.
Keskustalla myös tässä avaiasema
***********************************
Keskusta on nyt ja tulee olemaankin keskeisessä avainasemassa, kun keskusta-oikeistolaisin voimin ryhdytään maahamme palauttamaan perustuslakimme mukaista ainoata laillista vallan kolmijakoa.
Varmuuden vuoksi;
Ainoa oikea, mutta poliittiselle
tunkiolle hietetty oika kolmijako:
***********************************************
1. Lainsäädäntövalta, - eduskunta
2. Toimeenpanovalta, - hallitus ja tasavallan presidentti
3. Itsenäinen oikeuslaitos.
( 4. perinteisessä mallissa oli toiminnassa myös ns. neljäs valtiomahti, - itsenäinen media, toimiva lehdistö -, jonka tehtävänä oli valvoa valtaa pitävien toimintaa ja tekemisiä, paljastaa virheitä ja vääryyksiä ja saattaa väärintekijät julkisuuteen tuomittavaksi. Lehdistön tehtävää luonnehdittiin ”valtaapitävien vahtikoiran rooliksi”.
Median toimiessa todellisena vallan vahtikoirana lehtimiehiä pelättiin ja kunnioitettiin. Nykyisin tämä mahti on osin kaupallistanut itsensä, pinnallistunut ja aatteellisilta osiltaan valunut toveritoimitusten kautta Hakaniemen käsikassaraksi, yhden totuuden julistajaksi! )
Yhteensä:
*********
Perustuslailliselle vallan kolmijaolle on käynyt huonosti!
1. Eduskunnan valta?
***********************
Eduskunnan parlamentaarinen valta on siirtynyt sen ulkopuolelle, Hakaniemen ja aktiivisten työmarkkinajärjestöjen käsiin. Niistä SAK:lla on selkeästi ylin asema, joka perustuu toisaalla kykyyn kiristää ylikorkeita palkka -ja muita etuisuuksia vientiteollisuudelta sen kaipaaman työrauhan ylihinta. Teollisuus puolestaan taipuu usein yllättävän helposti kiristykseen, sillä työrauhan lunnaat maksaakin valtio ja kansa. Näin se käy kun kolmikannan äänetön osakas hallitus poikkeuksetta hyväksyy SAK:n ylihintaisen kiristyksen.
Ankara termi ”kiristys” saa todistuksensa kun tiedämme että vienti on valtiovallan erityisessä suojeluksessa ja että sille maksetaan huomattavia, muista poikkeavia julkisia ja runsaasti myös salaisia tukiaisia. Niiden kautta valtio korvaa vientiteollisuudelle ylihintaisen työrauhan kulut. Kiistaton todistus piittaamattomuudesta ja suoranaisesta kiristyksestä vain oman edun nimissä löytyy työväenliikkeelle tärkeän solidaarisuuden toimivuuden vertailusta.
Raaka totuus kertoo että solidaarisuus onkin vain arvoton klisee jolla ay-ylimykset kyykyttävät omiaan!
Viennin ulkopuolisilla toimialoilla joissa ei voi viennin välttämättömyydellä kiristää, on SAK:n liittojen palkkataso aivan jotain muuta, syvällä alhaalla, kuin ovat vientiteollisuuden duunareitten ylimittaiset palkat.
’
Toisaalla SAK:n ylin aseman nojaa sen kanssa TPK:n ja SDP:n muodostaman värisuoran voimaan, joka jo sellaisenaan pystyy ohjaamaan päätöksentekoa ja valvontaa haluamallaan tavalla, ohi eduskunnan. Kiistattomien näyttöjen mukaisesti on Hakaniemi siirtänyt suurimman osan perustuslaillisesta ylimmästä lainsäädäntö –ja toimeenpanovallasta itselleen, Hakaniemen ohjaukseen. Se toimii SDP:n kautta hallituksessa ja eduskunnassa, milloin Kokoomuksen, milloin Keskusta muodostaessa tarvittavan enemmistöhallituksen nöyremmän osan.
