastustusta sen takia ymmärrettävästi. olisiko silti eettisesti oikein jättää käyttämättä potilas psykiatrilla, eihän ole kukaan sen alan asiantuntija arvioinut potilasta vielä? Sitten jos lausunto sairaslomasta ei mene läpi ja potilas jatkaa oireiluaan, eikä koe kykenevänsä työhön, niin millä perusteella potilaan sosiaaliturva voidaan järjestää? Sairaseläkkeelle potilas ei pääse, lausunto siinäkään asiassa ei mene läpi, koska potilaalta ei löydy mitään sairautta. Kuka siis vastaa tässä potilaan sosiaaliturvasta? Sosiaalityöntekijä? Lääkärit ovat tehneet kaikkensa, selittävää sairautta ei löydy eikä lausuntoihin voida valehdella. Oireet voivat johtua homeesta, mutta sitä ei voida osoittaa millään, kuten ei myöskään sitä etteivät ne johtuisi. Vai onko teillä tiedossa jokin menetelmä millä se voitaisiin osoittaa? Kun kerran kosteusvaurio ja homevauriokin on korjattu eikä, potilas ole saanut työperäistä haittaa, niin miten se paljon perään kuulutettu sosiaaliturva nyt sitten pitäisi järjestää? Miten potilas sitten saataisiin terveeksi. Kertokaa nyt, kun kerran väitätte asian tietävän ja jatkuvasti väitätte että lääkärit eivät tiedä tai osaa mitään, eikä heille edes opeteta homeista. Paha opettaa kun kunnollista tietoa ei ole, vain keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia ja erilaisia arveluja mistä oireet voisivat johtua. Ainoa asia, mistä on jonkinlaiseen yksimielisyyteen päästy on ollut, että homevaurio olisi hyvä korjata. Kaikki lääkärit eivät silti allekirjoita edes tuotakaan väitettä. Silti korjaaminen on nyt vallalla oleva suositus. Jos ja kun se on tehty, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Kertokaapa nyt, kun tiedätte kerran paremmin.

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Nyt oli kyse lääkärien peruskoulutuksesta. Tehdäänhän ihmislääketieteenkin puolella väitöskirjoja vaikka mistä aiheista, mutta kyse oli nyt siitä, että mitä homeista ja niiden mahdollisesti tai varmasti aiheuttamista sairauksista opetetaan lääkärin perus curriculumissa. Ei juuri mitään. Keuhkosairauksilla meillä ei ollut käsittelyssä kuin maanviljelijöiden homepölykeuhko allergisen alveoliitin yhteydessä, ei muuta homeista tullut esiin. KNK-kurssilla homeista todettiin, että ne ovat eräänlainen pohjaton suo, eikä asiaa katsottu voitavan käsitellä peruskoulutuksessa enempää, koska on niin paljon yleisiä ja merkittäviä korva- nenä kurkku-tauteja, että homeiden aiheuttamiin oireisiin ei ole resursseja paneutua, ja allergiat käsiteltiin useiden eri erikoisalojen yhteydessä, iho- ja allergiasairauksien yhteydessä, KNK-taudeilla ja kuehkosairauksilla muun muassa, mutta varsinainen allergisoituminen homeillehan on harvinaista ja allergian hoidossa pätee samat ohjeet, oli allergian aiheuttajana siitepöly, eläinpöly tai home, homeiden aiheuttamat oireethan välittyvät pääosin muilla mekanismeilla kuin allergialla.

    Kerran homeista tuli puhetta valmiiden lääkäreiden täydennyskoulutuksessa astman hoidon käypähoitosuosituksen yhteydessä, tässä yhteydessä jatkokoulutusta vetävä dosentti totesi, että jos noiden homeiden kanssa lähtee selvittelyihin, niin asiaan voi upota todella syvälle ja silti mitään konkreettista tai käytännöllistä ei usein saada aikaan muuta kuin kehotus poistaa homevaurio. Mutta jos teillä on parempaa tietoa miten pitäisi menetellä, niin kertokaa toki.

