Tietääkö kukaan missä voisi saada sektion yksityisellä puolella? Jos ei Suomessa niin ulkomailla. Onko jollakin ehkä omaa kokemusta tästä?
Ollaan miehen kanssa suunnittelemassa vauvaa ja näidenkin keskustelujen perusteella, mitä tällä palstalla käydään, kuulostaa sille ettei nainen aina voikaan itse vaikuttaa synnytystapaansa.
Itse en mm. raiskauskokemuksen jälkeen voi kuvitellakaan mitään hallitsemattomia tilanteita tällä aluella ja alatiesynnytyksessähän voi tapahtua kaikenlaista (ja tietenkin toimitaankin tilanteen mukaan sekä vauvan että äidin vuoksi).
En siis kaipaa kritiikkiä sektiopäätöksestäni, vaan pelkästään asiallista tietoa ja vinkkejä jos niitä on tarjota.
Kiitos etukäteen.
Ollaan miehen kanssa suunnittelemassa vauvaa ja näidenkin keskustelujen perusteella, mitä tällä palstalla käydään, kuulostaa sille ettei nainen aina voikaan itse vaikuttaa synnytystapaansa.
Itse en mm. raiskauskokemuksen jälkeen voi kuvitellakaan mitään hallitsemattomia tilanteita tällä aluella ja alatiesynnytyksessähän voi tapahtua kaikenlaista (ja tietenkin toimitaankin tilanteen mukaan sekä vauvan että äidin vuoksi).
En siis kaipaa kritiikkiä sektiopäätöksestäni, vaan pelkästään asiallista tietoa ja vinkkejä jos niitä on tarjota.
Kiitos etukäteen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomessa käytäntö kyllä vaihtelee jo paljon kunnittainkin, mutta käsittääkseni sektio on aina mahdollinen. Toki siihen tarvitaan painavat syyt, ja pelkän kipu pelon ollessa syynä, neuvolassa yritetään yleensä viimeiseen asti saada synnyttäjä suostumaan alatiesynnytkseen sen etujen vuoksi. Sinuna ottaisin yhteyttä omaan neuvolaan ja menisin keskustelemaan asiasta jo etukäteen. Syysi kuulostaa ainakin minun korvaani todellakin perustellulta.
lykkää lapsentekoa, hoida ensin itsesi kuntoon.
juuri tuon saman syyn takia... Et ole siis ainoa, voin lohduttaa.
Kävimme kyllä mieheni kanssa juttelemassa pelkopolilla, käymme edelleen, sillä sektiokin jännittää. Mutta kerroin avoimesti, miksi alatiesynnytys on minulle mahdoton ja mieheni oli tukemassa minua.
Ei kukaan synnytyssairaalassa ole kritisoinut, ainoastaan ne, jotke eivät tiedä sektion todellista syytä. Ja siis ihan ilman vääntöä se sektio luvattiin, vaikka luulin että enemmän joutuisi tappelemaan.
Kiitos viestistäsi. Lohduttaa kuulla etten ole ainoa.
En tiedä miten asian kanssa pitäisi edetä. Tai miten voisin kertoa asiasta omalle (tulevalle) lääkärille. Miten itse otit puheeksi sektion? Olitko jo raskaana kun aloit järjestämään tätä asiaa? Ja miten usein joudut käymään siellä pelkopolilla ja mitä siellä tapahtuu?
En pystynyt tekemään edes poliisille silloin ilmoitusta ja en mielellään haluaisi joutua puhumaan tilanteestani kovin monen ihmisen kanssa :( Vain mieheni tietää raiskauksestani vaikka emme sen aikaan vielä olleet yhdessä.
Olemme kyllä valmiita järjestämään asian myös ihan selvällä rahalla jos ei muuta vaihtoehtoa jää.
Kauhistuttaa juuri se että joutuisi painostuksen kohteeksi tai tuntisi itsensä naurunalaiseksi tämän asian vuoksi :( Haluan joutua neuvottelemaan aiheesta mahdollisimman vähän.