2. Hallitus ja presidnetti, -toimeenpanovalta?
**********************************************
Hallitus ja presidentti-instituutio eivät suinkaan harjoita itsenäistä toimeenpanovaltaa, vaan toimivat edellä esitetyn Hakaniemen valtakeskittymän käskyn alaisuudessa.
3. Itsenäinen oikeuslaitos?
******************************
Itsenäinen oikeuslaitos ei suinkaan ole itsenäinen, vaan se on politisoinut, ja päälinjauksissa se myös tottelee Hakaniemen oligarkiaa. Tässä kohdin kuuluu antaa viite mm. Koiviston oikeuspoliittisen seminaarin saneluun vuonna 1992, - jolla laman kauheudet ja tuho saivat ”laillisuuden lisenssinsä”. Se oli mahdollista vain siksi että KKO:n silloinen presidentti Olavi Heinonen istui seminaarin puheenjohtajana ja kuului myös äärivasemmistolaisten valtaklikin sisäpiiriin, eikä sosialistien uskollisena internationaalin jäsenenä ja kannattajana tietenkään voinut vastustaa Koiviston sanelua, vaikka tämä käveli ristiin rastiin yli perustuslakimme ohjastaessaan oikeuslaitosta laittomuuksiin pankkien lamasta selviämisen kyseenalaisilla perusteluilla.
Edellä mainittu liittyy keskeisimmin laman ongelmien kokoontumiseen. Myös EU-liitoksen kummajaisten tapahtumat sysäsivät liikkeelle oikeuslaitokseemme sittemmin pesiytyneen politisoitumisen. Peruslakimme kirjaimen ja sen kunnioituksen arveluttavaan valoon saattava seikka, KKO:n sisään rakennettu vallan vääristymä on koetettu pitää salassa. Kuitenkin on varmaa että jo 1970 -luvun alkupäivinä oikeusministeriöömme pääsi pureutumaan silloisen äärivasemmistolaisten opiskelijoitten vallankumousliike, tunnettuja stalinisti-kommunistisen aggressiivisen ryhmän lainoppineita. Tuosta ryhmästä ovat lähtöisin mm. Tarja Halonen sekä KKO:n presidentit Olavi Heinonen ja Leif Sevon. Myös KKO:n nykyinen presidentti Pauliina Koskelo on tuon ryhmän jäsen, joskaan hän ei opiskeluaikanaan ollut samalla tavoin julkisuuden vasemmistoaktivisti kuten Halonen, Heinonen, Sevon ja aviopuolisonsa Gerhard af Schultén. Hänet tunnetaan nykyisin mm. Tarja Halosen eräänä läheisimpänä ja myös Halosen tukiryhmän merkittävänä vaikuttajana.
Itsenäisen oikeuslaitoksemme politisoitumista ja joutumista poliittisen vallan käsikassaraksi antaa Pauliina Koskelon nimitys täsmällisen kuvauksen.
Nimittäessään Koskelon KKO:n presidentiksi nosti Halonen nimityksen esiin ennen muuta naisasiana, piittaamatta laisinkaan siitä että Koskelon nimityksellä ohitettiin pätevin, mutta ei-poliittisen hakijan. Halonen vasemmistoklikkeineen piti myös visusti huolen siitä että eivät myöskään Koskelon todellinen poliittisen taustan yhteydet äärivasemmistolaisten lakimiesten klikkiin päässeet julkisuuteen.
KKO:n presidenttien Heinosen, Sevonin ja Koskelon poliittisen kriittisen taustan salaaminen kertoo vakavan viestin oikeuslaitoksemme ylimmän tason KKO:n politisoitumisesta ja ajautumista äärivasemmistolaisen klikin käsiin. Kun tämä on kuitenkin voinut tapahtua salassa kansalta, - toki Hakaniemeä kumartavien poliitikkojen tieten - kertoo se vääjäämättä perinteisen vallan kolmijakomme rapautumisesta kelvottomaan kuntoon, jossa ylin demokratia-käsitteemme on painettu sivuraiteille, jossa se toimii Hakaniemen oligarkien eräänä vallan portaana.