    Otetaanpa esimerkkipotilas. Potilaalla on alkanut ilmetä päänsärkyä, väsymystä ja poskiontelotulehdusoireita. Kuitenkaan poskiontelopunktioissa ei ole märkäistä tulehdusta esiintynyt, punktioerite on ollut kirkasta, eikä bakteeri-infektioon viittaavaa ole ilmennyt, eritteen viljelyssäkään ei ole paljastunut erityistä. Oire onkin lähinnä tukkoisuutta ja limakalvoturvotusta. Sieniviljely eritteestä on myäs otettu ja se on jäänyt toistetusti negatiiviseksi myös. Antihistamiinit ja nenäkortisonisuihkeet auttavat jonkin verran oireisiin. Lisäksi potilaalla alkaa sitten esiintyä käsien vapinaa etenkin jos tekee käsillä jotain rasittavampaa työtä, esim. vatkaa. Sitten alkaa tuntua tuntohäiriöitä kasvoilla. Alkaa tuntua vihlovaa kipua ajoittain kasvojen alueella, ns. epätyypillisiä kasvokipuja, eivät sovi kolmoishermosäryksi. Lisäksi potilas alkaa tuntea sähköiskumaisia nykäyksiä käsissään. Lisäksi potilas kokee hengenahdistusta, mutta hapetus on normaalia, ei ole hapenpuutetta eikä myöskään spirometriassa tule esiin poikeavaa. Potilaalla ei siis oikeasti ole keuhkoissa toimintavikaa, eikä veren hapetuksessa ole todellisuudessa häiriötä. Kuitenkin potilas kokee että henkeä ahdistaa. Potilas tutkitaan sisätaudeilla ja neurologialla perusteellisesti yliopistosairaalassa eikä mitään poikkeavaa tule esiin, mitään yksittäistä tautia ei potilaalta tule esiin, potilas todetaan somaattisesti terveeksi. Sitten potilas mainitsee että kotona on joskus sattunut vesivahinko kylpyhuoneessa, kuitenkaan tietoa ei ole, että olisiko kotona hometta.

    Mitä teidän mielestä olisi seuraavaksi sitten potilaan kohdalla tehtävä?

    Olisiko hyötyä ottaa potilaalta verikokeena homevasta-aineet ja ns. kosteusvauriopaneeli? Jos siitä olisi hyötyä, niin mikä hyöty tutkimuksesta olisi? Jos tuloksena olisi että on IgG-vasta-aineita veressä, niin mihin toimenpiteisiin se johtaisi? Jos tuloksena olisi että ei ole IgG-vasta-aineita homeille, niin muuttaisiko se oleellisesti jatkotoimenpiteiden osalta suunnitelmia?

    Kannattaisiko selvittää, onko kotona homevauriota? Jos olisi niin kannattaisiko se korjata?

    Jos homevaurion korjaamisen jälkeenkin potilas jatkaisi oireilua niin mitä sitten pitäisi tehdä?

