.
Tässä jatkojuttua YT-laista Jaban ansiokkaisiin linjauksiin ja käytyihin keskusteluihin lain muutoksen ongelmista sekä täsmällisempää suuntaa siitä, mistä kaiken kaikkiaan pian eduskuntaan tulevassa lakimuutoksessa onkaan kysymys.
Keskustalle kuumaksi perunaksi toisaalla mainittua YT-lain muutosta saattaa pahimmillaan seurata eräänlainen jaakobin paini jossa kumpainenkin vaihtoehto tuottaa vain ongemia!
Toisena äärilaitana on Keskustan eduskuntaryhmän mahdollinen repeäminen äänestyksessä. Seikka aiheuttaisi vakavia ongelmia. Niiden vastapainona on harkittavana varmuudella tiedossa olevat ongelmat, jos Keskusta todella aikoo antaa maamme 220.000 PK –ja pienyrittäjälle ja reilulle 500.000 yrityksiin sitoutuneelle henkilölle YT-lain muutoksen mukanaan tuoman kielteisen kannatusta rasittavan signaalin!
Kuten tunnettua, ei Hakaniemi suonkaan tyydy edes nyt esille tulevaan lakiin:
Jos ei muitten niin varmuudella yrittäjäjärjestöjen ja Kokoomuksen toimesta nousee etusivun otsikoihin SAK:n Lauri Ihalaisen suuri missio todellisesta YT-lain muutostavoitteesta. SAK:n mielestä se tulisi pian säätää koskemaan 10:n, siis kymmenen työntekijän rajan yritysten vaivaksi.
Jos Vanhasen kanta pitää on edelleen ainakin sisäisesti Keskustan ryhmää repivä. SAK-SDP-myötäsukainen äänestys saattaa tuottaa kovaa vääntöä myös julkisuuteen.
Ei tuolla tavalla vasemmalle vetävässä imussa rakenneta mitään pysyvää, sillä innokas SDP-SAK:n syliin tuppaantuminen tuottaa vakavan uhan eräänlaisesta henkisentilan uudesta asemoitumisesta; Siinä Keskusta saa kyseenalaisen kunnian anoa Hakaniemestä toisen poliittisen osaston asemaa, SDP:n rinnalle tai kerrosta sitä alempaa.
JO aikaisemmisssa jutuissa mainitut PK -ja pienyritysten tunnusluvut ovat kovan luokan faktaa. noin 220.000 yrityksen ja noin 500.000 kansalaisen joukko jakaantuu nähdäkseni kolmeen ryhmään,
Merkittävin osa heistä äänestää Kokoomusta.
Pienempi mutta vaikuttava osa heistä on Keskustan kannattajia, mutta.
Keskustaa kannattavaa ryhmää suurempi joukko löytyy nukkuvista!
Keskusta ja Kokoomus saisivat yhdessä radikaalilla linjalla toimiessaan yritysmaailman kehittämiseksi ja ennen muuta yritystoimintaa jarruttavan lainsäädännön saneeraamiseksi merkittävä osan noista nukkujista hereille. Yhteenlaskettuna tuottaisi kahden toimiva kimppa reilusti runsaamman hyödyn kuin 1 1 konsanaan.
JOS kepu-kok saisivat lopultakin sovituksi yhteisen päälinjan, - jonka suuntainen oireilu vuosi sitten presidentinvaaleissa jo tuotti yllättävän selkeän signaalin - niin olen varma että Vanhanen joutuisi kriittisesti arvioimaan omaa linjaansa tai saattaisi joutua noine SDP-SAK-vetoisine oppeineen vaihtoon.
Keskustalaisessa ja kokoomuslaisessa maailmankuvassa ovat painavimmat tekijät saman merkkisiä, jota seikkaa ei muuksi muuta joidenkin pyrkimykset tappavaan syleilyyn Hakaniemen suunnalla.
Keskustan kannalta menossa on itse asiassa kriittisen merkittävä itsetilityksen ja linjanvalinnan aika. Tässä kohdin pitää nostaa hattua Eero Lankialle hänen vuoden takaisesta päätöksestään, kun hän otti kunnioitettavalla tavallaan poliittista vastuuta pressavaalien fiaskosta. Korhosen valinta puoluesihteeriksi selvin näytöin Vanhasen linja suosikin kaatuessa oli mielestäni selkeä signaali Vanhasen linjalle, jossa kenttä kertoi Vanhaselta jääneen jotain tärkeätä hoitamatta; Eihän puoluekokousväki muuten olisi suurin surminkaan noussut merkittävällä enemmistöllä Vanhasen suosikin Alkion valintaa vastustamaan!
