26 joulukuuta-70

Olosuhtee jotka vallitsivat tuona yönä atlanilla ragnyn miesten peastustyön aikana, olivat paljon pahemat,kuin mitä oli Estonian yönä. Ragnyn antama paikka oli 80 mailia sivussa todelisesta paikasta,mikä viivytti pelastustyöitä. Ensimäisenä ss Plate laski alast pelastuveneen, jossa oli kolme miestä, vene kaatui 57 vuotias John Artur, Platen toinen perämies katosi siinä mylläkässä.Apuun kiiruhtanust Escaban eteni 18 solmua hirvittävässä aalokossa ja paikalle tultuaan laski stender veneen alas ja veneen miehet vetivät apuköysien avulla, erittäin vaikeissa olosuhteissa 30 miestä, ts, kaikki turvaan uppovasta ragnyn peräosassta. Tapaus näin jälkikäteen herättää monia ajatuksia, kuten esim, olisiko estonian uppoamispaikalle ehtineiden laivojen sittenkin pitänyt yrittää pelastaa merestä ihmisiä omilla veneillää. Vaikka ssPlate mentti 57 vuotiaan toisen perämiehensä,joka minusta oli jo liian vanha tuolaiseen tehtävään - niin kuitenkin, se amerikkalisien päätävisyys yrittää pelastaa ragnyn miehet, oli aivan toista, kun mitä nähtiin itämerellä.

Joo muistan tapauksen ,se oli merimies urani alkuvuosilta ,puhuttiin paljon ja seilasin yhden kaverin kanssa joka oli päällä kun laiva upposi ,seilaa nykyäänkin taitaapi olla kipparina viime tietojen mukaan.Oli pojilla oltavat kun potski katkesi ja miitseppi lähti omille teilleen ,onneksi siellä ei ollut enempää porukkaa kun se todennäköisesti heikompana osana ei kestänyt merenkäyntiä vaan upposi ,porukka ahterissa pelastui noiden jenkkien toimesta ja ilman helikoptereita aitoa vanhan kansan meripelastusta.
Muistan jotain pätkiä uutisista että lentokoneesta olisi nähty jonkinlainen pelastuslautta jossa olisi joku ,yksi tai kaksi miestä mutta ei onnistuttu pelastaan.
Muistinini mukaan menehtyneiden joukossa oli eka reissun salonkiville nuori poika vielä.
Et semmoista tietoo .

tmrt kirjoitti:

Joo muistan tapauksen ,se oli merimies urani alkuvuosilta ,puhuttiin paljon ja seilasin yhden kaverin kanssa joka oli päällä kun laiva upposi ,seilaa nykyäänkin taitaapi olla kipparina viime tietojen mukaan.Oli pojilla oltavat kun potski katkesi ja miitseppi lähti omille teilleen ,onneksi siellä ei ollut enempää porukkaa kun se todennäköisesti heikompana osana ei kestänyt merenkäyntiä vaan upposi ,porukka ahterissa pelastui noiden jenkkien toimesta ja ilman helikoptereita aitoa vanhan kansan meripelastusta.
Muistan jotain pätkiä uutisista että lentokoneesta olisi nähty jonkinlainen pelastuslautta jossa olisi joku ,yksi tai kaksi miestä mutta ei onnistuttu pelastaan.
Muistinini mukaan menehtyneiden joukossa oli eka reissun salonkiville nuori poika vielä.
Et semmoista tietoo .

Lue lisää

koska eläkkeeni joudun maksamaan teille....

seilaan vieläkin.... kirjoitti:

koska eläkkeeni joudun maksamaan teille....

tankilaivoilla ville asui ja työskenteli midsip'ssä, iltapäiväruokailun aikaan kello viiden ja kuuden välillä midshipissä oli villele paljon puhaa,niin että sinun olsi ptänyt olla siinä keulaosassa ja nyt jo viimeisellä eläkeellä, sillä Hagglundin amerikalisille antaman selvityksen mukaan kello puoli kuudenaikaan ei enään ollut lehmäsiltaa.
Taisit olla villenä 'Silli Soinilla' tuohon aikaan, tai sitten huohotat VHF ään joka tätä nykyään tuntuu olevan muotia merellä.

valopistooli kirjoitti:

tankilaivoilla ville asui ja työskenteli midsip'ssä, iltapäiväruokailun aikaan kello viiden ja kuuden välillä midshipissä oli villele paljon puhaa,niin että sinun olsi ptänyt olla siinä keulaosassa ja nyt jo viimeisellä eläkeellä, sillä Hagglundin amerikalisille antaman selvityksen mukaan kello puoli kuudenaikaan ei enään ollut lehmäsiltaa.
Taisit olla villenä 'Silli Soinilla' tuohon aikaan, tai sitten huohotat VHF ään joka tätä nykyään tuntuu olevan muotia merellä.

Lue lisää

Mt Ragnysta putosi lähinnä keulapakka jostakin 'miitsepin' etureunasta ja kolme meni siinä mukana?

Mt Signyssä kirjoitti:

Mt Ragnysta putosi lähinnä keulapakka jostakin 'miitsepin' etureunasta ja kolme meni siinä mukana?

Kyllä Ragny katkesi miitshipin ahterikantista. Försti R.H Tarkka oli vikaeeramassa yhden reissun. Kuulemma oli hankkimassa rahaa uuteen perämoottoriin. Hänhän oli vanhoja Wihurin miehiä.

styyri kirjoitti:

Kyllä Ragny katkesi miitshipin ahterikantista. Försti R.H Tarkka oli vikaeeramassa yhden reissun. Kuulemma oli hankkimassa rahaa uuteen perämoottoriin. Hänhän oli vanhoja Wihurin miehiä.

Lue lisää

ja kuitataan.

styyri kirjoitti:

Kyllä Ragny katkesi miitshipin ahterikantista. Försti R.H Tarkka oli vikaeeramassa yhden reissun. Kuulemma oli hankkimassa rahaa uuteen perämoottoriin. Hänhän oli vanhoja Wihurin miehiä.

Lue lisää

Onko kellaan tietoa;
1. Kuinka Ragny oli lastattu viimeisella matkallaan, elikka oliko keskilaivan tankkeja tyhjana/vajaana?? Mita oli lastina??
2. Oliko Ragnyssa pumppuruuma keskilaivassa (niinkuin esim. Mistralissa) vai perassa??

hasse kirjoitti:

Onko kellaan tietoa;
1. Kuinka Ragny oli lastattu viimeisella matkallaan, elikka oliko keskilaivan tankkeja tyhjana/vajaana?? Mita oli lastina??
2. Oliko Ragnyssa pumppuruuma keskilaivassa (niinkuin esim. Mistralissa) vai perassa??

Lue lisää

Kirjassa Suomalaisia Laivaonnettomuuksia 1953-1973,ei lastista mainintaa.Matkalla Freeportista - Trondheimiiin,eli mahdollisesti tyhjänä?????

hasse kirjoitti:

Onko kellaan tietoa;
1. Kuinka Ragny oli lastattu viimeisella matkallaan, elikka oliko keskilaivan tankkeja tyhjana/vajaana?? Mita oli lastina??
2. Oliko Ragnyssa pumppuruuma keskilaivassa (niinkuin esim. Mistralissa) vai perassa??