Meillä ei vauva ollut varsinaisesti suunniteltu, mutta kun ehkäisy oli mitä oli, saattoi sen arvata miten kävi =) Lähestyvä synnytys sitten nosti pintaan kaikki haudatut tunteet.
Otin psykologin kanssa puheeksi raiskauksen ja kerroin, että ainoastaan nykyiselle miehelleni olen voinut asiasta puhua. Helpotti, että siellä sai purkaa tuntoja, oli sitten pelkopolilla myös helpompi kertoa kätilölle aiheesta. Se kirjattiin koneelle, eikä siitä sen enmpää tarvinnut puhua, kaikki tietää, että raskasta sellainen on.
Psykologin mielestä synnytys olisi voinut olla eheyttävä kokemus, mutta itse koin sen toisin.
Meille on nyt tulossa 5. käynti pelkopolilla. Eihän siellä niin montaa kertaa ole pakko käydä, mutta minä etukäteen haluan tietää mahdollisimman paljon kaikesta, mitä tulee tapahtumaan, ettei sitten suotta tule paniikkia.
Pelkopolilla jutellaan kätilön kanssa, käydään läpi synnytystä ja sektiota, tutustutaan taloon ja synnytyssaliinkin, jos haluaa (en halunnut), sekä kirjoitetaan listaa toiveista synnytyksen suhteen. Ihan leppoisia käyntejä.
Olen vuosia kärsinyt tapahtuneen takia, en kertonut edes poliisille, syytin itseäni. Nyt olen saanut kuulla, ettei vika ollut minun, vaikka vaikea sitä on itse uskoa, itsetunto meni niin sirpaleiksi. Onneksi mieheni on tukemassa ja kannustamassa, mekään emme kyllä tapahtuneen aikoihin ollet yhdessä. Ilman mahtavaa miestäni en olisi tästä selvinnyt.
Meillä ei tosiaan ollut vaihtoehtoa taloudellisesti, mutta onneksi nykyään on niin hyvät mahdollisuudet saada apua, jos osaa sitä hakea.
Tsemppiä teille vauvanhankintaan -meillä sektio n kuukauden kuluttua edessä. Jännittää vietävästi, mutta onneksi ei tarvitse yksin selviytyä kaikesta.
On tosi kiva että viitsit kertoa omasta vastaavasta tilanteesta. Kuulostaa niin tutulle mm kaikki nuo ajatukset siitä kuinka paljon omaa syytä oli tapahtuneeseen...
Ja en kyllä itsekään alkaisi testaamaan synnytystä eheyttävänä kokemuksena. Eihän sitä enää siinä vaiheessa voi olla varma että saa sektion jos huomaakin ettei (yllättäen) eheydykään synnytyksen edetessä. Ja mitä nyt muiden kirjoituksia lukee, moni saa omat synnytyspelkonsa juuri aikaisemman synnytyskokemuksensa kautta...
Missä vaiheessa siis tämä psykologi tuli mukaan kuvioon. Tapasitko psykologia jo ennen raskauttasi ja siellä asia tuli puheeksi vai oliko tämä joku neuvolan kautta tapahtuva psykologikäynti?
Kuulostaa aika lupaavalle että olet saanut hyvän vastaanoton. Ajattelin itse nyt lähiaikoina mennä keskustelemaan asiasta noin alustavasti lääkärin kanssa ja edetä sen mukaan miten tuo keskustelu sujuu.
Olen kyllä todella kiitollinen että kerroit miten itselläsi kaikki on sujunut. Onnea tulevan vauvan johdosta :)
edelliseen viestiini.
Pääkaupunkiseudulla homma siis toimii ainakin.
Ja jos tämä foorumi ahdistaa, niin kokeile seuraavia: www.helistin.fi tai www.tekay.fi/phpBB2/index.php.
Sinun ei välttämättä tarvitse jakaa kokemuksiasi sen kummemmin muiden ihmisten kanssa - pelkopolilla tai muuallakaan.