Kuten on jo toisaalla todettu, ei Vanhasen linja voi olla yleisen, varauksettoman kannatuksen kohteena Keskustan ryhmässä tulossa olevassa YT-lakiteemassa, eikä laajemmin kentälläkään. Poliittisen leipäkoneen malli on kuitenkin leimannut myös Keskustan ryhmää siten, että rohkeutta nostaa päätään ja sanoa selvin sanoin vastaan tietyille keskustalaisen ideologian vinosuuntauksille ei tahdo löytyä.
Kriittiseksi ajan tekee sen kohtalokkuus ja eräänlainen pakko radikaaliin asennemuutokseen;
Keskustalla on selkeästi vahva uusi "toimitusjohtaja", aloitekykyinen ja aikaansaava puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Hän on saneerannut Apollon organisaatiota jo useilla merkittävillä henkilövaihdoksilla. Puolueen poliittinen johto on kuitenkin Vanhasen linjan mukainen. Uuden ja vanhan yhteentörmäystä on lähes mahdotonta välttää. Syitä on muitakin tällä linjalla YT-lakiin liittyvä aihe, mutta niistä toisessa yhteydessä.
CITY-Keskusta
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
Tässä jatkojuttua YT-laista Jaban ansiokkaisiin linjauksiin ja käytyihin keskusteluihin lain muutoksen ongelmista sekä täsmällisempää suuntaa siitä, mistä kaiken kaikkiaan pian eduskuntaan tulevassa lakimuutoksessa onkaan kysymys.
Keskustalle kuumaksi perunaksi toisaalla mainittua YT-lain muutosta saattaa pahimmillaan seurata eräänlainen jaakobin paini jossa kumpainenkin vaihtoehto tuottaa vain ongemia!
Toisena äärilaitana on Keskustan eduskuntaryhmän mahdollinen repeäminen äänestyksessä. Seikka aiheuttaisi vakavia ongelmia. Niiden vastapainona on harkittavana varmuudella tiedossa olevat ongelmat, jos Keskusta todella aikoo antaa maamme 220.000 PK –ja pienyrittäjälle ja reilulle 500.000 yrityksiin sitoutuneelle henkilölle YT-lain muutoksen mukanaan tuoman kielteisen kannatusta rasittavan signaalin!
Kuten tunnettua, ei Hakaniemi suonkaan tyydy edes nyt esille tulevaan lakiin:
Jos ei muitten niin varmuudella yrittäjäjärjestöjen ja Kokoomuksen toimesta nousee etusivun otsikoihin SAK:n Lauri Ihalaisen suuri missio todellisesta YT-lain muutostavoitteesta. SAK:n mielestä se tulisi pian säätää koskemaan 10:n, siis kymmenen työntekijän rajan yritysten vaivaksi.
Jos Vanhasen kanta pitää on edelleen ainakin sisäisesti Keskustan ryhmää repivä. SAK-SDP-myötäsukainen äänestys saattaa tuottaa kovaa vääntöä myös julkisuuteen.
Ei tuolla tavalla vasemmalle vetävässä imussa rakenneta mitään pysyvää, sillä innokas SDP-SAK:n syliin tuppaantuminen tuottaa vakavan uhan eräänlaisesta henkisentilan uudesta asemoitumisesta; Siinä Keskusta saa kyseenalaisen kunnian anoa Hakaniemestä toisen poliittisen osaston asemaa, SDP:n rinnalle tai kerrosta sitä alempaa.
JO aikaisemmisssa jutuissa mainitut PK -ja pienyritysten tunnusluvut ovat kovan luokan faktaa. noin 220.000 yrityksen ja noin 500.000 kansalaisen joukko jakaantuu nähdäkseni kolmeen ryhmään,
Merkittävin osa heistä äänestää Kokoomusta.
Pienempi mutta vaikuttava osa heistä on Keskustan kannattajia, mutta.
Keskustaa kannattavaa ryhmää suurempi joukko löytyy nukkuvista!