Lue lisää

Tietoa ei ole mutta muistelin, että keskilaivan tankki/tankkeja oli tyhjänä tai vajaana ja se oli todennäköisin syy haveriin. Reino Tarkan kotikaupungissa asia oli pitkään keskustelunaiheena ja erilaisia tapahtumaan johtaneita syitä pohdittiin kodeissa ja kuppiloissa. Toivottavasti joku täällä löytää lisää tietoa tapahtumasta ja vaikka linkin, tai lehti/kirjatietoa, sillä täytyyhän sitä olla?

Pekka oli kyllä Ragnyn vakituisena kipinänä, mutta jäi lomalle keväällä 1970 oltuaan toimessa yhtäjaksoisesti yli vuoden. Lomia ja vastikkeita oli kestynyt niin paljon, että takaisin piti tulla lokakuun alussa. Algotilta ilmoitettiin kuitenkin, että sijainen ei elokuun alussa enää halua jatkaa, joten loma olisi keskeytettävä. Varustamo rikkoi suullisen loma-aikasopimuksen ja ilmoitti kieltäytymisen merkitsevän irtisanoutumista. Näin tapahtui ja alukselle meni joku toinen sähköttelijäksi.

Ragnyn vakituinen porukka tiesi aluksen huonon kunnon ja kovilla hiivareilla kippari Uno Sjöstrand kunnioitti "wanhaa ladyä", käänsi ahterin tuuleen ja käskytti telegrammilla dead-slow-astern.

Viimeisessä telakoinnissa Göteborgissa uusittiin pohjan plootuja, mutta kupeet ja täkit jäivät paikkaamatta. Kannella käveleminen oli arveluttavaa, sillä paikoitellen se oli pelkästään voitaikinasta valmistetun leivonnaisen kaltaista ruostetta.
Aallokossa Bryggan alla kansitasolla olevan timpansapin edessä pitkittäissauman hitsaus oli ruostunut kokonaan pois ja plootut liikkuivat vastakkaisiin suuntiin toisiinsa nähden.
Romuilla seilaamalla Algotista kehittyi Suomen suurin varustamo.

Siellä Göteborgissa Pekalle tuli etiäinen, joka kehoitti siirtämään pelastusveneradion komentosillan naviskasta (navigointihytti - karttahytti) ahteriin päällystön päivähuoneeseen.
Sillä veivattavalla aparaatilla se apu saatiin pelastuneille. Muuten haveri olisi ollut totaalinen ja synkkääkin synkempi.
Näin jälkeenpäin voidaankin sanoa, että onnettomuudessa menehtyi VAIN 6 miehistön jäsentä.
Onni oli onnettomuudessa myöskin se, että katkeamishetkellä sähköttäjä oli ahterissa syömässä. Jos hän olisi ollut irronneessa föörissä, hän ei olisi voinut käyttää virran katkettua edes akuilla toimivaa hätälähetintä, sillä antenni oli rigattu fööri- ja ahterimaston väliin, joka sekin tietenkin katksesi samassa rytäkässä.
Senaikaisten määräysten mukaisesti radiohytissä oli kyllä vara-antenni kiepillä kaapissa, mutta ketkä ja miten/mihin sen olisi sellaisessa myrskyssä ja slagsidassa inspiroineet...?

kipinä/styyri/VTS-operator

otsoni kirjoitti:

Tietoa ei ole mutta muistelin, että keskilaivan tankki/tankkeja oli tyhjänä tai vajaana ja se oli todennäköisin syy haveriin. Reino Tarkan kotikaupungissa asia oli pitkään keskustelunaiheena ja erilaisia tapahtumaan johtaneita syitä pohdittiin kodeissa ja kuppiloissa. Toivottavasti joku täällä löytää lisää tietoa tapahtumasta ja vaikka linkin, tai lehti/kirjatietoa, sillä täytyyhän sitä olla?

Lue lisää

Haverin syy oli sijaispäällikön ammattitaidottomuus.
1. Jätettiin yksi tankin tyhjäksi, kun sinne olisi voinut pumpata vettä.
2. Ilmeinen kilvenkiilloitusyritys varustamoon päin - nopeampi matka (mahdollinen vakituinen jobi firman aluksissa?).

Ettei olisi ollut Koskenkorva?

Katkeamisaikaan telegrafist Jarmo Tuuva [email protected]

De 6 på förskeppet som omkom:
befälhavaren Georg Andersson
maskinchefen Herbert Kalm
överstyrman Reino Tarkka
stuerten Gunnar Gustafsson
lättmatrosen Winston Barrington
mässkalle Markku Mahlamäki

http://www.aijaa.com/v.php?i=5050557.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=5050562.jpg

Olihan tuolla Pohjois-Atlantilla vuonna 2003 myös suomalainen Camilla hädissään. Evakuointi tapahtui tällä kertaa helikopterilla.
Tutkintaselostus:
http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/pjpih.pdf

Sparks kirjoitti:

Olihan tuolla Pohjois-Atlantilla vuonna 2003 myös suomalainen Camilla hädissään. Evakuointi tapahtui tällä kertaa helikopterilla.
Tutkintaselostus:
http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/pjpih.pdf

Lue lisää

onnettomuus raportistta.Paha-alue tuo osa p-atlantia ja koko 'Bluenosen'rannikko. Hyvä että päälikölla oli arvostelukykyä ja rohkeutta päättää laivasta jättö.Edessä olisi ollut kolkko yö.
Ennen pidettiin lasti ja tankki huohotinputkien, ja ventiilien päissä pressusta ommellutuja sukkia,varmistamassa ettei vesi pääse sisää vakka koho olisi juuttunut. Sellaisia ei enään käytetä, eikä paljon ylösmakamaan jääneiden laivojen korsteenienkaan päissä.Ompelutaito ja pressut ovat mennyttä aikaan. Yhden meri-tavan, joka liittyy turvallisuuteen - soisin jäävän edelleen käyttöön - luukujen, saranoiden ja kaiken, joktka aukeutuvat ja sulkeutuvat, päivittäisen rasvaamisen, se lisää turvalisuutta, ainakin saa sokealaipat päälle kun tarve tulee.

Kuka, ken, mikä, kumpi, kumpainen?

73
The Olde Sparkie

valopistooli kirjoitti:

onnettomuus raportistta.Paha-alue tuo osa p-atlantia ja koko 'Bluenosen'rannikko. Hyvä että päälikölla oli arvostelukykyä ja rohkeutta päättää laivasta jättö.Edessä olisi ollut kolkko yö.
Ennen pidettiin lasti ja tankki huohotinputkien, ja ventiilien päissä pressusta ommellutuja sukkia,varmistamassa ettei vesi pääse sisää vakka koho olisi juuttunut. Sellaisia ei enään käytetä, eikä paljon ylösmakamaan jääneiden laivojen korsteenienkaan päissä.Ompelutaito ja pressut ovat mennyttä aikaan. Yhden meri-tavan, joka liittyy turvallisuuteen - soisin jäävän edelleen käyttöön - luukujen, saranoiden ja kaiken, joktka aukeutuvat ja sulkeutuvat, päivittäisen rasvaamisen, se lisää turvalisuutta, ainakin saa sokealaipat päälle kun tarve tulee.

