Kriittisesti tutkittua

En ole pitkään aikaan lukenut tätä(kään) palstaa, mutta en myöskään ole viimeaikoina ehtinyt perehtymään paranormaalaihin ilmiöihin (palkkatyöni kiireiden takia).


Haluan kertoa että älkää hyvät ihmiset olko liian hyväuskoisia paranormaalien ilmiöiden suhteen.

99.9% netissä pyörivistä aavekuvista ja -videoista on täyttä huijausta. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa kun näin aaveliftaaja-videon(jossa porukka ajoi kolarin aavenaisen takia)purskahdin lopussa nauruun. Miksikö?

Vaikka video olisi ollut uskottavampi ilman siinä näkyviä/kuuluvia digitaali/äänitehosteita, olisi se silti ollut hyvin epäuskottava tarina. Miksikö? Yhdessäkään todellisessa tapauksessa aaveen(kutsutaan ilmiötä tässä tapauksessa nimellä aave, vaikka itse en käytä ko. nimitystä) ei ole todettu aiheuttavan ihmisille vakavaa fyysistä vahinkoa, poissuljettuna muutamia poltergeist-tapauksia joissa jokin esine on lentänyt ihmistä kohden ja aiheuttanut vähäistä kipua, taikka muutamia tapauksia joissa poltergeist on tehnyt fyysistä kipua mm. kuristamalla, raapimalla tai läpsimällä.

Yksikään kummitus siis ei ole aiheuttanut missään tiedetyssä oikeassa tapauksessa ihmisen kuolemaa edes vahingossa tai välillisesti.
Ainoa paranormaali ilmiö jossa todella kuoli ihmisiä on sekin Saksan moottoritieltä, eikä siinä ollut kyseessä kummitus, vaan jonkinlainen energiakenttä, joka johti ajokin ohjauksen menetykseen.

Älkää myöskään uskoko infrapunakameralla otettuja valopisteitä. Toki osa on aitoja, selittämättömiä ilmiöitä, mutta infrapunavalo tekee monesti tepposet heijastuessaan eri kohteista takaisin.

Älkääkä uskoko sokeasti valvontakameroiden tai nettikameroiden kuvia. Sillä pitkään samaa kohtaa kuvatessa kamerassa voi vilahtaa viiva ruudussa, tai siihen voi ilmestyä tumma läikkä, ikään kuin siinä olisi vilahtanut ufo tai aave. Nämä on suhteellisen normaaleita ilmiöitä silloin kun kamera laitetaan kuvaamaan jotain kohtaa jossa ei ole mitään liikettä.

Jos vakavasti jotain tutkitaan, pitää saada käsiin kameran merkki/malli ja ko. kameran nauha/negatiivi tai digikameran nk. raakakuva(esim TIFF). Niistä voi paremmin tutkia onko kyse huijauksesta vai ei. Jos niissä ei esiinny huijausta, jää kaksi vaihtoehtoa:
A. Aito tapaus
B. Erittäin hyvin ja kauan aikaa vienyt huijaus.

Mikäli kohteelle on edes muutama hyvä ja luotettava silminnäkijähavainto kuva- tai videomateriaalin lisäksi ja materiaalissa ei näy huijauksen merkkejä, se luokitellaan selittämättömäksi ilmiöksi. Jos silminnäkijöitä ei ole vahvistamaan kuvan aitoutta, joka on tutkimuksessa osoittautunut ns. aidoksi, se luokitellaan vain mahdollisesti aidoksi tapaukseksi.

Netissä ei montaa täysin aitoa videota/kuvaa ole, siis niitä joissa olisi silminnäkijöitä todistamaan kuvan aitouden sen lisäksi ettei kuvasta ole tutkimuksissa löytynyt huijaukseen viittaavaa.