Keskusta ja Kokoomus saisivat yhdessä radikaalilla linjalla toimiessaan yritysmaailman kehittämiseksi ja ennen muuta yritystoimintaa jarruttavan lainsäädännön saneeraamiseksi merkittävä osan noista nukkujista hereille. Yhteenlaskettuna tuottaisi kahden toimiva kimppa reilusti runsaamman hyödyn kuin 1 1 konsanaan.
JOS kepu-kok saisivat lopultakin sovituksi yhteisen päälinjan, - jonka suuntainen oireilu vuosi sitten presidentinvaaleissa jo tuotti yllättävän selkeän signaalin - niin olen varma että Vanhanen joutuisi kriittisesti arvioimaan omaa linjaansa tai saattaisi joutua noine SDP-SAK-vetoisine oppeineen vaihtoon.
Keskustalaisessa ja kokoomuslaisessa maailmankuvassa ovat painavimmat tekijät saman merkkisiä, jota seikkaa ei muuksi muuta joidenkin pyrkimykset tappavaan syleilyyn Hakaniemen suunnalla.
Keskustan kannalta menossa on itse asiassa kriittisen merkittävä itsetilityksen ja linjanvalinnan aika. Tässä kohdin pitää nostaa hattua Eero Lankialle hänen vuoden takaisesta päätöksestään, kun hän otti kunnioitettavalla tavallaan poliittista vastuuta pressavaalien fiaskosta. Korhosen valinta puoluesihteeriksi selvin näytöin Vanhasen linja suosikin kaatuessa oli mielestäni selkeä signaali Vanhasen linjalle, jossa kenttä kertoi Vanhaselta jääneen jotain tärkeätä hoitamatta; Eihän puoluekokousväki muuten olisi suurin surminkaan noussut merkittävällä enemmistöllä Vanhasen suosikin Alkion valintaa vastustamaan!
Kuten on jo toisaalla todettu, ei Vanhasen linja voi olla yleisen, varauksettoman kannatuksen kohteena Keskustan ryhmässä tulossa olevassa YT-lakiteemassa, eikä laajemmin kentälläkään. Poliittisen leipäkoneen malli on kuitenkin leimannut myös Keskustan ryhmää siten, että rohkeutta nostaa päätään ja sanoa selvin sanoin vastaan tietyille keskustalaisen ideologian vinosuuntauksille ei tahdo löytyä.
Kriittiseksi ajan tekee sen kohtalokkuus ja eräänlainen pakko radikaaliin asennemuutokseen;
Keskustalla on selkeästi vahva uusi "toimitusjohtaja", aloitekykyinen ja aikaansaava puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Hän on saneerannut Apollon organisaatiota jo useilla merkittävillä henkilövaihdoksilla. Puolueen poliittinen johto on kuitenkin Vanhasen linjan mukainen. Uuden ja vanhan yhteentörmäystä on lähes mahdotonta välttää. Syitä on muitakin tällä linjalla YT-lakiin liittyvä aihe, mutta niistä toisessa yhteydessä.
CITY-Keskusta
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kokoomuksen ja SDP:n kannat ovat työlainsäädännössä aika kaukana toisistaan. SDP on pelkkä SAK:n poliittinen osasto ja tekee mitä rahoittaja, SAK, käskee. Demareihin pätee sanonta, sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Eli SAK:n lauluja laulellaan, koska sieltä tulee raha vaalikampanjoihin.
Maasta on kadonnut ja koko ajan katoaa teollisia työpaikkoja, koska teollinen bulkkituotanto menee pakosta sinne, missä se on halvempaa tehdä. Suomi ei koskaan pysty kilpailemaan halpatuotantomaiden kanssa. Siksi meidän pitäisi pysytä joustavasti kehittämään uutta työtä poistuvan ja loppuvan tilalle, mutta tässä SAK:n kankea jarrutuspolitiikka on paha este.
SAK on valitettavasti aivan liian konservatiivinen toimija markkinatalouden nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Koko ay-aate perustuu toistasataa vuotta vanhaan kartellikapitalistien ja lihastyötä tekevien työläismassojen ristiriitaan.
Tätä keinotekoista vastakkainasettelua SAK lietsoo SDP:n avulla uhkailemalla keskustaa siitä, että "jos keskusta menee kokoomuksen kelkkaan, niin kovat arvot saavat vallan ja maan sisäinen turvallisuus vaarantuu".