Lue lisää

Vai päivittäisen rasvauksen??? Eihän siellä sitten muuta kerkeä tekemäänkään... Missään laivassa ei ole joka päivä rasvattu samoja kohteita, kerran kuussa riittää, ja sekin on jo paljon!!! Oletko seilannut päivääkään???

Olin kesällä -71 Esso Fenniassa ja olimme Esa K:n kanssa kävelyllä Porvoon torilla, kun näimme, kuinka Runebergin puiston reunassa puukotettiin nuori mies kuoliaaksi. Jälkeenpäin kuulin, että mies oli puoli vuotta aiemmin selvinnyt Ragnyn haverista hengissä. Tutkimattomat ovat "............"

Even keel kirjoitti:

Olin kesällä -71 Esso Fenniassa ja olimme Esa K:n kanssa kävelyllä Porvoon torilla, kun näimme, kuinka Runebergin puiston reunassa puukotettiin nuori mies kuoliaaksi. Jälkeenpäin kuulin, että mies oli puoli vuotta aiemmin selvinnyt Ragnyn haverista hengissä. Tutkimattomat ovat "............"

Lue lisää

oli Seppo Porala. Kutsuttiin Keturiksi meidän kaveripiirissä.

bockworth kirjoitti:

oli Seppo Porala. Kutsuttiin Keturiksi meidän kaveripiirissä.

koneessa,tunsin yhden kaverin jota kutsuttiin Keturiksi oli Signyssä moottorimiehenä.

Raste kirjoitti:

koneessa,tunsin yhden kaverin jota kutsuttiin Keturiksi oli Signyssä moottorimiehenä.

Sama kaveri. Itse olin m/t Ragnyn uppoamisaikaan Algotin m/t Lennyssä.

bockworth kirjoitti:

Sama kaveri. Itse olin m/t Ragnyn uppoamisaikaan Algotin m/t Lennyssä.

näin äkkiseltään Keturista,oli kyllä kova ottaan,mut ei hankala ainakaan Signys ollessa,näyttää kohtalo muuttavan miestä.Muuten mistä Keturi oli kotoisin tuli Oulusta Signyyn.

Raste kirjoitti:

näin äkkiseltään Keturista,oli kyllä kova ottaan,mut ei hankala ainakaan Signys ollessa,näyttää kohtalo muuttavan miestä.Muuten mistä Keturi oli kotoisin tuli Oulusta Signyyn.

Lue lisää

oli kotoisin Porvoon Veckjärveltä. -Muuten, se äijä joka puukotti Keturin hengiltä, sai vain vuoden tuomion. Siis: -merimiehen henki on halpaa...

bockworth kirjoitti:

oli kotoisin Porvoon Veckjärveltä. -Muuten, se äijä joka puukotti Keturin hengiltä, sai vain vuoden tuomion. Siis: -merimiehen henki on halpaa...

Tuossahan tuli juuri selville et jo ajanlaskun alusta lähtien nuo muumilaakson kaverit ovat pihalla kuin linnunpöntöt. Jos ei muuten saada asioita selvitetyksi niin puukko hippasille vaan ja tuikataan vaikka palkeet tyhjäksi ilman kyselyitä!

bockworth kirjoitti:

oli kotoisin Porvoon Veckjärveltä. -Muuten, se äijä joka puukotti Keturin hengiltä, sai vain vuoden tuomion. Siis: -merimiehen henki on halpaa...

Ei sunkasten se kauhavan mannekiini ollu skönöjä kans?

Ragnyllahan sattui puolikas Mika Pääläisen kummallinen katoaminen Atlantilla...
Olikohan Keturi lausunut "vääriä sanoja" väärässä paikassa?

Unski-1945 kirjoitti:

Ei sunkasten se kauhavan mannekiini ollu skönöjä kans?

Ragnyllahan sattui puolikas Mika Pääläisen kummallinen katoaminen Atlantilla...
Olikohan Keturi lausunut "vääriä sanoja" väärässä paikassa?

Lue lisää

kerro lisää ko tapauksesta

Koneykkönen kirjoitti:

kerro lisää ko tapauksesta

Ei kyllä ollut skönö. Se oli sellainen ns. "lentojätkä". Katsokaas siihen aikaan rakennettiin
Sköldvikin jalostamoa vielä täyttä häkää ja siellä pyöri sen takia Porvoossa kaikennäköistä
jätkää ja tossunkuluttajaa -Ja saattoi Keturissakin olla vähän syytä. Osaisi kyllä olla aika vauhdikas välillä-etenkin kun oli ottanut vähän habaneroa...

bockworth kirjoitti:

Ei kyllä ollut skönö. Se oli sellainen ns. "lentojätkä". Katsokaas siihen aikaan rakennettiin
Sköldvikin jalostamoa vielä täyttä häkää ja siellä pyöri sen takia Porvoossa kaikennäköistä
jätkää ja tossunkuluttajaa -Ja saattoi Keturissakin olla vähän syytä. Osaisi kyllä olla aika vauhdikas välillä-etenkin kun oli ottanut vähän habaneroa...

Lue lisää

Kaipailisin kertomuksia tai muistelmia Ragnylta, myös valokuvat ym. ovat erittäin tervetulleita. Halutessasi korvausta vastaan.

Isäni kuului miehistöön ja oli myös pelastuneiden joukossa, hänen 60-vuotispäivän kunniaksi haluaisin koota hänen merimiesvuosiltaan artikkeleita, valokuvia ja kertomuksia. Varmasti jokainen merimies, merimiehen sukulainen ja tuttava tietää, kuinka muistorikasta aikaa merillä olo on ollut!

Jos tänne et halua vastata niin voit ottaa minuun yhteyttä suoraan sähköpostitsekin, [email protected]

Oonaait kirjoitti:

Kaipailisin kertomuksia tai muistelmia Ragnylta, myös valokuvat ym. ovat erittäin tervetulleita. Halutessasi korvausta vastaan.

Isäni kuului miehistöön ja oli myös pelastuneiden joukossa, hänen 60-vuotispäivän kunniaksi haluaisin koota hänen merimiesvuosiltaan artikkeleita, valokuvia ja kertomuksia. Varmasti jokainen merimies, merimiehen sukulainen ja tuttava tietää, kuinka muistorikasta aikaa merillä olo on ollut!

Jos tänne et halua vastata niin voit ottaa minuun yhteyttä suoraan sähköpostitsekin, [email protected]

Lue lisää

homma meni niinkuin kipinä kertoi,ilman kipinää ei varmaankaan olsi yksikään pelastunut,hän sähkötti yhtäjaksoisesti kai 26h niin,että tuli rakko sormeen. otti yhteyttä eilen illalla niin eksyin näille sivuille.

Oonaait kirjoitti:

Kaipailisin kertomuksia tai muistelmia Ragnylta, myös valokuvat ym. ovat erittäin tervetulleita. Halutessasi korvausta vastaan.

Isäni kuului miehistöön ja oli myös pelastuneiden joukossa, hänen 60-vuotispäivän kunniaksi haluaisin koota hänen merimiesvuosiltaan artikkeleita, valokuvia ja kertomuksia. Varmasti jokainen merimies, merimiehen sukulainen ja tuttava tietää, kuinka muistorikasta aikaa merillä olo on ollut!