    Jos potilas kokee itsensä työkyvyttömäksi omaan tai siihen läheisesti verrattavaan työhön (potilas olisi ala-asteen luokanopettaja), niin millä diagnoosilla tai perusteella voitaisiin potilaalle kirjoittaa sairaslomaa? Jos sairaslomaa kirjoitettaisiin jollakin ylimalkaisella ja hyvällä mielikuvituksella keksityllä diagnoosilla, niin sitten kun Kela pyytää 60 vrk:n jälkeen B-lausuntoa sairasloman jatkamiseksi, niin mitä lausuntoon tulisi laittaa? Että potilaalta ei ole löytynyt mitään sairautta, mutta potilaalla on kaikenlaisia erikoisia oireita kertomansa mukaan, näitä oireita ei voida kuitenkaan mitenkään todentaa, voidaan vain laittaa lausuntoon, että "pyynnöstä todistetaan, että potilas kertoo, että hänellä on erikoisia tuntemuksia kasvojen alueella". luuletteko että tuo lausunto menisi Kelassa läpi? Mainittakoon, että potilaan työpaikalla ei mitään hometta ole löytynyt eikä kosteusvauriota, eikä työpaikalla kukaan muu oireile. Pitäisikö potilas käyttää kuitenkin myös psykiatrin arviossa, koska ei ole poissuljettu kuitenkaan sitäkään, että potilas olisi psyykkisesti sairas ja kuvittelisi oireensa, vaikka ne hänelle täyttä todellisuutta olisivatkin, niin ei niitä voida todentaa millään eikä voida muuta kuin luottaa potilaan kertomukseen. Psyykkisesti sairaalle toki nuo tuntemukset ovat täyttä totta, mutta psykiatrille laittamiseen liittyy eräänlaista hulluksi leimaamista ja vastustusta sen takia ymmärrettävästi. olisiko silti eettisesti oikein jättää käyttämättä potilas psykiatrilla, eihän ole kukaan sen alan asiantuntija arvioinut potilasta vielä? Sitten jos lausunto sairaslomasta ei mene läpi ja potilas jatkaa oireiluaan, eikä koe kykenevänsä työhön, niin millä perusteella potilaan sosiaaliturva voidaan järjestää? Sairaseläkkeelle potilas ei pääse, lausunto siinäkään asiassa ei mene läpi, koska potilaalta ei löydy mitään sairautta. Kuka siis vastaa tässä potilaan sosiaaliturvasta? Sosiaalityöntekijä? Lääkärit ovat tehneet kaikkensa, selittävää sairautta ei löydy eikä lausuntoihin voida valehdella. Oireet voivat johtua homeesta, mutta sitä ei voida osoittaa millään, kuten ei myöskään sitä etteivät ne johtuisi. Vai onko teillä tiedossa jokin menetelmä millä se voitaisiin osoittaa? Kun kerran kosteusvaurio ja homevauriokin on korjattu eikä, potilas ole saanut työperäistä haittaa, niin miten se paljon perään kuulutettu sosiaaliturva nyt sitten pitäisi järjestää? Miten potilas sitten saataisiin terveeksi. Kertokaa nyt, kun kerran väitätte asian tietävän ja jatkuvasti väitätte että lääkärit eivät tiedä tai osaa mitään, eikä heille edes opeteta homeista. Paha opettaa kun kunnollista tietoa ei ole, vain keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia ja erilaisia arveluja mistä oireet voisivat johtua. Ainoa asia, mistä on jonkinlaiseen yksimielisyyteen päästy on ollut, että homevaurio olisi hyvä korjata. Kaikki lääkärit eivät silti allekirjoita edes tuotakaan väitettä. Silti korjaaminen on nyt vallalla oleva suositus. Jos ja kun se on tehty, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Kertokaapa nyt, kun tiedätte kerran paremmin.

    "Ainoa asia, mistä on jonkinlaiseen yksimielisyyteen päästy on ollut, että homevaurio olisi hyvä korjata. Kaikki lääkärit eivät silti allekirjoita edes tuotakaan väitettä. Silti korjaaminen on nyt vallalla oleva suositus. Jos ja kun se on tehty, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Kertokaapa nyt, kun tiedätte kerran paremmin. "


    Totuushan on, että usean sairastuneen kohdalla tilanne on sikäli ongelmallinen, että sitä tervettä olotilaa ei enää tavoiteta millään toimenpiteillä. Näin ollen vakavasti sairastuneesta tulee "ongelmajätettä". Mitä "ongelmajätteelle" noin ylipäätään yleensä tehdään?