Työmarkkinalainsäädännössä SAK/SDP käyttää hyväkseen keskustan heikkoutta. Seppo Riski kirjoitti siitä mm. keskiviikon Iltalehdessä. Kepu pakenee kolmikannan selön taa, kun se ei uskalla ottaa hallitusvastuuteen kuuluvaa päätösvaltaa lakiesityksistä, vaan panee poliittisesti kiistanalaiset asiat kolmikantaan, jossa hallituksen rooli on minimaalinen.
Yt-lakikin valmisteltiin työmarkkinajärjestöjen kesken ja hallitusta - kolmikannan poliittisesti vastuullisinta osapuolta - edusti yksi työministeriön sosialidemokraattinen virkamies.
Kokoomuksen kanta yritystoimintaan ja työlainsäädäntöön on ollut kokoajan joustavuutta lisäävä, yritysten reagointiherkkyyttä parantava, eli sellainen yritysympäristö, joka sallii työvoiman liikkuvuuden ja yritysten kannattavuuden markkinataloudessa, kun SAK elää edelleen suljetun talouden säännöstelyn aikaa.
Keskusta on nyt vaalien alla näkyvällä paikalla ratkaisijana. Keskustasta riippuu täysin kahlitaanko hyvinvoinnin kehittäminen SAK:n veto-oikeuden alle, kuormitetaanko yrityksiä sellaisilla rasitteilla, joita kilpailijamaissa ei ole, ja onko Suomessa yleensä mahdollista harrastaa yrittäjätoiminnan riskinottoa ilman, että SAK:n pitkä käsi työntyy lietsomaan ristiriitaa yrittäjän ja hänen henkilöstönsä väliin.
Vähintään puoli miljoonaa ihmistä seuraa, miten keskusta valitsee, kun yt-laista äänestetäään.
Keskusta voi jatkaa SAK/SDP:n tahdottomana orjana.
Tai keskusta voi valita niin kuin sen kannattajien enemmistö, yrittäjät ja koko eduskuntaryhmä haluaa.
Tässä taisi olla vastikään julkisuudessa vertaileva selvitys työelämän joustoista eri Euroopan maissa. Suomi ei sijoittunut siinä mitenkään huonosti, vaan oli muistini mukaan keskivälin paremmalle puolella. Valitettavasti en pysty nyt nimeämään tätä selvitystä, mutta kovin pitkää aikaa sen uutisoinnista ei ole. Toivottavasti en ole nähnyt ihan unta, sillä perustuu varsin hataraan muistikuvaan. Ehkä jollakulla on tarkempaa tietoa.
Hyvä esimerkki työelämme joustavuudesta on vuokratyön osuuden lisääntyminen. Se alkaa olla jo merkittävä osuus kaikesta tehdystä työstä. Vuokratyötä tekevät ovat kuitenkin paljon huonommassa asemassa työehtojen suhteen kuin muut työlliset. Tällaisen huutavan epäkohdan sijaan sitten - sanoisinko kehdataan - ottaa esille varsin vähämerkityksellinen yt-lain laajennus. Yt-lain laajennuskin nähdään totaalisen huonona asiana. Ei ole haluakaan lähteä miettimään sitä, miten se voitaisiin sisällölisesti täsmentää sellaiseksi, ettei siitä tulisi ylimääräistä rasitusta millekään osapuolelle.
Jos me olemme paremmalla puolella Euroopassa työrelämän joustoissa, niin se on hyvä, muttei vielä riitä. Eihän Suomi kilpaile muiden Euroopan maiden kanssa, vaan muiden maanosien kanssa.
Vuokratyövoiman käytön osuus on ikävä kyllä vain seuraus joidenkin toimialojen jäykkyydestä ja nimenomaan SAK:n aiheuttamista vaikeuksista osa-aikatyössä. Moni palvelufirma tilaa kysyntäpiikkien lisätyövoiman vuokrafirmoista, kun ei viitsi nähdä sitä rumpaa, mikä osa-aikaisten palkkaamisesta omaan henkilökuntaan aiheutuisi.
Rakennusalalla käytetään vuokratyövoimaa, koska suomalainen työvoima jäi 15 vuotta sitten ansiosidonnaiselle ja tekee sieltä käsin keikkaa vain silloin tällöin.
