OI ANTTI

MÄ MIELESSÄNI

Mä mielessäni ajatelin.
Kun laivamatkaa suunitelin.
Että vihdoikin mä keikallesi pääsen.
Ja sut sillä näen.

Mut seuraava yö.
Olikin arvaamaton.
Salaisen unelmani taakse.
Tuli unen tuoma punainen pilvi.

Mä muistan jotain siitä unesta.
Vaikka osa onkin sumun peitossa.
Mutta parhaimman kohdan mä muistan.
Mä kanssasi jutella sain.

Mä aamulla ajattelin.
Kun aamukahvia keittelin.
Tuo uneni punainen.
Toi päivääni piristyksen.

Mut tuskin se todeksi muutuu.
Mä luulen et unelmani todelisuuteen laantuu.
Sulla tuskin on mulle aikaa.
Se on vain unen taikaa.

Mä tyytyä siihen saan.
Vaikka unessa toisin,
sun kanssas olla saan.
Mut todelisuus on toisin.

Oi korkein sen mä tiedän.
Olet näytänyt mulle unieni määrän.
Mä tiedän että arvamatoon maailma.
Joskus unissakin näkyy todelisena.

Mut jos tuo uneni pienoinen.
Olisikin viesti todelisuuden.
Mä pääti sen nyt.
Ja sen myös pidän.

Kun keikallasi sut mä nään.
Sut sillä mä tahdon ylättää.
Hauskasti kerron mä salaisuuden.
Ja lahjan annan ihmeelisen.


OI ANTTI

Mun mun ihailuni.
mun elämäni salaisuus.
Paljon sulle antaa tahtoisin.
Sut sydämeeni kätkisin.
Ja siellä sua hellisin.

Hellästi sua halaisin.
Ja sulle ruusun ostaisin.
Ei ole köyhällä pojalla paljoa antaa.
Mun sydämmeni ihailua ja rakkautta kantaa.
Mun pyhä paikkani sydän pieni.
Kätkee onnen ilon hetketkin.

Oi kuinka paljon on elämämme täällä.
Kuinka paljon se kestää elämän jäällä.
On onni olla ihminen.
Kun antaa elämäleen arvon sen.
Sitä sieluni kuinioitaa.
Ja rakkaudella sitä muistaa.

Toivo tuo elämän valoista korkein.
On ilon ja onnen lähde kalleni.
Kun iltaisin sua ajattelen.
Ennen kuin uinuen vaivun uneen.
Mä joskus haluaisin sua kiitää.
Ja siihen halauksen liitää.

On elämämme kuin lankaa.
Paljon se kestää.
Paljon se kantaa.
Ja muistoja antaa.
Yhdessä me teemme niitä.
Elämän onnen helmiä.

On onni elää niiden kanssa.
Antaa elämän maistua makealta.
Jalat maassa pitäen.
Elämän lankoja etsien.
Ei huolta huomisesta.
Ei murhetta tulevasta.


T: Jaretc