Voisiko joku kertoa, missä Suomessa saisi käydää katsomassa nollaenergiatalon.
Kävin jollakin asuntomessuilla, enkä ole sellaista nähnyt, enkä edes huimia energiatalousratkaisuja, joten olen todella kiinnostunut, missä ollaan menossa Suomessa tässä asiassa.
Siten kerron, missä kehitysvaiheessa ollaan tässä suhteessa muualla.
Kävin jollakin asuntomessuilla, enkä ole sellaista nähnyt, enkä edes huimia energiatalousratkaisuja, joten olen todella kiinnostunut, missä ollaan menossa Suomessa tässä asiassa.
Siten kerron, missä kehitysvaiheessa ollaan tässä suhteessa muualla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nollaenergiatalo on Suomen leveysasteilla mahdoton toteuttaa. Auringon säteilyä ei kertakaikkiaan ole saatavilla keskitalvella kuin pari hassua kWh neliölle eikä energian kausivarastointi (keräys kesällä ja varastointi esim. kallioperään) ole taloudellisesti kannattavaa - ei ainakaan pientalon mittakaavassa (liian suuret häviöt suhteessa varaston kokoon).
Lähimmäksi nollaenergiataloa voisi päästä hyvin pienllä talolla joka on eristetty aivan tolkuttomilla eristepaksuuksilla.
Pieni alle 100m2 normaali eristeinen talo vaatii vuoden kylmimpänä päivänä 6kW lämmitystehon. Tuon 6kW:n lisäksi on talossa kodinkoneita ja ihmisiä joista irtoaa 2kW. Talon kokonaislämpöhäviöt ovat siis 8kW. Eristyspaksuudet ovat suunnilleen tällaisia:
- seinä 20cm
- katto 35cm
- lattia 10cm
- Ikkunat ja ovet u=1,4(Vain pieniä ikkunoita)
- Tiiveys hyvä
1. Matala/minimienergiatalo saavutetaan kun kaikki eristykset tuplataan. Näin saadaan kokonaislämpöhäviöt puolitettua ja jää 4kW. Edelleen tarvitaan 2kW lisäteho lämmitykseen kodinkoneiden ja ihmisten lisäksi. Tässä vaiheessa eristyspaksuudet ovat suunnilleen:
- seinä 40cm
- katto 70cm
- lattia 20cm
- Ikkunat ja ovet u=0,7(jos tällaisia olisi olemassa...)
- Tiiveys hyvä
Käytännössä pitää minimoida ikkunamäärät ja yrittää suunnata ne etelään. Ikkunoiden u-arvo vaatimusta tuskin saavutetaan joten pitää vahventaa eristyksiä hieman ja saada tiiveys äärimmäisen hyvälle tasolle.
2. Kun yritetään saavuttaa nollaenergiataso niin eristysvahvuudet pitäisi nelinkertaistaa alkuperäisestä jolloin ne olisivat suunnilleen:
- seinä 80cm
- katto 140cm
- lattia 40cm
- Ikkunat ja ovet u=0,35(teknisesti likimain mahdotonta)
- Totaalisen tiivis.
Koska sopivia ikkunoita ei ole olemassakaan pitäisi eritykset varmaankin vielä tuplata edellisestä(x8 alkuperäisestä). Koko hommassa ei taida olla enää mitään järkeä muutenkaan kun tuon ensimmäisen parannuksen jälkeen lämmitykseen kuluu vain ehkä 2000kWh vuodessa. Huomattavati merkittävämpiä kustannuksena on kotitaloussähkö ja käyttövesi ja näiden nollaaminen se temppu vasta olisikin.
Jos talon kokoa kasvatetaan tuosta 100m2:sta niin lämpöhäviötkin kasvavat. Kuitenkaan kodinkoneista ja ihmisistä saatavan lämpöenergian määrä ei kasva. Kun talon eristevaipan pinta-ala kaksinkertaistuu niin pitäisi tuplata eristepaksuus jotta päästään samaan lähtökohtaan pienen talon kanssa. Lähtökohtaisesti siis suurta matalaenergiataloa ei ole olemassakaan.
