ulosotto

Tuolla euromäärät

http://www.oikeus.fi/5620.htm

Vuoden 2007 alusta tulevat voimaan ulosmittausta koskevat uudet säännökset, jotka sisältyvät laajaan, ulosottolain uudistuksen ns. kolmanteen vaiheeseen.
Palkasta ulosottoon pidätettävän määrän laskentaperusteet muuttuvat, mikä merkitsee sitä, että työnantajien on päivitettävä palkanlaskentaohjelmansa. Ulosoton tietojärjestelmästä lähetetään vuodenvaihteessa työnantajille ulosotossa olevien työntekijöiden (velallisten) palkkoja koskevat uudistetut maksukiellot. Niiden työnantajien avuksi, joilla ei ole käytössään omia laskentaohjelmia, oikeusministeriö avaa verkkopalvelussa www.oikeus.fi laskurin, jolla ulosmitattavan määrän voi laskea.

Tietoa palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosmittauksesta 1.1.2007 alkaen löytyy verkkosivulta www.oikeus.fi/5620.htm. Mukana on myös laskuesimerkkejä.

Pienituloisten ulosmittaukseen lievennyksiä
Uudet säännökset tuovat jonkin verran lievennyksiä erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleville velallisille. Ulosoton ns. suojaosuutta korotetaan 567 eurosta 585 euroon kuukaudessa velallisella, jolla ei ole elätettäviä perheenjäseniä. Jos hänellä on kaksi huollettavaa, suojaosuus nousee 980,40 eurosta 1 005 euroon.

Velalliselle on palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosotossa jätettävä säädetty suojaosuus omaan ja perheensä elatukseen. Suojaosuuden lisäksi velalliselle on nykyisin jätettävä neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta. Kun nettopalkka ylittää tietyn tulorajan, ulosmitataan koko nettopalkasta yksi kolmasosa ja velalliselle jää kaksi kolmasosaa. Tuloraja saadaan kussakin tapauksessa kertomalla suojaosuus kahdella.

Yleinen ulosmittauksen määrä on jatkossakin edelleen kolmasosa nettotulosta. Pienituloisten velallisten suoja paranee jonkin verran niin, että mainittua "kolmasosa nettotulosta" -sääntöä lievempää ulosmittausta sovelletaan jatkossa nykyistä laajemmin. Velalliselle on jätettävä suojaosuuden lisäksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta.

Suojaosuudessa otetaan vuoden 2007 alusta huomioon myös velallisen elatuksen varassa oleva avopuoliso. Lisäksi perheenjäsenen elatuksenvaraisuuden edellytystä väljennetään nykykäytäntöön nähden.

Erittäin hyvätuloisten ulosmittaukseen ulosottolain uudet säännökset ovat sen sijaan tuomassa tiukennuksia vuoden 2009 alusta. Velalliselle jää kuitenkin aina vähintään puolet nettopalkasta.

Vapaakuukausia nykyistä automaattisemmin, ulosottomaksuihin helpotuksia
Pienituloinen velallinen saa ensi vuodesta alkaen automaattisesti vuosittain kaksi vapaakuukautta eli keskeytystä ulosottoon. Muutoin velallisella on oikeus nykyiseen tapaan yhdestä kolmeen vapaakuukauteen vuodessa. Oikeus vapaakuukausiin alkaa vuoden jatkuneen toistuvaistulon ulosmittauksen jälkeen. Tämä vuoden aika on voinut kulua jo ennen tämän lainmuutoksen voimaantuloa.

Velallisen maksettavaksi kuuluva ulosottomaksu on tähän asti peritty jokaisesta kertyneestä maksuerästä. Ensi vuoden alusta alkaen näiden ns. taulukkomaksujen perintä lakkaa, kun ulosmittaus on kestänyt kaksi vuotta ja velallinen on sinä aikana suorittanut määrätyn määrän maksuja.

Pienten saatavien ulosottokertymien ja ulosottomaksujen suhteen pitämiseksi kohtuullisena otetaan käyttöön nykyistä alempia maksuluokkia. Näin entistä suurempi määrä kertymästä menee velan lyhennyksiin. Velkojan suoritettavaa tilitysmaksua korotetaan. Tietoa vuoden 2007 alusta voimaan tulevista ulosottomaksuista on sivulla www.oikeus.fi/6553.htm.

Yritystoiminnan jatkamiselle parempi suoja, vapaa myynti vaihtoehdoksi huutokaupalle

Ensi vuoden alusta voimaan tulevilla säännöksillä pyritään suojaamaan elinkeinon jatkamista. Ulosmittauksen määrää saadaan rajoittaa, jos se mahdollistaa toiminnan jatkamisen eikä olennaisesti vaaranna velkojan etua. Sama mahdollisuus laajenee koskemaan myös yhtiöitä.

Uusien säännösten mukaan ulosottomies voi pakkohuutokaupan sijasta myydä ulosmitatun omaisuuden myös vapaalla myynnillä. Ulosottomiehen tulee valita myyntimuodoista se, joka kulloinkin tuottaa parhaan tuloksen. Useimmissa tapauksissa vapaa myynti edellyttää velallisen ja velkojien suostumusta. Jatkossakin ulosmitattu omaisuus käytännössä myydään useimmissa tapauksissa julkisella huutokaupalla.