    Itse yritän elää normaalia elämää, mutta vuodeanajoista riippuen se ei aina näytä onnistuvan mitenkään. Enää ei riitä se, että pysyy poissa työpaikastaan, nyt pitääkin pysyä ajoittain neljän seinän sisällä kotona ja toivoa vielä ettei kylään tupsahda henkilöä joka toisi ongelman sisälle kotiini. Tai sitten kestää se, että kun nenänsä ulos pistää tulee sairaaksi. Ihan tervettä päivää ei enää näytä olevan tulossa vaikka päällään seisoisi.

    Kun meitä pahasti sairastuneita tulee yhä enemmän ja enmmän, mitä asialle ylipäätään voi tehdä? Nyt on jo todettu, ettei mikään lääketieteellinen toimenpide, lääke tai hoito auta tilannettani suutaan tai toiseen.

    Pitäisikö asiaan puuttua ennen kuin henkilö menettää terveytensä? Olisiko asiallista, että lääkärit miettisivät vähän näitä ohjeitaan homerakennusten omistajille, työnantajille ja päättäjille. Vähättelyn aika lienee ohitse.

    "Vain osa sairastuu, osa kärsii lievistä harmillisista oireista." Tässäkö on nykylääketieteen koko panos homeongelmaan?

    Äänestä

  • Lääkäri 2 kirjoitti:

    Nyt oli kyse lääkärien peruskoulutuksesta. Tehdäänhän ihmislääketieteenkin puolella väitöskirjoja vaikka mistä aiheista, mutta kyse oli nyt siitä, että mitä homeista ja niiden mahdollisesti tai varmasti aiheuttamista sairauksista opetetaan lääkärin perus curriculumissa. Ei juuri mitään. Keuhkosairauksilla meillä ei ollut käsittelyssä kuin maanviljelijöiden homepölykeuhko allergisen alveoliitin yhteydessä, ei muuta homeista tullut esiin. KNK-kurssilla homeista todettiin, että ne ovat eräänlainen pohjaton suo, eikä asiaa katsottu voitavan käsitellä peruskoulutuksessa enempää, koska on niin paljon yleisiä ja merkittäviä korva- nenä kurkku-tauteja, että homeiden aiheuttamiin oireisiin ei ole resursseja paneutua, ja allergiat käsiteltiin useiden eri erikoisalojen yhteydessä, iho- ja allergiasairauksien yhteydessä, KNK-taudeilla ja kuehkosairauksilla muun muassa, mutta varsinainen allergisoituminen homeillehan on harvinaista ja allergian hoidossa pätee samat ohjeet, oli allergian aiheuttajana siitepöly, eläinpöly tai home, homeiden aiheuttamat oireethan välittyvät pääosin muilla mekanismeilla kuin allergialla.

    Kerran homeista tuli puhetta valmiiden lääkäreiden täydennyskoulutuksessa astman hoidon käypähoitosuosituksen yhteydessä, tässä yhteydessä jatkokoulutusta vetävä dosentti totesi, että jos noiden homeiden kanssa lähtee selvittelyihin, niin asiaan voi upota todella syvälle ja silti mitään konkreettista tai käytännöllistä ei usein saada aikaan muuta kuin kehotus poistaa homevaurio. Mutta jos teillä on parempaa tietoa miten pitäisi menetellä, niin kertokaa toki.