4 Lehdistö-media, kaupallinen Hakaniemeläinen
****************************************
Neljännen valtiomahdin lehdistön aseman muutos on tapahtunut tosiasia, josta edelle esitetty teksti antaa jo riittävän valaisevaa kuvaa.
Viimeksi Pauliina Koskelon nimityksessä Halonen ja Hakaniemen oligarkia toimivat avoimesti asiaa naisasialiikkeen ajatteluun vääristelle ja näin salasivat totuuden voidessaan luottaa median vaikenemiseen.
Kaiken kaikkiaan on Halosen, Heinosen, Sevonin ja Koskelon arveluttavasta poliittisesta taustasta visusti vaiettu. Tämä seikka monen keskeisen muun kriittisen aiheen ohessa kuvaa neljännen valtiomahtimme lehdistön tahdon joutuneen Hakaniemen punakoneen määräysvallan alaisuuteen.
Kaupallinen päämedia SanomaWsoy saa hakaniemeltä kiitokseksi palveluistaan laajentaan media-monopoliaan, jossa se ominvoimin häätää kilpailijat pois ja ellei pysty niin SDP:n kautta juttu toimii. LVM:n temppu tappaa Alma-Median sävelradio ja antaa sen toimilupa erkon 4:n medialla on tuoreessa muistissa. Toimita oli pahimman luokkaista likaista poliittista pelia, oligarkian suojelua ja monipolin rakentamista, jossa "työväliike" osti itselleen lisää madiavaltaa.
NYKYINEN VALLAN KOLMIJAKO KAATAA PERUSTUSLAKIMME
Nykyinen vallan kolmijako:
- Hakaniemi, osin yhdessä sosialistien kansainvälisen internoationaalin ja osin EK:n kanssa ohjaa maan sisäistä politiikkaa
- EU, ohjaa maata ulkopuolisena tekijänä jolle olemme alisteisia
- Globaalit maailmanlaajuiset markkinavoimat
Kuten tunnettua emme nykyisellä parlamentaarisella työjärjestyksellä voi mitään millekään noista kolmesta, nykyisen vallan todellisesta haltijasta.
Vain eduskunnan työjärjestyksen muutokseen voimme kansalaisina vaikuttaa, loppu onkin sitten poliitikkojemme tahdosta kiinni. Löytävätkö he sen ainoan yhteisen sävelen, keskusta - kokoomuslaisen yhteistyön, jolla vain voi järkyttää nykyistä ulkoparlamentaarista Hakanimen voimaa. Vain Hakaniemen ylivallan riisuminen ja järjestykseen palauttaminen edes osittain siirtää lainsäädäntö –ja toimeenpanovaltaa eduskunnalle ja hallitukselle.
Keskustan ja Kokoomuksen nokitellessa toisiaan saamme heittää ikuiset hyvästit perustuslaillemme, sen tarkoittamalle demokratialle, hyvinvoinnille ja itsenäisyydelle.
Asian pelkistetty tärkeys löytyy perustuslakimme tekstissä, jossa ei puhuta sanaakaan SAK:sta, SDP:sta, ei sosialismista eikä heidän internationaalistaan, ei edes EU;n nykyisestä asemasta saatikka kaiken elämänmenon ja keskeisimpien asioittemme luovuttamisesta eduskunnan ulkopuolisten vietäväksi.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Keskustalla myös tässä avaiasema
***********************************
Keskusta on nyt ja tulee olemaankin keskeisessä avainasemassa, kun keskusta-oikeistolaisin voimin ryhdytään maahamme palauttamaan perustuslakimme mukaista ainoata laillista vallan kolmijakoa.
Varmuuden vuoksi;
Ainoa oikea, mutta poliittiselle
tunkiolle hietetty oika kolmijako:
***********************************************
1. Lainsäädäntövalta, - eduskunta
2. Toimeenpanovalta, - hallitus ja tasavallan presidentti
3. Itsenäinen oikeuslaitos.
( 4. perinteisessä mallissa oli toiminnassa myös ns. neljäs valtiomahti, - itsenäinen media, toimiva lehdistö -, jonka tehtävänä oli valvoa valtaa pitävien toimintaa ja tekemisiä, paljastaa virheitä ja vääryyksiä ja saattaa väärintekijät julkisuuteen tuomittavaksi. Lehdistön tehtävää luonnehdittiin ”valtaapitävien vahtikoiran rooliksi”.
Median toimiessa todellisena vallan vahtikoirana lehtimiehiä pelättiin ja kunnioitettiin. Nykyisin tämä mahti on osin kaupallistanut itsensä, pinnallistunut ja aatteellisilta osiltaan valunut toveritoimitusten kautta Hakaniemen käsikassaraksi, yhden totuuden julistajaksi! )
Yhteensä:
*********
Perustuslailliselle vallan kolmijaolle on käynyt huonosti!
1. Eduskunnan valta?
***********************
Eduskunnan parlamentaarinen valta on siirtynyt sen ulkopuolelle, Hakaniemen ja aktiivisten työmarkkinajärjestöjen käsiin. Niistä SAK:lla on selkeästi ylin asema, joka perustuu toisaalla kykyyn kiristää ylikorkeita palkka -ja muita etuisuuksia vientiteollisuudelta sen kaipaaman työrauhan ylihinta. Teollisuus puolestaan taipuu usein yllättävän helposti kiristykseen, sillä työrauhan lunnaat maksaakin valtio ja kansa. Näin se käy kun kolmikannan äänetön osakas hallitus poikkeuksetta hyväksyy SAK:n ylihintaisen kiristyksen.
Ankara termi ”kiristys” saa todistuksensa kun tiedämme että vienti on valtiovallan erityisessä suojeluksessa ja että sille maksetaan huomattavia, muista poikkeavia julkisia ja runsaasti myös salaisia tukiaisia. Niiden kautta valtio korvaa vientiteollisuudelle ylihintaisen työrauhan kulut. Kiistaton todistus piittaamattomuudesta ja suoranaisesta kiristyksestä vain oman edun nimissä löytyy työväenliikkeelle tärkeän solidaarisuuden toimivuuden vertailusta.
Raaka totuus kertoo että solidaarisuus onkin vain arvoton klisee jolla ay-ylimykset kyykyttävät omiaan!
Viennin ulkopuolisilla toimialoilla joissa ei voi viennin välttämättömyydellä kiristää, on SAK:n liittojen palkkataso aivan jotain muuta, syvällä alhaalla, kuin ovat vientiteollisuuden duunareitten ylimittaiset palkat.
’
Toisaalla SAK:n ylin aseman nojaa sen kanssa TPK:n ja SDP:n muodostaman värisuoran voimaan, joka jo sellaisenaan pystyy ohjaamaan päätöksentekoa ja valvontaa haluamallaan tavalla, ohi eduskunnan. Kiistattomien näyttöjen mukaisesti on Hakaniemi siirtänyt suurimman osan perustuslaillisesta ylimmästä lainsäädäntö –ja toimeenpanovallasta itselleen, Hakaniemen ohjaukseen. Se toimii SDP:n kautta hallituksessa ja eduskunnassa, milloin Kokoomuksen, milloin Keskusta muodostaessa tarvittavan enemmistöhallituksen nöyremmän osan.
2. Hallitus ja presidnetti, -toimeenpanovalta?
**********************************************
Hallitus ja presidentti-instituutio eivät suinkaan harjoita itsenäistä toimeenpanovaltaa, vaan toimivat edellä esitetyn Hakaniemen valtakeskittymän käskyn alaisuudessa.
3. Itsenäinen oikeuslaitos?
******************************
Itsenäinen oikeuslaitos ei suinkaan ole itsenäinen, vaan se on politisoinut, ja päälinjauksissa se myös tottelee Hakaniemen oligarkiaa. Tässä kohdin kuuluu antaa viite mm. Koiviston oikeuspoliittisen seminaarin saneluun vuonna 1992, - jolla laman kauheudet ja tuho saivat ”laillisuuden lisenssinsä”. Se oli mahdollista vain siksi että KKO:n silloinen presidentti Olavi Heinonen istui seminaarin puheenjohtajana ja kuului myös äärivasemmistolaisten valtaklikin sisäpiiriin, eikä sosialistien uskollisena internationaalin jäsenenä ja kannattajana tietenkään voinut vastustaa Koiviston sanelua, vaikka tämä käveli ristiin rastiin yli perustuslakimme ohjastaessaan oikeuslaitosta laittomuuksiin pankkien lamasta selviämisen kyseenalaisilla perusteluilla.
Edellä mainittu liittyy keskeisimmin laman ongelmien kokoontumiseen. Myös EU-liitoksen kummajaisten tapahtumat sysäsivät liikkeelle oikeuslaitokseemme sittemmin pesiytyneen politisoitumisen. Peruslakimme kirjaimen ja sen kunnioituksen arveluttavaan valoon saattava seikka, KKO:n sisään rakennettu vallan vääristymä on koetettu pitää salassa. Kuitenkin on varmaa että jo 1970 -luvun alkupäivinä oikeusministeriöömme pääsi pureutumaan silloisen äärivasemmistolaisten opiskelijoitten vallankumousliike, tunnettuja stalinisti-kommunistisen aggressiivisen ryhmän lainoppineita. Tuosta ryhmästä ovat lähtöisin mm. Tarja Halonen sekä KKO:n presidentit Olavi Heinonen ja Leif Sevon. Myös KKO:n nykyinen presidentti Pauliina Koskelo on tuon ryhmän jäsen, joskaan hän ei opiskeluaikanaan ollut samalla tavoin julkisuuden vasemmistoaktivisti kuten Halonen, Heinonen, Sevon ja aviopuolisonsa Gerhard af Schultén. Hänet tunnetaan nykyisin mm. Tarja Halosen eräänä läheisimpänä ja myös Halosen tukiryhmän merkittävänä vaikuttajana.
Itsenäisen oikeuslaitoksemme politisoitumista ja joutumista poliittisen vallan käsikassaraksi antaa Pauliina Koskelon nimitys täsmällisen kuvauksen.
Nimittäessään Koskelon KKO:n presidentiksi nosti Halonen nimityksen esiin ennen muuta naisasiana, piittaamatta laisinkaan siitä että Koskelon nimityksellä ohitettiin pätevin, mutta ei-poliittisen hakijan. Halonen vasemmistoklikkeineen piti myös visusti huolen siitä että eivät myöskään Koskelon todellinen poliittisen taustan yhteydet äärivasemmistolaisten lakimiesten klikkiin päässeet julkisuuteen.
KKO:n presidenttien Heinosen, Sevonin ja Koskelon poliittisen kriittisen taustan salaaminen kertoo vakavan viestin oikeuslaitoksemme ylimmän tason KKO:n politisoitumisesta ja ajautumista äärivasemmistolaisen klikin käsiin. Kun tämä on kuitenkin voinut tapahtua salassa kansalta, - toki Hakaniemeä kumartavien poliitikkojen tieten - kertoo se vääjäämättä perinteisen vallan kolmijakomme rapautumisesta kelvottomaan kuntoon, jossa ylin demokratia-käsitteemme on painettu sivuraiteille, jossa se toimii Hakaniemen oligarkien eräänä vallan portaana.
4 Lehdistö-media, kaupallinen Hakaniemeläinen
****************************************
Neljännen valtiomahdin lehdistön aseman muutos on tapahtunut tosiasia, josta edelle esitetty teksti antaa jo riittävän valaisevaa kuvaa.