Suomessa sektion indikaatioksi on hyväksytty synnytyspelko. Jos siis menet pelkopolille ja sanot, että pelkäät, niin saat sektion. Pelkopolilla ei todellakaan määritetä mitään "pelon astetta" tai sitä etteikö esim. kivun pelko kävisi syyksi. Pelkopolin tarkoituksena on kertoa leikkauksen mahdollisista riskeistä ja alatiesynnytyksestä. Jos olet edelleenkin pelkopolilla käyntiesi jälkeen sitä mieltä ettet halua alateitse synnyttää, niin saat sektion.
Ketään ei siis pakoteta synnyttämään.
Älä ole siis asiasta huolissasi. Jos olet päätöksen asian suhteen tehnyt ja pääsi pitää koko pelkopolikäyntien ajan, niin sektion saat. Onnellista raskautta! :)
hanki ensin apua mielenterveytesi kuntouttamiseen.
Lapsi ei mielenterveyttäsi paranna.
Mielenterveydessäni ei ole mitään sellaista vikaa, joka estäisi minulta lapsen hankkimisen. Kysymykseni koski nyt ihan vain sektiota.
En usko että raiskauskokemukseni koskaan tulee unohtumaan ja vaikka muuten elänkin normaalia elämää, juuri tämän alueen asioissa tulee tämä ikävä kokemus mieleen.
Et tunne lainkaan minua ihmisenä tai tiedä elämäntilanteestani mitään. Kuinka siis voit kuvitella että voit arvoida kuka on valmis hankkimaan lapsia ja kuka ei?
Ilmeisesti joillakin on tarve myös turhaan pelästyttää kertomalla kauhutarinoita sektiosta. Ikävää tietenkin että jonkun kohdalla on jotain mennyt pieleen, mutta tämäkin lienee aika yksilöllinen tapahtuma. Itse en onneksi pelkää kipua, mutta varmaan tämäntyyppiset pelottelukommentit ovat aiheuttaneet paljon pahaa mieltä ja pelkoa monessa lukijassa.
Olisi mukavaa jos keskustelua voitaisiin käydä asiallisella tasolla, mutta valitettavasti joukkoon mahtuu ilmeisen paljon hyvin epäkypsiäkin ihmisiä.
Kysymykseni koski siis sektiota, en todellakaan ole tällä palstalla keskustelamassa siitä milloin olisi sopiva hetki lapsen hankintaan juuri minulle.
antaa sektion noin helpolla,
Kaikki tietävät alatiesynnytyksen edut ja nopeamman paranemisen.
Sektio voi mennä ihan pieleen, ja paraneminen on kivuliasta ja hidasta. Molemmat läpikäyneenä en voi kun ihmetellä miten joku -haluaa sektion-
Minä en halua, en enää koskaan, niin helvetti se oli.Kovia kipuja vielä kahden viikonkin päästä.
Sektiossa ilmaa pääsi mahaan ja se aiheutti hirveät hartiasäryt, ennenkun ilma poistuu kehosta. Puhumattakaan selkä ja vatsa kivuista.
Alatiesynnytyksestä paranin parissa päivässä.
tuollaista kirjoittelet.
Ei voi sanoa, että sektio on automaattisesti niin kipeä, jos sinulla on ollut. Kipuihin suhtautuu eri tavalla. Ja jotkut on kuukausia kipeitä alatiesynnytyksen jälkeen. Yleistäminen ai kannata.
Minulle pienikin kipu genitaalialueella aiheuttaa traumoja, mutta muualla taas ei. Vertaan siis vaikka raiskausta tai kuukautiskipuja tulehtuneeseen umpisuoleen, nenäluun murtumaan, viiltohaavoihin vartalossa, sijoiltaan menneeseen jäseneen...
Noihin ilman aiheuttamiin hartiakipuihin... Tuttuja ovat. Kannattaa varmaan ottaa niihin jotain lääkettä, kun sellaisia kuulemma on. Ainakin muun maan sairaaloissa =)
Eipä mullekaan sellaisia aikoinaan tarjottu, jälkeenpäin tietty vitutti, että joutui kärvistelemään turhaan...