    Otetaanpa esimerkkipotilas. Potilaalla on alkanut ilmetä päänsärkyä, väsymystä ja poskiontelotulehdusoireita. Kuitenkaan poskiontelopunktioissa ei ole märkäistä tulehdusta esiintynyt, punktioerite on ollut kirkasta, eikä bakteeri-infektioon viittaavaa ole ilmennyt, eritteen viljelyssäkään ei ole paljastunut erityistä. Oire onkin lähinnä tukkoisuutta ja limakalvoturvotusta. Sieniviljely eritteestä on myäs otettu ja se on jäänyt toistetusti negatiiviseksi myös. Antihistamiinit ja nenäkortisonisuihkeet auttavat jonkin verran oireisiin. Lisäksi potilaalla alkaa sitten esiintyä käsien vapinaa etenkin jos tekee käsillä jotain rasittavampaa työtä, esim. vatkaa. Sitten alkaa tuntua tuntohäiriöitä kasvoilla. Alkaa tuntua vihlovaa kipua ajoittain kasvojen alueella, ns. epätyypillisiä kasvokipuja, eivät sovi kolmoishermosäryksi. Lisäksi potilas alkaa tuntea sähköiskumaisia nykäyksiä käsissään. Lisäksi potilas kokee hengenahdistusta, mutta hapetus on normaalia, ei ole hapenpuutetta eikä myöskään spirometriassa tule esiin poikeavaa. Potilaalla ei siis oikeasti ole keuhkoissa toimintavikaa, eikä veren hapetuksessa ole todellisuudessa häiriötä. Kuitenkin potilas kokee että henkeä ahdistaa. Potilas tutkitaan sisätaudeilla ja neurologialla perusteellisesti yliopistosairaalassa eikä mitään poikkeavaa tule esiin, mitään yksittäistä tautia ei potilaalta tule esiin, potilas todetaan somaattisesti terveeksi. Sitten potilas mainitsee että kotona on joskus sattunut vesivahinko kylpyhuoneessa, kuitenkaan tietoa ei ole, että olisiko kotona hometta.

    Mitä teidän mielestä olisi seuraavaksi sitten potilaan kohdalla tehtävä?

    Olisiko hyötyä ottaa potilaalta verikokeena homevasta-aineet ja ns. kosteusvauriopaneeli? Jos siitä olisi hyötyä, niin mikä hyöty tutkimuksesta olisi? Jos tuloksena olisi että on IgG-vasta-aineita veressä, niin mihin toimenpiteisiin se johtaisi? Jos tuloksena olisi että ei ole IgG-vasta-aineita homeille, niin muuttaisiko se oleellisesti jatkotoimenpiteiden osalta suunnitelmia?

    Kannattaisiko selvittää, onko kotona homevauriota? Jos olisi niin kannattaisiko se korjata?

    Jos homevaurion korjaamisen jälkeenkin potilas jatkaisi oireilua niin mitä sitten pitäisi tehdä?