Viimeksi Pauliina Koskelon nimityksessä Halonen ja Hakaniemen oligarkia toimivat avoimesti asiaa naisasialiikkeen ajatteluun vääristelle ja näin salasivat totuuden voidessaan luottaa median vaikenemiseen.
Kaiken kaikkiaan on Halosen, Heinosen, Sevonin ja Koskelon arveluttavasta poliittisesta taustasta visusti vaiettu. Tämä seikka monen keskeisen muun kriittisen aiheen ohessa kuvaa neljännen valtiomahtimme lehdistön tahdon joutuneen Hakaniemen punakoneen määräysvallan alaisuuteen.
Kaupallinen päämedia SanomaWsoy saa hakaniemeltä kiitokseksi palveluistaan laajentaan media-monopoliaan, jossa se ominvoimin häätää kilpailijat pois ja ellei pysty niin SDP:n kautta juttu toimii. LVM:n temppu tappaa Alma-Median sävelradio ja antaa sen toimilupa erkon 4:n medialla on tuoreessa muistissa. Toimita oli pahimman luokkaista likaista poliittista pelia, oligarkian suojelua ja monipolin rakentamista, jossa "työväliike" osti itselleen lisää madiavaltaa.
NYKYINEN VALLAN KOLMIJAKO KAATAA PERUSTUSLAKIMME
Nykyinen vallan kolmijako:
- Hakaniemi, osin yhdessä sosialistien kansainvälisen internoationaalin ja osin EK:n kanssa ohjaa maan sisäistä politiikkaa
- EU, ohjaa maata ulkopuolisena tekijänä jolle olemme alisteisia
- Globaalit maailmanlaajuiset markkinavoimat
Kuten tunnettua emme nykyisellä parlamentaarisella työjärjestyksellä voi mitään millekään noista kolmesta, nykyisen vallan todellisesta haltijasta.
Vain eduskunnan työjärjestyksen muutokseen voimme kansalaisina vaikuttaa, loppu onkin sitten poliitikkojemme tahdosta kiinni. Löytävätkö he sen ainoan yhteisen sävelen, keskusta - kokoomuslaisen yhteistyön, jolla vain voi järkyttää nykyistä ulkoparlamentaarista Hakanimen voimaa. Vain Hakaniemen ylivallan riisuminen ja järjestykseen palauttaminen edes osittain siirtää lainsäädäntö –ja toimeenpanovaltaa eduskunnalle ja hallitukselle.
Keskustan ja Kokoomuksen nokitellessa toisiaan saamme heittää ikuiset hyvästit perustuslaillemme, sen tarkoittamalle demokratialle, hyvinvoinnille ja itsenäisyydelle.
Asian pelkistetty tärkeys löytyy perustuslakimme tekstissä, jossa ei puhuta sanaakaan SAK:sta, SDP:sta, ei sosialismista eikä heidän internationaalistaan, ei edes EU;n nykyisestä asemasta saatikka kaiken elämänmenon ja keskeisimpien asioittemme luovuttamisesta eduskunnan ulkopuolisten vietäväksi.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miten SDP olisi voinut kerätä itselleen kaiken vallan? Miksi ei kepun ja kokoomuksen puolella ole aikaisemmin puututtu noin raakaan peliin?
Herrat Holkeri ja Niinistö eivät tule kunnioittamaan pj. Jyrki Kataisen linjavetoja.
Siitä huolimatat, että Katainen on puolueen ehdottomasti virallinen keula ja suunta.
Vallan siirto puoluejotajalta Holkeri Niinistö linjalle käy yhtä helposti, kuin Holkeri otti vallan Suomiselta. Tämän vuoksi Keskustan on parempi olla luottamatta lainkaan Kokoomukseen.
Punamulta jatkaa, vaikka se ei miellytä keskustalaisia.