Jos tänne et halua vastata niin voit ottaa minuun yhteyttä suoraan sähköpostitsekin, [email protected]

Lue lisää

Ålandstidningenin meriliitteessä oli tarinaa Ragnyn katkeamisesta. Laajassa artikkelissa on pelastuneiden ja menehtyneiden nimiä. Jutut on på svenska, mutta lukekaa näistä linkeistä, johon juttu on skannattu
http://www.aijaa.com/v.php?i=5050557.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=5050562.jpg

seppo röntynen mootorimies kirjoitti:

homma meni niinkuin kipinä kertoi,ilman kipinää ei varmaankaan olsi yksikään pelastunut,hän sähkötti yhtäjaksoisesti kai 26h niin,että tuli rakko sormeen. otti yhteyttä eilen illalla niin eksyin näille sivuille.

Lue lisää

Vuonna 1970 vähän ennen joulua lähdimme ms Adenyn kanssa Norjasta Vancouveriin bulkkilastissa kanaalin kautta kohti Panaman kanavaa. Kun menin radiovahtiin aamulla 26 pvä:nä oli aikamoinen hiivari mutta tuulta ei juurikaan ollut ja kun avasin radion 500 kHz:llä siinä oli distress traffic elikkä hiljaisuus.Tämä kesti koko päivän ja mitään tietoja ei saatu kun joskus seuraavana päivänä kun ilmoitettiin että Ragny oli uponnut.
Tämähän oli todella järkytys. Olinhan ollut Ragnyssa talvella 1969 3 kk:tta tuuraamassa ja muistan hyvinkin laivan surkea kunto. Ajettiin, tai piti kuskata erilaisia nesteitä, kuten kerosiiniä, kevyt polttoöljyä ja raskasta öljyä. Kun tultiin perille (Rotterdam) olivat puurot ja vellit sekaisin tankeissa. Tämän jälkeen otettiin vain yhtä laatua. Siis laiva oli täys ROMU!
Ja olihan se ollut hyvin lähellä upota vähän ennen Göteborgin telakointia, kun pohjaventtilit pettivät.
Se että 31 miestä jäi henkiin oli tietysti kipinän ansio, mutta en ole nähnyt minkäänlaisia kunnianosoituksia tästä toiminnasta. Ainoa juttu mitä olen lukenut oli Radiosähköttäjä lehdessä.
Muistakseni pelastusvenradio oli tämän näköinen: http://www.radiomuseet.se/medlem/audionen2/nr1_2008/livbat.html. Sehän oli onneksi päivähuoneessa päällystömessin yläpuolella. Täytyy tunnusta että olisin halunnut sen förskeppiin missä radioasemakin oli, mutta silloinen I perämies sanoi että radiotarkastaja Göteborgissa oli määrännyt sen päivähuoneeseen midskeppiin. Että olipa hyvä radiotarkastaja.
Pelastuksessa hukkui myös yksi jenkki

OGCQ kirjoitti:

Vuonna 1970 vähän ennen joulua lähdimme ms Adenyn kanssa Norjasta Vancouveriin bulkkilastissa kanaalin kautta kohti Panaman kanavaa. Kun menin radiovahtiin aamulla 26 pvä:nä oli aikamoinen hiivari mutta tuulta ei juurikaan ollut ja kun avasin radion 500 kHz:llä siinä oli distress traffic elikkä hiljaisuus.Tämä kesti koko päivän ja mitään tietoja ei saatu kun joskus seuraavana päivänä kun ilmoitettiin että Ragny oli uponnut.
Tämähän oli todella järkytys. Olinhan ollut Ragnyssa talvella 1969 3 kk:tta tuuraamassa ja muistan hyvinkin laivan surkea kunto. Ajettiin, tai piti kuskata erilaisia nesteitä, kuten kerosiiniä, kevyt polttoöljyä ja raskasta öljyä. Kun tultiin perille (Rotterdam) olivat puurot ja vellit sekaisin tankeissa. Tämän jälkeen otettiin vain yhtä laatua. Siis laiva oli täys ROMU!
Ja olihan se ollut hyvin lähellä upota vähän ennen Göteborgin telakointia, kun pohjaventtilit pettivät.
Se että 31 miestä jäi henkiin oli tietysti kipinän ansio, mutta en ole nähnyt minkäänlaisia kunnianosoituksia tästä toiminnasta. Ainoa juttu mitä olen lukenut oli Radiosähköttäjä lehdessä.
Muistakseni pelastusvenradio oli tämän näköinen: http://www.radiomuseet.se/medlem/audionen2/nr1_2008/livbat.html. Sehän oli onneksi päivähuoneessa päällystömessin yläpuolella. Täytyy tunnusta että olisin halunnut sen förskeppiin missä radioasemakin oli, mutta silloinen I perämies sanoi että radiotarkastaja Göteborgissa oli määrännyt sen päivähuoneeseen midskeppiin. Että olipa hyvä radiotarkastaja.
Pelastuksessa hukkui myös yksi jenkki

Lue lisää

Täytyy korjata pari jutta edellisessä kirjoituksessani, kun muisti ei enä pelaa niinkuin pitäisi 40 vuoden jälkeen.
Eka virhe oli tuo mainitsemani "förskeppi". Ei siinä ollut kun yksi midskeppi. Yritän liittää tähän tekstiin kuva Ragnysta kanalissa otettu talvella vuonna 1970.
Toinen virhe on että olin pestattuna Ragnyssa talvena 1970 eikä 1969.
Jos joku haluaa tämän mustavalkoisen kuvan voin lähettää sähköpostitse.

OGCQ kirjoitti:

Täytyy korjata pari jutta edellisessä kirjoituksessani, kun muisti ei enä pelaa niinkuin pitäisi 40 vuoden jälkeen.
Eka virhe oli tuo mainitsemani "förskeppi". Ei siinä ollut kun yksi midskeppi. Yritän liittää tähän tekstiin kuva Ragnysta kanalissa otettu talvella vuonna 1970.
Toinen virhe on että olin pestattuna Ragnyssa talvena 1970 eikä 1969.
Jos joku haluaa tämän mustavalkoisen kuvan voin lähettää sähköpostitse.

Lue lisää

Ja jatkan kun pääsin alkuun.....tuo Jallu-koira olikin vähän ärhäkkä-luonteinen, ainakin uusille tulokkaille. Muistan kun 2-perämies usutti sitä vihaisena radiohyttiin ja se todella luuli että siinä se peto onkin, että ampukaa.
Jälkeenpäin, kun perämies oli lähtenyt laivasta, ei ollut ongelmia Jallun kanssa kun asiat selvitettiiin.
Mutta seuraavassa laivassa , Adeny’ssa, nähtiin taas. Ei Jallua , vaan se 2-perämies.
Laivakoirista muistan myös ”Fredrikssonin” ”Verna Paulin-laivasta”,joka tuli laivaan Kuubassa mutta karkas Constantaza’ssa, se oli kokkien suosikki. Sen takia se varmasti karkaskin?!....sinne Ceaucescun paratiisiin.