    Jos potilas kokee itsensä työkyvyttömäksi omaan tai siihen läheisesti verrattavaan työhön (potilas olisi ala-asteen luokanopettaja), niin millä diagnoosilla tai perusteella voitaisiin potilaalle kirjoittaa sairaslomaa? Jos sairaslomaa kirjoitettaisiin jollakin ylimalkaisella ja hyvällä mielikuvituksella keksityllä diagnoosilla, niin sitten kun Kela pyytää 60 vrk:n jälkeen B-lausuntoa sairasloman jatkamiseksi, niin mitä lausuntoon tulisi laittaa? Että potilaalta ei ole löytynyt mitään sairautta, mutta potilaalla on kaikenlaisia erikoisia oireita kertomansa mukaan, näitä oireita ei voida kuitenkaan mitenkään todentaa, voidaan vain laittaa lausuntoon, että "pyynnöstä todistetaan, että potilas kertoo, että hänellä on erikoisia tuntemuksia kasvojen alueella". luuletteko että tuo lausunto menisi Kelassa läpi? Mainittakoon, että potilaan työpaikalla ei mitään hometta ole löytynyt eikä kosteusvauriota, eikä työpaikalla kukaan muu oireile. Pitäisikö potilas käyttää kuitenkin myös psykiatrin arviossa, koska ei ole poissuljettu kuitenkaan sitäkään, että potilas olisi psyykkisesti sairas ja kuvittelisi oireensa, vaikka ne hänelle täyttä todellisuutta olisivatkin, niin ei niitä voida todentaa millään eikä voida muuta kuin luottaa potilaan kertomukseen. Psyykkisesti sairaalle toki nuo tuntemukset ovat täyttä totta, mutta psykiatrille laittamiseen liittyy eräänlaista hulluksi leimaamista ja vastustusta sen takia ymmärrettävästi. olisiko silti eettisesti oikein jättää käyttämättä potilas psykiatrilla, eihän ole kukaan sen alan asiantuntija arvioinut potilasta vielä? Sitten jos lausunto sairaslomasta ei mene läpi ja potilas jatkaa oireiluaan, eikä koe kykenevänsä työhön, niin millä perusteella potilaan sosiaaliturva voidaan järjestää? Sairaseläkkeelle potilas ei pääse, lausunto siinäkään asiassa ei mene läpi, koska potilaalta ei löydy mitään sairautta. Kuka siis vastaa tässä potilaan sosiaaliturvasta? Sosiaalityöntekijä? Lääkärit ovat tehneet kaikkensa, selittävää sairautta ei löydy eikä lausuntoihin voida valehdella. Oireet voivat johtua homeesta, mutta sitä ei voida osoittaa millään, kuten ei myöskään sitä etteivät ne johtuisi. Vai onko teillä tiedossa jokin menetelmä millä se voitaisiin osoittaa? Kun kerran kosteusvaurio ja homevauriokin on korjattu eikä, potilas ole saanut työperäistä haittaa, niin miten se paljon perään kuulutettu sosiaaliturva nyt sitten pitäisi järjestää? Miten potilas sitten saataisiin terveeksi. Kertokaa nyt, kun kerran väitätte asian tietävän ja jatkuvasti väitätte että lääkärit eivät tiedä tai osaa mitään, eikä heille edes opeteta homeista. Paha opettaa kun kunnollista tietoa ei ole, vain keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia ja erilaisia arveluja mistä oireet voisivat johtua. Ainoa asia, mistä on jonkinlaiseen yksimielisyyteen päästy on ollut, että homevaurio olisi hyvä korjata. Kaikki lääkärit eivät silti allekirjoita edes tuotakaan väitettä. Silti korjaaminen on nyt vallalla oleva suositus. Jos ja kun se on tehty, niin mitä sitten pitäisi tehdä? Kertokaapa nyt, kun tiedätte kerran paremmin.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000023120447#22000000023120447

    Oireeni olivat vaikeita. Menin tk:hon. Sairaanhoitaja oli huolissaan, mutta lääkäri pyöritteli vain käsiään, antoi antibioottireseptin ja käski tulla uudestaan, jos tilanne pahenee. Menin seuraavana päivänä yksityiselle erikoislääkärille. Sain lähetteen sisäilmapoliklinikalle ja pääsin kiireellisenä tapauksena sinne viikossa. Siellä tehtiin kaikki tarvittavat tutkimukset ja sairaalasta käsin käytiin jopa kotonani tutkailemassa sisäilmatilannetta. Sain oikeata hoitoa ja lääkitystä. Muutin pois. Tilannettani tarkkailtiin siellä niin kauan, että olin riittävän terve taas. Lääkäri oli mahtava. Mutta tämä oli vuosia sitten, jolloin ko. poliklinikalla oli vielä maan huippulääkärit ja -tutkijat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


että talossani on hometta? kirjoitti:

Asun puisessa vanhassa rakennuksessa ja mulla on sellasia vittumaisia oireita jatkuvasti... esimerkiksi.. Pää tukossa, nenä tukossa, poskiontelot tukossa, kuulon taso vaihtelee kun joskus korvat enemmän tai vähemmän lukossa, joskus sellasta vittumaista ahdistusta puhuessa, väsyttää kokoajan niin saatanasti vaikka nukun paljon, ääni on ihan maassa kokoajan, ääni on usein käheä ja epäselvä, joskus kun nukun ja herään niin aamulla on suussa sellanen todella kuiva tunne, ja kaikkeen tähän vitun paskaan lisätään vielä Alipurentavian oireet niin elämänlaatu on helposti tiivistettävissä yhteen sanaan . ..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu