Ne, jotka uskaltavat olla omia persoonia eivätkä esitä mitään massaihmistä, ne saavat yleensä kamalasti kritiikkiä osakseen. Todellisia ystäviä on harvassa, jotka antaisivat toisen olla sellainen kuin on.
Itselläni on kaksi kaveria ja he kritisoivat ihan v*tusti, jos olen hetken aikaa heille sellainen kuin oikeasti olen.
Ja huom. minä en ole silloin mikään epäsosiaalinen, kun olen rennosti oma itseni. En puhu toisen päälle vaan kuuntelen toista hyvin, en arvostele, enkä vähättele toista ja niin edelleen. Mutta silti minua arvostellaan, kun olen oma_itseni! On nämä suomalaiset naiset kummallisia... Jos jollakin heidän kaverillansa on jotakin hyvin (on esim. itsevarmuutta), heti ollaan tekemässä kaikkensa sen eteen, jotta tuo ominaisuus tuhoutuisi lopullisesti. Ei päätä eikä häntää. Missä on naisten yhteishenki, missä???
Joku kohta kirjoittaa, että kahden naisen perusteella ei voi yleistää. No ei tietenkään, mutta en usko, että tämä on mitään kovin harvinaista.
Otsikkoni on hieman väärä. Voisi paremminkin lukea: Naiset eivät anna toistensa olla yksilöitä.
Itselläni on kaksi kaveria ja he kritisoivat ihan v*tusti, jos olen hetken aikaa heille sellainen kuin oikeasti olen.
Ja huom. minä en ole silloin mikään epäsosiaalinen, kun olen rennosti oma itseni. En puhu toisen päälle vaan kuuntelen toista hyvin, en arvostele, enkä vähättele toista ja niin edelleen. Mutta silti minua arvostellaan, kun olen oma_itseni! On nämä suomalaiset naiset kummallisia... Jos jollakin heidän kaverillansa on jotakin hyvin (on esim. itsevarmuutta), heti ollaan tekemässä kaikkensa sen eteen, jotta tuo ominaisuus tuhoutuisi lopullisesti. Ei päätä eikä häntää. Missä on naisten yhteishenki, missä???
Joku kohta kirjoittaa, että kahden naisen perusteella ei voi yleistää. No ei tietenkään, mutta en usko, että tämä on mitään kovin harvinaista.
Otsikkoni on hieman väärä. Voisi paremminkin lukea: Naiset eivät anna toistensa olla yksilöitä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Yleensä jos et ole ollut oma itsesi, ovat ystäväsi tottuneet tuohon sinuun ja näin ollen sopeutueet siihen. Mutta jos yhtäkkiä et haluakaan olla se sylkykuppi, niin varmasti he vastustavat asiaa. Pidä välit hyvinä, niin varmasti sinulla on hauskaa heidän kanssaan.
en oikein varmuudella ymmärtänyt, mutta muuten olen kyllä samaa mieltä. Ihmiset tottuvat jo kauan olleisiin roolijakoihin: "tuo on heikko alistuja", "tuo on voimakasluonteinen ja luja henkilö ja sitä kannattaa varoa ärsyttämästä" jne. Itse olen ollut heille useamman vuoden tuo heikko alistuja, mikälie. Teeskentelijä toisin sanoen. Nyt kun olen yllättäen oma itseni, se ei heille käykään... Voisi sanoa jotenkin kuten että "luonnollista", vaikka aika sairastahan se toisaalta on.
Tuo minun ylikiltteyteni on johtunut osaltaan siitä, että isäni ollut alistava ja aggressiivinen, mutta osaltaan myös siitä, että olen naiseksi aika iso (miltei 180cm). Tulee sellainen "ylivoimakas" olo... Kuin voisi sanoa kenelle samaa sukupuolta olevalle mitä tahansa ja toinen olisi vain säälittävä piipittäjä siinä vieressä. Niinpä ei tule sanoneeksi yhtään mitään ja on ihan alistuneena. Tätä lyhyemmät kaverit käyttävät sitten hyväkseen.
Hehhehehe "pidä hauskaa"- minä sanoin. ymmärrä se miten haluat minulle on ihan sama. tarkoitin lähinnä että hyvä että sinulla on juttukavereita, pidä niistä kiinni niin ehkä et olekaan enää yksinäinen. En tarkoittanut mitään seksuaalista, mutta voisihan se tehdä teille hyvääkin kukaties ;)
Minä taas voisin milloin tahansa soittaa vanhalle kaverieilleni ja pyytää vaikka baariin tai lenkille tai lätkämatsiin mutta en toisaalta halua välttämättä niin sosiaalisia tilanteita.
En ymmärtänyt viimeistä lausetta tuolla tavalla väärin, ei olisi tullut edes mieleenkään ymmärtää se noin.
"Pidä välit hyvinä, niin varmasti sinulla on hauskaa heidän kanssaan."
Ajattelin, että tarkoittaisit että minun pitäisi myös jatkossakin olla alistuvana sylkykuppina, jotta saisin vietettyä heidän kanssaan jotenkinkutenkin aikaani.
Mutta et sentään tarkoittanut tuota. :)
"ymmärrä se miten haluat minulle on ihan sama"
Nyt olen kateellinen. Rehellisesti. Kunpa minäkin pystyisin ajattelemaan ihmisistä noin. Olisi monta murhetta vähemmän kun ei vain välittäisi liikoja.
itseluottamus on sitä että ei masennu toisten osoittamasta nyrppynaamaisuudesta vaan pystyy ymmärtämään ihmisiä ihmisinä masentumatta itse. Eli turha odottaa toisilta tiettyä kohtelua, itseltään sopeutumista voi odottaa.
Eli sopeutuu musertumatta itse.
ei ole tuollaista itsevarmuutta. Tuohan on ihan täydellistä itsevarmuutta.
siltikään ole täydellinen. Mulle ei nykyään tee kesää eikä talvea jos joku ei tykkää. On silti juita tilanteita jossa tunnen etten ole niin vahvoilla... Tulee ns. muita murheita ;)
on fiksuja ajatuksia.
No kiitos.
..laajemminkin olla että erilaisuus ei aina oikein ole hyväksyttyä. :/ Ehkä ihmiset tottuvat kasvaessaan tiettynlaisiin ihmisiin, tietynlaiseen käyttäytymiseen jne. Jos ihminen poikkeaa yleisesti "hyväksytystä", voi olla että se koetaan hämmentävänä... Ihmisillä tuntuu usein olevan vaistonvarainen varautuneisuus uusiin asioihin, asioihin joita ei ehkä ymmärrä...
Samoin jos ihminen muuttaa käytöstään jotenkin, voi sekin olla hämmentävää. Juuri kun ihminen luulee tietävänsä millainen joku on käykin ilmi ettei se olekkaan ehkä ihan niin...
Itse en, esimerkiksi, käytä alkoholia. Muiden käyttäminen ei ole ongelma, enkä koskaan ole "saarnannut" tms. Mutta silti usein ihmisten käytös muuttuu, jopa vihamielisemmäksi, kun kuulevat tuosta... :/
henkisesti todella ahtaita. Itse en -ainakaan luullakseni- kamalasti ihmettelisi, jos jonkun henkilön käytös muuttuisi selvästi aikaisempaan nähden. Eri asia olisi, jos se muuttuisi reilusti huonompaan suuntaan. Mutta jos toisen käytös muuttuisi "neutraalilla tavalla" (eli henkilö olisi kuitenkin yhä ihan sosiaalinen), luultavasti hyväksyisin sen.
luulen vain itsestäni itsestäni liikoja :]
Eli voi olla, että minäkin ihmettelisin, vaikken sitä etukäteen voisikaan arvata.
Naiset on kovia puukottamaan toisiaan selkään ja ovat toisilleen pirun kateellisia ja sen sellaista.
Monet naiset ovat maailman ihanimpia, mikä katkeruus sinulla on naisia kohtaan ? :)
mies. Siinä SUURI ero!! :D
Itse usein kadehdin tyttöjä joilla on poikia kavereinaan, he näyttävät useammin iloista naamaa ja nauravat enemmän, eivätkä myöskään vaikuta kokevansa tarpeelliseksi mollata toisia naisia. No, kyllä jätkätkin osaavat olla 'ämmämäisiä' ja nalkuttaa ja piikitellä ja puukottaa selkään :/
On se kumma kun ei voi olla oma itsensä, jollei halua tulla tapetuksi sisältä päin.
vaikka yrittää olla tehdä kaikkensa ollakseen reilu täällä , niin aina on joku jätkä on akkamainen ja syyttää pikkupojaksi suotta. Ei voi olla suvaitsevainen, lämminsydäminen ja reilu , vaan aika pitää mollata toisia.