Olemassa olevat nollaenergiatalot sijaitsevat Suomea etelämpänä. Saksassa voidaan saavuttaa lähes nollaenergiataso pelkästään Suomen rakennusmääräyksien mukaisilla eristyksilllä. Myös eteläisessä Ruotsissa(muistaakseni Göteborgissa) on nollaenergiataloja(tai ainakin lähes). Sielläkin on ilmastoetu suomeen verrattuna.
Voihan se olla, jos suoraan siirtä Keskieuroopan sovellutkset tänne.
Mutta kuinka vähän on Suomessa toteutettu maalämpöpumppulämmityksiä, eristetty kunnolla ja oettu lämmön talteenotto käytöön.
Asuntomessut olivat ainakin täysi pettymys siinäkin suhteessa. Siinä olivat energiasäästönkin kannalta aivan hulluja ratkaisuja. Kuusi metriä korkea lasiseinä olohuoneessa aiheutaa jatkuvan ikkunavedon, jonka joutuu kompensoimaan lämpötila nostamalla, avonaiset olohuone-yläkerta-ratkaisut aiheutavat lämmön kertyminen yläkertaan, kun samanaikaisesti alakerrassa on viileä, taas lisälämmitys.
Useissa kylpyhuoneissa oli kookassa kylpäreissa lattiakaivo toisessa päässä ja suihku toisessa päässä, jolloin koko tila on suihkun jälkeen märkä mutta sitä vastoin oli lattialämmitys, jotta lattia pysy kuivana.
Muutenkin olivat arkkitehdit rönseileet rakenteiden kanssa niin, että aivan selvästi tule olemaan lämpövuotoja monimutkaisissa rakenteissä, joita nykyisillä kiireisillä rakentamistavalla kuka ehtii tiivistää ja varustaa höyrysuluilla.
Haluaisinpa nähdää ostajien naamat, kunhan saavat ensimäisten vuosien energialaskut vertailtavaksi.
Missä on Suomessa se talo, joka selviä vuodessa 200 E:n energialaskulla?
"1. Matala/minimienergiatalo saavutetaan kun kaikki eristykset tuplataan. Näin saadaan kokonaislämpöhäviöt puolitettua ja jää 4kW. Edelleen tarvitaan 2kW lisäteho lämmitykseen kodinkoneiden ja ihmisten lisäksi. Tässä vaiheessa eristyspaksuudet ovat suunnilleen:
- seinä 40cm
- katto 70cm
- lattia 20cm
- Ikkunat ja ovet u=0,7(jos tällaisia olisi olemassa...)
- Tiiveys hyvä
Käytännössä pitää minimoida ikkunamäärät ja yrittää suunnata ne etelään. Ikkunoiden u-arvo vaatimusta tuskin saavutetaan joten pitää vahventaa eristyksiä hieman ja saada tiiveys äärimmäisen hyvälle tasolle. "
Mielestäni 50% parannus energiatehokkuuteen riittää, jotta päästäisiin matalaenergiatasoon eli kysessähän normitason puolituksesta.
Rakennuksen sisäiset kuormat auttavat niinkin paljon tuossa.
Perustelu:
1. Esimerkkinä n. 150 m2 talon lämpävirrat:
Johtumishäviöt -20.000 kWh
Ilmanvaihdonhäviöt -4.000 kWh
Vuotohäviöt -4.000 kW
Sisäiset lämmönlähteet
Kodinkoneet +5.000 kWh
Aurinko +4.000 kWh
Ihmiset +3.000 kWh
Summa: 16.000 kWh lämmitystarvetta
2. Esimerkki sama talo parannetaan energiatehokkuutta 50%
Johtumishäviöt -13.300 kWh
Ilmanvaihdonhäviöt -2.200 kWh
Vuotohäviöt -2.000 kW
Sisäiset lämmönlähteet (Lämmityskausi lyhenee, jolloin näistä saadaan hyödyksi vähemmän)
Kodinkoneet +4.000 kWh
Aurinko +3.200 kWh
Ihmiset +2.400 kWh
Summa: 7.900 kWh lämmitystarvetta
(150 m2 talo 53 kWh/m2a)
Esim.
Normin minimi seinässä n. 170 mm=>255 mm
Yläpöhja n. 270 mm=>405 mm
jne... pitäisi riittää.
Jos joku saisi rakennettua nollaenergiatalon niin valtio keksisi jonkin veron joka moninkertaistaisi lämmityskulut.