OGCQ kirjoitti:

Vuonna 1970 vähän ennen joulua lähdimme ms Adenyn kanssa Norjasta Vancouveriin bulkkilastissa kanaalin kautta kohti Panaman kanavaa. Kun menin radiovahtiin aamulla 26 pvä:nä oli aikamoinen hiivari mutta tuulta ei juurikaan ollut ja kun avasin radion 500 kHz:llä siinä oli distress traffic elikkä hiljaisuus.Tämä kesti koko päivän ja mitään tietoja ei saatu kun joskus seuraavana päivänä kun ilmoitettiin että Ragny oli uponnut.
Tämähän oli todella järkytys. Olinhan ollut Ragnyssa talvella 1969 3 kk:tta tuuraamassa ja muistan hyvinkin laivan surkea kunto. Ajettiin, tai piti kuskata erilaisia nesteitä, kuten kerosiiniä, kevyt polttoöljyä ja raskasta öljyä. Kun tultiin perille (Rotterdam) olivat puurot ja vellit sekaisin tankeissa. Tämän jälkeen otettiin vain yhtä laatua. Siis laiva oli täys ROMU!
Ja olihan se ollut hyvin lähellä upota vähän ennen Göteborgin telakointia, kun pohjaventtilit pettivät.
Se että 31 miestä jäi henkiin oli tietysti kipinän ansio, mutta en ole nähnyt minkäänlaisia kunnianosoituksia tästä toiminnasta. Ainoa juttu mitä olen lukenut oli Radiosähköttäjä lehdessä.
Muistakseni pelastusvenradio oli tämän näköinen: http://www.radiomuseet.se/medlem/audionen2/nr1_2008/livbat.html. Sehän oli onneksi päivähuoneessa päällystömessin yläpuolella. Täytyy tunnusta että olisin halunnut sen förskeppiin missä radioasemakin oli, mutta silloinen I perämies sanoi että radiotarkastaja Göteborgissa oli määrännyt sen päivähuoneeseen midskeppiin. Että olipa hyvä radiotarkastaja.
Pelastuksessa hukkui myös yksi jenkki

Lue lisää

Olin Ragnyssa puolimatruusina 1966 ja muistelen että laiva oli jo silloin aika romu. Enimmäkseen kävimme silloin Mustalta mereltä, Venäjältä hakemassa öljyä. Melkein joka kerta kun olimme menossa tyhjänä etelään päin, niin tankkien spoolauksen jälkeen aloitimme hitsaustyöt tankeissa. Nimittäin tankkien väliseiniin (skotteihin) oli aina ilmaantunut halkeamia ja niitä sitten paikkailtiin. Meitä oli siinä porukassa aina kolme kaveria, minä, yksi matruusi Kemistä ja sorvari joka hitsasi. Me rikattiin teline, joka oli joskus vaikeaa kun paikattava kohta saattoi olla korkealla tankin väliseinässä. Näin me työskenneltiin koko meno matka Mustalle merelle, joka päivä sisällä pimeissä tankeissa. Kun ajattelen tätä hommaa nykyisin niin en kyllä haluaisi olla mukana. Ei ollut mikään ihme että laiva sitten katkesi myrskyssä, niin laho se oli jo silloin.

bockworth kirjoitti:

Sama kaveri. Itse olin m/t Ragnyn uppoamisaikaan Algotin m/t Lennyssä.

Olin Lennyssä pari kuukautta Ragnyn uppoamisen jälkeen, silloin siinä ooli moottorimies Porvoosta, pirun synkkä kaveri. Olikohan ko. Keturi?
Lennyyn tuli kaksi matruusia Ragnysta, aika hurjia juttuja, ei tarinoita, siitä mitä kaikkea siellä tapahtui. Esim se että se jenkkien rannikkovartioston paatti ampui kastliinan tykillä ja se liina meni korsteenista läpi, samoin jäi mieleeni se että täkki 3 ampui hätäraketin väärin päin, eli meni reisille se touhu, taisi kädet kärtsätä ja lehdessä oli myöhemmin että kämmenet paloivat kun hän liukui köyttä myöden mereen.
Yhdessä laivassa oli moottorimies joka oli Ragnyssa vahdissa kun laiva katkesi, hän kertoi että ei se katkeaminen ollut muita myrskyn aiheuttamis rytkäytyksia kovempi ja he yrittivät kone ykkösen kanssa saada pysähtynyttä pääkonetta käyntiin, ei onneksi lähtenyt, olisi kaiketi sukeltanut ko loppu laiva.
Mutta kaikki olivat yhtä mieltä että Kipinä heidät pelasti, pakotti jengin veivaamaan hätäradiota ja nakutti itse apua.

Vanha Skönö kirjoitti:

Olin Lennyssä pari kuukautta Ragnyn uppoamisen jälkeen, silloin siinä ooli moottorimies Porvoosta, pirun synkkä kaveri. Olikohan ko. Keturi?
Lennyyn tuli kaksi matruusia Ragnysta, aika hurjia juttuja, ei tarinoita, siitä mitä kaikkea siellä tapahtui. Esim se että se jenkkien rannikkovartioston paatti ampui kastliinan tykillä ja se liina meni korsteenista läpi, samoin jäi mieleeni se että täkki 3 ampui hätäraketin väärin päin, eli meni reisille se touhu, taisi kädet kärtsätä ja lehdessä oli myöhemmin että kämmenet paloivat kun hän liukui köyttä myöden mereen.
Yhdessä laivassa oli moottorimies joka oli Ragnyssa vahdissa kun laiva katkesi, hän kertoi että ei se katkeaminen ollut muita myrskyn aiheuttamis rytkäytyksia kovempi ja he yrittivät kone ykkösen kanssa saada pysähtynyttä pääkonetta käyntiin, ei onneksi lähtenyt, olisi kaiketi sukeltanut ko loppu laiva.
Mutta kaikki olivat yhtä mieltä että Kipinä heidät pelasti, pakotti jengin veivaamaan hätäradiota ja nakutti itse apua.

Lue lisää

Sillä minä olin itse saman aikaan juuri Lennyssä, kuten jo aikasemmin tässä ketjussa kirjoitin. (olin Lennyssä 11/70 - 6/71). Tämä Vanha Skönön tarkoittama moottorimies oli kyllä Porvoosta, tarkemmin sanottuna Rösundista kotoisin. -Miksi kaveri antoi itsestään synkän kuvan johtui yksinkertaisesti siitä ettei puhunut sanakaan suomea. -Vai tarkoittikohan Vanha Skönö minua, sillä minäkin olin siellä moottorim. ja asuin siihen aikaan Porvoossa...heh.

bockworth kirjoitti:

Sillä minä olin itse saman aikaan juuri Lennyssä, kuten jo aikasemmin tässä ketjussa kirjoitin. (olin Lennyssä 11/70 - 6/71). Tämä Vanha Skönön tarkoittama moottorimies oli kyllä Porvoosta, tarkemmin sanottuna Rösundista kotoisin. -Miksi kaveri antoi itsestään synkän kuvan johtui yksinkertaisesti siitä ettei puhunut sanakaan suomea. -Vai tarkoittikohan Vanha Skönö minua, sillä minäkin olin siellä moottorim. ja asuin siihen aikaan Porvoossa...heh.

Lue lisää

Mä en enää tiedä ketä meinasin, olin Lennyssä junkkina talvella 1971, pääasiassa sen kongolaisen timpan kaverina valamassa pumppuruuman pilssiä sementillä, opin senkin taidon siinä laivassa. Maksoin ulos Göteborgin telakassa huhtikuussa, muistelen että laivalla oli ainakin kolme moottorimiestä, sellanen vanha virolainen Klemmer (tai jotain sinne päin) yksi partainen åålanteri ja sitten se "synkkä" porvoolainen, hän puhui kyllä hyvin Suomea, lienetkö sinä? :) Muita en muista mutta onhan konejengiä täytynyt olla enempi, eikö? Aika repaleinen sakki siinä kuitenkin oli, niin koneessa kuin täkilläkin.

Vanha Skönö kirjoitti:

Mä en enää tiedä ketä meinasin, olin Lennyssä junkkina talvella 1971, pääasiassa sen kongolaisen timpan kaverina valamassa pumppuruuman pilssiä sementillä, opin senkin taidon siinä laivassa. Maksoin ulos Göteborgin telakassa huhtikuussa, muistelen että laivalla oli ainakin kolme moottorimiestä, sellanen vanha virolainen Klemmer (tai jotain sinne päin) yksi partainen åålanteri ja sitten se "synkkä" porvoolainen, hän puhui kyllä hyvin Suomea, lienetkö sinä? :) Muita en muista mutta onhan konejengiä täytynyt olla enempi, eikö? Aika repaleinen sakki siinä kuitenkin oli, niin koneessa kuin täkilläkin.

Lue lisää

Tosiaan tämä virolainen emigrantti Valtsu Klemmer kuului tuttaviini. Hän asui vuokralla hyvin lähellä asuntoani. En nyt ihan tarkalleen muista, miten Valtsu tuli Suomeen, oletettavasti sodan aikana "suomipoikiin". Valtsulla oli joku hauska tapaus jossain Paulinin laivassa, mutta en muista yksityiskohtia. Jotain haalarienpesua se kuitenkin oli!

Vanha Skönö kirjoitti:

Mä en enää tiedä ketä meinasin, olin Lennyssä junkkina talvella 1971, pääasiassa sen kongolaisen timpan kaverina valamassa pumppuruuman pilssiä sementillä, opin senkin taidon siinä laivassa. Maksoin ulos Göteborgin telakassa huhtikuussa, muistelen että laivalla oli ainakin kolme moottorimiestä, sellanen vanha virolainen Klemmer (tai jotain sinne päin) yksi partainen åålanteri ja sitten se "synkkä" porvoolainen, hän puhui kyllä hyvin Suomea, lienetkö sinä? :) Muita en muista mutta onhan konejengiä täytynyt olla enempi, eikö? Aika repaleinen sakki siinä kuitenkin oli, niin koneessa kuin täkilläkin.

Lue lisää

Ragnyn miehistö vahvuus oli helmikuussa -70 37.
Koneessa oli: Tunkki, Sorvari 5 moottorimiestä ja 2 oppipoikaa (apprentice) ja sähkömies.
Täkillä oli Pursimies, Timppa, Pumppumies, 2 Matruusia, 3 puolimatruusia ja 3 laivapoikaa.
Stuertti joka jäi sinne, hänellä oli puujalka.

styyri kirjoitti:

Tosiaan tämä virolainen emigrantti Valtsu Klemmer kuului tuttaviini. Hän asui vuokralla hyvin lähellä asuntoani. En nyt ihan tarkalleen muista, miten Valtsu tuli Suomeen, oletettavasti sodan aikana "suomipoikiin". Valtsulla oli joku hauska tapaus jossain Paulinin laivassa, mutta en muista yksityiskohtia. Jotain haalarienpesua se kuitenkin oli!

Lue lisää

Oliskohan se ollut sama tapaus jota kerrottiin ollessani "Verna Paulin" laivassa kun moottorimiehet pesivät haalariensa täkillä levangeilla ja yksi kaveri oli laittanut yöksi ämpäriin haalarinsa likoon jonkin aineen kanssa ja aamulla ei ollut muuta kun napit ämpärin pohjassa.
Muuten tämä "Verna Paulin" laiva oli se ainoa Suomalainen laiva, kun oli uutisien mukaan kateissa silloin kun sota Israelin ja Egyptin välillä syttyi 1967. Tämä johtui siitä, että radiolähetin oli epäkunnossa ja kaikki viestit Suomeen vietiin soutaamalla naapurilaivalle lähetettäviksi Suezinlahdella. Olival matkalla kanavan läpi, mutta Moshe Dayan sen.
Jutusta on paljon enemmän kerrottavaa, mutta jääköön ensi kerralle....

styyri kirjoitti:

Tosiaan tämä virolainen emigrantti Valtsu Klemmer kuului tuttaviini. Hän asui vuokralla hyvin lähellä asuntoani. En nyt ihan tarkalleen muista, miten Valtsu tuli Suomeen, oletettavasti sodan aikana "suomipoikiin". Valtsulla oli joku hauska tapaus jossain Paulinin laivassa, mutta en muista yksityiskohtia. Jotain haalarienpesua se kuitenkin oli!

Lue lisää

Valtsu teki nimittäin yhden hauskan jutun nimenomaan Lennyssä. Konekolmonen käski Valtsun tehdä jonkun homman ja sehän ei sopinut Valtsulle. Tempasi kolmosta nokkaan. -Satuin itse näkemään sen homman,norkoilin itse konetopilla ja kattelin ala, niin suora näköyhteys.
No juttuhan siitä tuli,matolle vaan. Valtsu tietysti kiisti lyöneensä,johon kolmonen sitten sanoi "niin, mutta tunsin kyllä että proteesi liikahti".-No jengi naureskeli kyllä pitkään koska farssikshan koko kuulustelu meni=ei todistajia.
Valtsulla nimittäin oli aika tulinen luonne vaikka pienikokoinen olikin.
Siinäkin oli hupinsa kun Valtsu ja tunkki pelasi kimpassa huutopussia...meteli oli aikamoinen välillä.

bockworth kirjoitti:

Valtsu teki nimittäin yhden hauskan jutun nimenomaan Lennyssä. Konekolmonen käski Valtsun tehdä jonkun homman ja sehän ei sopinut Valtsulle. Tempasi kolmosta nokkaan. -Satuin itse näkemään sen homman,norkoilin itse konetopilla ja kattelin ala, niin suora näköyhteys.
No juttuhan siitä tuli,matolle vaan. Valtsu tietysti kiisti lyöneensä,johon kolmonen sitten sanoi "niin, mutta tunsin kyllä että proteesi liikahti".-No jengi naureskeli kyllä pitkään koska farssikshan koko kuulustelu meni=ei todistajia.
Valtsulla nimittäin oli aika tulinen luonne vaikka pienikokoinen olikin.
Siinäkin oli hupinsa kun Valtsu ja tunkki pelasi kimpassa huutopussia...meteli oli aikamoinen välillä.

Lue lisää

sinä olet, jos kerran näit lyönnin etkä sitten mennyt todistamaan. Selkärangaton kusipää, pedofiilien sukua.

OGCQ kirjoitti:

Ragnyn miehistö vahvuus oli helmikuussa -70 37.
Koneessa oli: Tunkki, Sorvari 5 moottorimiestä ja 2 oppipoikaa (apprentice) ja sähkömies.
Täkillä oli Pursimies, Timppa, Pumppumies, 2 Matruusia, 3 puolimatruusia ja 3 laivapoikaa.
Stuertti joka jäi sinne, hänellä oli puujalka.

Lue lisää

oli varmaan samaa sarjaa,joskaan ei sisko, midshepin takaa aukesi reelinki,kuin iso pähkinänsärkijä.2 kk siellä riittävästi olleena

bockworth kirjoitti:

oli Seppo Porala. Kutsuttiin Keturiksi meidän kaveripiirissä.