Rakennusliitto on paras esimerkki siitä, miten jonkun toimialan ammattimiehet ovat päässeet suljetun talouden asuntorakentamisessa rahastamaan rasvaisilla urakoilla sellaiset palkkatulot, ettei niitä kukaan pysty maksamaan enää sellaisessa tilanteessa, jossa hinta määräytyy markkinoilla.
Vuokratyövoima on minusta lähinnä työmarkkinoiden jäykkyyttä todistava epäterve ilmiö, josta pitäisi päästä pois.
Jaba ei muista Kokoomuksen viimeisimpiä näyttöjä hallitusvastuusta, Vai aikooko Kokoomus panna kaikki asiat Lipposen niskaan, vaikka Kokoomuslaisilla ministereillä oli avainpaikka näyttää PK-sektorin työnantajille Kokoomuksen hyvyys yrittäjiä kohtaan. Kun Jaba ei muista tai ei ole perehtynyt kunnolla työlakien uuditusten sisältöön Lipposen/punasini hallituksessa, niin pitänee muistuttaa.
Sinipuna hallituksessa työlakien uudistamisessa kokoomuslaiset ministerit kasvattivat yhtäjalkaa työläisten valtaa yrityksissä. Oikein sandarmivaltaa! Miksi näin? Totakai kokoomuslaiset osti tempulla edustavuutta työväen silmissä ja mielessä. Niinistön presidentin vaalikampanja työväen presidentistä perustui tähän. Ja perustui toisaalta siihen todennäköisyyteen, että SDP on edelleen vaalien jälkeen suurin pulue, mutta kansa päätti vaaleissa toisin.
Nyt Kokoomuslaiset hyökkäävät KEPU:a vastaan, muka yrittäjien puolesta puhujina, kun viime vaalikaudella toimivat hallituksessa yrittäjiä vastaan.
Kokoomuksessa ei ole enää sitä uskottavuutta kuin se on joskus ollut. Nuorennusleikkaus puolueessa ja kapitalisti pakut tekivät puolueesta lumetta.
En tule enää äänestämään kokoomusta. Minulle riittää yhteistyö kokoomuslaisten kanssa.
vuokratyövoimasta. Vuokratyövoiman työnantajia ovat sosialisteja ja kapitalisteja, se on vissi näin. Olen ollut tietoinen tästä asiasta jo kauan.
Itse asiassa olen ihmetellyt, miksi SDP/SAK ja KOK:s vain hissuttelevat, kun puhutaan vuokratyövoimasta. SIKSI, KUN KYSYMYKSESSÄ ON HEIDÄN TYÖVOIMANSA.
Maame vuokratyövoima on tosi huonossa tilassa. Niitä ei tue kukaan, vaikka lait on heidän puolellaan. Syykin on selvä. Vuokratyövoima koostuu pääosiltaan niistä henkilöistä, joilla ei ole jäsenkirjaa ja eivät ole suostuneet sitä SDP:tä ja KOK:ta ottaman. Näillä puolueilla ja sak:lla kun rekisterit pelaa. Vuokratyövoimasta suuri osa ei kulu ay-jäjestöihin.
Vuokratyöläiset ovat tarkalleen sanoen SDP:n ja KOK:n hunajaa.
Mm. työsuojeluviranomaiset ovat koko ajan katsoneet läpisormien lainkiertoa. Vain muutama tv-ohjelma on tehty lumeeksi. Siinä kaikki.
Arvelisin, että Kepussa on mietetty myös sitä kannattaako antaa positiivisia signaaleja palkansaajien suuntaan. Siellä on sentään kaiketi noin 3 miljoonaa ihmistä ja Jaban tapaa lasketaan perheenjäsenet ja serkun kummin kaimat mukaan taidetaan mennä jo reilusti yli maamme väkiluvun.
Minusta ei ole väärin olettaa, että yli 200 000 alle 30 henkilöä työllistävässä yrityksessä työskentelee keskimäärin 2-3 osakasta/yritys.
Useimmat ovat perheyrityksiä, jolloin perheenjäsent voi minusta rinnastaa yrittäjiin, vaikkeivät he osakkaita olisikaan.
Joka tapauksessa yrittäjäperheen kaikki äänestysikäiset äänestänevät todennäköisesti sitä puoluetta, jonka kokevat yrittäjämyönteisimmäksi, mitä keskusta ei ole, jos se antaa yt-lain soveltamisalan laajentua pienyritysten suuntaan.