Minähän ajattelin ratkaista ton ikkunaongelman laittamalla aina ikkunan tilalle ison plasmanäytön.
Kamera kuvaa kohdetta mitä ikkunasta näkyy ja sitä voi sitte vaikka vähän suunnata ja zoomailla.
Ja hoituu lämmitys samalla vaivalla ja joka huoneessa siten komee telkkari,muutamissa useimpia.
Maksaa kyllä mutta eipähän ikkunoista vuoda. Mitä ei sitä olisi valmis uhraamaan kun voi muutaman kympin säästää ikkunavuodoista.
laskeskelin joskus (muistaakseni) tälle foorumille että 5kw tarvitaan esim. oulussa 35 asteen pakkasessa lämmitystehoa vaikka seinissä, katossa ja lattiassa ois mimmoset eristeet ja akkunat.
Eli se mikä pätee saksassa ja ehkä eteläruotsissa ei sellaisenaan päde suomessa.
Matalaenergiatalot on sentään mahdollisia täälläkin.
Rakennusalalla niin Saksassa kuin Suomessakin toimineena voin kertoa, että mm. ns. passiivitalot ja nollaenergiatalot ( nimityksiä ja luokkia on paljon) eivät suoraan sellaisinaan sovellu Suomeen.
Talon ns. energiatase muodostuu erilaiseksi kuin esim. Saksassa. Suomen alempi keskilämpötila ja esim. aurinkolämmön lyhempi käyttöaika vuodessa vaikuttaa. Suomessahan saa samoja rakennustarvikkeita kuin Saksassakin, siitä homma ei ole kiinni. Samoja sertifioituja kodinkoneita saa jne.
Suomessa voi suunnitella ja rakentaa siis vaikka nollaenergiatalon, mutta laskelmat ja suunnittelu on tehtävä paikallisten olosuhteiden mukaan.
Kiitos, saatiinpas jotain valoa asiaan.
Tämä ei sulje tietenkään sitä pois, että nyky/tulevan tilanteen kannalta kannattaisi tarkistaa rakennusmääräyksiä ja kehittää Suomeen soveltuvia ratkaisuja entistä voimakammin. Kun katsoin äskettäin kerrostalotyömaata, siinä ei kovin paljon muuttunut 70-luvun rakentamistavasta ja eristeistä.
Asumismukava nollaeneregiatalo on mahdoton toteuttaa. Tietysti hyvät eristeet auttaa mutta esmes perinteinen selektiivikalvo ikkunoissa on vähän siinä ja siinä tuoko se etua vai haittaa.
Nimittäin kesällä selektiivin vaikutus on haitta kun sisään tulviva auringon lämpö on pumpattava ulos jotta talon lämpö pysyisi 22 asteessa.
Erikoiskalvot mitkä estävät lämpästeilyn molempiin suuntiin tuovat valtavan parannuksen mutta eivät tietysi auta kevätauringon hyödyntämisessä.
Viime vuosi oli aika senergia syöppöä aikaa vaikka talvi alkoi kovin myöhään. ILP hurisi koko kesän ajaessaa lämpöä ulos.
Pahin asia minkä voi matalaenergia taloon tehdä, on hankkia plasma TV. Tavallinen 42"-50" tuumainen leffaruutu liki 500W sähkö ja kesäll ätuo kaikki pitää ajaa ulos mihin kuluu lisäenergiaa. Vaihtoehdoksi jää vain RPTV mikä vie kolmannekse plasman energiasta.
Toinen paha asia on hankkia peli-PC millä voi pelailla kaikkia uusimpia pelejä ja antaa kersojen pelailla kaiket illat. Tuollainen kone vie myös lähemmäs 500W sähköä kaikkineen. Koko kesän tuo sama on ajettava ulos ILP:llä.
Tärkeintä onkin katsoa talon ja elämisen energian kulutusta ja laatua, eikä tuijottaa peläkstään yksittäisiin eristepaksuuksiin tai LTO:n hyötysuhteen desimaali eroihin.
"Nimittäin kesällä selektiivin vaikutus on haitta kun sisään tulviva auringon lämpö on pumpattava ulos jotta talon lämpö pysyisi 22 asteessa."
Tavallisista ikkunoista tulee vielä enemmän lämpöä sisään. Niiden ainoa etu selektiiveihin verrattuna tulee siinä vaiheessa, kun huone on lämmennyt reilusti ulkoilmaa lämpimämmäksi, jolloin huonommin lämpöä eristävien ikkunoiden läpi karkaa enemmän lämpöä ja huippulämmöt saattavat jäädä hieman alemmaksi kuin selektiiveillä. Elikkä ihan hyvä ratkaisu, jos vaikka 35°C on sietämätön, mutta 33°C täysin OK. Muussa tapauksessa pitääkin turvautua järeämpiin ratkaisuihin, kuten kaihtimiin, sopivasti mitoitettuihin räystäisiin jne.
kovimmilla helteillä sukuloimassa tuolla Savonlinnan seudulla päin.
Kotona ( elementtitalo) oli aivan järkyttävän kuumaa sisällä ja nukkuminen oli tuskaa, aamuyöllä sai vähän nukuttua.
Sukulaisilla on uudehko Hongan hirsitalo.
Talossa oli erittäin miellyttävä nukkua, eikä siinä ollut mitään jäähdyttimiä tms. ( ILP)
Kun ovesta tuli ulos tunsi, kuinka päivällä ulkona oli huomattavasti kuumempaa.
Itse en osaa olmiölle selitystä antaa. Lisäksi talo on miellyttävä myös talvella.
Tämä vain siksi, että ei kaikki talot tarvitse kuumalla ilmalla ilmastointilaitteita.
Elikkä kaikki muut tekijät olivat samanlaisia ja ainoa ero oli ikkunarakenteessa? Mitä nyt toinen talo oli hirrestä rakennettu omakotitalo ja toinen kerrostalo? Ja ehkäpä oli myös pientä eroa ikkunoiden koossa ja suuntauksessa sekä ympäristön varjostuksessa? Eikä kerrostalossa missään nimessä naapureita lomilla (ikkunat kiinni ja verhot auki -> lämmöt nousee yli 30°C) tai valopäitä, jotka pitävät ikkunat ja ovet selällään päivällä, kun ulkona on 27°C ja kiinni yöllä, kun ulkona on 17°C...?
Onhan se nähty, että kun jonkin asian kulutus pienee, niin kulutuksesta riippumattomia perusmaksuja nostetaan.
Poliitikot ovat niin persoja rahalle, että veroilla ei ole muuta perustetta, kuin saada rutosti rahaa käytettäväksi heidän näkekemyksensä mukaan ns. hyvinvointiin.
Kun näyttää että ihmisillä on termit hukassa niin kerrotaan.
Matalaenergiatalo kuluttaa puolet tavannomaisesta(määräykset täyttävästä). Tämä taso saavutetaan kun parannetaan eristtystä n.40%
Minimienergiatalo kuluttaa neljäsosan tavannomaista. Tämän tason saavuttaminen edellyttää huomattavan paksuja eristyksiä, hyvää suunnittelua jotta voidaan ilmaislämmöt(aurinko, ihmiset) käyttää hyödyksi. Kesäaikainen viileys on hoidettava muuten kuin jäähdytyslaitteilla. Lisäksi valaistus, muu laitteisto ja kodinkoneet on valittava niin että niiden kulutus on todella pieni. Tällaisen rakentaminen on kuitenkin mahdollista.
Nollaenergiatalo eli passiivitalo ei kuluta yhtään energiaa. Sähkömittarin lukema on vuodessa pyöreä nolla, sisältäen kotitaloussähkön ja käyttöveden. Tällaisen tekeminen suomeen on lähes mahdotonta. Saksassa näitä on. Talossa ei ole lämmitystarvetta edes vuoden kylmimpänä päivänä. Käyttövesi lämmitetään aurinkokeräimillä. Kotitaloussähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla.
Rehellisesti sanoen tämäkään ei ole täysin ulkopuolisesta energiasta riippumaton sillä talvella osa käyttövedestä ja kotitalousähköstä tuotetaan verkkovirralla. Lämpimällä säällä paneelien sähkön tuotto on tarvetta suurempi joten ylijäämä työnnetään sähköverkkoon. Paikalliset sähköyhtiöt hyvittävät jotain tuosta sähköstä ja näin vuotuinen tase on nolla. (Suomessa ei ole vastaavia sähköliittymiä kuin teollisuudella)