CITY-Keskusta kirjoitus on niin hyvä, että kopioin sen omalle koneelle, jos saan siihen luvan Seppo Hietaselta.
Suomineito voi pahoin. Voi pahoin siitä syystä, että neito haluaa olla ja tulla koko kansan neidoksi, mutta demokratian oikeudellinen perusta on rapautunut. Se ei ole pystynyt uudistumaan neidolle arvokkaalla tvavalla.
Monessa asiassa löytyvät äärilaitansa, niin jutussasi suheessa avaukseen, ja sitä verratessa saitin kirjoitteluun ja eritoten tältä linjalta poistettuihin sikamaisuuksiin.
Kokoomuksen entisen - ja ehkä tulevankin johdon tekemiset pitänee sijoittaa kukin omaan aikaansa. "sir" Harry Holkeri, aikansa jäykkäniska, alkujaan ikään kuin "radikaali" kokoomuksen sisällä, joka väänsi kättä Raimo Ilaskiven kanssa ja voitti tämän. Kokoomukselle (yksityinen mielipide) tappioksi Holkeri sai sitten puheenjohtajuuden itselleen. Tappion kaksinkertaisti Ilaskiven suutahtaminen koko ryhmälle ja poistuminen pitkiksi ajoiksi parlamentin kuvioista.
Holkeri leimasi itsensä ylimykseksi kun huudatti aikoinaan Ilkka Suomisen seuraajakseen. Tauti näytti sairaalta kun Suomista vastaan ei nostettu kortta ristiin!
Suomisen Helsinkiin siirtymisen todellisesta aiheesta liikkui tuolloin myös sitkeä, varsi ilkeä huhu, joko totuutena tai sitten pahana panetteluna liikkeelle laskettu häijyily, joka saattoi myös vaikuttaa monen päätökseen.
Suomisen pehmeys yleisenä vaivana ja Holkerin kyseenalainen temppu vuonna 1987, paha välistäveto, porvaririntaman raaka petos hänen noudattaessaan oman etunsa nimissä Koiviston kutsua sen vuoden hallitusta muodostettaessa. HH;n välistäveto oli ehkä kaikkien aikojen kallein, - niin henkisesti kuin taloudellisestikin -, oman aatteellisen viiteryhmänsä ja lopulta koko kansan vastainen petos, jota milloinkaan aikaisemmin olisi maassamme hallitusta muodostettaessa tehty.
Tuo petos johti suoraan kasinopelin, wahvarkka - Maunon ”talousneron” pakkomielteen toteutumiseen, sitten väistämättömään lamaan ja kaaokseen. Kaikki olisi voitu lähes tyystin välttää, JOS Suominen-Väyrynen-Taxell -hallitus olisi saanut syntynsä.
Ilman HH:n apua ei Koivisto olisi saanut keskustaporvareitten rintamaa revityksi. Ainakin Väyrynen siinä tilanteessa oli tietoinen Koivisto-
hakaniemeläisten salajuonista ja olisi porvarihallituksen voimin voinut hyvinkin estää pahimmat vahingot. vahvamarkka-onnettomuutta ei olisi sen suuruisena koettu eikä myöskään kasinopelin huippuja, eikä niiden seurauksina saatua pankkikriisiä ja hirmusta lamaa ja sen edelleen jatkuvia tuhoa.
Niinistöä pidän pelurina, joka on itse asiassa melko vähäisessä määrin poliittinen eläin, mutta sitäkin perusteellisemmin toki isämaallinen, mutta aina huolella laskelmoiva kylmähkö juristi. Poliittisen suuren joukon karismaattisen johtajan kuvaa ei hänestä helposti saa hahmottumaan.
Laajalla kansan keskuudessa toivottu keskustaoikeistolainen rintama kaipaa kovaa johtajaa. Vanhanen on leimannut itsensä niin perusteellisesti punamullan ja jopa SAK-SDP:n kylkeen, että epäilen olisiko hänestä miestä edes puhumaan ääneen teemasta, saatikka että ryhtyisi johtamaan uutta muodostelmaa, ottamaan harteilleen sen mukanaan tuomina kovina aikoina ja haasteita monissa kivenkovissa asioissa.
