Olen miettinyt jo pitempään, että miten jotkut tosissaan voivat vaatia kansanedustajien määrän vähentämistä, ja samaan aikaan olla huolissaan siitä miten demokratia on uhattuna.
Kun Suomi itsenäistyi, maassa ei ollut n. 3,4 miljoonaa. Se tekee 17 000 asukasta per kansanedustaja. Nyt asukkaita on 5,2 miljoonaa eli 26 000 per asukas. Eli toisin sanoen yhden äänestäjän äänellä on vähemmän vaikutusta kansanedustajan läpimenoon, kuin ennen. Eli demokratia on hieman heikentynyt. Jos kansanedustajien määrä laskee sataan, luvut vielä puolittuvat.
Omasta mielestäni olisi järkevää lisätä kansanedustajien määrää sadalla. Tällöin pienissäkin vaalipiireissä, esim Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa edustajien määrä nousisi kuudesta yhdeksään, ja äänikynnys madaltuisi. Tämä parantaisi demokratiaa, sillä silloin yhtä kansalaista kohti olisi n. 17 333, eli lähempänä alkutilannetta.
Tämä kaikki rahoitettaisiin leikkaamalla kansanedustajien palkkoja puolella. Näin ollen kansanedustajan palkka tippuisi suomalaisen keskipalkan tasolle, edustaisi kansanedustaja palkkansakin puoleata kansaa keskimäärin paremmin.
Kansanedustajien palkat ovat valiokuntalisien kanssa n. 5400 e/kk, ja verojen, yms. jälkeen jää edustajalla käteen vähän yli kolme ja puoli tonnia. Yhteensä edustajien palkkakustannukset ovat kuukaudessa suunilleen luokkaa 1.080.000 euroa.
Jos kansaneudustajien määrää lisätään sadalla ja palkkoja leikataan puolella, heidän palkkoihinsa menevät menot olisivat per kk suunilleen 810.000 euroa, eli tulisi säästöä ja demokratia paranisi. Kansanedustajalle jäisi verojen jälkeen 2700 euron palkasta käteen yli pari tonnia. Sillä pärjää mainiosti, kun matkat, puhelin- ja edustuskulut menee veronmaksajien piikkiin.
Mielestäni mitä kannatettavain ajatus, mutta ihmisen ahneuden tuntien aika vaikeaa tai lähes mahdotonta ajaa läpi. Mutta saahan sitä haaveilla. Hakisi eduskuntaankin enemmän ns. kutsumuksen takia kansan parasta ajavia aatteiden ja vakaumusten ihmisiä, eikä palkan ja eläke-etujen perässä pyrkiviä.
Kun Suomi itsenäistyi, maassa ei ollut n. 3,4 miljoonaa. Se tekee 17 000 asukasta per kansanedustaja. Nyt asukkaita on 5,2 miljoonaa eli 26 000 per asukas. Eli toisin sanoen yhden äänestäjän äänellä on vähemmän vaikutusta kansanedustajan läpimenoon, kuin ennen. Eli demokratia on hieman heikentynyt. Jos kansanedustajien määrä laskee sataan, luvut vielä puolittuvat.
Omasta mielestäni olisi järkevää lisätä kansanedustajien määrää sadalla. Tällöin pienissäkin vaalipiireissä, esim Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa edustajien määrä nousisi kuudesta yhdeksään, ja äänikynnys madaltuisi. Tämä parantaisi demokratiaa, sillä silloin yhtä kansalaista kohti olisi n. 17 333, eli lähempänä alkutilannetta.
Tämä kaikki rahoitettaisiin leikkaamalla kansanedustajien palkkoja puolella. Näin ollen kansanedustajan palkka tippuisi suomalaisen keskipalkan tasolle, edustaisi kansanedustaja palkkansakin puoleata kansaa keskimäärin paremmin.
Kansanedustajien palkat ovat valiokuntalisien kanssa n. 5400 e/kk, ja verojen, yms. jälkeen jää edustajalla käteen vähän yli kolme ja puoli tonnia. Yhteensä edustajien palkkakustannukset ovat kuukaudessa suunilleen luokkaa 1.080.000 euroa.
Jos kansaneudustajien määrää lisätään sadalla ja palkkoja leikataan puolella, heidän palkkoihinsa menevät menot olisivat per kk suunilleen 810.000 euroa, eli tulisi säästöä ja demokratia paranisi. Kansanedustajalle jäisi verojen jälkeen 2700 euron palkasta käteen yli pari tonnia. Sillä pärjää mainiosti, kun matkat, puhelin- ja edustuskulut menee veronmaksajien piikkiin.
Mielestäni mitä kannatettavain ajatus, mutta ihmisen ahneuden tuntien aika vaikeaa tai lähes mahdotonta ajaa läpi. Mutta saahan sitä haaveilla. Hakisi eduskuntaankin enemmän ns. kutsumuksen takia kansan parasta ajavia aatteiden ja vakaumusten ihmisiä, eikä palkan ja eläke-etujen perässä pyrkiviä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tätä ei ole monikan huomannut pienissä vaalipiireissä.