Tunsin miehen, Porola tai Porala, en tarkkaan muiosta, olen seilannut hänen kanssaan, oiskohan ollut Mt Ronny, mutta en ole varma asiasta.

bockworth kirjoitti:

Valtsu teki nimittäin yhden hauskan jutun nimenomaan Lennyssä. Konekolmonen käski Valtsun tehdä jonkun homman ja sehän ei sopinut Valtsulle. Tempasi kolmosta nokkaan. -Satuin itse näkemään sen homman,norkoilin itse konetopilla ja kattelin ala, niin suora näköyhteys.
No juttuhan siitä tuli,matolle vaan. Valtsu tietysti kiisti lyöneensä,johon kolmonen sitten sanoi "niin, mutta tunsin kyllä että proteesi liikahti".-No jengi naureskeli kyllä pitkään koska farssikshan koko kuulustelu meni=ei todistajia.
Valtsulla nimittäin oli aika tulinen luonne vaikka pienikokoinen olikin.
Siinäkin oli hupinsa kun Valtsu ja tunkki pelasi kimpassa huutopussia...meteli oli aikamoinen välillä.

Lue lisää

Valtsu Klemmer oli samaan aikaan minun kanssani Korppo Rederi Concordiassa.
Olimme kerran Puolassa,satamaa en enää muista.Joka tapauksessa,Valtsu oli illalla
maissa,ja viimeksi,kun joku laivamme miehistä hänet baarissa näki,Valtsu oli myymäs-
sä villapuseroa päältään.Päällystakki oli tässä vaiheessa jo mennyt.Valtsulla oli jäänyt
ryyppy päälle,kuten hänelle aina joskus tapahtui.Seuraavana päivänä,paikallinen po-
liisi tuli käymään laivalla ja pyysi jotakuta mukaansa hakemaan Valtsun takaisin lai-
vaan,kipinä taisi lähteä.Poliisi pyysi myös ottamaan vaatteita mukaan,sillä Valtsulla oli
enää vain alushousut päällään,kaikki muu oli myyty tai mennyt muuten vain.Kun Valtsu
sitten tuli laivalle,oli chieffi lankongin yläpäässä ja käski Valtsun vaihtamaan työvaatteet
päälleen ja tulemaan konehuoneeseen töihin.Valtsu katseli vähän aikaa chieffiä ja il-
moitti sitten kantansa asiaan:Minä en tee töitä,kun ei veivitkään heilu.Ja lähti sitten
ahteriin hyttiinsä,jossa hänellä oli pullo odottamassa.
Tämä ei mitenkään liity Ragnyyn,mutta laitoin sen,kun näin tarinaa Klemmerin Valts-
usta.
[email protected]

OGCQ kirjoitti:

Täytyy korjata pari jutta edellisessä kirjoituksessani, kun muisti ei enä pelaa niinkuin pitäisi 40 vuoden jälkeen.
Eka virhe oli tuo mainitsemani "förskeppi". Ei siinä ollut kun yksi midskeppi. Yritän liittää tähän tekstiin kuva Ragnysta kanalissa otettu talvella vuonna 1970.
Toinen virhe on että olin pestattuna Ragnyssa talvena 1970 eikä 1969.
Jos joku haluaa tämän mustavalkoisen kuvan voin lähettää sähköpostitse.

Lue lisää

ogco olin ragnyssä vuonna -66ja-67 jos on madollista lähetä kuva e-mail [email protected] kiitän sinua ja toivotan sinulle kaikkea hyvää terveisin markku moilanen

OGCQ kirjoitti:

Oliskohan se ollut sama tapaus jota kerrottiin ollessani "Verna Paulin" laivassa kun moottorimiehet pesivät haalariensa täkillä levangeilla ja yksi kaveri oli laittanut yöksi ämpäriin haalarinsa likoon jonkin aineen kanssa ja aamulla ei ollut muuta kun napit ämpärin pohjassa.
Muuten tämä "Verna Paulin" laiva oli se ainoa Suomalainen laiva, kun oli uutisien mukaan kateissa silloin kun sota Israelin ja Egyptin välillä syttyi 1967. Tämä johtui siitä, että radiolähetin oli epäkunnossa ja kaikki viestit Suomeen vietiin soutaamalla naapurilaivalle lähetettäviksi Suezinlahdella. Olival matkalla kanavan läpi, mutta Moshe Dayan sen.
Jutusta on paljon enemmän kerrottavaa, mutta jääköön ensi kerralle....

Lue lisää

Siellä tuli oltua koko kesäsota ja laivanmiehitys jatkui vielä muutaman päivän sodan jälkeenkin.
Olihan sieltä melkoinen kiertoajelu Afrikan ympäri.

OGCQ kirjoitti:

Täytyy korjata pari jutta edellisessä kirjoituksessani, kun muisti ei enä pelaa niinkuin pitäisi 40 vuoden jälkeen.
Eka virhe oli tuo mainitsemani "förskeppi". Ei siinä ollut kun yksi midskeppi. Yritän liittää tähän tekstiin kuva Ragnysta kanalissa otettu talvella vuonna 1970.
Toinen virhe on että olin pestattuna Ragnyssa talvena 1970 eikä 1969.
Jos joku haluaa tämän mustavalkoisen kuvan voin lähettää sähköpostitse.

Lue lisää

kiitos ogco ragnyn kuvista ne oli ihan hyvät.terveisin markku m.

puhdistusaineella joka olisi pitänyt plandaa 1/10 niin pestiin öljyraitaa raakana,niin sehän hörysty ja aloin kattoon ku toinen opis alko höpöttään itsekseen,ja sit pyörryin ja näin sieluni silmillä kuinka flengasin pohjattomaan kuiluun.jälkeen päin heräsin täkiltä ja kuulin ,että kone 2:nen oli joutunut irroittamaan sormen kerrallaan putken ympäriltä.se oli eka laiva-64

seppo röntynen kirjoitti:

puhdistusaineella joka olisi pitänyt plandaa 1/10 niin pestiin öljyraitaa raakana,niin sehän hörysty ja aloin kattoon ku toinen opis alko höpöttään itsekseen,ja sit pyörryin ja näin sieluni silmillä kuinka flengasin pohjattomaan kuiluun.jälkeen päin heräsin täkiltä ja kuulin ,että kone 2:nen oli joutunut irroittamaan sormen kerrallaan putken ympäriltä.se oli eka laiva-64

Lue lisää

juttelin eilen Joppe H:n kanssa joka oli ollut haaksirikossa mukana. Kova paikka ollut. Terveiset Jopelta entisille laivakavereille, josko tätä kautta menisi.

seppo röntynen kirjoitti:

puhdistusaineella joka olisi pitänyt plandaa 1/10 niin pestiin öljyraitaa raakana,niin sehän hörysty ja aloin kattoon ku toinen opis alko höpöttään itsekseen,ja sit pyörryin ja näin sieluni silmillä kuinka flengasin pohjattomaan kuiluun.jälkeen päin heräsin täkiltä ja kuulin ,että kone 2:nen oli joutunut irroittamaan sormen kerrallaan putken ympäriltä.se oli eka laiva-64

Lue lisää

kitaraa? Soitit ja lauloit, onko etuv...u parempi kuin takav...u?
Olin siinä uffarikallena silloin. Maksoin ulos Kotkassa loppukesällä muistaakseni. Siitä lähti silloin jonkun verran pois, sinä taist jäädä.