Kataisen uskottavuus ei riitä tuohon tehtävään, jos toki jokainen "palvelusvuosi" myrskyn silmässä kasvattaa nuorta miestä.
Muita kokoomuslaisia ei mieleen tule, ja painotan kertaalleen, että vaikka Niinistön avulla, eritoten hänen johdossaan kokoomus saataisi järjestää vaaleissa jättiyllätyksen, ei Niinistö todennäköisesti haluaisi laisinkaan riskeerata omaa mukavuuttaan minkään suuren poliittisen muutoksen johtajana
Uutta voimaa saattaisi kuitenkin löytyä, jopa heti valmiina palvelukseen. Ainoa tiedossa oleva potentiaalinen joukkojen johtaja olisi Keskustan uusi puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Jos häntä väitetäänkin punamullan takuumieheksi, pidän kuitenkin Korhosen johtamisen taitoja, laaja-alaista ymmärrystä, ja kykyä toisaalla nopeisiin selviin päätöksiin ainakin potentiaalisesti riittävänä kuvitteelliseen tehtävään.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
... vallan harhautumisessa väärille urille on ns. kolmikanta. Siinä ammattijärjestöt, työnantajajärjestö ja hallitus tai yksittäinen ministeri sopivat kaikista työ-ja sosiaalielämään kuuluvasta lainsäädännöstä ja jopa valtion budjettiin liittyvistä asioista. Eduskunnalle ilmoitetaan vain, että pilkkuakaan ei saa muuttaa, muuten koko kolmikantasopimus kaatuu. Tuolla porukalla sovitaan myös palkoista ja muista työehdoista.
Valtarakenteet pitää säilyttää perususlain mukaisina. Lainsäädäntö- ja budjettivalta kuuluvat suvereenisti valtioelimille, hallitus esittää ja eduskunta säätää, presidentillä ei ole nykyään tuossa enää osaa.
Työmarkkinaosapuolten pitää sopia työmarkkinapolitiikasta, jossa tärkeintä ovat työehtosopimukset.
Valtioelimien ei pidä sekaantua työmarkkinoihin, eikä työmaarkkinajärjestöjen lainsäädäntö- ja finanssipolitiikkaan. Muuten menevät puurot ja vellit sekaisin. Luonnollisesti valtioelimet ottavat huomioon työmarkkinoilla tehdyt päätökset ja työmarkkinat valtioelinten päätökset, mutta näiden ei tule neuvotella keskenään toistensa asioista.
Oikeuslaitos on saanut meillä kyllä olla melko rauhassa painostustoimilta, mutta nyt on SAKlaisilla menossa kampanja, että meillä pitäisi antaa ammattijärjestöille oikeus nostaa ryhmäkanne. Tämä johtaisi ihalaisten otetta oikeusjärjestelmästämme. Onneksemme Vanhanen on selkeästi torjunut ajatuksen.
olen jo pitkään ja eri yhteyksissä toivottanut tervetulleeksi Suomeen brittiläisen mallin mukaisen kakskipuoluejärjestelmän, joka tehokkaimmin vastaisi vaaleissa kansalaisten, äänestäjien kuluttajan suojaa.
Todella tiedettäisiin minkä vaihtoehdon puolesta äänestetään.
Ongelma on nykyinen vaalijärjestys, jossa suhdelukujen mukaan valitaan listojen eniten ääniä saaneet ehdokkaat.
Puhdasta enemmistövaalijärjestelmää voidaan haukkua, mutta se tuo puhtaasti enemmistön tahdon esille ja vähemmistö jää nurkkiinsa itkemään.
Kaksipuoluejärjestelmä ja enemmistövaalijärjestelmä olisi myös Suomen vastuullinen tie.