Laita sähköpostia [email protected]

Tipe_ kirjoitti:

kitaraa? Soitit ja lauloit, onko etuv...u parempi kuin takav...u?
Olin siinä uffarikallena silloin. Maksoin ulos Kotkassa loppukesällä muistaakseni. Siitä lähti silloin jonkun verran pois, sinä taist jäädä.

Laita sähköpostia [email protected]

Lue lisää

Muistankohan oikein,että Signy olisi ottanut katkenneen Ragnyn lastin ja vienyt sen Göteborgiin.

Rami-49 kirjoitti:

Muistankohan oikein,että Signy olisi ottanut katkenneen Ragnyn lastin ja vienyt sen Göteborgiin.

Ragny upposi lastineen pari, kolme päivää katkeamisen jälkeen.
Mutta Ragny oli lähellä upota myös kevät/kesällä 1970 Pohjanmerellä kun pohjaventtilit petti. Laivalle tuli isot pumput Ruotsista jotka piti sen pinnalla ja lasti pumpattiin toiseen laivaan, oliko se SIGNY tai joku muu, en muista.
Ragnya vietiin tämän jälkeen telakkaan Göteborgiin.

OGCQ kirjoitti:

Ragny upposi lastineen pari, kolme päivää katkeamisen jälkeen.
Mutta Ragny oli lähellä upota myös kevät/kesällä 1970 Pohjanmerellä kun pohjaventtilit petti. Laivalle tuli isot pumput Ruotsista jotka piti sen pinnalla ja lasti pumpattiin toiseen laivaan, oliko se SIGNY tai joku muu, en muista.
Ragnya vietiin tämän jälkeen telakkaan Göteborgiin.

Lue lisää

Olet varmaan oikeassa,muistan vaan,että Signy olisi ottanut Ragnyn lastin,tämän ollessa merihädässä.

Rami-49 kirjoitti:

Olet varmaan oikeassa,muistan vaan,että Signy olisi ottanut Ragnyn lastin,tämän ollessa merihädässä.

Olin kesän -70 vikarieeramassa kipinää Signyssä ja kävimme Göteborgissa ottamassa Ragnyn lastin senjälkeen kun sen konehuone täyttyi vedellä Pohjanmerellä lähellä Tanskan länsirannikkoa.

ohx474 kirjoitti:

Olin kesän -70 vikarieeramassa kipinää Signyssä ja kävimme Göteborgissa ottamassa Ragnyn lastin senjälkeen kun sen konehuone täyttyi vedellä Pohjanmerellä lähellä Tanskan länsirannikkoa.

Lue lisää

Nostin tätä aihetta koska täältä löytyi mielenkiintoista luettavaa.
Tapahtumasta saisi loistavan dokumentin tai elokuvan käsikirjoituksen pohjan.
Tällaisia keskusteluja lisää ja lyhyetkin kommentit on hyviä.

Suosittelen näille keskusteluille silti parempaa paikkaa, jossa merenkulkijaa osataan arvostaa.
Merenkulun historiaa aikalaisten ja kokijoiden kertomana hyviltä vuosilta kun se vielä on mahdollista.

kmak77 kirjoitti:

Nostin tätä aihetta koska täältä löytyi mielenkiintoista luettavaa.
Tapahtumasta saisi loistavan dokumentin tai elokuvan käsikirjoituksen pohjan.
Tällaisia keskusteluja lisää ja lyhyetkin kommentit on hyviä.

Suosittelen näille keskusteluille silti parempaa paikkaa, jossa merenkulkijaa osataan arvostaa.
Merenkulun historiaa aikalaisten ja kokijoiden kertomana hyviltä vuosilta kun se vielä on mahdollista.

Lue lisää

hyvä keskustelu ja asiallinen.Tämmöisiä vois olla myös merimieskuvapalstalla.Rauhallinen palsta,ei häiriköitä.

Tipe_ kirjoitti:

kitaraa? Soitit ja lauloit, onko etuv...u parempi kuin takav...u?
Olin siinä uffarikallena silloin. Maksoin ulos Kotkassa loppukesällä muistaakseni. Siitä lähti silloin jonkun verran pois, sinä taist jäädä.

Laita sähköpostia [email protected]

Lue lisää

mitäs puuhailet nykyisin?

Satuin näkemään maanantain länsisuomen TV-uutisissa jutun tapauksesta. Minulla oma kohtainen kokemus kyseisestä laivasta telakalla. Pyörin Göteborin telakoilla -60 luvun lopulla ja -70 alku vuosina laiva oli Eriksberin telakalla marraskuun joulukuun vaihteessa -70 lähti sieltä kohtalokkaalle matkalle. Olin täkillä putkihommissa oli kyllä vähän kuppasen näköinen laiva. Kuultiin että lähtee amerikoihin päin, en tiedä mitä kaikkea muuta täkin alla reparoitiin jotain uutta plootua ainakin pistettiin. Kaverit jotka oli niissä plootu hommissa kertoivat että on ROMU he ei uskaltais lähteä Atlantille, että kyllä merimiehet on rohkeita. Sitten tapasin yhden moottorimiehen -85 Koffin tehtaan voimalaitoksella joka oli ollut mukana haverissa. Kaverin nimi on Klasu Sohlberg muistaakseni joka kertoili pelastumisestaan ja tapahtumista laivalla. Kerroin kokemukseni hänelle telakalta Klasu meinas,että tehtiinkö huonosti remppa, kun ei kestänyt

Anonyymi kirjoitti:

Satuin näkemään maanantain länsisuomen TV-uutisissa jutun tapauksesta. Minulla oma kohtainen kokemus kyseisestä laivasta telakalla. Pyörin Göteborin telakoilla -60 luvun lopulla ja -70 alku vuosina laiva oli Eriksberin telakalla marraskuun joulukuun vaihteessa -70 lähti sieltä kohtalokkaalle matkalle. Olin täkillä putkihommissa oli kyllä vähän kuppasen näköinen laiva. Kuultiin että lähtee amerikoihin päin, en tiedä mitä kaikkea muuta täkin alla reparoitiin jotain uutta plootua ainakin pistettiin. Kaverit jotka oli niissä plootu hommissa kertoivat että on ROMU he ei uskaltais lähteä Atlantille, että kyllä merimiehet on rohkeita. Sitten tapasin yhden moottorimiehen -85 Koffin tehtaan voimalaitoksella joka oli ollut mukana haverissa. Kaverin nimi on Klasu Sohlberg muistaakseni joka kertoili pelastumisestaan ja tapahtumista laivalla. Kerroin kokemukseni hänelle telakalta Klasu meinas,että tehtiinkö huonosti remppa, kun ei kestänyt

Lue lisää

Jatkoa 11.43 kirjoittamaani juttuun karkas toi söhriessäni. Klasu meinas, että tehtiinkö remppa huonosti, kun ei kestänyt Atlantin myrskyä. Yhdessä todettiin, että en ollut syyllinen koska olin ollut täkillä putkihommissa eikä ne heikentäneet laivan kuntoa. Klasun vauhdikas kerrontaa stadinslangilla oli hauskaa kuunnella.